Maa- ja metsätalousministeriö MINVA MMM

Transkriptio

1 Maa- ja metsätalousministeriö MINVA MMM RO Kahilampi Vesa(MMM) Viite Asia Maatalous- ja kalastusneuvosto Maatalous- ja kalastusneuvosto kokoontuu Luxemburgiin keskustelemaan luomuasetuksen jatkotoimenpiteistä ja maatalouden markkinatilanteesta. Lisäksi muissa asiakohdissa käsitellään kuusi tiedotusasiaa sekä tilannekatsaus eläinlääkeasetuksesta. Suomea kokouksessa edustaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä. Luomuasetuksen osalta pj-maa antaa neuvostolle tilannekatsauksen, jonka yhteydessä jäsenmailta odotetaan kantaa siihen, tuleeko neuvotteluja edelleen jatkaa. Suomi ei pidä tarkoituksenmukaisena enää jatkaa kolmikantaneuvotteluja. Kolmikantaneuvotteluita on käyty marraskuusta 2015 lähtien ilman, että neuvotteluissa olisi saatu aikaan ratkaisua. Neuvottelut ajautuivat umpikujaan edellisen kerran 29.5., kun maatalouden erityiskomitea ei laajalla enemmistöllä antanut puheenjohtajamaalle mandaattia jatkaa neuvotteluja. Neuvostolle 29.5 kokousta varten esitetty kompromissiesitys oli liikkunut Suomen kannalta huonompaan suuntaan eikä ollut kokonaisuutena hyväksyttävissä. Markkinatilanteen osalta komissio tiedottaa EU:n ajantasaisesta tilanteesta. Suomi ottaa asiakohdan tiedoksi. Suomen kohdalla sianlihan markkinahinnat eivät ole lähteneet samanlaiseen nousukehitykseen kuin EU:ssa yleisellä tasolla ja maidon tuottajahinnat ovat Suomessa edelleen historiallisen alhaisella tasolla Venäjän vientikiellosta johtuen. Muissa asioissa komissio tiedottaa marraskuussa pidettävän EU-Afrikka -huippukokouksen valmisteluista sekä Brasilian lihaskandaalin vuoksi tehdyistä toimenpiteistä. Lisäksi puheenjohtajamaa tiedottaa eläinten ja kasvien terveyttä koskevan hätätilavalmiuden edistämisestä sekä antaa tilannekatsauksen eläinlääkeasetuksen etenemiseen. Muissa asioissa keskustellaan myös WTO:n piirissä käytävistä maatalousneuvotteluista, Mercosur-kauppasopimuksen neuvotteluista ja Euroopan soijadeklaraatiosta. Suomi ottaa asiakohdat tiedoksi.

2 Asialista: MAATALOUS- JA KALASTUSNEUVOSTON KOKOUS LUXEMBURGISSA (22) 1. Esityslistan hyväksyminen Muut kuin lainsäädäntöasiat 2. (mahd.) A-kohtien luettelon hyväksyminen Lainsäädäntökäsittelyt (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely) 3. (mahd.) A-kohtien luettelon hyväksyminen 4. Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luonnonmukaisesta tuotannosta, luonnonmukaisten tuotteiden merkinnöistä, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o XXX/XXX [virallista valvontaa koskeva asetus] muuttamisesta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 834/2007 kumoamisesta (ensimmäinen käsittely) Toimielinten välinen asia: 2014/0100 (COD) = Tilannekatsaus ja orientaatiokeskustelu 3 Muut kuin lainsäädäntöasiat 5. Markkinatilanne 14 = Komission tilannetiedotus Muut asiat a) Viidennen EU Afrikka-huippukokouksen valmistelut (Abidjan, Norsunluurannikko, 28. ja 29. marraskuuta 2017) = Komission tiedotusasia b) Puheenjohtajavaltion painopiste eläinlääkintä- ja kasvinterveysalalla eläinten ja kasvien terveyttä koskeva hätätilavalmius = Puheenjohtajavaltion tiedotusasia c) Käsittelyssä oleva säädösehdotus (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely) Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi eläinlääkkeistä (ensimmäinen käsittely) Toimielinten välinen asia: 2014/0257 (COD) = Puheenjohtajavaltion tilannekatsaus d) Brasilian lihaskandaali = Komission tiedotusasia

3 e) WTO:n piirissä käytävät maatalousneuvottelut = Komission tiedotusasia, Puolan valtuuskunnan pyynnöstä 3(22) f) Mercosur-kauppasopimuksen neuvottelut = Komission tiedotusasia, Ranskan valtuuskunnan pyynnöstä g) Euroopan soijadeklaraatio = Saksan ja Unkarin valtuuskuntien tiedotusasia

4 Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM RO Ruuskanen Ritva (22) Asia Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luonnonmukaisesta tuotannosta ja luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden merkinnöistä, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o XXX/XXX (virallista valvontaa koskeva asetus) muuttamisesta sekä asetuksen (EY) N:o 834/2007 kumoamisesta Kokous Maatalous- ja kalastusneuvosto U/E/UTP-tunnus U 21/2014 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Maatalous- ja kalastusneuvoston kokouksessa puheenjohtajavaltio antaa tilannekatsauksen asetusehdotuksen käsittelystä. Neuvoston kokouksessa todennäköisesti keskustellaan myös siitä, jatketaanko asetusehdotuksesta käytäviä kolmikantaneuvotteluja Euroopan parlamentin kanssa. Puheenjohtajavaltio ei ole vielä lähettänyt neuvoston kokousta varten asiakirjaa, josta kävisi tarkemmin ilmi, miten asiaa tullaan neuvostossa käsittelemään. Maatalouden erityiskomitean kokouksessa puheenjohtajavaltiolle ei annettu valtuuksia jatkaa kolmikantaneuvotteluja Euroopan parlamentin ja komission kanssa asiakirjojen 8993/17 + ADD 1 ja 2 pohjalta. Edellisen kerran puheenjohtajavaltio sai valtuudet jatkaa kolmikantaneuvotteluja maatalouden erityiskomitean kokouksessa asiakirjojen 5936/17 + ADD 1 pohjalta. Puheenjohtajavaltion tarkoitus oli maatalouden erityiskomitean kokouksessa saada tarkennetut valtuudet jatkaa kolmikantaneuvotteluja, mutta jäsenvaltiot eivät tätä valvontojen ja pakkaamattomien tuotteiden osalta hyväksyneet. Kolmikantaneuvotteluja on kuitenkin jatkettu helmikuussa 2017 hyväksyttyjen valtuuksien perusteella maalis-toukokuussa Viimeksi puheenjohtajavaltio antoi katsauksen kolmikantaneuvottelujen etenemisestä maatalouden erityiskomitean kokouksessa Aikaisemmat käsittelyvaiheet: Ehdotusta on käsitelty neuvoston työryhmässä ja maatalouden erityiskomiteassa vuosina 2014, 2015, 2016 ja Maatalous- ja kalastusneuvostossa ehdotusta on käsitelty 8.7. ja sekä 16.3., (periaatekeskustelu) ja (yleisnäkemys) sekä (edistysmisraportti), (tilannekatsaus) ja (tilannekatsaus).

