RAPORTTI ICT-YRITYSTEN HAASTATTELUISTA. Ekoysteemipalveluista työtä osaajille rakennemuutoksessa Pohjois-Suomessa (EkoICT) hanke Johanna Kinnunen

Transkriptio

1 RAPORTTI ICT-YRITYSTEN HAASTATTELUISTA Ekoysteemipalveluista työtä osaajille rakennemuutoksessa Pohjois-Suomessa (EkoICT) hanke Johanna Kinnunen

2 Sisällys 1 TAUSTAA HAASTATTELUISTA SEKÄ HAASTATELLUISTA YRITYKSISTÄ EKOSYSTEEMIPALVELUYRITYSTEN ICT-TARPEISIIN VASTAAMINEN YHTEISTYÖ EKOSYSTEEMIPALVELUYRITYSTEN KANSSA YHTEENVETO LÄHTEET LIITTEET 2

3 1 TAUSTAA HAASTATTELUISTA SEKÄ HAASTATELLUISTA YRITYKSISTÄ Pohjois-Pohjanmaan alueen ICT-yritysten kiinnostusta kohdentaa toimintaansa ekosysteemipalvelu- ja luonnonvara-alan yritysten suuntaan kartoitettiin EkoICT-hankkeessa keväällä 2014 aluksi yrityskyselyn kautta. Kyselyä täydennettiin toukokuussa hankesuunnitelman mukaisesti muutamilla tarkentavilla yrityshaastatteluilla. Haastatteluihin valittiin kyselyyn vastanneiden yritysten keskuudesta viisi eri asioihin keskittynyttä tieto- ja viestintätekniikan yritystä (taulukko 1), jotka olivat ilmoittaneet olevansa erittäin kiinnostuneita kohdistamaan palveluitaan nykyistä enemmän ekosysteemipalveluyrityksille. Haastatelluista ICT-yrityksistä osa oli liiketoiminnassaan keskittynyt nimenomaan ohjelmistopuoleen, osalla työsarkaan sisältyivät myös erilaiset laitteistot sekä niiden kehittäminen. Joiltakin osin haastatteluun valittujen yritysten kyselyssä mainitsemat päätoimialat poikkesivat YTJ-tietopalvelussa ilmoitetuista päätoimialoista. Kaikki YTJ:n mukaan Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus toimialalla toimivat yritykset eivät itse kehittäneet laisinkaan ohjelmistotuotteita, vaan keskittyivät toiminnassaan muiden ohjelmistoyritysten valmistuotteiden sekä laitteistojen myyntiin. TAULUKKO 1. Haastateltujen yritysten päätoimialat sekä yritysten keskeiset tuotteet ja palvelut PÄÄTOIMIALA (YTJ-tietopalvelu) PÄÄTOIMIALA (Kysely) KESKEISET TUOTTEET JA PALVELUT (Kysely) KESKEISET TUOTTEET JA PALVELUT (Yrityksen www-sivut, haastattelut) Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus Muu tekninen palvelu Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus ICT-tukipalvelut, konsultointi ja konesalipalvelut Elektroniikka, tietotekniikka, ohjelmistot ja järjestelmät, M2M ja sensoriverkot, tuotannon tuki, laitesuunnittelu Ohjelmistokehitys ja ohjelmistotuotteiden myynti Käyttöliittymäsuunnittelu, käytettävyyssuunnittelu, käyttöliittymän visuaalinen suunnittelu, käyttäjäkokemus, palvelumuotoilu Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus Laitteistot Laitteistot Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus Mobiiliteknologiaan pohjautuvat työnohjausratkaisut, automaattinen tiedonsiirto muihin järjestelmiin, kotisivu/ intranet projektit ICT-tukipalvelut, -laitetoimitukset, -konsultointi ja ulkoistaminen Langattoman teknologian ja elektroniikan suunnitteluyritys. M2M -tuotteet, sensoriverkot, sensoriverkkojen sovellukset, teollisuuden kommunikointi ja mittausjärjestelmät, ohjelmistotuotteet, mobiilituotteet Järjestelmätuen ja tietohallinnon ulkoistuspalvelut, varmistuspalvelut sekä toiminnanohjaus Käyttöliittymäsuunnittelun kohteita pääasiassa eri tyyppiset sähköiset verkkoratkaisut ja palvelut, puhelinsovellukset, Windows käyttöliittymät 3

