Suomen mereisen NATURA verkoston inventointi ja suunnittelu FINMARINET LIFE07 NAT/FIN/ Tekninen raportti 2012
|
|
- Mauno Saarinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Suomen mereisen NATURA verkoston inventointi ja suunnittelu FINMARINET LIFE07 NAT/FIN/ Tekninen raportti 2012
2 Kannen kuva: Simpukkapohjaa Tvärminnessä, läntisellä Suomenlahdella. Kuva Mats Westerbom Metsähallitus 2009.
3 SISÄLTÖ LYHENTEET II 1 JOHDANTO 3 2 YHTEENVETO 6 3 FINMARINET -HANKE VUONNA Tiedonhallinta Geologiset maastokartoitukset Biologiset maastokartoitukset Elinympäristöjen ja lajien levinneisyyden mallintaminen Karttatuotanto Karttapalvelun kehittäminen Tiedottaminen ja koulutus 12 i
4 LYHENTEET CBD EU EEZ FINMARINET GTK HD HELCOM HELCOM BSAP MH-LP ROV SYKE TY VELMU ÅA Convention on Biological Diversity. Biologista monimuotoisuutta koskeva kansainvälinen yleissopimus eli Rion sopimus vuodelta 1992 Euroopan unioni Talousvyöhyke (Exclusive Economic Zone) Inventories and planning for the marine Natura 2000 network in Finland Geologian tutkimuskeskus Teräväpiirto (High Definition) Itämeren suojelukomissio. Baltic Sea Action Plan - Itämeren suojelun toimintasuunnitelma Metsähallituksen luontopalvelut Remotely Operated Vehicle, kauko-ohjattu robottivideokamera, jolla voidaan kuvata merenpohjan rakennetta ja eliöstöä alukselta käsin. Suomen ympäristökeskus Turun yliopisto Kansallinen Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelma. Åbo Akademi ii
5 1 Johdanto FINMARINET toteuttaa Suomen vedenalaisen meriluonnon inventointiohjelmaa Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelma (VELMU) toteuttaa Suomen Itämeren suojeluohjelman yhtä päätavoitetta, meri- ja rannikkoluonnon monimuotoisuuden suojelua. VELMUn tavoitteena on vuosina määrittää ja kartoittaa Suomen merialueiden vedenalaiset luontotyypit, luoda yleiskuva tärkeimpien eliölajien esiintymisestä sekä toteuttaa vedenalaisen luontotiedon hallintajärjestelmä. Lisäksi ohjelman tavoitteena on kehittää alan toimijoiden välistä yhteistyötä ja tukea vedenalaisluonnon asiantuntijoiden koulutusta. Ohjelman tuottamaa tietoa hyödynnetään Suomen merialueiden käytön suunnittelussa kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti ja mereisen Natura 2000 verkoston riittävyyden arvioinnissa. Tämän lisäksi VELMUn tuottamaa tietoa tarvitaan Suomen kansainvälisten sitoumusten täyttämiseen (CBD, HELCOM BSAP, EU:n luonto-, vesipuiteja meristrategiapuitedirektiivit). VELMU yhdistää meriluonnon suojelun ja käytön Suomen merialueilla, joten ohjelmalla on myös merkittäviä taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia. Inventointiohjelman tuloksena kerätty tieto meriluonnosta ja mallinnuksella tuotetut kartat auttavat päätöksentekijöitä sovittamaan paremmin yhteen luonnon kannalta tärkeiden alueiden suojelun ja ihmistoiminnan. Merialueiden suunnittelun kannalta ajankohtaisia kysymyksiä ovat esimerkiksi kalastus ja kalankasvatus, merisoranotto ja merialueille suunnitellut tuulipuistot. Toimintansa aikana laajin yksittäinen VELMUa toteuttava hanke on FIN- MARINET. FINMARINET Suomen mereisen Natura verkoston inventointi ja suunnittelu (Inventories and planning for the marine Natura 2000 network in Finland) on Euroopan unionin LIFE+ - ohjelman rahoittama hanke, jossa kartoitetaan ja mallinnetaan vedenalaisia elinympäristöjä ja niiden lajistoa Suomen aluevesillä ja talousalueella, seitsemällä Natura 2000 alueella ja niiden läheisyydessä. (Kuva 1.). FINMARINET tuottaa EU:n vesipuite-, luonto- ja meristrategiadirektiivien edellyttämää tietoa Suomen merialueilla elävien eliölajien ja niillä esiintyvien vedenalaisten eliöyhteisöjen levinneisyydestä ja suotuisan suojelun tasosta. Kerätty tieto kootaan tietokantoihin, ja sitä käytetään elinympäristöjen ja niiden lajiston levinneisyyden mallinnuksessa. Mallintamalla tuotetut kartat julkaistaan Internet-pohjaisessa karttapalvelussa, jota voidaan käyttää apuna esimerkiksi merien aluesuunnittelussa. Hankkeessa kerätty tieto pohjoisen Itämeren monimuotoisuudesta pyritään levittämään mahdollisimman laajalle aktiivisen mediatyön ja verkostoitumisen avulla. Hanke toteutetaan vuosina Hankkeen kokonaisbudjetti on 3,4 miljoonaa euroa, josta Life+ -rahoitus kattaa puolet. Suomen ympäristökeskus (SYKE) koordinoi hanketta. Hankkeen toteutuksessa ovat mukana Metsähallituksen Luontopalvelut (MH-LP), Geologian tutkimuskeskus (GTK), Åbo Akademi (ÅA) ja Turun yliopisto (TY). 3
6 Kuva 1. FINMARINET -hankkeen tutkimusalueet Suomen rannikolla. Tutkimusalueet ovat: 1) Perämeren kansallispuisto, 2) Perämeren saaret, 3) Merenkurkun saaristo, 4) Rauman saaristo, 5) Saaristomeri, 6) Tammisaaren, Hangon saariston ja Pohjanpitäjänlahden alue, 7) Itäisen Suomenlahden saaristo ja vedet. Hankkeen keskeiset osa-alueet ovat: Tiedonhallinta Hankkeen yhteydessä kerätty tieto kootaan kaikkia hankkeen yhteistyökumppaneita palvelevaan tietokantaan. FINMARINET -hankkeen yhtenä tavoitteena on kehittää Suomen ympäristökeskuksessa luotua väliaikaista tietokantaa vesikasvien ja makrolevien esiintymisestä Suomen rannikolla sekä osallistua pysyvän tiedonhallintajärjestelmän kehittämiseen. Geologiset ja biologiset maastokartoitukset Geologisissa kartoituksissa tuotetaan tietoa meren pohjan geologiasta, minkä pohjalta tuotetaan karttoja pohjan rakenteen alueellisesta vaihtelusta. Biologiset maastokartoitukset tehdään videokuvaamalla veneestä käsin, sukeltamalla ja käyttämällä kauko-ohjattua robottivideokameraa. Biologisten kartoitusten tarkoituksena on kerätä tietoa tutkimusalueiden elinympäristötyypeistä sekä niissä esiintyvistä kasvi- ja eläinlajeista. Biologiset kartoitukset keskittyvät kartoittamaan erityisesti vedenalaisten hiekkasärkkien, rannikon laguunien, laajojen matalien lahtien ja riuttojen levinneisyyttä avomerialueella. 4