5 Suomen kanta 5(22) Lisäksi ehdotusta käsiteltiin epävirallisessa maatalousministerikokouksessa Neuvosto hyväksyi pidetyssä maatalous- ja kalastusneuvoston kokouksessa puheenjohtajavaltion ehdotuksen perusteella ehdotuksesta yleisnäkemyksen. Suomi kannatti neuvoston yleisnäkemystä, sillä Suomen keskeiset tavoitteet saatiin siinä huomioiduiksi. Euroopan parlamentin Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta (AGRI) äänesti mietinnöstään Jatkokäsittelyn aikataulu: Kolmikantaneuvotteluja Euroopan parlamentin kanssa on käyty marraskuusta 2015 lähtien. Puheenjohtajavaltion Maltan tavoitteena on ollut jatkaa kolmikantaneuvotteluja niin, että ehdotuksesta saataisiin aikaan ratkaisu kevään 2017 aikana. Viimeinen kolmikantaneuvottelu oli tarkoitus pitää , mutta puheenjohtajavaltio perui neuvottelut sen jälkeen, kun se ei saanut maatalouden erityiskomitean kokouksessa valtuuksia jatkaa neuvotteluja. Puheenjohtajavaltio ei ole vielä lähettänyt maatalous- ja kalastusneuvoston pidettävää kokousta varten asiakirjaa, josta kävisi tarkemmin ilmi, miten asiaa tullaan neuvostossa käsittelemään. On todennäköistä, että puheenjohtajavaltion esittämän tilannekatsauksen lisäksi neuvostossa keskustellaan siitä, jatketaanko asetusehdotuksesta käytäviä kolmikantaneuvotteluja Euroopan parlamentin kanssa. Suomen kantaa tarvittaessa tarkennetaan, kun puheenjohtajavaltion asiakirja on saatu. Suomi ei pidä tarkoituksenmukaisena enää jatkaa kolmikantaneuvotteluja. Kolmikantaneuvotteluita on käyty marraskuusta 2015 lähtien ilman, että neuvotteluissa olisi saatu aikaan ratkaisua. Suomi pitää edelleen voimassaolevaa lainsäädäntöä kohtuullisen toimivana ja sen perusteella tapahtuvaa valvontaa luotettavana ja katsoo, että on mahdollista kehittää lainsäädäntöä voimassa olevan asetuksen (EY) N:o 834/2007 puitteissa. Tähän mennessä käydyissä kolmikantaneuvotteluissa ei ole saavutettu ratkaisua Suomelle keskeisissä asioissa. Suomelle ongelmallisia kohtia neuvotteluissa ovat muun muassa vähittäiskaupan velvoittaminen valvontaan pakkaamattomien tuotteiden osalta, valvonnan delegointikielto luonnollisille henkilöille, tavanomaisten eläinten luomupelloilla laiduntamisen säännöt, velvoite säätää kansallisesti kiellettyjen tuotteiden esiintymisen ehkäisemisestä, siemeniä koskevan yleisen poikkeusluvan puuttuminen, kasvihuonetuotannon yksityiskohtaiset säännöt, tuotannon tilastointia koskevat valtuudet sekä eläimiä koskevat tietokannat. Suomen kannalta kesällä 2015 saavutettu neuvoston yleisnäkemys (asiakirja 9750/1/15) olisi ollut tyydyttävä ratkaisu, mutta tämän jälkeen esitetyt puheenjohtajavaltioiden kompromissiehdotukset ovat olleet Suomen tavoitteiden vastaisia. Puheenjohtajavaltioiden esittämät kompromissiehdotukset eivät myöskään ole tuoneet parannusta tavoitteisiin yksinkertaistaa lainsäädäntöä ja vähentää eri osapuolten hallinnollista taakkaa. Suomi kuitenkin katsoo, että Lissabonin sopimuksen mukainen lainsäädännön mukauttaminen voitaisiin tehdä neuvoston yleisnäkemyksessä esitetyn mallin mukaisesti,

6 Pääasiallinen sisältö 6(22) toteuttamalla osa lainsäädännöstä täytäntöönpanoasetuksin ja tietyt osat tarkkarajaisin valtuuksin antaa delegoituja säädöksiä. Puheenjohtajavaltion viimeisin kompromissiehdotus (asiakirjat 8993/17 + ADD 1 ja 2) Suomi ei voi hyväksyä valtuuksien antamista puheenjohtajavaltiolle jatkaa kolmikantaneuvotteluja puheenjohtajavaltion kompromissiehdotuksen perusteella. Suomi tarkastelee asetusta kokonaisuutena ja varaa oikeuden tarkistaa kantaansa kolmikantaneuvottelujen edistyessä. Puheenjohtajavaltion esittämät ratkaisuehdotukset eivät ole täysin Suomen hyväksyttävissä muun muassa seuraavien asiakohtien osalta: vähittäiskaupan velvoittaminen valvontaan pakkaamattomien tuotteiden osalta, siemeniä koskevan yleisen poikkeusluvan puute, eläimiä koskevat tietokannat, valvonnan delegointikielto luonnollisille henkilöille, kasvihuonetuotannon yksityiskohtaiset säännöt, velvoite säätää kansallisesti kiellettyjen tuotteiden esiintymisen estämisestä (20a artiklan 9 kohta), tavanomaisten eläinten laiduntamismahdollisuudet luonnonmukaisilla pelloilla, sekä tuotannon tilastointia koskevat valtuudet. Sen sijaan Suomi voi tukea puheenjohtajavaltion ehdottamalla tavalla muun muassa seuraavia asiakohtia: ehdotus tietyistä poikkeuksista luopumiseen 15 vuoden kuluessa asetuksen soveltamisesta sekä tuontia koskevat säännöt. Neuvoston yleisnäkemys (asiakirja 9750/1/15 REV 1) Suomi kannattaa neuvostossa saavutettua yleisnäkemystä, sillä Suomen keskeiset tavoitteet on siinä saatu huomioiduiksi, muun muassa voimassa olevaan lainsäädäntöön sisältyvien kasvien lisäysaineistoon ja eläinainekseen liittyvien poikkeuksien osalta. Myös tilojen jakaminen luonnonmukaiseen ja tavanomaiseen tuotantoon olisi edelleen mahdollista. Yleisnäkemyksessä keskeiset tuotantosäännöt on sisällytetty perusasetukseen ja komission toimivalta rajattu täytäntöönpanosäädösten osalta, mikä on Suomen tavoitteiden mukaista. Suomen tavoitteiden kannalta tärkeitä ovat yleisnäkemykseen hyväksytty periaate riskiperusteisesta valvonnasta ja vähittäiskaupan valvontaa koskeva poikkeus. Valvontaa koskevat säännökset ovat selkeytyneet ja antavat Suomen tavoitteleman mahdollisuuden toteuttaa riskiperusteista valvontaa ja vähentää fyysisiä tarkastuskäyntejä vähäriskisten toimijoiden osalta. Tältä osin myös hallinnollista taakkaa voidaan saada vähennettyä. Suomen tavoitteita lainsäädännön yksinkertaistamisen osalta ei kuitenkaan ole saavutettu. Tilanne kolmikantaneuvotteluissa kesäkuussa 2017 Useista Suomelle keskeisistä asiakokonaisuuksista ei ole kolmikantaneuvotteluissa saavutettu vielä yhteisymmärrystä. Näitä ovat toimijoiden ryhmäsertifiointi ja vähittäiskaupan valvontaa koskeva poikkeus pakkaamattomien tuotteiden osalta sekä kasvihuonetuotannon yksityiskohtaiset säännöt. Myöskään kiellettyjen aineiden jäämistä ja niihin liittyvistä varotoimenpiteistä ei ole päästy ratkaisuun. Tuotantosääntöjen yksityiskohdat ovat useilta osin ratkaisematta, epäselviä tai Suomen tavoitteiden