4 Henkilöstömääränsä perusteella haastatellut yritykset olivat kaikki pienyrityksiä (taulukko 2), suurelta osin jopa mikroyritysten kokoluokkaa. Pienet ja kasvuhaluiset ICT-yritykset ovat EkoICT-hankkeen kohderyhmän ytimessä. TAULUKKO 2. Haastatteluun osallistuneiden ICT-yritysten henkilöstömäärät Henkilöstömäärä alle tai yli 0 Yrityksiä, kpl ICT-yritysten haastattelut suoritettiin puhelimitse ja nauhoitettiin myöhempää litterointia ja analysointia varten. Haastattelulomakerunko (liite 1) toimitettiin haastatelluille etukäteen sähköpostitse. Haastattelun aluksi tarkennettiin yritysten kyselyvastauksia päätoimialastaan sekä keskeisimmistä tuotteistaan (taulukko 1), mikä jälkeen siirryttiin käsittelemään ekosysteemiyritysten haastatteluissa ilmenneitä ICT-tarpeita sekä tieto- ja viestintätekniikan yritysten mahdollisuuksia sekä kiinnostusta vastata niihin. Haastattelulomakkeessa esitettiin esimerkinomaisesti ekosysteemipalveluyritysten keskuudessa esiin nousseita tieto- ja viestintateknologian kehittämistarpeita, joiden pohjalta käytiin keskustelua ICT-yritysten edellytyksistä vastata kyseisiin tarpeisiin. Haastatteluissa paneuduttiin erityisesti ekosysteemipalvelu- ja ICT-yritysten yhteistyön edistämiseen ja pohdittiin toimivia keinoja yhteisten projektien alulle saattamiseksi. Tässä yhteydessä tieto- ja viestintätekniikan alan yrityksiltä pyydettiin näkemystä myös siitä, minkälainen EkoICT-hankkeessa syksyllä 2014 järjestettävän ekosysteemipalvelu- ja ICT-alojen yhteisen keskustelutilaisuuden tulisi olla, jotta yritykset saisivat siitä suurimman mahdollisen konkreettisen hyödyn. 4

5 2 EKOSYSTEEMIPALVELUYRITYSTEN ICT-TARPEISIIN VASTAAMINEN Yrityshaastatteluiden avulla pyrittiin selvittämään ICT-yritysten nykyisen palvelutarjonnan soveltuvuutta ekosysteemipalveluyritysten tieto- ja viestintäteknologian tarpeisiin sekä ICT-yritysten kiinnostusta ja mahdollisuuksia lähteä kehittämään tuotteitaan erityisesti ekosysteemipalveluyritysten tarpeita vastaaviksi. EkoICT-hankkeen alussa selvitykseen lähdettäessä vahva oletus oli ollut, etteivät ekosysteemipalvelualan yritykset kovinkaan laajalti hyödynnä ICT:n tarjoamia moninaisia mahdollisuuksia liiketoiminnassaan. Oletus pitikin paikkansa erityisesti toiminnanohjauksen osalta, sillä kaikissa haastatelluista ekosysteemipalveluiden piirissä toimineilla yrityksillä ei tietotekniikka ollut käytössä toiminnan tehostamiseksi edes laskutusohjelmiston muodossa. Koska ekosysteemipalveluyrityksiä haastateltiin vain seitsemän kappaletta ja kaikki sattuivat kokoluokaltaan olevan mikroyrityksiä, ovat haastattelutulokset toki vain suuntaaantavia ja suuremmissa yrityksissä tilanne on todennäköisesti erilainen. ICT:n hyödyntämisen nykytaso ja vallankin kiinnostus sen innovatiiviseen hyödyntämiseen vaihtelivat haastateltujenkin ekosysteemipalveluyritysten keskuudessa suhteellisen paljon. Ekosysteemipalvelualan yrityshaastatteluissa esiin nousseita ICT-tarpeita on koottu taulukkoon 3. TAULUKKO 3. Esimerkkejä ekosysteemipalveluyritysten