7 Saaristossa tutkitaan erityisesti harjusaarien, ulkosaariston saarien ja luotojen vedenalaisia osia sekä kapeita murtovesilahtia. Elinympäristöjen ja lajien levinneisyyden mallintaminen Hankkeen aikana tuotettu aineisto yhdistetään olemassa olevien aineistojen kanssa ja niiden perusteella mallinnetaan merenpohjan geologista rakennetta ja vesipatsaan fysikaalista rakennetta sekä vedenalaisten elinympäristöjen ja lajien levinneisyyttä hankkeen tutkimusalueilla. Mallinnuksessa käytetään paikkatietomenetelmiä ja tilastollisia malleja. Karttatuotanto ja karttapalvelu Hankkeessa tuotetun aineiston ja mallinnuksen pohjalta laaditaan karttoja merenpohjan pinnanmuodoista, vedenalaisista maisemista, elinympäristöistä ja eliölajien levinneisyyksistä. Kartat julkaistaan internet-pohjaisessa karttapalvelussa. Tiedottaminen ja koulutus Hankkeesta kerrotaan tutkimusalueille keskeisille paikoille sijoitetuilla kenttätauluilla. Lisäksi hankkeen asiantuntijat luennoivat vedenalaisen luonnon monimuotoisuudesta ja sen kartoitustyöstä esimerkiksi oppilaitoksissa ja erilaisissa tilaisuuksissa. Hankkeen tulosten jakamiseksi järjestetään vedenalaisen luonnon kartoittamiseen ja tiedon hyödyntämiseen liittyviä seminaareja. FINMARINET järjestää henkilöstölleen sekä kansallisia että kansainvälisiä kursseja liittyen vedenalaiseen luonnon kartoitukseen ja mallinnukseen. 5
8 2 Yhteenveto Hanke on jatkanut toimintaansa vuonna 2012 pääosin suunnitelmien mukaisesti kaikkien yhteistyökumppaneiden osalta. Merkittävin poikkeama alkuperäiseen aikatauluun on se, että hanke haki ja sai 6 kuukauden jatkoajan. Toteutus jatkuu siten 2013 kesäkuun loppuun asti. Kenttätyöt saatettiin päätökseen vuoden 2012 aikana. Tulosten tulkinta on kestänyt jonkin verran alkuperäistä suunnitelmaa kauemmin. Näin tulosten käyttö mallinnuksessa, karttatuotanto sekä tuloksista tiedottaminen mm. raporttien ja loppukonferenssin välityksellä siirtyy keväälle Vuoden 2012 kenttäkauden aikana tehtiin enää täydentäviä geologisia kartoituksia Selkämerellä, Rauman edustalla. Metsähallituksen viisi kartoitustiimiä kartoittivat pohjan eliöyhteisöjen levinneisyyttä kaikilla seitsemällä tutkimusalueella. Suomen ympäristökeskuksen kartoituksissa kerättiin biologista aineistoa Merenkurkun talousvyöhykkeellä. Aiempina vuosina tuotettuja alustavia malleja eliölajien ja eliöryhmien levinneisyyksistä päivitettiin kenttäkaudella 2010 ja 2011 kerätyillä aineistoilla. Habitaattimallinnuksen menetelmäkehityksessä edistyttiin, ja malleja saatiin kehitettyä riutoille ja hiekkasärkille. FINMARINETissa tehtävä tietokantatyö ja karttapalvelun kehitystyö etenivät suunnitellusti. Myös hankkeen viestintä onnistui hyvin. Vuoden aikana järjestettiin lehdistötilaisuus (Rauma), jonka yhteydessä annettiin myös lehdistötiedote. Itämeren vedenalaista luontoa kuvaava valokuvanäyttely kiersi usealla paikkakunnalla. Hankkeen asiantuntijat osallistuivat puhujina lukuisiin tilaisuuksiin. Hankkeen koulutusohjelmaa täydensi keväällä pidetty merialueiden suunnittelua käsittelevä kansainvälinen erikoiskurssi. 3 FINMARINET -hanke vuonna 2012 Hanke edistyi hyvin kaikilla osa-alueillaan. Hankkeen keskeiset tavoitteet ja edistyminen päättyneen vuoden aikana kuvataan alla. 3.1 Tiedonhallinta FINMARINETin aikana kerätään suuri määrä geologista ja biologista tietoa tutkimusalueilta. Kartoitusten yhteydessä kerätyt pohjaeläinhavainnot tallennetaan ympäristöhallinnon ylläpitämään Pohje-tietokantaan. Vesikasvillisuusaineistot tallennetaan väliaikaiseen vesikasvitietokantaan, jonka toimivuutta myös kehitetään yhä paremmin tiedon tuottajien ja käyttäjien tarpeita vastaavaksi hankkeen aikana. FINMARINET osallistuu myös pysyvän vesikasvitietojärjestelmän kehitystyöhön. Edistyminen 2011 Väliaikaisen vesikasvitietokannan kehitystyö saatiin päätökseen vuonna FINMARINET on osallitunut tämän jälkeen aktiivisesti pysyvän kansallisen vesikasvi- ja habitaattitietojärjestelmän kehitysja määritystyöhön, missä on hyödynnetty FINMARINETin tietokantakehitystyön kokemuksia ja tuloksia. FINMARINETin tuottamat aineistot tullaan aikanaan sisällyttämään pysyvään kansalliseen järjestelmään sen valmistuttua. 6
9 3.2 Geologiset maastokartoitukset Geologiset kartoitukset antavat tietoa merenpohjan pinnanmuodoista ja pohjan laadusta. Ne tehdään käyttämällä moderneja akustis-seismisiä menetelmiä (mm. monikeila- ja viistokaikuluotaimet) ja pohjanäytteenottoa. Tutkimuksissa käytetään pääosin Geologian tutkimuskeskuksen ja Puolustusvoimien yhteisesti omistamaa R/V Geomari -tutkimusalusta. Näytteenottoa tehdään tarvittaessa myös SYKEn R/V Arandalla. Vuoden 2011 kartoituksiin perustuvat merigeologiset kartat valmistuivat kesäkuussa Lisäksi GTK teki täydentäviä merigeologisia inventointeja elokuussa 2012 Rauman saaristossa (kuva 3.): Alueelle tehtiin toinen, 2,5 km 2 laajuinen tarkkuusluotaus, sekä otettiin 6 pohjasedimenttinäytettä ja 15 vedenalaista videoajoa Tutkimuksissa tunnistettiin mm. Merenkurkun alueelle tyypillisiä De Geer -moreenimuodostelmia, joita ei ole ennen löydetty Rauman alueelta. (kuva 2.) Kuva 2. Monikeilaluotauskuvassa näkyy koillis-lounaissuunnassa kulkevia De Geer moreeniharjanteita, jotka sijaitsevat Rauman edustalla. 7
10 3.3 Biologiset maastokartoitukset Biologisissa maastokartoituksissa työ kohdennetaan luontodirektiivin Liite I:n boreaalisiin vedenalaisiin elinympäristöihin (esim. riutat, hiekkasärkät) ja niiden eliöstöön. Tavoitteena on kerätä tietoa elinympäristöjen levinneisyydestä ja sijoittumisesta tutkituilla Natura suojelualueilla ja niiden läheisyydessä. Biologisia maastokartoituksia tehdään kaikilla FIN- MARINET -hankkeen tutkimusalueilla: Perämeren, Merenkurkun, Saaristomeren/Selkämeren, läntisen Suomenlahden ja itäisen Suomenlahden alueella. Metsähallitus: Metsähallituksen kartoituksissa kerätään vuosittain aineistoa 1000 näytteenottopisteestä joka tutkimusalueella, lukuun ottamatta Saaristomerta ja Selkämerta, joista kustakin aineistoa kerätään 500 pisteestä. Aineistoa kerätään video- ja valokuvauksen sekä sukelluslinjojen avulla. Aineistoa kerätään videoiden 4670 pisteestä ulommilta rannikkovesialueilta ja 330 pisteestä rannikon läheisiltä alueilta. Suurin osa näytteistä kerätään tasavälein 100 m 100 m ruudukkoon perustuen, loput avoimuuteen ja syvyyteen perustuvan satunnaistetun näytteenottosuunnitelman mukaisesti. Videoaineistot tulkitaan kenttäkauden päättyessä. Videoaineistoja täydennetään tarvittaessa sukeltamalla. Vuosittain tehdään myös 50 ROVkuvausta (vedenalainen robottiohjattu video) sekä tuotetaan 100 vedenalaista valokuvaa. SYKE: Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) maastokartoituksissa kerätään aineistoa ROVvideokuvauksen ja pohjanäytteenoton avulla merenpohjan eliöyhteisöistä syvemmiltä alueilta ulkosaaristossa ja avomerialueilla mukaan lukien Suomen talousvyöhyke. Näytteet kerätään avoimuuden ja syvyyden perusteella satunnaistetun näytteenottosuunnitelman mukaisesti. Metsähallituksen maastokartoitukset: Metsähallituksen kartoitukset saatiin päätökseen kaikilla tutkimusalueilla huolimatta sään, erityisesti tuuliolosuhteiden, aiheuttamista haasteista. Ongelmat ROV-laitteen kanssa jatkuivat. Tämän vuoksi Metsähallitus hankki varakeinona vastaavaa HD-tason kuvaa tuottavia drop-videokameroita kartoitustiimien käyttöön (kuva 3.). Näiden avulla saatiin lopulta kuvattua suunnitellut ROV-linjat. ROV-laite saatiin lopulta toimintakuntoiseksi kenttäkauden lopulla, ja se palvelee jatkossa vastaavanlaisissa kartoitustöissä, vaikka sen käyttö hankkeessa jäikin vähäiseksi. Taulukossa 1 verrataan Metsähallituksen tekemiä kartoituksia kokonaistavoitteisiin. Kuva 3. Suunniteltujen ROV-linjojen kuvauksessa käytettiin korvaavana laitteena vastaavaa HD-tason kuvaa tuottavaa drop-videokameraa. Kuva Tiina Asp Metsähallitus