7 7(22) vastaisia, kuten siipikarjarakennusten vaatimukset. Niin ikään heterogeenisen lisäysaineiston käytöstä, siemeniä ja muuta lisäysaineistoa koskevista poikkeuksista sekä eläinaineksen käyttöön liittyvistä uusista tietokannoista ei ole päästy ratkaisuun. Näyttäisi myös siltä, että tavoitteita lainsäädännön yksinkertaistamisesta ja hallinnollisen taakan keventämisestä ei ole saavutettu. Puheenjohtajavaltion Maltan kompromissiehdotuksen (asiakirja 8993/17 + ADD 1 ja 2) keskeinen sisältö verrattuna komission alkuperäiseen ehdotukseen Puheenjohtajavaltion kompromissiehdotus on kehittynyt verrattuna komission alkuperäiseen ehdotukseen, kun sitä on täydennetty voimassa olevan lainsäädännön säännöksillä. Merkittävimmät muutokset koskevat voimassa olevan lainsäädännön mukaisten tuotantosääntöjä koskevien poikkeusten palauttamista ehdotukseen ja delegoidun säädösvallan käytön huomattavaa rajoittamista sekä sen korvaamista tarkkarajaisilla valtuuksilla antaa täytäntöönpanosäädöksiä. Poikkeukset koskevat muun kuin luonnonmukaisesti tuotetun siemenen ja muun lisäysaineiston käyttöä, tavanomaisesti tuotetun eläinaineksen käyttöä, maan ja eläinten siirtymävaihetta koskevia erityisiä sääntöjä sekä mahdollisuutta jakaa luomutila tavanomaiseen ja luonnonmukaisesti hoidettuun yksikköön. Erityisenä uutena periaatteena (6 artikla) ehdotuksessa kiellettäisiin nanomateriaalien sisältämän tai siitä koostuvan aineksen käyttö luomuelintarvikkeissa. Säädösvallan delegointi Puheenjohtajavaltion kompromissiehdotuksesta on useasta kohdin poistettu valtuudet säädösvallan delegointiin ja niitä koskevien säännösten sisältö on ehdotettu annettavaksi täytäntöönpanoasetuksin. Säädösvallan siirron kesto on rajattu viiteen vuoteen asetuksen soveltamisesta. Tuotantosäännöt Puheenjohtajavaltion kompromissiehdotuksessa vain keskeisin osa tuotantosäännöistä on kirjoitettu perusasetukseen tai sen liitteisiin ja suurin osa tuotantosäännöistä ehdotetaan annettavaksi myöhemmin täytäntöönpanoasetuksin. Näitä olisivat muun muassa kotieläinrakennuksia ja ulkoalueita koskevat tilavaatimukset. Uutena säännöksenä ehdotuksessa on asetettu munintakanaloiden osalta 3000 linnun parven enimmäiskoko kussakin siipikarjarakennuksessa. Lisäksi delegoiduin säädöksin voitaisiin antaa säännöksiä lajeista, joita ei ole käsitelty ehdotuksen II osan liitteessä II. Soveltamisala Kompromissiehdotuksessa asetuksen soveltamisalaa on selkeytetty ja täydennetty liitteellä I, jossa tiettyjä yksittäisiä tuotteita on mainittu. Kompromissiehdotuksen mukaan komissio voisi lisätä asetuksen soveltamisalaan maataloustuotantoon läheisesti liittyviä tuotteita delegoiduin säädöksin (2 artikla). Valvonta Valvontaa koskevat erityiset säännökset on siirretty virallista valvontaa koskevasta asetuksesta luonnonmukaista tuotantoa koskevaan asetukseen. Ne vastaavat pääosin voimassa olevan lainsäädännön vaatimuksia. Lisäksi ne mahdollistavat vähäriskisten toimijoiden osalta nykyistä joustavamman riskiperusteisen valvonnan, mikä on Suomen tavoitteiden mukaista. Virallista valvontaa koskevan asetuksen muut vaatimukset koskisivat edelleen myös luonnonmukaisen tuotannon valvonnan järjestämistä. Uutena

