Maanmittauslaitoksen uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla

Transkriptio

1 Maanmittauslaitoksen uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla

2 MML:n korkeusmalliprosessin taustalla: Yhteiskunnallinen tarve tarkemmalle korkeustiedolle Tulvadirektiivi, Meludirektiivi Lentokenttäkartat, kuntaliitosalueiden kartoitus (koordinaatti- ja korkeusjärjestelmien muutos) Geologian tutkimuskeskus: turvetutkimus, pohjavedet jne. Lukuisat muut luonnon- ja rakennetun ympäristön tarpeet ja sovellukset MMM:n Korkeustieto- ja korkeusmalliyhteistyöryhmät Testilaserkeilaukset 2006/2007, yhteistyössä GL:n kanssa Korkeusmallin määrittely, tarkkuusvaatimukset Korkeusmallituotannon aloittaminen keväällä 2008 Tuotannon suuntaaminen (tulvaherkät alueet, muiden yhteistyökumppaneiden tarpeet) MML Toiminta ja taloussuunnitelma : Laserkeilaukseen perustuva KM2-korkeusmalli olemassa pääosasta tiheään asutusta ja tulvavaara-alueista

3 Laserkeilaus Perustuu laserkeilaimen lähettämiin laserpulsseihin (niiden kulkemaan aikaan) ja tarkkaan paikannukseen Etuna tarkan korkeustiedon saaminen myös mm. metsäisiltä ja varjoisilta alueilta Aktiivinen sensori; keilaus voidaan suorittaa vaikka yöllä MML:n aineistoissa lentokorkeus noin 2000 metriä Tarkkaa korkeustietoa kustannustehokkaasti

4 Laserkeilauksen tuloksena syntyy pistepilvi - pistepilvessä kaikki keilauslennon aikana havaitut laserpulssien paluukaiut; osumat - jokaisella pisteellä XYZ-koordinaatit kolmiulotteinen aineisto

5 MML:n tuottamat laserkeilausaineistot Pistetiheys (minimissään) 0,5 pistettä neliömetrille Lentokorkeus noin 2000 m, keilan leveys maassa noin 60 cm LAS-formaatissa, TM35-karttalehtijaon mukaisina 9 neliökilometriä kattavina karttalehtinä Euref-FIN/N2000 järjestelmissä Tuotantoalueittain, noin 1150 neliökilometriä kattavina alueina (TM35 1: karttalehdet) Terrasolid-ohjelmistolla aineiston laadun tarkastus sekä automaattinen maanpintaluokitus Vuonna 2008 laserkeilausalueita yhteensä noin km2 ja vuonna 2009 noin neliökilometriä Vuonna 2010 tuotantoalueita noin neliökilometriä Tuotantoalue Ylivieskasta (2009) 1152 km2

6 Luokiteltu pistepilvi ja uusi korkeusmalli, KM2 Automaattinen maanpintaluokiteltu pistepilvi jatko käsitellään ilmakuvastereomallien avulla Jatkoluokitellussa pistepilvessä luokiteltuina: Maanpinta (tarkastettu) Vakavedet Virtavedet Sillat L3442F3, Alastaro Varsinainen korkeusmalli on 2 metrin ruutukokoon laskettu grid-muotoinen korkeusmalli, jonka korkeustarkkuudeksi on määritelty 30 senttimetriä.

7 Korkeusmallityön eteneminen MML:ssa

8 Laserkeilausaineistojen ja korkeusmallin hyödyntämisestä: tulvakartoitus; tulva- ja tulvavaarakartat, hydrologinen mallinnus, vedenpinnan nostot, valuma-alue jaot, raviinit ja muut veden kulutusmuodot, valunta Kuvat: Kalle Salonen, Porin kaupunki ja Tarmo Lipping, Tampereen teknillinen yliopisto, Porin yksikkö

9 geologinen mallinnus, -kartoitus, soiden tutkiminen, louhintamäärien laskenta, pohjavesitutkimukset, maanvieremät, arkeologia Keilausaineisto mahdollistaa korkeustiedon entistä laajemmat käyttömahdollisuudet mm. erilaisissa geologisissa kartoitus- ja tutkimusprojekteissa. Laserkeilauksella on mainioita sovelluksia pienipiirteisen maaperän geomorfologian visualisoinnissa ja tutkimisessa. Laserkeilausaineisto soveltuu erinomaisesti myös rantakerrostumien ja jokieroosion visualisointiin ja tutkimiseen. Lainaukset: Laserkeilaus uusi menetelmä geologiseen kartoitukseen ja tutkimukseen (Nenonen, Vanne ja Laaksonen, julkaistaan Geologi-lehdessä 2010) Muhosjoen meanderoiva eroosiouoma ja rantamuodostumat Muhoksen Vapunniemellä. MML:n maanpintaluokitellusta laserkeilauspistepilvestä prosessoitu havainnekuva,. Kuva-ala on n. 3,7 x 3,7 km. Kuvan prosessointi Jouko Vanne.

10 metsäsektorin sovellukset Kevätlaser lupaava metsävarojen inventoinnissa Tutkimuksen perusteella kevätlaseraineisto näyttäisi soveltuvan hyvin metsävarojen inventointiin. Puustotulkinnassa kevätlaseraineistolla saatiin jopa parempia tuloksia kuin kesälaserilla. Kun tulkintaan otettiin mukaan ilmakuvat, erot tasoittuivat. Kevät- ja kesälaseraineistoja ei pidä kuitenkaan sekoittaa keskenään samaan inventointiin. Tutkimusosapuolina olivat Tapio, joka koordinoi hanketta, sekä Joensuun yliopisto, Metsäkeskus Pohjois-Savo, Metsähallitus ja Maanmittauslaitos. valunnat, ojitukset, ajettavuus visualisointi luonnonsuojelu populaatiotutkimus Lue lisää:

11 rakennetun ympäristön sovellukset Teiden rakentaminen ja meluesteet (meludirektiivi) Melumallinnus. Lähde: SITO 2009 Erilainen suunnittelu, kaavoitus, kaupunkimallit (3D) Kuuluvuus-, näkyvyys- ja kulkukelpoisuusanalyysit Lentokenttäkartat, suunnistuskartat, hiihtoladut jne. MML:n Maastotietokannan päivittäminen ja kehittäminen Automatisoitu tieverkostoanalyysi, Pori

12 Tilanne MML:n korkeusmalliprosessissa nyt Uusi kilpailutus laserkeilauksista: sopimus alihankkijan kanssa allekirjoitettu Kevään 2010 laserkeilausalueet lyödään lukkoon helmikuun loppuun mennessä Korkeusmallityö jatkuu alueellisissa maanmittaustoimistoissa MML:n sisäiset laserkeilausprojektit (laajempi hyödyntäminen) Kartta toteutuneista keilauksista ja suunnitelluista tuotantoalueista sekä yleisesti lisää aiheesta: Korkeusmalliprosessiin liittyvät muut kysymykset ja yhteistyöhankkeet:

13 Kiitos mielenkiinnosta! Kysyttävää? + 2!