11 Taulukko 1. Metsähallituksen suorittamat videoinventoinnit, sukellukset ja vedenalaiset valokuvaukset vuosina TAVOITTEET TOTEUTUNUT Toimipiste Video-pisteet* ROV-linjat** Valokuvat Videopisteet* ROV-linjat Valokuvat Perämeri Merenkurkku Saaristomeri Tammisaari Kotka Yhteensä *85 % videopisteistä kuvattiin 100m 100m ruudukon perusteella systemaattisesti. Loput 15 % pisteistä sijoittui kullekin tutkimusalueelle eri ympäristötekijöiden (avoimuus ja syvyys) vaihettuminen huomioiden satunnaistetusti. Satunnaistettuja pisteitä käytetään vedenalaisten elinympäristöjen mallinnustyössä ja systemaattisia pisteitä mallien oikeellisuuden varmentamisessa. ** Kohdattujen ongelmien vuoksi kaikkien vuosien ROV-linjatavoitteet siirtyivät viimeiselle kenttäkaudelle SYKEn maastokartoitukset: SYKE teki kartoituksia Merenkurkun EEZ-aluella R/V Arandalla Aineistot pohjan eliöyhteisöistä kerättiin ROV-videolaitteistolla kaikilla tutkimuspisteillä sekä van Veen pohjanäytteenottimin niissä, missä pohjanlaatu salli näytteenoton. SYKEn kartoitukset esitetään taulukossa 2. Taulukko 2. SYKEn ROV-kuvausten ja pohjanäytteiden määrä (van Veen) vuonna Merialue ROV-videopisteitä Pohjaeläinnäytteitä Tavoite Toteutunut Tavoite Toteutunut Merenkurkku EEZ Elinympäristöjen ja lajien levinneisyyden mallintaminen Hankkeen aikana tuotettuja geologisia ja biologisia aineistoja käytetään hyväksi lajien ja elinympäristöjen esiintymisen mallintamisessa. Lisäksi mallinnukseen tarvitaan karttapohjaista tietoa lajien esiintymiselle tärkeistä ympäristötekijöistä kuten syvyys, näkösyvyys, ravinteiden määrä, valoisten pohjien kattavuus jne.). Turun yliopiston maantieteen laitos tuottaa hankkeen alkuvuosina malleja useista eri ympäristötekijöistä kaikilla hankkeen tutkimusalueilla. Näiden aineistojen pohjalta tuotetaan elinympäristö- ja lajimalleja tutkimusalueilta, käyttäen apuna paikkatieto- ja tilastotieteellisiä menetelmiä. Jotta malleissa päästään parhaaseen mahdolliseen tarkkuuteen, tilastollisten mallien luotettavuutta arvioidaan jatkuvasti hankkeen aikana kertyvällä tiedolla. Mallinnuksen menetelmiä kehitettiin edelleen aktiivisesti. SYKEn, ÅA:n ja GTK:n mallintajat tapasivat säännöllisesti, ja lisäksi hankkeen asiantuntijat ovat aktiivisesti vaihtaneet tietoja ja osaamista niin kotimaan kuin kansainvälisenkin tutkijayhteisön kanssa. Taulukossa 3 esitetään tutkimusalueittain mallinnetut lajit/lajiryhmät. Vuoden 2012 aikana saatiin valmiiksi lopulliset lajimallit joillekin kovien pohjien lajeille Perämeren ja Hanko/Tammisaaren tutkimusalueilla. Lisäksi yhteisöanalyysien avulla 9
12 selvitettiin, mitkä havaitut lajit muodostavat yhteisöjä tutkimusalueilla. Lisäksi Natura-luontotyypeistä riutoille ja hiekkasärkille kehitettiin mallinnusmenetelmät. Taulukko 3. Mallinnetut lajit ja lajiryhmät tutkimusalueilla pehmeillä ja kovilla pohjilla. Hanko/ Tammisaari Perämerkurkktomeri Meren- Rauma Saaris- Laji/Lajiryhmä Näkinpartaiset, Chara sp. x x x x x P Mukulanäkinparta, Chara aspera x P Ärviät, Myriophyllum sp. x x x x x P Merivita & hapsivita, Potamogeton filiformis & Potamogeton pectinatus x x x x x x P Ahvenvita, Potamogeton perfoliatus x x x x x x P Merinäkinruoho, Najas marina x x P Hapsikat, Ruppia sp. x x x P Ranunculus sp x P Merisätkin, Ranunculus baudotii x P Merisykeröparta, Tolypella nidifica x P Meriajokas, Zostera marina x P Vesisammalet, Fontinalis sp. x K Murtovesisieni, Ephydatia fluviatilis x K Kaspianpolyyppi, Cordylophora caspia x K Rakkolevä (Merenkurkussa pikkuhauru), Fucus sp. x x x x x K Ruskokivitupsu, Sphacelaria sp. x x K Haarukkalevä, Furcellaria lumbricalis x x x x x K Laikkupunalevät, Hildenbrandia rubra x K Palleroahdinparta, Cladophora aegagropila x K Meriahdinparta, Cladophora rupestris x x K Sinisimpukka, Mytilus trossulus M. edulis x x K Coccotylus truncatus / Phyllophora pseudoceranoides Rihmalevät** x K Itäinen Suomenlahti Pohjatyyppi* Kilkki, Saduria entomon x * P= pehmeä, K= kova ** Tämä ryhmä muodostuu Perämerllä useimmiten lajeista Cladophora glomerata, C.aegagrophila, Batrachospermum sp., Cordylophora caspia sekä piilevistä. Vaikka joidenkin lajien osalta esiintyy kausivaihtelua, ryhmä esiintyy ympäri vuoden. 10
13 3.5 Karttatuotanto Karttatuotannon tavoitteena on yhdistää geologisissa ja biologisissa kenttätöissä kerätty tieto mallintamalla eliöiden ja vedenalaisten elinympäristöjen levinneisyyttä kuvaaviksi esiintymistodennäköisyyskartoiksi laajemmilla alueilla. Hankkeen aikana kerättyä tietoa lisätään malleihin jokaisen kenttäkauden jälkeen, jotta tuotetut kartat olisivat mahdollisimman todenmukaisia. Merigeologiset kartat vuonna 2011 luodatulta Rauman edustan tutkimusalueelta valmistuivat. Maisema- ja pohjanmuotokartat Rauman edustalta valmistuivat. Ensimmäiset lopulliset laji- ja luontotyyppikartat valmistuivat. EUNIS -luokitusta varten tarvittavat aineistot avoimuus, valoisa kerros, pohjan substraatti) on valmisteltu. Kuva 4. Sinisimpukan (Mytilus edulis x Mytilus trossulus) esiintymistodennäköisyys Tammisaaren edustalla. Sinisen eri sävyt osoittavat esiintymistodennäköisyyttä. Mustalla on merkitty yli 45 m syvät alueet. Malli ei ole luotettava siellä, missä yhden tai useamman ympäristömuuttujan arvo ei osu tutkimuskohteilta havaittujen arvojen vaihteluvälin sisään. 11