8 8(22) säännöksenä puheenjohtajavaltion kompromissiehdotukseen on lisätty kielto delegoida viranomaistehtäviä luonnollisille henkilöille. Vähittäiskaupan valvonta Kompromissiehdotuksen mukaan vähittäismyyjät, jotka käsittelevät vain pakattuja tuotteita eivät ole velvollisia liittymään valvontaan. Sen sijaan valvontaviranomaisen tulee rekisteröidä pakkaamattomia tuotteita myyvät vähittäiskaupat, mutta tiettyä rajaa pienemmät toimijat voidaan kansallisella päätöksellä vapauttaa vuosittaisesta valvonnasta (25 artiklan 5 kohdan b alakohta). Kompromissiehdotuksessa käytetyt luomutuotteiden raja-arvot ovat vaihtoehtoisesti 5000 kg tai euron liikevaihto tai yli 2 % potentiaalinen sertifiointikustannus. Jäsenvaltiot voisivat asettaa myös tätä alhaisempia raja-arvoja edellytyksenä valvontaan liittymiselle. Tuonti kolmansista maista Kompromissiehdotuksen mukaan kauppajärjestelmää mukautettaisiin, jotta EU:n ja kolmansien maiden luonnonmukaisen alan toimijoilla olisi yhtäläisemmät toimintaedellytykset ja jotta kuluttajien luottamus saadaan varmistettua. Tuonti voisi perustua hyväksyttyjen viranomaisten ja laitosten (29 artikla) antamaan todistukseen tai kauppasopimukseen kolmannen maan kanssa (30 artikla). Lisäksi tuonti voisi perustua viiden vuoden ajan asetuksen soveltamisesta voimassa olevaan EU:n ja kolmannen maan väliseen vastaavuussopimukseen (31 artikla). Kiellettyjen aineiden ja tuotteiden esiintyminen Kiellettyjen aineiden jäämien kynnysarvoa koskeva säännös (20 artikla) on kompromissiehdotuksessa poistettu ja kiellettyjen aineiden ja tuotteiden mahdollisten esiintymien vaatimat menettelyt on siirretty valvontaa koskeviin säännöksiin (20a ja 20b artikla). Voimassaolevia kansallisia kynnysarvoja koskevia säännöksiä varten, jotka ovat EU:n säännöstä alhaisempia, on lisätty pysyvä poikkeus. Lisäksi jäsenvaltioita velvoitetaan säätämään sopivista toimenpiteistä kiellettyjen aineiden tahattoman esiintymisen estämiseksi (20b artiklan 9 kohta). Tilastointia koskeva tiedonkeruu Kompromissiehdotuksessa on lisäksi muutettu tilastointia koskeva tiedonkeruu yleisemmäksi kauppaa ja tuotantoa koskevaksi jäsenvaltioiden velvoitteeksi, jonka yksityiskohdista säädettäisiin täytäntöönpanoasetuksilla (33 artikla). Neuvoston yleisnäkemyksen (asiakirja 9750/1/15 REV 1) keskeinen sisältö verrattuna komission alkuperäiseen ehdotukseen Neuvoston yleisnäkemys on kehittynyt huomattavasti verrattuna komission alkuperäiseen ehdotukseen, kun sitä on täydennetty voimassa olevan lainsäädännön säännöksillä. Merkittävimmät muutokset koskevat voimassa olevan lainsäädännön mukaisten tuotantosääntöjä koskevien poikkeusten palauttamista ehdotukseen ja delegoidun säädösvallan käytön huomattavaa rajoittamista sekä sen korvaamista tarkkarajaisilla valtuuksilla antaa täytäntöönpanosäädöksiä. Poikkeukset koskevat muun kuin luonnonmukaisesti tuotetun siemenen ja muun lisäysaineiston käyttöä, tavanomaisesti tuotetun eläinaineksen käyttöä, maan ja eläinten siirtymävaihetta koskevia erityisiä sääntöjä sekä mahdollisuutta jakaa luomutila tavanomaiseen ja luonnonmukaisesti hoidettuun yksikköön. Säädösvallan delegointi

9 9(22) Yleisnäkemyksestä on useasta kohdin poistettu valtuudet säädösvallan delegointiin ja niitä koskevien säännösten sisältö on ehdotettu annettavaksi täytäntöönpanoasetuksin. Säädösvallan siirron kesto on rajattu viiteen vuoteen asetuksen soveltamisesta. Tuotantosäännöt Yleisnäkemyksessä vain keskeisin osa tuotantosäännöistä on kirjoitettu perusasetukseen tai sen liitteisiin ja suurin osa tuotantosäännöistä ehdotetaan annettavaksi myöhemmin täytäntöönpanoasetuksin. Näitä olisivat muun muassa kotieläinrakennuksia ja ulkoalueita koskevat tilavaatimukset. Soveltamisala Yleisnäkemyksessä asetuksen soveltamisalaa on selkeytetty ja täydennetty liitteellä I, jossa tiettyjä yksittäisiä tuotteita on mainittu. Yleisnäkemyksen mukaan komissio voisi lisätä asetuksen soveltamisalaan maataloustuotantoon läheisesti liittyviä tuotteita delegoiduin säädöksin (2 artikla). Valvonta Valvontaa koskevat erityiset säännökset on siirretty virallista valvontaa koskevasta asetusehdotuksesta luonnonmukaista tuotantoa koskevaan asetukseen. Ne vastaavat pääosin voimassa olevan lainsäädännön vaatimuksia. Lisäksi ne mahdollistavat vähäriskisten toimijoiden osalta nykyistä joustavamman riskiperusteisen valvonnan, mikä on Suomen tavoitteiden mukaista. Virallista valvontaa koskevan asetuksen muut vaatimukset koskisivat edelleen myös luonnonmukaisen tuotannon valvonnan järjestämistä. Tuonti kolmansista maista Yleisnäkemyksen mukaan kauppajärjestelmää mukautettaisiin, jotta EU:n ja kolmansien maiden luonnonmukaisen alan toimijoilla olisi yhtäläisemmät toimintaedellytykset ja jotta kuluttajien luottamus saadaan varmistettua. Mahdollisuus tehdä kolmansien maiden kanssa vastaavuussopimuksia säilytetään, mutta yksipuolisen vastaavuuden järjestelmä poistettaisiin asteittain. Tarkastuslaitosten hyväksynnän suhteen ehdotetaan siirryttävän vähitellen säännösten noudattamista koskevaan järjestelmään (siirtymäsäännös vuoteen 2023 saakka) (31 artikla). Vähittäiskaupan valvonta Yleisnäkemyksen mukaan jäsenvaltiot voivat jättää tietyt vähittäiskaupat erityisen valvonnan ulkopuolelle, mikä vastaa voimassa olevan lainsäädännön vaatimuksia (24 artikla). Kiellettyjen tuotteiden ja aineiden esiintyminen Kiellettyjen aineiden jäämien kynnysarvoa koskeva säännös (20 artikla) on yleisnäkemyksessä poistettu ja kiellettyjen aineiden ja tuotteiden mahdollisten esiintymien vaatimat menettelyt on siirretty valvontaa koskeviin säännöksiin (26e artikla). Kansallisia kynnysarvoja koskevia säännöksiä varten on lisätty siirtymäsäännös vuoden 2020 loppuun saakka. Edellä esitetyn lisäksi yleisnäkemyksessä on hyväksytty tuotantomäärien tilastointia koskevan tiedonkeruun velvoite kaikille toimijoille (33 artikla). Yleisnäkemyksessä on myös tarkennettu ryhmäsertifioinnin kohteena olevien toimijoiden määritelmää ja rajausta (3 ja 26 artiklat). Yleisnäkemyksessä on poistettu yritysten ympäristöjärjestelmää koskeva vaatimus (7 artikla). Komission alkuperäinen ehdotus KOM(2014) 180 lopullinen