ICT-tarpeista Asiakaspalautteen kerääminen Kuljetusten optimointi Laitteiden kestävyys Lammastalous toiminnan tehostaminen Matkailun mobiilisovellukset RFID (radio frequency identification) Separointipalvelun kehittäminen Tilausten automatisointi Työvälitysportaali Verkkokaupan ja sivujen kehittäminen Verkkomarkkinointi Palautteen kerääminen somesta, esim. säännölliset raportit Ajotietopalvelut: reittivalinta, polttoaineen kulutus, aikataulut Sähköinen ajopäiväkirja Laitteistojen sopivuus ulkokäyttöön Toiminnanohjausjärjestelmä: tuotannon optimointi Rekisteriohjelmistojen yhteistoiminnan kehittäminen Eviran rekisterin kanssa Älykäs lampola, mm. punnituksen automatisointi eläinkohtaisilla tunnisteilla Etävalvonta, mm. aidan sähkövirran mittaus, reaaliaikainen videovalvonta Lisäarvopalvelut asiakkaille, mm. videokuvan välitys asiakkaan älypuhelimeen Lisäarvopalvelut asiakkaille, mm. luontoretkeilykohteiden haku älypuhelimeen, QR-koodeilla lisätietoa reittien luonto-opasteissa tai retkeilykohteissa Uudet innovatiiviset sovellukset, kuten kasvien tunnistus sekä tieto kasvin käyttömahdollisuuksista älypuhelimeen Raaka-aineiden ja tuotteiden jäljitettävyys Toimitusketjun olosuhdetietojen seuranta Lisäarvopalvelut asiakkaille, esim. tietoa tuotteen valmistusprosessista Virtaamamittaus ja automaattinen tiedonsiirto, virtaamaan perustuva laskutus Laitteiston automaattinen sammutus virtauksen keskeytyessä Ravinteiden pika-analyysit ja tieto älypuhelimeen Reaaliaikainen varaustilanne esim. ohjelmapalveluyrittäjän älypuhelimeen Tilaukset asiakkaan varastotilannetta seuraamalla Työnantajien ja tekijöiden ilmoitusportaali (esim. asiantuntijahaku) Näkyvyys, hakukoneoptimointi Käytettävyys, mm. tuotteiden helppo ostettavuus Imagon luominen, sosiaalinen media Suoramarkkinointi mobiililaitteisiin 5

6 ICT-osaajien keskuudesta löytynee runsaasti palveluntarjoajia ekosysteemipalvelujen parissa työskentelevien yritysten tieto- ja viestintätekniikan tarpeisiin, sillä jo haastateltujenkin ICT-yritysten nykyisessä palvelutarjonnassa on monia liittymäkohtia ekosysteemipalveluyritysten ICT-tarpeisiin. Vaikka haastatellut ICT-yritykset eivät pääsääntöisesti tällä hetkellä tunnistaneetkaan ekosysteemipalveluyrityksiä asiakkaikseen, nähtiin useat näidenkin yritysten ICT-tarpeista sangen yleisinä, joihin on monissa tapauksissa mahdollista vastata sangen helpostikin nykyisten tuotteiden ja palveluiden räätälöinnillä. Vaikka ekosysteemipalveluyritysten ICT-tarpeita ei välttämättä heti osattu yhdistää oman yrityksen toimenkuvaan, tarkempi pohtiminen johti kaikissa haastatelluissa ICT-yrityksissä yhtymäkohtien löytymiseen, joissakin tapauksissa lähestulkoon kaikkien mainittujen esimerkkien osalta. Haastateltujen ICT-yritysten keskuudessa olisi jo olemassa olevia tai muokkausten jälkeen ekosysteemipalveluyritystenkin liiketoimintaan sovellettavissa olevia erilaisia ratkaisumahdollisuuksia mm. kuljetusten optimointiin, etävalvontaan ja mittauksiin sekä niiden perusteella tapahtuvaan automaatioon, tilausten automatisointeihin, tunnisteiden hyödyntämiseen sekä sähköisten varauspalvelu- ja asiakaspalautejärjestelmien rakentamiseen. Konsultti- ja