14 Kuva 5. Kartalla esitetään tutkimusalue 1:n (Perämeren kansallispuisto) detaljialueella mallinnettujen kolmen riutoille tyypillisen lajin (Fontinalis sp., Cordylophora caspia ja Ephydatia fluviatilis) esiintyminen yhdessä moreeniharjanteiden kanssa. Vihreät alueet osoittavat moreeniharjanteiden sijainnin alueella. Vaaleimman vihreällä alueella esiintyy yksi lajeista, tummimman sävyisellä alueella kaikki kolme lajia. 3.6 Karttapalvelun kehittäminen Hankkeen tuottamat kartat ja niiden kuvausmateriaali esitellään Internet-pohjaisessa karttaportaalissa, VELMUn karttapalvelussa. Karttapalvelu rakennetaan Turun yliopistolla ja siirretään osaksi SYKEn ylläpitämää VELMU -sivustoa. Edellisenä vuonna julkaistua karttapalvelua kehitettiin edelleen. Valmiit kartat viedään palveluun vuonna Tiedottaminen ja koulutus Keskeinen osa hanketta on tiedottaminen Itämeren vedenalaisen luonnon monimuotoisuudesta ja sen tutkimisesta sekä hankkeen tuloksista monipuoliselle kohderyhmälle, joka koostuu koululaisista ja opettajista päätöksentekijöihin ja niin kotimaisista kuin kansainvälisistäkin asiantuntijoista. Joitakin saavutuksia eri tiedotuskanavia käyttäen kuvataan alla. 12
15 Internet-sivut FINMARINETin Internet-sivusto julkaistaan VELMUn toimintaa esittelevän sivuston alla ( Sivustolla esitellään hankkeen toimintaa ja Itämeren monimuotoisuuteen liittyviä ajankohtaisia kysymyksiä suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Hankkeen www-sivuja on päivitetty niin, että ne tarjoavat ajantasaista tietoa hankkeen tavoitteista ja toiminnasta. Sivuille on lisätty uutena osiona kuvagalleria, jossa esitellään hankkeen tuottamaa kuvamateriaalia. Näkyvyys tiedotusvälineissä FINMARINETin etenemisestä tiedotetaan säännöllisesti myös lehdistötiedottein ja toimittajille järjestettävillä maastoretkillä. Vuonna 2012 järjestettiin yksi lehdistötilaisuus, jonka yhteydessä julkaistiin myös lehdistötiedote: Rauma, FINMARINETin kenttätyöt päätökseen - Rauman edustalla vaikuttavia vedenalaisia näkymiä. Medianäkyvyyttä on hankkeelle saatu runsaasti. Paikallis- ja alueradiot ovat haastatelleet hankkeen asiantuntijoita kartoitustyöstä ja alueiden vedenalaisesta luonnosta. Lisäksi hanke on saanut palstatilaa paikallisissa, alueellisissa ja kansallisissa sanoma- ja aikakausilehdissä. Suomenkielinen tekninen raportti Hankkeen tuloksista kirjoitetaan vuosittain suomenkielinen raportti, jossa kuvataan hankkeen etenemistä ja tärkeimpiä tuloksia. Vuonna 2012 laadittiin tekninen raportti vuoden 2011 toiminnasta. Raportti on luettavissa hankkeen verkkosivuilla Esitelmät ja yleisötilaisuudet Rannikon kaupungeissa järjestetään tilaisuuksia, joissa kerrotaan vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuudesta, kartoitustyöstä ja tutkimusalueilla tehdyistä havainnoista. Hankkeen aikana järjestetyillä tilaisuuksilla pyritään tavoittamaan yhteensä noin päättäjää ja asiantuntijaa, oppilasta ja opettajaa. FINMARINETille tuotetaan myös esite. Vuonna 2012 FINMARINETin asiantuntijat kertoivat hankkeesta ja vedenalaisen luonnon kartoittamisesta sanoin ja kuvin lukuisissa erilaisissa tapahtumissa Suomen rannikkokaupungeissa. Tilaisuuksien kohderyhminä oli suurta yleisöä, erityisesti koululaisia, opiskelijoita ja opettajia, sekä asiantuntijoita, kuntien, valtionhallinnon ja yksityissektorin edustajia. Suurimmat yleisömäärät tavoitettiin elokuussa 2012 järjestetyssä valokuvanäyttelyssä Särkänniemessä sekä Maailma kylässä -festivaaleilla toukokuussa
16 Kuva 6. FINMARINETin geologista kartoitustyötä esiteltiin vuoden 2012 GeoHab-konferenssissa (Orcas Island, USA) Koulutus Henkilöstölle järjestetään sekä kansallisia että kansainvälisiä kursseja liittyen vedenalaiseen luonnon kartoitukseen ja mallinnukseen. Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteistyönä pidettiin huhti-toukokuussa seitsemän opintopisteen laajuinen merialueiden suunnittelua käsittelevän erikoiskurssi (Marine and Coastal Spatial Planning). Lisäksi Metsähallitus järjesti 2-päiväisen koulutuksen inventointihenkilöstölleen uusien HDkameroiden käyttöön. Seminaarit ja konferenssit FINMARINETin tavoitteena on järjestää kaksi kansallista seminaaria ja yksi kansainvälinen konferenssi. Näiden avulla vedenalaisesta meriluonnosta kootuista aineistoista välitetään tietoa henkilölle eri hallinnonaloilla. Lisäksi tietoa hankkeen tuloksista levitetään kansainvälisesti, mm. HEL- COM HABITAT -alatyöryhmälle. Hanke etenee tältä osin hieman suunniteltua aikataulua edellä. Kansalliset seminaarit loppukonferenssia lukuun ottamatta järjestettiin jo vuosina 2009 ja Hankkeen loppukonferenssi pidetään huhtikuussa HELCOM HABITAT ryhmälle hankkeen suunnitelmia ja tuloksia on esitelty vuosittain, ja näin tehtiin myös vuonna 2012 Stralsundissa, Saksassa. 14
Suomen mereisen NATURA 2000 verkoston inventointi ja suunnittelu FINMARINET. Tekninen raportti 2011
Suomen mereisen NATURA 2000 verkoston inventointi ja suunnittelu FINMARINET LIFE07 NAT/FIN/000151 Tekninen raportti 2011 Kuva Metsähallitus 2011 Anniina Saarinen SISÄLTÖ LYHENTEET II 1 JOHDANTO 3 2 YHTEENVETO
LisätiedotNatura -luontotyyppien mallinnus FINMARINET -hankkeessa. Henna Rinne Åbo Akademi, Ympäristö- ja meribiologian laitos
Natura -luontotyyppien mallinnus FINMARINET -hankkeessa Henna Rinne Åbo Akademi, Ympäristö- ja meribiologian laitos 1 Natura luontotyypit FINMARINETissa Luontodirektiivin liitteessä I mainittuja luontotyyppejä,
Lisätiedot6/2010. FINMARINET kar toittaa meriluontoamme
6/2010 FINMARINET kar toittaa meriluontoamme 2 Vedenalainen maailma on yhä huonosti tunnettu Elinympäristöjen häviämisen ja huonontumisen seurauksena luonnon monimuotoisuus on pienentynyt ja monien eliölajien
LisätiedotVELMU. Vedenalaisen meriluonnon inventointiohjelma - Meren suojelun ja kestävän käytön hyväksi. Markku Viitasalo SYKE merikeskus
VELMU Vedenalaisen meriluonnon inventointiohjelma - Meren suojelun ja kestävän käytön hyväksi Markku Viitasalo SYKE merikeskus Meremme tähden Rauma 29.5.2018 Mats Westerbom / Metsähallitus Luontopalvelut
LisätiedotVELMU Tiedotustilaisuus Harakan saari Markku Viitasalo & VELMU-ryhmä. Mihin VELMUa tarvitaan?
VELMU 2012 Tiedotustilaisuus Harakan saari 9.5.2012 Markku Viitasalo & VELMU-ryhmä Kuva: Metsähallitus Mihin VELMUa tarvitaan? 1. Kartoitukset & mallinnus => missä geologista ja biologista monimuotoisuutta
LisätiedotVELMUn tavoitteet. VELMUn kokonaisarviointi seminaari Penina Blankett. Kuva: Metsähallitus 2009/EK
VELMUn tavoitteet VELMUn kokonaisarviointi seminaari 7.12.2010 Penina Blankett Kuva: Metsähallitus 2009/EK Lyhyt yhteenveto: VELMUn tavoitteet Määrittää ja kartoittaa vuoteen 2014 mennessä Suomen merialueen
LisätiedotFINMARINET Uutta tietoa Itämeren vedenalaisesta luonnosta Yleistajuinen katsaus hankkeen tuloksiin
FINMARINET Uutta tietoa Itämeren vedenalaisesta luonnosta Yleistajuinen katsaus hankkeen tuloksiin 1 Miksi FINMARINET? Suomen rannikkoalueen ja saariston rikkonainen ja pirstaleinen merenpohja muodostaa
LisätiedotItäisen Suomenlahden.