10 10(22) Komission tavoitteena on uudella lainsäädännöllä ja toimintasuunnitelmalla poistaa esteitä EU:n luonnonmukaisen tuotannon kehityksen tieltä ja parantaa sektorin kilpailukykyä. Tavoitteena on yrittäjien reilun kilpailun varmistaminen sekä sisämarkkinoiden toiminnan ja kuluttajien luottamuksen parantaminen. Yksityiskohtaisina tavoitteina uudistuksessa on selkeyttää ja yksinkertaistaa tuotantosääntöjä, erityisesti poistamalla lukuisia nykyisiä poikkeuksia sekä vähentämällä hallinnollista taakkaa. Tavoitteena on myös tehostaa valvontaa ottamalla käyttöön riskiperusteinen valvontajärjestelmä. Kolmansien maiden kanssa käytävän kaupan osalta tavoitteena on yhdenmukaistaa tuonnin edellytyksiä sekä parantaa EU:ssa tuotettujen luonnonmukaisten tuotteiden vientimahdollisuuksia kahdenvälisillä sopimuksilla. Ehdotus - Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luonnonmukaisesta tuotannosta, luonnonmukaisten tuotteiden merkinnöistä, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o XXX/XXX (virallista valvontaa koskeva asetus) muuttamisesta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 834/2007 kumoamisesta Kaikki erityiset tuotantosäännöt esitetään säädöksen luettavuuden parantamiseksi asetusehdotuksen liitteessä. Samalla annetaan komissiolle valtuudet muuttaa tai täydentää tuotantoa koskevia sääntöjä delegoiduilla säädöksillä. Tuotantosääntöjä vahvistetaan ja yhdenmukaistetaan poistamalla useita poikkeuksia lukuun ottamatta väliaikaisia toimenpiteitä, jotka ovat tarpeen, jotta luonnonmukainen tuotanto voi jatkua tai alkaa uudelleen hätätilanteiden jälkeen. Luonnonmukaista tuotantoa harjoittavia tiloja olisi hoidettava kokonaan luonnonmukaiseen tuotantoon sovellettavien vaatimusten mukaisesti eikä maa-alueita koskevaa siirtymäkautta voida enää hyväksyä jälkikäteen. Luonnonmukaisissa jalostetuissa tuotteissa käytettävien maatalousperäisten aineosien olisi oltava yksinomaan luonnonmukaisia. Ympäristötehokkuutensa parantamiseksi muiden luonnonmukaisen tuotannon alan toimijoiden kuin viljelijöiden tai merilevää tai vesiviljeltyjä eläimiä tuottavien toimijoiden on otettava käyttöön ympäristöjärjestelmä. Vaatimus ei kuitenkaan koskisi mikroyrityksiä. Ehdotuksessa halutaan poistaa mahdollisuus myöntää voimassa olevassa luonnonmukaisesta tuotannosta ja luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden merkinnöistä sekä asetuksen (ETY) N:o 2092/91 kumoamisesta annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 834/2007 (luomuasetus) säädetty poikkeus eräille vähittäiskauppiastyypeille valvontajärjestelmään kuulumisesta. Valvontajärjestelmää parannettaisiin sisällyttämällä kaikki valvontaa koskevat säännökset yhteen säädökseen eli komission asetusehdotukseen virallisesta valvonnasta ja muista virallisista toimista elintarvikkeiden ja rehun osalta. Viralliseen valvontaan sovellettavaa riskiperusteista lähestymistapaa vahvistettaisiin kumoamalla luomuasetuksessa säädetty kaikille toimijoille vuosittain tehtävä säännösten noudattamisen tarkastus. Näin tarkastustiheyttä voitaisiin mukauttaa virallista valvontaa koskevan asetuksen mukaisesti annettavilla delegoiduilla säädöksillä niin, että vähäriskisille toimijoille voitaisiin tehdä fyysinen tarkastus harvemmin kuin kerran vuodessa tai tehdä vuotuinen fyysinen tarkastus kevyempänä, kun taas suuririskisille toimijoille tehtäviä tarkastuksia voitaisiin tehostaa.

11 11(22) EU:n pienviljelijöitä varten olisi sallittava ryhmäsertifiointijärjestelmä alle viiden hehtaarin tiloille tarkastus- ja sertifiointikustannusten sekä niihin liittyvän hallinnollisen taakan alentamiseksi, paikallisten verkostojen vahvistamiseksi, markkinamahdollisuuksien parantamiseksi ja yhtäläisten toimintamahdollisuuksien varmistamiseksi suhteessa kolmansien maiden toimijoihin. Ehdotus sisältää myös uusia säännöksiä muun muassa kasvinsuojeluaineiden enimmäisjäämien osalta niitä havaittaessa. Ehdotuksessa esitetään koko EU:ssa toteutettavista toimista säännösten noudattamatta jättämisten osalta sen varmistamiseksi, että toimijoita kohdellaan yhtäläisesti, sisämarkkinat toimivat moitteettomasti ja kuluttajien luottamus säilyy. Samalla ei kuitenkaan estetä jäsenvaltioiden vastuulla olevien seuraamusten määräämistä. Kauppajärjestelmää mukautettaisiin, jotta EU:n ja kolmansien maiden luonnonmukaisen alan toimijoilla olisi yhtäläisemmät toimintaedellytykset ja jotta kuluttajien luottamus saadaan varmistettua. Mahdollisuus tehdä kolmansien maiden kanssa vastaavuussopimuksia ehdotetaan säilytettäväksi, mutta yksipuolisen vastaavuuden järjestelmä poistettaisiin asteittain. Tarkastuslaitosten hyväksynnän suhteen ehdotetaan siirryttävän vähitellen säännösten noudattamista koskevaan järjestelmään. Uudistus tulisi voimaan EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely - Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 42 artiklan 1 kohta ja 43 artiklan 2 kohta - Euroopan parlamentti: tavallinen lainsäätämisjärjestys - neuvosto: määräenemmistö Käsittely Euroopan parlamentissa Euroopan parlamentti nimesi raportoijaksi Martin Häuslingin (Greens/EFA). Asian vastuuvaliokuntana toimii maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta (AGRI). Ympäristövaliokunta toimii ehdotuksessa lausunnonantajana ja sen raportoijaksi nimettiin Sirpa Pietikäinen (EPP). AGRI-valiokunta äänesti mietinnöstään Euroopan parlamentin maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan mietintö (A8-0211/2015) Merkittävimmät muutosehdotukset Tuotantosäännöt ja toimivallan delegointi Valiokunnan ehdotuksen mukaan asetuksen liitteisiin kirjoitettujen tuotantosääntöjen tulisi olla osa perusasetusta ja niiden muutokset tehtäisiin yhteispäätösmenettelyssä tai niitä täydennettäisiin delegoiduilla säädöksillä. Näitä olisivat muun muassa kotieläinrakennuksia ja ulkoalueita koskevat tilavaatimukset. Valiokunta ehdottaa voimassa olevan lainsäädännön mukaisten tuotantosääntöjä koskevien poikkeusten palauttamista ehdotukseen ja delegoidun säädösvallan käytön huomattavaa lisäämistä. Poikkeukset koskevat muun kuin luonnonmukaisesti tuotetun siemenen ja muun lisäysaineiston käyttöä, tavanomaisesti tuotetun eläinaineksen käyttöä,