tukipalvelut Monissa tapauksissa ICT- ja asiakasyritys aloittavat yhteistyönsä kartoittamalla yhdessä asiakkaitten liiketoimintaan kuuluvat prosessit, minkä avulla on mahdollista päästä käsiksi asiakkaan todellisiin tarpeisiin, ja löytää sekä kehittää niihin erilaisia toimintaa tehostavia ICT-ratkaisuvaihtoehtoja. Jotkin ICT-yritykset keskittyvät toiminnassaan omiin ohjelmistotuotteisiinsa eli niiden kehittämiseen ja myyntiin, jotkut taas palvelevat asiakkaitaan valikoimalla markkinoilta asiakkaan tarpeita parhaiten vastaavia tuotteita. ICT-puolelta on mahdollista saada konsulttiapua esimerkiksi erilaisiin ohjelmisto- sekä laitehankintoihin. Asiakkaan tarpeiden selvittämisen jälkeen ICT-hankinnat voi ulkoistaa, jolloin ICTyritys huolehtii sekä markkinatarjonnan selvittämisestä, kilpailutuksesta, laite-/ ohjelmistovalinnoista että hankinnoista, asennuksesta ja tarvittaessa myös ylläpidosta. Tällöin asiakkaan ei ole tarpeen tietää yhteensopivuudesta jo olemassa olevien laitteistojen tai ohjelmistojensa kanssa tai muista teknisistä spekseistä, joista peruskäyttäjän on yleensä asiantuntijoita hankalampi saada selkoa. Monilla yrityksillä ICT-palvelut sisältävät koko paketin tarkoittaen sekä tarvittavia ohjelmistoja että laitteistohankintoja ylläpitoineen, sillä ICT-yrityksissä on huomattu asiakkaiden arvostavan sitä, että kaikki palvelut saa yhdestä paikasta eikä ongelmatilanteissakaan yhteydenpitoa tarvitse hoitaa kuin yhteen suuntaan. Laitteiden kestävyys Paikallisten ICT-yritysten etuna on muun muassa seikka, että yrityksissä tiedostetaan vallitsevat ympäristöolosuhteet ja osataan valita sekä kehittää laitteistoja niiden mukaisesti. Koska ekosysteemipalveluyritysten ICT-tarpeet liittyvät usein ulkona tai muutoin haastavissa olosuhteissa tapahtuviin toimintoihin, laitteistojen kestävyys märissä, kylmissä ja mahdollisesti pölyisissäkin oloissa on erityisen merkittävää toimivuuden kannalta. Esimerkiksi jatkuvatoimisiin ympäristömittauksiin on nykyisin tarjolla myös kotimaisia datalogger-vaihtoehtoja, joiden suunnittelussa on huomioitu ympärivuotisen käytön asettamat vaatimukset. 6

7 Etävalvonta ja mittaukset, automatisointi Eräs haastatelluista yhden luukun palvelu -periaatteella toimivista yrityksistä oli langattoman teknologian ja elektroniikan suunnitteluun erikoistunut yritys, jonka keskeisimpiin tuotteisiin lukeutuvat mm. machine-to-machine tuotteet, sensorit sekä erilaiset mittausjärjestelmät räätälöityine ohjelmistoineen sekä tarvittavine laitteistoineen. Yrityksen on mahdollista toteuttaa erilaisia sensorointiin liittyviä mittauksia kuten esimerkiksi ympäristösuureiden tai -olosuhteiden mittauksia, joiden perusteella voidaan ohjata tai jopa kokonaan automatisoida esimerkiksi tietyn prosessin toimintaa. Reaaliaikainen monitorointi ja automaatiot ovat teollisuuden prosessien ohella esimerkiksi älykkäiden rakennusten toiminnan perustana. ICT-yrityksillä on jo tietyille toimialoille kuten asennus- ja kunnossapitopalveluihin kehitettynä erilaisia reaaliaikaisia varastotilanteen seuranta- ja tilausten automatisointijärjestelmiä. Näiden järjestelmien avulla saadaan reaaliaikaista tietoa