1 2 luonnosta ja eri eliölajien esiintymisestä Suomen rannikolla on olemassa vain vähän tietoa. Vuoden 2009 alussa käynnistyi uusi EU:n Life+ -ohjelman rahoittama hanke: Suomen mereisen NATURA 2000 -verkoston
LisätiedotKarttatuotanto ja mallinnus osaprojekti
Karttatuotanto ja mallinnus osaprojekti 2004-2009 Anna-Leena Downie Merikeskus, Suomen ympäristökeskus (SYKE) anna-leena.downie@ymparisto.fi Photos: Metsähallitus Karttatuotanto VELMUssa 2004 asetetut
LisätiedotMihin geologia(a) tarvitaan meriluonnon monimuotoisuuden tutkimuksessa? Anu Kaskela ja kollegat, GTK VELMU seminaari
Mihin geologia(a) tarvitaan meriluonnon monimuotoisuuden tutkimuksessa? Anu Kaskela ja kollegat, GTK VELMU seminaari 11.12.2013, YM GTK tuottaa ja levittää geologista tietoa, jolla edistetään maankamaran
LisätiedotVELMU kartoittaa vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuutta
VELMU kartoittaa vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuutta 2 Tavoitteena meren kestävä käyttö ja suojelu VELMUn tavoitteena on kartoittaa Suomen rannikon vedenalaisia luontotyyppejä ja luoda yleiskuva
Lisätiedothyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa
Selkämeren kansallispuisto i ja sen hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa Mikael Nordström Puh. 0400-445234, sähköposti: mikael.nordstrom@metsa.fi t 25.5.2011 Rauma Mikä on Metsähallitus? Metsähallituksen
LisätiedotMERILUONNON TILANNE EUssa 2015
VELMUn tulevaisuus VELMU seminaari Vedenalainen maailma kaikkien ulottuvilla 28.1.2016 Ympäristöministeriö, Pankkisali Neuvotteleva virkamies Penina Blankett/YM Tutkimusprofessori Markku Viitasalo/SYKE
LisätiedotMerenpohjan laajojen elinympäristöjen tila
Merenpohjan laajojen elinympäristöjen tila Meren tilan Yhteyshenkilöt: Lasse Kurvinen (METSÄHALLITUS LUONTOPALVELUT), Samuli Korpinen (SYKE) Johdanto Merenpohjan laajat elinympäristöt ovat lutotyyppien
LisätiedotEkologiset yhteydet: Vedenalaisen luonnon näkökulma
Ekologiset yhteydet: Vedenalaisen luonnon näkökulma Markku Viitasalo, SYKE SLL ekologiset yhteydet seminaari 7.3.2013 Linjasukellusta Perämerellä. Kuva: Anna Kilponen, Metsähallitus CBD:n tavoite: 10 %
LisätiedotVELMU-arviointi: Tutkimus ja koulutus. VELMU-seminaari Johanna Mattila
VELMU-arviointi: Tutkimus ja koulutus VELMU-seminaari 7.12.2010 Johanna Mattila Tutkimus, kehitys ja koulutus on jaettu kahteen osaan Toteuttajat: Tutkimus Koulutus Åbo Akademi (vetovastuu), kaikki VELMU
LisätiedotOsaaminen henkinen operaatioulottuvuus s. 34
Meripuolustuksen ammatti- ja jäsenlehti nro 2/2012 Osaaminen henkinen operaatioulottuvuus s. 34 Kyberpuolustus on osaamista ja verkostoitumista s. 50 Säästöjä ja osaamista ympäristöyhteistyöstä s. 53 Viritä
LisätiedotOlli Rönkä Aluesuunnittelija Lapin liitto. Merialuesuunnittelun tilannekatsaus
Olli Rönkä Aluesuunnittelija Lapin liitto Merialuesuunnittelun tilannekatsaus MERIALUESUUNNITTELUN TARKOITUS, MRL 67 a Merialuesuunnittelun tarkoituksena on edistää: - merialueen eri käyttömuotojen kestävää
LisätiedotKokkolan 14 m väylän ja sataman syvennyksen ennakkotarkkailu vesikasvilinjat ja pohjaeläinnäytteet Selvitys
Monivesi Oy Tilaaja: Ramboll Oy Kokkolan 14 m väylän ja sataman syvennyksen ennakkotarkkailu vesikasvilinjat ja pohjaeläinnäytteet 2018 Selvitys 22.6.2018 Työ 4349 Monivesi Oy Purolehto 33A 02920 Espoo
LisätiedotVELMU tiedolla edistetään meremme monimuotoisuuden suojelua ja kestävä käyttöä
VELMU tiedolla edistetään meremme monimuotoisuuden suojelua ja kestävä käyttöä Penina Blankett Vaikuta vesiin päivät 27-28.8.2019 Kuva: Selkämeri, Pori, Myriophyllum, 2017, Metsähallitus, Joonas Hoikkala
LisätiedotFINMARINET Loppukonferenssi Merelliset suojelualueet monimuotoisuuden vaalijoina
FINMARINET Loppukonferenssi Merelliset suojelualueet monimuotoisuuden vaalijoina 10.4.2013 klo 10.00-15.30 Tieteiden talo Neuvotteleva virkamies Penina Blankett Ympäristöministeriö Merelliset suojelualueet
LisätiedotSuomenlahden kansallispuistojen kehittäminen
Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen Petteri Tolvanen, WWF 19.3.2015 Petteri Tolvanen WWF:n esitys toukokuu 2014 Porkkalan uudelleenperustaminen; erittäin monipuolinen luontokokonaisuus vanhoista
LisätiedotVedenalaisen meriluonnon monimuotoisuus ja suojelu itäisellä Suomenlahdella
Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuus ja suojelu itäisellä Suomenlahdella Ari Laine vastaava suojelubiologi Metsähallitus Luontopalvelut (Etelä-Suomi) Kuorsalon kesäjuhlat 9.7.2016 Kuvat: Metsähallitus
LisätiedotVedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelma (VELMU) Tarkastelu ohjelman toteutumisesta vuosina 2004-2009
Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelma (VELMU) Tarkastelu ohjelman toteutumisesta vuosina 2004-2009 17.12.2010 Sisältö Arvioinnin yhteenveto ja keskeisimmät ehdotukset vedenalaisen
LisätiedotVedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelman (VELMU) toimintakertomus 2011
Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelman (VELMU) toimintakertomus 2011 Merirokot- Itäisen Suomenlahden kansallispuisto, Metsähallitus 2008 5.4.2012 1 Sisältö LYHENTEET 3 1. VEDENALAISEN
LisätiedotVedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelma VELMU. Toimintasuunnitelma vuodelle 2016
Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelma VELMU Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 5.2.2016 i Lyhenteet AYR VELMUn alueellinen yhteistyöryhmä. Ryhmän tehtävän on koota alueellisen tason
LisätiedotVELMU kartoittaa vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuutta
VELMU kartoittaa vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuutta Tavoitteena meren kestävä käyttö ja suojelu VELMUn tavoitteena on kartoittaa Suomen rannikon vedenalaisia luontotyyppejä ja luoda yleiskuva lajien
LisätiedotMetsähallituksen Luontopalveluiden suorittama sukellustarkastus Helsingin kaupungille
Metsähallituksen Luontopalveluiden suorittama sukellustarkastus Helsingin kaupungille Selvityksen suorittaja: Suojelubiologi, Tri Mats Westerbom Kohde: Kallahdenharjun Natura alueen neljän kohteen inventointi.
LisätiedotYllätyksiä pinnan alla VELMUn huippuhetket
Yllätyksiä pinnan alla VELMUn huippuhetket 2004-2015 VELMU tilastoina 1/2 284 havaittua lajia, joista 124 putkilokasvia 9 vesisammalta 12 näkinpartaislevää 1 keltaviherlevä 14 punalevää 122 640 inventointipistettä,
LisätiedotVedenalaisten Natura-luontotyyppien mallinnus Suomen merialueella
Geologian tutkimuskeskus 2018 Vedenalaisten Natura-luontotyyppien mallinnus Suomen merialueella Anu Kaskela & Henna Rinne GTK:n tutkimustyöraportti 6/2018 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tutkimustyöraportti 6/2018
LisätiedotKalojen lisääntymisaluekartoitukset Tietoa kestäviin valintoihin
Kalojen lisääntymisaluekartoitukset Antti Lappalainen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 7.12.2010 Tavoitteet: 1. Kehittää toimivia ja kustannustehokkaita menetelmiä rannikon talouskalalajien lisääntymisalueiden
LisätiedotIlmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille?
Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille? Markku Viitasalo Suomen ympäristökeskus Ympäristövaliokunnan avoin kokous 12.5.2016 M. Viitasalo M. Westerbom Esityksen sisältö Ilmastonmuutoksen vaikutukset
LisätiedotSaaristomeren ja Selkämeren tila. Merialuesuunnitteluseminaari Meremme tähden, Rauma Janne Suomela, Varsinais-Suomen ELY-keskus
Saaristomeren ja Selkämeren tila Merialuesuunnitteluseminaari Meremme tähden, Rauma 29.5.2018 Janne Suomela, Varsinais-Suomen ELY-keskus Merenhoito Taustalla EU:n meristrategiapuitedirektiivi, joka tuli
LisätiedotHELCOMin Itämeren suojelun toimintaohjelma & Suomen biodiversiteettistrategia
HELCOMin Itämeren suojelun toimintaohjelma & Suomen biodiversiteettistrategia Ylitarkastaja Penina Blankett Helsinki 11.2.2009, VELMU seminaari 1 HELCOMin Itämeren suojelun toimintaohjelma Hyväksyttiin
LisätiedotNannut-luokittelu metatietokuvaus
Nannut-luokittelu metatietokuvaus Suomen vedenalaisluonnosta on tuotettu viime vuosina huomattava määrä tietoa VELMU-ohjelman (2004 2016) ja siihen liittyvien hankkeiden avulla (mm. NANNUT 2009 2012, FINMARINET
LisätiedotVedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelman. toimintakertomus 2013
Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelman (VELMU) toimintakertomus 2013 Wilma Viljanmaa & Markku Viitasalo (toim.) 18.3.2014 Mats Westerbom, Metsähallitus Toimittajien lisäksi tämän
LisätiedotAvoimet luontohavainnot
Avoimet luontohavainnot Ekologiset yhteydet -seminaari 9.3.2012 Luonnontieteellinen keskusmuseo Miten luontohavainnot syntyvät? Tutkimuksen tuloksena Tieteellisistä kokoelmista Luontoharrastajat keräävät
LisätiedotKompensaatiot merellä. Kirsi Kostamo SYKE/Merikeskus Ekologiset kompensaatiot merellä seminaari
Kompensaatiot merellä Kirsi Kostamo SYKE/Merikeskus Ekologiset kompensaatiot merellä seminaari 13.4.2018 Kompensaatiot merellä Itämeren luonnon tilan heikentyminen johtuu ihmisen toiminnasta merellä, rannikolla
LisätiedotEkologiset kompensaatiot Suomen rannikolla ja merialueilla. Kirsi Kostamo SYKE/Merikeskus
Ekologiset kompensaatiot Suomen rannikolla ja merialueilla Kirsi Kostamo SYKE/Merikeskus 6.11.2018 Kompensaatiot merellä Itämeren luonnon tilan heikentyminen johtuu ihmisen toiminnasta merellä, rannikolla
LisätiedotIlmastonmuutos ja Itämeri
Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset lajeille ja luontotyypeille Markku Viitasalo SYKE merikeskus Muuttuva ilmasto ja luontotyyppien sekä lajien uhanalaisuus Suomessa YM 17.1.2017 M. Viitasalo M. Westerbom
LisätiedotMITEN TUULIVOIMA VAIKUTTAA
MITEN TUULIVOIMA VAIKUTTAA VEDENALAISEEN LUONTOON? ENERGINEN SELKÄMERI 5.10.2010 TAPIO SUOMINEN SUUNNITTELIJA VELMU-YHTEISTYÖ SELKÄMERELLÄ -HANKE TAUSTAA Kuva: Metsähallitus 2010 ERIKOISLAATUISIA YMPÄRISTÖJÄ
LisätiedotLyhyt katsaus VELMUn vuoteen 2013 Markku Viitasalo & VELMU-konsortio
Lyhyt katsaus VELMUn vuoteen 2013 Markku Viitasalo & VELMU-konsortio M. Viitasalo Kuva Mia Välimäki, RKTL 2013 M. Viitasalo; VELMU-seminaari 11.12.13 VELMU etenee hienosti Vuosi 2013 oli menestyksekäs
LisätiedotMeri- ja rannikon luonnonsuojelualueiden. MeriHOTT-hankkeen loppuraportti
Lasse Kurvinen, Anna Arnkil, Jan Ekebom, Ulrika Björkman, Matti Sahla, Djurdjika Ivkovic, Anu Riihimäki ja Michael Haldin Meri- ja rannikon luonnonsuojelualueiden tietotarpeet MeriHOTT-hankkeen loppuraportti
LisätiedotMerenhoidon tilannekatsaus. Annukka Puro-Tahvanainen Vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmän kokous
Merenhoidon tilannekatsaus Annukka Puro-Tahvanainen Vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmän kokous 23.11.2017 Suomen merenhoitosuunnitelma koostuu kolmesta osasta: Merenhoitosuunnitelman ensimmäisen osan
LisätiedotVedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelma VELMU
Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelma VELMU Toimintakertomus 2015 Wilma Viljanmaa & Markku Viitasalo (toim.) 23.3.2016 Toimittajien lisäksi tämän toimintakertomuksen laadintaan ovat
LisätiedotPaikkatietopalveluita hyvällä Sykkeellä!
Paikkatietopalveluita hyvällä Sykkeellä! Poimintoja SYKEn paikkatieto- ja kaukokartoituspalveluista Kaisu Harju, Suomen ympäristökeskus SYKE SYKEn geoinformatiikkapäivät 3.12.2013 Sisältö Mitä tietoja
LisätiedotEsimerkkejä ekologisista kompensaatioista merellä. Kirsi Kostamo SYKE/Merikeskus Ekologiset kompensaatiot merellä seminaari 13.4.
Esimerkkejä ekologisista kompensaatioista merellä Kirsi Kostamo SYKE/Merikeskus Ekologiset kompensaatiot merellä seminaari 13.4.2018 Ekologisten kompensaatioiden käyttö maailmalla Ekologisia kompensaatioita
LisätiedotVedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelma (VELMU) Toimintasuunnitelma vuodelle 2014
Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelma (VELMU) Toimintasuunnitelma vuodelle 2014 Kuva Mia Välimäki, RKTL 2013 24.1.2014 Lyhenteet AYR VELMUn alueellinen yhteistyöryhmä. Ryhmän tehtävän
LisätiedotVedenalaiset uhanalaiset luontotyypit ja niiden luokittelutyö. Dosentti Anita Mäkinen , Helsinki
Vedenalaiset uhanalaiset luontotyypit ja niiden luokittelutyö Dosentti Anita Mäkinen 15.04.06.2010, Helsinki Sisältö: 1. Miksi luontotyyppien uhanalaisuuden tunnistamisella kiire? 2. Luontotyyppien uhanalaisuusarvio
LisätiedotLappohjan taajaman ranta-alueiden asemakaavaan ja asemakaavan muutokseen liittyvän vesialueen luontoselvitys 2016
Monivesi Oy Tilaaja: Sito Oy Lappohjan taajaman ranta-alueiden asemakaavaan ja asemakaavan muutokseen liittyvän vesialueen luontoselvitys 2016 Raportti 21.10.2016 Ari Ruuskanen & Kimmo Karell 1 Sisällys:
LisätiedotIlmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille?
Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille? Markku Viitasalo Suomen ympäristökeskus Ympäristövaliokunnan avoin kokous 12.5.2016 M. Viitasalo M. Westerbom Esityksen sisältö Ilmastonmuutoksen vaikutukset
LisätiedotSiikajoen edustan vesikasvillisuusselvitys ja luontotyyppikartoitus loppukesällä 2010
Siikajoen edustan vesikasvillisuusselvitys ja luontotyyppikartoitus loppukesällä 2010 28.10.2010 Alleco Oy Jouni Leinikki Mekaanikonkatu 3 00810 Helsinki www.alleco.fi Sisältö Tausta... 3 Aineisto ja menetelmät...
LisätiedotMiten merisuojelualueista saadaan tehokkaita? 08. JOULUKUUTA, 2011 Erikoissuunnittelija Jan Ekebom /Metsähallitus
Miten merisuojelualueista saadaan tehokkaita? 08. JOULUKUUTA, 2011 Erikoissuunnittelija Jan Ekebom /Metsähallitus Esityksen sisältö Mitä suojelualueella tarkoitetaan? Mitä tehokkuudella tarkoitetaan? Mikä
LisätiedotTieto ja tiedon käyttö maakuntakaavoituksessa
Tieto ja tiedon käyttö maakuntakaavoituksessa 4.6.2019 ympäristösuunnittelija Anna Riikka Karhunen p. 044 747 8503 anna riikka.karhunen@kymenlaakso.fi www.kymenlaakso.fi Kymenlaakson kokonaismaakuntakaava
LisätiedotELYt ja merialueiden suunnittelu
ELYt ja merialueiden suunnittelu Varsinais-Suomen EL- keskus, Outi Vesakoski, Luonnonsuojelu 15.4.2010 1 2 ELYt ja luonnon monimuotoisuus Tehtävät Valvoo suotuisan suojeluntason toteutumista lajeilla ja
LisätiedotVedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelma VELMU 2. Toimintasuunnitelma vuodelle 2017
Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelma VELMU 2 Toimintasuunnitelma vuodelle 7.4. i Lyhenteet ELY ENPI EU Life+ FINMARINET GTK HELCOM HELCOM HOLAS II LUKE MH OR PR TOPCONS SYKE VELMU
LisätiedotMitä kallioriuttojen levät kertovat ihmisen vaikutuksesta meriluontoon?