12 12(22) maan ja eläinten siirtymävaihetta koskevia erityisistä sääntöjä sekä mahdollisuutta jakaa luomutila tavanomaiseen ja luonnonmukaisesti hoidettuun yksikköön. Valiokunta ehdottaa lisäksi, että jäsenvaltioiden viranomaisilla olisi mahdollisuus poiketa tuotantosäännöistä tapauskohtaisesti. Soveltamisala Valiokunta ehdottaa, että asetuksen soveltamisalasta päätetään yhteispäätösmenettelyssä. Viittaukset soveltamisalaa tarkentavaan liitteeseen I on poistettu ja sen sisältämä tuoteluettelo poikkeaa neuvoston yleisnäkemyksestä. Valiokunta ehdottaa myös asetuksen soveltamisalan ulottamista koskemaan suurkeittiötoimintaa. Valvonta Valiokunta ehdottaa nykyisen kaltaista valvontajärjestelmää, jossa jokaista toimijaa valvotaan fyysisesti vähintään kerran vuodessa. Valvonnasta vapautettaisiin vain pienet vähittäiskaupat, jotka myyvät vähäisessä määrin ennalta pakattuna tuotteita tai pakkaamattomia tuotteita. Kiellettyjen tuotteiden tai aineiden esiintyminen Valiokunta ei ehdota tietyn raja-arvon asettamista kielletyille aineille, mutta se rajoittaisi esiintymistä koskevat menettelyt koskemaan vain kasvinsuojeluaineita. Valiokunta ehdottaa, että tulisi perustaa EU-tason ja kansallisia tietokantoja, joihin kirjattaisiin löydöt kielletyistä aineista ja tuotteista. Lisäksi valiokunta ehdottaa yksityiskohtaista luetteloa ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä. Tuonti kolmansista maista Valiokunnan ehdotus tuontijärjestelmästä vastaa pääpiirteissään komission ehdotusta. Lisäksi valiokunta ehdottaa, että komissio saisi valtuudet tietyissä tapauksissa säätää delegoiduilla asetuksilla siitä, mitä luomutuotteita tietyistä kolmansista maista voidaan tuoda. Paikallisesti tuotettu rehu Tilan rehuomavaraisuusasteen kehittämiseksi valiokunta ehdottaa tarkistuksia säännöksiin, jotka liittyvät rehujen käyttöön. Mikäli tilalta ei ole saatavissa riittävästi luonnonmukaisesti tuotettua rehua, sitä voitaisiin tuoda enintään 150 kilometrin etäisyydeltä. Uusi toimielin Valiokunta ehdottaa komissiota perustamaan tarpeelliset hallinnolliset rakenteet paremman toimeenpanon ja paremman harmonisoinnin aikaansaamiseksi erityisesti valvonnan sekä eurooppalaisen luonnonmukaisen tuotannon toimintaohjelman seurannan ja koordinaation osalta (EU Organic Agency). Edellä esitettyjen lisäksi valiokunta ehdottaa tuotantomäärien tilastointia koskevan tiedonkeruun toteuttamista EU:n tilasto-ohjelman puitteissa, muutoksia ryhmäsertifioinnin kohteena olevien toimijoiden määritelmään ja rajaukseen sekä nanomateriaalien kieltämistä luomuelintarvikkeissa. Euroopan parlamentin maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta (AGRI) on lähettänyt kirjeen puheenjohtajavaltio Maltan ja muiden jäsenvaltioiden maatalousministereille sekä komissaari Hoganille. Kirjeessä todetaan Euroopan parlamentin asetusehdotuksen kolmikantaneuvotteluista vastaavan ryhmän olevan pettynyt siihen, että puheenjohtajavaltio perui pidettäväksi sovitut

13 Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely 13(22) kolmikantaneuvottelut sen jälkeen, kun puheenjohtajavaltio ei saanut maatalouden erityiskomitean kokouksessa valtuuksia jatkaa neuvotteluja. Kolmikantaneuvotteluista vastaava ryhmä katsoo, että asetusehdotuksesta on edelleen mahdollista päästä yhteisymmärrykseen ja vetoaa eri osapuoliin kolmikantaneuvottelujen jatkamiseksi mahdollisimman pian. Maatalous- ja elintarvikejaosto (EU18) 13.3, 27.3, 28.4, 9.7., ja sekä 8.1., 29.1., 5.2., 26.2., 5.3., 11.3., 10.4., (kirjallinen menettely), 6.5., ja 3.6., 9.6., 25.6., , 9.11., (kirjallinen menettely) ja sekä 4.2., 9.2., 3.3., 9.3., 4.5., 17.6., 5.7., 5.9., 22.9., 29.9., , 3.11., 8.11, , , ja sekä 16.2., 23.2., 9.3., 6.4., 24.5., 1.6. ja Luonnonmukaisen tuotannon alajaosto 16.4., , 10.9., 25.9., ja sekä 12.3., 9.6. ja sekä sekä ja EU-ministerivaliokunta 19.3., (kirjallinen menettely) ja sekä 13.3., (kirjallinen menettely) ja sekä 22.6., (kirjallinen menettely) sekä Valtioneuvoston kirjelmä (U 21/2014 vp). Maa- ja metsätalousvaliokunnan lausunto (MmVL 30/2014 vp.). Suuri valiokunta 21.3., (kirjallinen menettely) ja sekä 13.3., 8.5. ja sekä 22.6., sekä U-jatkokirje Maa- ja metsätalousvaliokunnan lausunto (MmVL 10/2015 vp.). Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Asetusehdotus on suoraan sovellettavaa lainsäädäntöä. Asetusehdotus saattaa edellyttää teknisluontoisia ja sopeuttavia muutoksia luonnonmukaisen tuotannon valvonnasta annettuun lakiin (294/2015). Ehdotus kuuluu Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 18 :n 15 kohdan mukaan Ahvenanmaan toimivaltaan. Taloudelliset vaikutukset Neuvoston yleisnäkemyksestä ja puheenjohtajavaltion kompromissiehdotuksesta (asiakirjat 8993/17 + ADD 1 ja 2) seuraavia taloudellisia vaikutuksia toimijoille ja hallinnolle on vaikea arvioida. Mikäli tuotantosäännöt täytäntöönpanoasetuksissa annettavien säännösten osalta tiukentuisivat huomattavasti voimassa olevasta lainsäädännöstä, voisi osalle nykyisistä alkutuotannon toimijoista tulla vaikeuksia jatkaa luonnonmukaisella tuotantotavalla.

14 14(22) Vähittäiskaupan laajempi valvonta johtaisi todennäköisesti nykyistä suurempaan tuotteiden esipakkaamiseen, mikä lisäisi kustannuksia. Hallinnollinen taakka ja toimijoiden kustannukset kasvaisivat, mikäli tarkkoja tuotantomääriä tilastoitaisiin valvonnan yhteydessä kaikissa tuotannon, jalostuksen ja kaupan vaiheissa. Riskiperusteiseen valvontaan siirtyminen voisi vähentää hallinnollista taakkaa ja toimijoilta perittäviä valvontamaksuja. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Asetusehdotus liittyy valvontaa koskevien säännösten osalta ns. SANCO-pakettiin sisältyvään virallista valvontaa koskevaan ehdotukseen [KOM(2013) 265 lopullinen)]. Asetus (EU) 2017/625 hyväksyttiin syksyllä 2016 ja annettiin KOM(2014) 180 lopullinen 9750/1/15 REV 1 AGRILEG 126 CODEC 856 (neuvoston yleisnäkemys) 8993/17 AGRILEG 93 CODEC ADD 1 ja 2 (viimeisin puheenjohtajavaltion kompromissiehdotus) Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Maa- ja metsätalousministeriön ruokaosasto, neuvotteleva virkamies Tero Tolonen, tero.tolonen@mmm.fi, puh hallitusneuvos Ritva Ruuskanen, ritva.ruuskanen@mmm.fi, puh EUTORI-tunnus EU/2014/0843 Liitteet Viite