varastossa olevista tuotteista, jolloin esimerkiksi työtehtäviin lähtevä henkilö tietää, mitä on tarpeen ottaa mukaan ja mitä kohteesta löytyy jo valmiina. Ohjelmistoja ja uusia ratkaisuja kehittämällä olisi varmastikin mahdollista rakentaa sopivia järjestelmiä myös erilaisten ekosysteemipalveluyritysten tarpeisiin. Tunnisteiden hyödyntäminen Lisäinformaation tuominen käyttäjille erilaisten tunnisteiden kautta on selkeästi kasvava trendi, ovathan esimerkiksi QRkoodit nykyisin arkipäivää muun muassa monissa erilaisissa elintarvikepakkauksissa. QR-koodien hyödyntäminen nähtiin haastatteluissa selkeästi helpommin pienyritysten toimintaan sovellettavaksi kuin RFID. QR-koodien selvä etu RFID:hen verrattuna on se, että erillisiä lukulaitteita ei tarvita, vaan tunnisteet ovat luettavissa käytännössä kaikilla nykyisillä matkapuhelimilla. RFID-lukulaitteistoja sen sijaan ei peruskäyttäjältä yleensä löydy. Tunnisteiden hyödyntäminen on tuttua sangen monille ICT-alan yrityksille, joten niiden käytön lisääminen ja uusien innovaatioiden kehittäminen lienee siinä mielessä täysin realistista myös ekosysteemipalveluyritysten liiketoimintaan liittyen. Matkailualan innovatiiviset palvelut Matkailualalla nähdään mahdollisuuksia monen tyyppisiin sovelluksiin sekä itse alan yritysten omissa liiketoimintaprosesseissa (esim. varaustilanteen reaaliaikainen seuranta mobiililaitteesta) että myös yritysten asiakkailleen tarjoamien palveluiden kautta. Eräs haastatelluista yrityksistä on aiemmin ollut mukana muun muassa tiettyjen matkailuyritysten yhteisen teemallisen mobiilipelin kehittämisessä. Älypuhelinten ja muiden mobiililaitteiden yleistyminen kasvattaa jatkuvasti erilaisten sähköisten palveluiden käyttöä matkailijoidenkin keskuudessa. Esimerkiksi ICT-yritysten tarjonnassa olevia paikkatietoa hyödyntäviä sovelluspohjia olisi mahdollista hyödyntää matkailualalla vaikkapa reittien tai retkikohteiden hakupalveluissa. Maanmittauslaitoksen kartta-aineistoa hyödyntävästä mobiilisovelluspohjasta olisi mahdollista kehittää myös luontokartoittajien käyttöön sopivia ja työtä tehostavia sovelluksia. 7

8 Kuljetusten optimointi Kuljetusten optimoinnin suhteen erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja löytyy niin yritysten tarjoamista valmiista ohjelmisto- ja laitteistopaketeista kuin tapauskohtaisesti tarpeen mukaan räätälöitävistä palveluista. Haastateltujen yritysten ohjelmistotuotteiden avulla on mahdollista tehostaa logistiikkaa muun muassa reittien optimoinnilla ja aikataulutuksella. Logistiikkaohjelmistojen sisältöön kuuluu usein tilausten välittäminen ajoneuvoihin sekä niiden seurantamahdollisuus kartalla. Sähköisiä ajopäiväkirjoja on mahdollista hankkia jopa täysin automaattisena versiona, jolloin esimerkiksi kilometriperusteisen laskutuksen hoitaminen onnistuu tehokkaasti. Toiminnanohjausjärjestelmät Haastateltujen ICT-yritysten näkemys toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntämisestä oli yhtenevä ekosysteemipalvelualan yrittäjien haastatteluissa ilmenneiden mielipiteiden kanssa: toiminnanohjausjärjestelmän hankinta tulee kannattavaksi vasta yrityksen toiminnan kasvaessa riittävän