Mitä kallioriuttojen levät kertovat ihmisen vaikutuksesta meriluontoon? Henna Rinne Ympäristö- ja meribiologian laitos Biotieteiden tiedekunta Åbo Akademi 21.11.2014 Henna VELMU-seminaari Rinne Lectio
LisätiedotSisältö. Teksti: Elisa Halmeenmäki, Eeva Hammar, Malva Green ja Marjo Soulanto / Pleistoseeni Taitto: Jan Rosström. Luonto-Liitto 2014
Ihmeellinen Itämeri Sisältö Ihmeellinen itämeri...5 Miksi Itämeressä on...5 vähäsuolaista murtovettä?...5 Miksi vain harvat lajit...6 voivat elää Itämeressä?...6 Millaista elämää erilaisilla rannoilla
LisätiedotMeristrategiadirektiivi ja VELMU
Meristrategiadirektiivi ja VELMU Saara Bäck, Ympäristöministeriö 1 Meret muuttuvat Itämeren monet uhkat Alueellinen vaikutus Koko Itämeri Ylikalastus Vieraslajit Luonnonvarojen käyttö habitaaattien pirstoutuminen
LisätiedotITÄMEREN KANSALLISPUISTOT JA UHATUT VIRTAVEDET
ITÄMEREN KANSALLISPUISTOT JA UHATUT VIRTAVEDET 19.3.2015 klo 17.30 Eduskunnan kansalaisinfo Suomenlahden kansallispuistojen täydennys Ympäristöneuvos JukkaPekka Flander YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muokkaa alaotsikon
LisätiedotVedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelma VELMU2
Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelma VELMU2 Toimintasuunnitelma vuodelle 2019 6.2.2019 i Lyhenteet CBD Convention on Biological Diversity, YK:n biologista monimuotoisuutta koskevan
LisätiedotItämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet
Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet 25/6/2014 Eija Rantajärvi Vivi Fleming-Lehtinen Itämeri tietopaketti 1. Tietopaketin yleisesittely ja käsitteitä 2. Havainnoinnin yleisesittely 3. Havainnointikoulutus:
LisätiedotVEDENALAISEN LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄT ALUEET JA KYMENLAAKSON MAAKUNTAKAAVA 2040
VEDENALAISEN LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄT ALUEET JA KYMENLAAKSON MAAKUNTAKAAVA 2040 Taustaselvitys Elokuu 2019 Sisällys VEDENALAISEN LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄT
LisätiedotNATURA VERKOSTO
NATURA 2000 -VERKOSTO Natura 2000 -verkostoon kuuluvien luontodirektiivin ja lintudirektiivin perusteella suojeltavien alueiden keskittymät. Ydinestimoinnissa käytetyn ytimen koko on 1000 km² ja säde 17,8
LisätiedotSuomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma; väliarviointi
Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma; väliarviointi Luonnonsuojeluvalvoja Ilkka Heikkinen Eduskunnan ympäristövaliokunta ja Suomen Biodiversiteettityöryhmä
LisätiedotLataa Meren aarteet. Lataa
Lataa Meren aarteet Lataa ISBN: 9789524954358 Sivumäärä: 400 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 28.94 Mb Merellinen luonto kuuluu suomalaiseen kansallismaisemaan. Mutta miltä tuo maisema näyttää veden alla?
LisätiedotLintujen lentokonelaskennat merilintuseurannassa ja merialueiden käytön suunnittelussa
Lintujen lentokonelaskennat merilintuseurannassa ja merialueiden käytön suunnittelussa Turun yliopisto Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Asko Ijäs 26.3.2013 1. Johdanto Ulkomeren puolelle sijoittuvat
LisätiedotKuikkasuon ja Suurisuon (FI ) sammalkartoitukset 2017
Kuikkasuon ja Suurisuon (FI0600072) sammalkartoitukset 2017 Timo Kypärä JOHDANTO JA MENETELMÄT Kartoitusten tavoite ja tarkoitus Tämä raportti on tuotettu EU:n LIFE-rahoituksen tuella Hydrologia-LIFE -hankkeessa.
LisätiedotViestintäsuunnitelma 2009
Viestintäsuunnitelma 2009 maaliskuu 2009 1 Itämerihaaste Turun ja Helsingin kaupungit sitoutuivat julkisesti kesäkuussa 2007 toteuttamaan sellaisia käytännön toimenpiteitä, joilla ne voivat vaikuttaa vesien
LisätiedotSuomen rannikon mittainen merenalainen luontopolku
Suomen rannikon mittainen merenalainen luontopolku Elisa Halmeenmäki, Eeva Hammar, Malva Green Kaislikko Perämeren pohjukassa, kuva: Essi Keskinen Sisältö Johdanto...3 Perämeri...7 Merenkurkku...11 Selkämeri...12
LisätiedotMerialuesuunnittelu Suomessa nyt Itämeri foorumi 2012. Neuvotteleva virkamies Tiina Tihlman Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto
Merialuesuunnittelu Suomessa nyt Itämeri foorumi 2012 Neuvotteleva virkamies Tiina Tihlman Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto EU Meripolitiikka, merialuesuunnittelu, meristrategiadirektiivi
LisätiedotLeena Lehtomaa, Varsinais-Suomen ELYkeskus
7.12.2010 1 Kokoaa alueellisen tason toimijat yhteen ja koordinoi alueellista VELMU-toimintaa ELY:llä alueidensa luonnon erityispiirteiden tuntemus, myös meriluonnon osalta ELYt lainsäädännön toteutumista
LisätiedotEU:n luonnon monimuotoisuutta koskevien toimien tehostaminen 2020 mennessä. Nunu Pesu
EU:n luonnon monimuotoisuutta koskevien toimien tehostaminen 2020 mennessä Nunu Pesu 11.9.2018 EU:n luonnon monimuotoisuutta koskevat päätavoitteet Luontodirektiivin yleisenä tavoitteena on edistää luonnon
LisätiedotItämeren luontotyypit ja uuden tiedon tulva. Lasse Kurvinen Metsähallitus Luontopalvelut Lutu-seminaari
Itämeren luontotyypit ja uuden tiedon tulva Lasse Kurvinen Metsähallitus Luontopalvelut Lutu-seminaari 18.12.2018 Itämeri-ryhmä Viranomaisten, asiantuntijoiden ja tutkijoiden yhteistyö Yhteensä 18 jäsentä
LisätiedotMerenhoidon suunnittelun tilannekatsaus
Merenhoidon suunnittelun tilannekatsaus Annukka Puro-Tahvanainen Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Annukka Puro-Tahvanainen 17.12.2012 Merenhoidon suunnittelu eli EU:n meristrategiadirektiivin
LisätiedotSuomenlahti-selvitys Itäinen Suomenlahti. Kotka 19.3.2015 Seppo Manninen
Suomenlahti-selvitys Itäinen Suomenlahti Kotka 19.3.2015 Seppo Manninen Mistä on kyse? Ympäristöministeriön tehtäväksi anto Metsähallitukselle selvittää osana Suomenlahti 2014 vuoden toimenpiteitä Suomenlahden
LisätiedotLuontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin tausta ja tavoitteet
Luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin tausta ja tavoitteet Aulikki Alanen, ympäristöneuvos Ympäristöministeriö Luontotyyppien toinen uhanalaisuusarviointi esittelytilaisuus 08.04.2016 Suomen luontotyyppien
LisätiedotVoiko EU vaikuttaa ympäristön tilaan ja miten? Ympäristön tila ja toimet Suomen puolella
Voiko EU vaikuttaa ympäristön tilaan ja miten? Ympäristön tila ja toimet Suomen puolella Perämeriseminaari Luulaja 16.-17.10.2007 Sisältö EU:n hallinnolliset keinot vähentää rannikkovesien rehevöitymistä
LisätiedotLuontoarvojen ja ihmispaineiden yhdistäminen aluesuunnittelutyökalu itäiselle Suomenlahdelle
Luontoarvojen ja ihmispaineiden yhdistäminen aluesuunnittelutyökalu itäiselle Suomenlahdelle Riikka & TOPCONS-tutkijat Kalatalouden ja ympäristöriskien tutkimusryhmä Ympäristötieteiden laitos 6.2.2014
LisätiedotTORNION RÖYTTÄN MERITUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVAAN LIITTYVÄT VEDENALAISTUTKIMUKSET - KASVILLISUUS JA POHJAELÄIMET
TORNION RÖYTTÄN MERITUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVAAN LIITTYVÄT VEDENALAISTUTKIMUKSET - KASVILLISUUS JA POHJAELÄIMET 10.11.2011 Tmi Marika Yliniva/Maritech Takalankatu 7 95420 Tornio 1.0 JOHDANTO Rajakiiri
LisätiedotMeriuposkuoriaisen (Macroplea pubipennis) esiintyminen Soukanlahdella
Meriuposkuoriaisen (Macroplea pubipennis) esiintyminen Soukanlahdella Karoliina Ilmarinen, Jouni Leinikki ja Sanna Saari 15.7.2010 Alleco Oy Mekaanikonkatu 3 00810 Helsinki www.alleco.fi Sisällysluettelo
LisätiedotTilaaja: Kala ja vesitutkimus Oy
Tilaaja:KalajavesitutkimusOy MonivesiOy HangonKoverharin (i)satamankunnossapitoruoppauksenjalaiturinuudistamisen sekä (ii)satamansyventämisenjauudenlaiturinvesirakentamisen ympäristötenarvio Rantavyöhykkeenvesikasvillisuus
LisätiedotToimintasuunnitelma 2009
Toimintasuunnitelma 2009 maaliskuu 2009 1 Sitoumus Itämeren tilan parantamiseksi Turun ja Helsingin kaupungit tekivät kaupunginjohtajiensa henkilökohtaisesta aloitteesta kesäkuussa 2007 sitoumuksen toimenpiteistä
LisätiedotLUONNONTILA.FI miten menee, mitä tehdään, riittääkö?