15 Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM RO Sandholm Pekka, Virolainen Jukka (22) Asia Maatalouden markkinatilanne (kesäkuu 2017) Kokous Maatalous- ja kalastusneuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Komissio antaa maatalous- ja kalastusneuvostolle päivitetyn katsauksen maataloustuotteiden markkinatilanteesta. Markkinatilannetta käsiteltiin edellisen kerran maatalous- ja kalastusneuvoston kokouksessa tammikuussa Suomen kanta Suomi ottaa komission kertomuksen maatalouden markkinatilanteesta tiedoksi. Komission on tarpeen jatkaa eri tuotteiden markkinatilanteen kiinteää seuraamista jotta tuleviin heilahduksiin osataan varautua ajoissa myös mahdollisten markkinatukitoimenpiteiden tasolla. Pääasiallinen sisältö Komission kertomuksessa on huomioitava, että se kuvailee keskimääräistä EU:n markkinakehitystä. Siinä ei avata tarkemmin eri jäsenvaltioiden markkinatilannetta, jotka vaihtelevat suuresti keskenään. Suomen kohdalla sianlihan markkinahinnat eivät ole lähteneet samanlaiseen nousukehitykseen kuin EU:ssa yleisellä tasolla ja maidon tuottajahinnat ovat Suomessa edelleen historiallisen alhaisella tasolla. Lisäksi komission kertomuksessa ei luoda linjauksia esimerkiksi interventiovarastoissa olevan rasvattoman maitojauheen suhteen. Komission nykyinen interventiovarastojen myyntikilpailu ei ole herättänyt kiinnostusta markkinoilla ja mitä pidempi aika kuluu niin sitä hankalammaksi myynti voi tulla ottaen huomioon maitojauheen laadun heikkeneminen. Komissio nostaa esiin markkinatilannekatsauksessaan Venäjän EU:lle asettamien maataloustuotteiden tuontirajoitteiden vuoksi EU:ssa tehdyt markkinatukitoimet. Näitä on tehty kesän 2014 ja vuoden 2016 puolivälin välisellä aikajaksolla erityisesti maito- ja sianlihasektorilla. Toimet ovat tähdänneet tuottajien taloudellisen tilanteen

16 16(22) helpottamiseen ja niiden keinovalikoimassa on tähdätty maatilojen kassavirtatilanteen parantamiseen, markkinoiden tasapainottamiseen, tuotantomäärien vähentämiseen, tuottajille oikeudenmukaisempaan ruokaketjun toimintaan sekä muun muassa maataloustuotteiden menekinedistämiseen. Toimia on rahoitettu yhteensä yli 1,5 mrd eurolla. Komissio mainitsee erikseen maitosektorille tehdyt tukitoimet, joista päätettiin vuoden 2016 heinäkuussa. Tähän tukitoimipakettiin kuuluva maidon tuotannon vähentäminen on komission mukaan ollut menestys. Vapaaehtoiseen vähentämiseen osallistui EU:ssa lähes maidontuottajaa, jotka tuottivat vuoden 2016 viimeisellä neljänneksellä 0,852 milj. tonnia vähemmän maitoa. Lisäksi EU tuki jäsenvaltiokohtaisia tukitoimia maidontuotannon vähentämisen ohella. Jäsenvaltiokohtaisten tukitoimien maitosektorille kohdistunut yhteissumma vastasi yli kolmea neljäsosaa koko tukipaketista. EU:n maito- ja sianlihasektoreilla on tapahtunut markkinatilanteen parantumista viime vuoden puolivälin jälkeen, joskin positiivinen kehitys on komission mukaan vielä epävakaata. EU:n maataloustuotteiden viennissä saavutettiin niiden arvon osalta ennätys maaliskuussa 2017, kun vienti oli 11,3 % vuoden 2016 maaliskuuta korkeammalla. Hyvä vientitilanne on sisämarkkinakysynnän ohella johtanut voin ennätyskorkeaan markkinahintaan ja osin myös juuston hintojen voimakkaaseen kohoamiseen. Sianlihan hinnat ovat %:a viime vuoden hintatasoa korkeammalla ja siihen on auttanut hyvä vientitilanne Kiinaan, Japaniin ja Etelä-Koreaan. Sokerin sisämarkkinahinnat ovat kohonneet lähemmäksi kansainvälistä tasoa ja komission mukaan se on rohkaisevaa nyt kun sokerin tuotantokiintiöt ovat poistumassa. Komissio myöntää markkinatilannekatsauksessaan kuitenkin, että positiivisesta vireestä huolimatta ongelmia on edelleen joillakin sektoreilla. Esimerkiksi hedelmä- ja vihannessektorin tilanne on yhä epävakaa Venäjän tuontikiellon vuoksi. Kananmunasektorilla ulkokananmunantuottajat ovat vaikeuksissa lintuinfluenssatilanteen aiheuttamien eläinten terveyteen liittyvien varotoimenpiteiden vuoksi. Maidon markkinahintojen tasainen kohoaminen viime kesän tilanteesta on tasaantunut ja viime aikoina osin kääntynyt hivenen laskusuuntaan. Viime huhtikuussa tarjottiin rasvatonta maitojauhetta julkiseen interventiovarastointiin ja komission mukaan siihen vaikutti osaltaan maidontuotannon lisääntyminen joissakin jäsenvaltioissa. Maataloustuotteiden markkinatilanteesta ja sektorin tukitoimien toimeenpanosta keskusteltiin viimeksi tammikuun maatalousneuvostossa. Komissaari Hogan kertoi tällöin päätuotteiden markkinatilanteesta ja esitteli toista maitopakettia käsittelevän kertomuksen johtopäätöksiä. Tammikuun neuvostossa komissaari kertoi markkinatilanteen olevan useimmilla sektoreilla yleensä ottaen positiivinen. Huolta tuolloin esiintyi lintuinfluenssa vuoksi siipikarjasektorilla ja afrikkalaisen sikaruton vuoksi sianlihasektorilla EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Kyseessä on komission tilannetiedotus. Käsittely Euroopan parlamentissa Kyseessä on komission tilannetiedotus.