suureksi. Liikevaihdon noustessa satojentuhansien eurojen luokkaan ja työntekijämäärän kasvaessa toiminnanohjausjärjestelmä tehostaa työtä huomattavasti ja pitää yllä parempaa työn laatua. Pk-yrityksillä usein käytössä olevat omat Excel-pohjaiset laskutus- ym. järjestelmät toimivat hyvin yhden tai kahden hengen yrityksissä, joissa toiminnanohjausjärjestelmä olisi liian raskas ja helposti vain toisi yrityksille lisätyötä. Nykyisin ICT-yrityksillä on kuitenkin tarjonnassaan moduulimuotoisia järjestelmiä, joista on mahdollista hankkia asiakkaan käyttöön ensiksi ainoastaan vaikkapa vain laskutusohjelmisto, mikä on suhteellisen tärkeää myös aivan pienten yritysten toiminnassa. Lisämoduulien hankkiminen ja niiden integrointi jo olemassa oleviin ohjelmistoihin myöhemmässä vaiheessa yrityksen kasvaessa sujuu tällöin vaivatta. Monissa tapauksissa ICT-yritysten toiminnanohjausjärjestelmät ovat sangen pienin muutoksin sovellettavissa myös uusille toimialoille, mutta luonnollisesti tietylle toimialalle erityisen spesifit toiminnot saattavat vaatia enemmän suunnittelu- ja kehitystyötä. Verkkosivut ja -kaupat Useampi haastatelluista ICT-yrityksistä kertoi kilpailun verkkosivujen rakentamisessa olevan sen verran kovaa, etteivät itse ole sinne puolelle lähteneet, vaikka tarvittaessa taitoa myös siihen löytyisikin. Haastatteluun ei sattunut yhtään nimenomaan tälle puolelle erikoistunutta yritystä. Haastatelluissa yrityksissä verkkosivujen ja kauppojen yms. valmistusta harjoitettiin pääasiassa jo olemassa olevien asiakkaiden erityisestä toiveesta muiden heille tarjottavien palveluiden ohella. Käytettävyys ja hakukoneoptimointi Ekosysteemipalveluyritysten haastatteluissakin esiin noussut verkkosivujen ja kaupan sekä muiden tuotteiden sekä palveluiden käyttäjäystävällisyys korostui myös ICT-yritysten haastatteluissa. Monesti esimerkiksi verkkosivujen 8

9 ongelmana on se, ettei niiden suunnitteluvaiheessa ole panostettu riittävästi käytettävyyssuunnitteluun. Monet yritykset ovat itse tehneet www-sivunsa ja verkkokauppansa internetistä löytyvien valmispakettien avulla, mikä johtaa siihen, ettei sivujen räätälöintiin ja kehittämiseen ole juuri mahdollisuuksia. Monet näistä valmisohjelmista ovat turhan monimutkaisia, vaikka asiakastyytyväisyyden kannalta pyrkimys tulisi olla kohti mahdollisimman nopeaa ja vaivatonta palvelua. Kilpailun kiristyessä on nykyisin kuitenkin alettu kiinnittää yhä enemmän huomiota käyttöliittymien helppokäyttöisyyteen. Verkossa liikkuvat asiakkaat ovat kärsimättömiä, eivätkä heidän kiinnostuksen kohteensa saa olla liian monen klikkauksen päässä. Mikäli tuote ei ole riittävän helposti ostettavissa, asiakas siirtyy nopeasti kilpailijan tuotetarjonnan pariin. Yritysasiakkaille on tarjolla asiantuntemusta käytettävyyssuunnittelussa, mitä kannattaa hyödyntää jo palveluiden rakentamisvaiheessa. Myöhemminkin on toki mahdollista muuttaa ja kehittää jo olemassa olevia ratkaisuita, mikäli kyse ei ole näistä aiemmin mainituista valmispaketeista, vaan itse tai esimerkiksi paikallisen ICT-yrityksen toimesta rakennetuista sivustoista. Erityisen tärkeänä ja ajankohtaisena kehittämiskohteena haastateltujen keskuudessa nähtiin verkkosivujen hakukonelöydettävyys, mikä on esimerkiksi matkailualalla äärimmäisen merkittävä menestystekijä. 9