LUONNONTILA.FI miten menee, mitä tehdään, riittääkö? Ari Pekka Auvinen Suomen ympäristökeskus, Oulu Luonnon monimuotoisuuden tavoitteet Suomessa vuoteen 2020 ja sen jälkeen Eduskunnan ympäristövaliokunnan
LisätiedotMerialuesuunnittelu käytännössä: Kymenlaakson kaupan ja merialueen kaavoitusprosessi
Merialuesuunnittelu käytännössä: Kymenlaakson kaupan ja merialueen kaavoitusprosessi Merialueiden suunnittelu Suomessa seminaari 30.1.2014 Suomen ympäristökeskus ja WWF Suomi Ympäristösuunnittelija Frank
LisätiedotVedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelman. toimintakertomus 2014. Wilma Viljanmaa & Markku Viitasalo (toim.) 3.3.
Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelman (VELMU) toimintakertomus 2014 Wilma Viljanmaa & Markku Viitasalo (toim.) 3.3.2015 Ville Karvinen, 2014 Toimittajien lisäksi tämän toimintakertomuksen
LisätiedotLisäselvityksiä Espoon edustan meriläjitysalueiden vesiympäristön ja pohjien nykytilan arviointiin. vesikasvillisuus ja pohjaeläimet
ALLECO RAPORTTI N:O 10/2012 Lisäselvityksiä Espoon edustan meriläjitysalueiden vesiympäristön ja pohjien nykytilan arviointiin vesikasvillisuus ja pohjaeläimet Jouni Leinikki ja Juha Syväranta OTSIKKO:
LisätiedotKuva: Jukka Nurmien, Abyss Art Oy YHTEINEN ITÄMEREMME. Miina Mäki John Nurmisen Säätiö Puhdas Itämeri -hanke
Kuva: Jukka Nurmien, Abyss Art Oy YHTEINEN ITÄMEREMME Miina Mäki John Nurmisen Säätiö Puhdas Itämeri -hanke 16.5.2009 John Nurmisen Säätiö Säätiö perustettiin 1992. John Nurmisen Säätiön tarkoituksena
LisätiedotItämeri pähkinänkuoressa
Itämeri pähkinänkuoressa www.itamerihaaste.net www.ostersjoutmaningen.net www.balticseachallenge.net 12.2.2012 1 Itämeri on ainutlaatuinen, koska sen on: Suhteellisen nuori meri. Jääkauden jälkeen alkanut
LisätiedotAJOKSEN SATAMAN LAAJENNUSHANKE - Vesikasvillisuuden kartoitusraportti
Tmi. Marika Yliniva/Maritech Takalankatu 7 95420 Tornio puh.040-8487189 marika.yliniva@maritech.fi AJOKSEN SATAMAN LAAJENNUSHANKE - Vesikasvillisuuden kartoitusraportti 2 Sisällys 1.0 Tausta... 3 2.0 Kasvillisuuskartoitukset...
LisätiedotMerialuesuunnittelun käynnistäminen Merialuesuunnittelun ajankohtaispäivä / Heikki Saarento / Varsinais-Suomen liitto
Merialuesuunnittelun käynnistäminen Merialuesuunnittelun ajankohtaispäivä 11.11.2016 / Heikki Saarento / Varsinais-Suomen liitto 1. Lainsäädäntö 2. Kahdeksan maakuntaa kolme suunnitelmaa 3. Organisoituminen
LisätiedotKEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys
KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Kemijärven kaupungin Räisälän kylässä. Suunnitelma koskee Kotikangas nimistä tilaa (75:0). Luontoselvityksen
LisätiedotRamsar kosteikkotoimintaohjelma
Ramsar kosteikkotoimintaohjelma 2016-2020 Ramsar -kosteikkotoimintaohjelman valmistelu Tavoitteena kansainvälisen Ramsarin sopimuksen toimeenpanon eli kosteikkojen suojelun ja kestävän käytön edistäminen
LisätiedotLuontotyyppien uhanalaisuustarkastelu
Luontotyyppien uhanalaisuustarkastelu 2016-2018 Aulikki Alanen, ympäristöneuvos Ympäristöministeriö Muuttuva ilmasto ja luontotyyppien sekä lajien uhanalaisuus Suomessa -seminaari 17.1.2017 Miksi uusi
LisätiedotRiittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu?
Riittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu? Lari Veneranta Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Vaasa Suuria kaloja ei ole ilman pieniä kaloja Kalojen kutu- ja poikasalueet
LisätiedotMaakuntakaavat merialueilla. VELMU-seminaari Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto
Maakuntakaavat merialueilla VELMU-seminaari 15.4.2010 Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto Maakunnan liiton tehtävät Lakisääteinen kuntayhtymä Alueiden kehittämisviranomainen ja maakunnan
LisätiedotBEVIS hankealueet. Ruotsi. Suomi. Turun - Ahvenanmaan - Tukholman saaristot
Turun - Ahvenanmaan - Tukholman saaristot Suomi BEVIS hankealueet A. Engqvist Ruotsi Monikansallisessa BEVIS-hankkeessa on vuosina 2004-2007 laadittu työkaluja, joita voidaan käyttää yhteisten vesiensuojelutoimenpiteiden
LisätiedotCombine 3/2012 ( ) Maiju Lehtiniemi ja Pekka Kotilainen SYKE Merikeskus
Combine 3/2012 (6-26.08.2012) Maiju Lehtiniemi ja Pekka Kotilainen SYKE Merikeskus -SYKEn Merikeskuksen HELCOM -seurantamatka Itämerellä -perustuu rantavaltioiden ja HELCOMin väliseen Itämeren suojelusopimukseen
LisätiedotEUROOPAN KOMISSIO YMPÄRISTÖASIOIDEN PÄÄOSASTO
EUROOPAN KOMISSIO YMPÄRISTÖASIOIDEN PÄÄOSASTO Pääjohtaja Bryssel 2 3 JAN. 2017 ENV/C2/LMR/gm Ares(2016) Suurlähettiläs Pilvi-Sisko Vierros-Villeneuve Täysivaltainen erikoissuurlähettiläs Suomen pysyvä
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 4.12.
Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 4.12.2008 Yleistä arviointiselostus on laaja sekä esitystavaltaan hyvä
Lisätiedot