17 17(22) Kansallinen valmistelu EU18-jaosto (maatalous- ja elintarvike) EU-ministerivaliokunta Eduskuntakäsittely Suuri Valiokunta Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat 9757/2017 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORI-tunnus Maatalousylitarkastaja Jukka Virolainen, MMM/RO/MARY, puh Neuvotteleva virkamies Pekka Sandholm, MMM/RO/MARY, puh Liitteet Viite

18 Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM RO Kahilampi Vesa(MMM) (22) Asia Maatalous- ja kalastusneuvoston muut asiat Kokous Maatalous- ja kalastusneuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Maatalous- ja kalastusneuvoston kokouksen muissa asioissa komissio kertoo viidennen EU-Afrikka -huippukokouksen valmisteluista sekä Brasilian lihanvientiskandaalin johdosta tehtyjen tarkastusten tilanteesta. Lisäksi puheenjohtajavaltio tiedottaa eläinten ja kasvien terveyttä koskevasta hätätilavalmiudesta sekä antaa tilannekatsauksen eläinlääkeasetuksesta. Suomi ottaa asiakohdat tiedoksi. Pääasiallinen sisältö a) Viidennen EU-Afrikka -huippukokoukseen valmistelu (Abidjan, marraskuuta 2017) Komissio tiedottaa neuvostolle EU-Afrikka -huippukokouksen valmistelusta. Osana huippukokouksen valmisteluja järjestetään EU-maiden ja Afrikan unionin maiden maatalousministerien kokous Roomassa 2.7. FAO:n yleiskokouksen yhteydessä. Aiheena tuolloin on kestävän maatalouden kehittäminen Afrikassa seuraavien sukupolvien hyvinvoinnin edistämiseksi. Maatalousministerit kokoontuivat edellisen kerran Alankomaiden Haagissa kesällä Tausta-asiakirjaa aiheesta ei ole 6.6. mennessä jaettu. b) Puheenjohtajavaltion painopiste eläinlääkintä- ja kasvinterveysalalla eläinten ja kasvien terveyttä koskeva hätätilavalmius Malta esitteli painopistealuettaan helmikuun kasvinterveyspäällikkökokouksessa sekä tammi-, maalis- ja toukokuun eläinlääkintäpäällikkökokouksissaan. Painopiste keskittyy tietoisuuden lisäämiseen eläin- ja kasvinterveysriskeistä, osana

19 19(22) hätätilavalmiusvarautumista. Aiheen valinta sai jäsenvaltioilta myönteistä palautetta tärkeytensä vuoksi. Nykytilan kartoitus tehtiin maaliskuussa jäsenvaltioille suunnatulla kyselyllä. Valmiussuunnittelussa prioriteeteiksi tunnistettiin toimenpiteet rajoitusalueilla ja tautitapausten selvittäminen ja varautumisen kehittämisessä erityisesti tautien varhaisen havaitsemisen menettelyiden kehittäminen, riskinarviointi ja toimijoiden ja muiden sidosryhmien tietoisuuden lisääminen taudeista. Kyselyn ja sitä seuranneen keskustelun tuloksena puheenjohtaja tulee tekemään ehdotuksen EU:n yhteiseksi tiedottamis- ja varautumisstrategiaksi, jossa jäsenvaltioiden toimien lisäksi myös komissiolle ehdotetaan aktiivista roolia. Strategiaehdotukselle Malta toivoo saavansa hyväksynnän kasvinterveyspäällikkökokouksessa sekä eläinlääkintäpäällikkökokouksessa Suomi on hankkeen yhteydessä esitellyt Evirassa tehtyjä riskinarviointihankkeita sekä sidosryhmien kanssa tehtyä yhteistyötä ja tukee kaikin tavoin Maltan selvitystyötä. Tausta-asiakirjaa aiheesta ei ole 6.6. mennessä jaettu. c) Puheenjohtajavaltion tilannekatsaus eläinlääkeasetukseen Puheenjohtajamaa antaa neuvostolle tilannekatsauksen eläinlääkeasetuksen etenemisestä. Komissio antoi ehdotuksen 16. syyskuuta Edellisen 18 kuukauden aikana on pidetty 31 neuvoston työryhmäkokousta aiheesta. Kesäkuussa 2017 tarkoitus on järjestää 4 kokousta lisää. Neuvostossa nähdään edelleen, että tekstiä tulisi selventää, vahventaa ja täydentää ehdotetusta. Erityisesti ehdotetut liitteet kaipaavat teknistä täydennystä yltääkseen nykydirektiivin tasolle. Suomelle tärkeimpiä aiheita asetusehdotuksessa ovat olleet mikrobilääkkeiden ennaltaehkäisevän käytön rajoittaminen sekä mahdollisuus rajoittaa kriittisten ja tärkeiden mikrobilääkkeiden käyttöä kansallisesti tiukemmin kuin EU:ssa. Nämä asiat on otettu huomioon pj:n tämänhetkisessä ehdotuksessa. Lisäksi Suomelle on ollut tärkeää turvata eläinlääkkeiden saatavuus portaikkohierarkian (ns. kaskadiartiklat) avulla. d) Brasilian lihaskandaali Komissio kertoo Brasilian lihanvientiskandaalin myötä tehdyistä toimenpiteistä tuotantolaitosten tarkastamiseksi ja antaa neuvostolle ajankohtaisen katsauksen tilanteesta. Komissio on skandaalin jälkeen pyytänyt jäsenmaita lähettämään tutkimustuloksensa komission arvioitavaksi. Komission odotetaan kertovan asiakohdan yhteydessä yhteenvedon tuontierien tuloksista. Neuvosto keskusteli aiheesta edellisen kerran huhtikuun kokouksessa. Tausta-asiakirjaa aiheesta ei ole 6.6. mennessä jaettu. e) WTO:n piirissä käytävät maatalousneuvottelut Puola on pyytänyt komissiolta katsausta WTO:n piirissä käytävien maatalousneuvotteluiden ja EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistamisen keskinäisestä suhteesta. Tausta-asiakirjaa aiheesta ei ole 6.6. mennessä jaettu. f) Mercosur-kauppasopimuksen neuvottelut

20 Ranska on pyytänyt komissiolta katsausta Mercosur-kauppasopimuksen neuvottelujen tilanteeseen. Tausta-asiakirjaa aiheesta ei ole 6.6. mennessä jaettu. 20(22) g) Euroopan soijadeklaraatio Saksan ja Unkarin valtuuskunnat tiedottavat neuvostolle Euroopan soijadeklaraation valmistelusta. Tausta-asiakirjaa aiheesta ei ole 6.6 mennessä jaettu. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Kyseessä ovat neuvoston muut asiat. Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Kyseessä ovat neuvoston tiedotusasiat. EU18-jaosto (maatalous ja elintarvike) EU-ministerivaliokunta Suuri valiokunta Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Asiakirja 9072/17 (kohta c) Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Ylitarkastaja Vesa Kahilampi, MMM/RO/EUKA, puh , Neuvotteleva virkamies Tiina-Mari Martimo, MMM/RO/EKY, puh , (kohta b)

21 21(22) EUTORI-tunnus Liitteet Viite

22 22(22) LIITTEET Asiasanat Hoitaa Tiedoksi jaosto maatalous- ja elintarvike (EU 18), maatalous- ja kalastusneuvosto MMM ALR, EUE, MAVI, SM, STM, TEM, TULLI, UM, VM, VNK, YM