10 3 YHTEISTYÖ EKOSYSTEEMIPALVELUYRITYSTEN KANSSA Kustannusten jakaminen ICT-tuotteita ja palveluita suunniteltaessa tulee erityisesti pienyritysasiakkaita ajatellen huomioida riittävän edullinen kustannustaso eli palveluiden rakentaminen esimerkiksi pilvipalveluiden kautta tai niiden kehittäminen samanaikaisesti useammalle asiakasyritykselle. Tietyt tuotteet ja palvelut ovat luonnollisesti yritys-/ tapauskohtaisia (esimerkiksi käyttöliittymäsuunnittelu/ käytettävyys), eikä niissä kustannusten jakaminen tietenkään tällöin onnistu. Esimerkiksi laitetilauksissa suuremmat tilausmäärät mahdollistavat jonkin verran edullisemmat laitteistohankinnat. Myös ylläpitokustannusten jakaminen onnistuu, mikäli ICT-palvelua on mahdollista tarjota kerralla useammalle asiakkaalle samalla suunnalla. Tuotekehityksessä pyritään aina huomioimaan tulevaisuuden markkinat. Luonnollisesti ICT-yritykset olisivat kiinnostuneimpia kehittämään nimenomaan sellaisia tuotteita ja palveluja, joille tiedetään olevan kysyntää myös jatkossa. Monet ICT-yritysten tuotteet ja palvelut ovat mahdollisesti sovellettavissa varsinaisen tuotekehityksen kohdealan ohella myös lähialoille. Esimerkiksi lampaiden kasvatuksen tehostamiseen liittyvää ICT-kehitystyötä olisi todennäköisesti mahdollista hyödyntää ainakin jossain määrin myös muiden tuotantoeläinten parissa. Yritysryhmien kokoaminen yhteisten kehittämistarpeiden ympärille mahdollistaa kohtuuhintaisen tuotepilotoinnin jo aivan muutamien yritysten kiinnostuksen kautta. ICT-yritysten veloitustavoista voi sopia monesti tapauskohtaisesti. Eri tilanteisiin ja eri asiakkaille soveltuvat erilaiset veloitusperusteet. Tuotekehityksessä kyseeseen tulee useasti projektiperusteinen laskutus, kun taas säännöllisistä ICTpalveluista voidaan veloittaa esimerkiksi kiinteillä kuukausimaksuilla ja tuki-/ ylläpitopalveluissa sopimuksen mukaan ongelmatilanteiden sattuessa. Joissakin tapauksissa veloitus voi pohjautua vuokrattujen laitteistojen määrään, jolloin suuremmat laitemäärät merkitsevät luonnollisesti pienempää laitekohtaista kustannusta. Tiedonvälityksen tärkeys ja yhteistyön edistäminen Erityisesti pienemmillä potentiaalisilla asiakasyrityksillä nähtiin olevan tiedon puutetta paitsi itse ICT:n mahdollisuuksista, myös kehittämiseen saatavissa olevista erilaisista rahoitusvaihtoehdoista. Koska pienyritysten omat investointimahdollisuudet ovat usein sangen rajalliset, on olennaista, että yritykset ovat tietoisia toimintansa kehittämisen ulkoisista rahoitusmahdollisuuksista. ICT:n hyödyntämisessa pääsee parhaiten eteenpäin, kun yritys tiedostaa omat ICTtarpeensa, tietää, mitä ICT-kehittämishankkeessa tavoitellaan sekä mitä se tulee maksamaan ja mistä rahoitusta on mahdollista saada (esim. Tekes, ELY). ICT-yhteistyökumppanin etsiminen on helpompaa, kun asiasta on olemassa jo konkreettinen suunnitelma. 10

11 Yleisesti ottaen tiedotustyötä ICT:n mahdollisuuksista olisi syytä harjoittaa enemmän sekä ekosysteemipalvelu- että ICTyritysten keskuudessa, sillä eri alojen toimijoiden tietämyksessä toisistaan sekä alojen keskinäisistä yhteistyömahdollisuuksista vaikuttaisi olevan vielä kehitettävää. ICT-alan osaajat eivät haastattelutulosten perusteella olleet kovinkaan vahvasti kiinnittäneet huomiota ekosysteemipalveluiden piirissä toimiviin yrityksiin potentiaalisina asiakkaina, vaikka monet näidenkin yritysten ICT-tarpeista olisivat tieto- ja viestintätekniikan yritysten nykyistenkin tuotteitten ja palveluitten avulla tyydytettävissä. Monissa tapauksissa ICT-yritykset tarvitsevat lisätietoa tietyn toimialan tai yrityksen prosesseista sekä liiketoimintaprosessien pullonkauloista, jotta ratkaisuja voidaan lähteä kehittämään. Tiedonvälitystä tarvitaan puolelta toiselle siis sekä potentiaalisten asiakasyritysten tarpeista että olemassa olevasta ICTtarjonnasta. ICT-haastatteluissa pyrittiin selvittämään, mitkä voisivat olla toimivia tiedonvälitystapoja. Ajatus internetportaalista, jossa yritykset voisivat tiedottaa ICT-tarpeistaan ja/tai vastaavasti ICT-yritykset pystyisivät markkinoimaan tuotteitaan ja palveluitaan, jakoi mielipiteitä. Hyvänä esimerkkinä jo käytössä olevasta vastaavan tyyppisestä ratkaisusta mainittiin Partnerbook.fi, joka on Lapin teknologiakeskus Digipoliksessa kehitetty yritysten ja yhteisöjen markkinointia sekä verkostoitumista edistävä työkalu. Palvelussa olevan profiilin avulla yritykset ja organisaatiot voivat tarjota osaamistaan ja palveluitaan sekä uusille että jo olemassa oleville asiakkailleen. Yritysten on tämän palvelun kautta mahdollista mm. jättää tarjouspyyntöjä sekä tiedottaa tapahtumista. (Partnerbook.fi, hakupäivä ) Yleensä ottaen tiedotusportaalin hankaluudeksi epäiltiin kuitenkin sitä, etteivät yritykset pystyisi sitä kautta tiedottamaan kaikista olemassa olevista palveluistaan saatika mahdollisuuksista, joita tapauskohtaisella tuotekehityksellä voidaan saavuttaa. Portaalin heikkoudeksi nähtiin myös se, että todennäköisesti tarpeistaan siellä ilmoittelisivat ainoastaan kaikkein aktiivisimmat asiakasyritykset. Ekosysteemipalvelujen parissakin työskentelee varmasti runsaasti nopeasti kasvavia yrityksiä, joilla ICT-kehittämistarpeita olisi, mutta jotka eivät perusyritystoimintansa kiireitten takia siihen ehdi panostaa, eivätkä myöskään näin ollen välttämättä huomaa ilmoittaa tarpeistaan portaalin välityksellä. Yleisimmin näkemys haastateltujen ICT-yritysten keskuudessa siis oli, että kaikkea toimenkuvaan kuuluvaa ei ole mahdollista esittää tai kaikkia asiakkaita tavoittaa tällaisen tiedotuskanavan kautta, ja yhteistyön edistäminen toimiikin varmemmin aivan konkreettisia tapaamistilaisuuksia järjestämällä. Haastattelulomakkeessa esitetyt tiedotuskanavavaihtoehdot (lyhytkoulutus, yhteiset tilaisuudet, tapaamiset) nähtiin hyvinä keinoina yhteistyön edistämiseksi. ICT- ja ekosysteemipalveluyritysten yhteistyön katsottiin pääsääntöisesti hyötyvän ulkopuolisesta välittäjästä, joka pyrkii toiminnallaan saattamaan yrityksiä keskenään keskusteluyhteyteen. Välittäjän merkitys korostuu erityisesti yhteistyön alkuvaiheessa, sillä tiedotuksen, näkyvyyden ja markkinoinnin merkitys on ICT-puolellakin suuri. Yritysten yhteisten ICT-tarpeiden kartoitus sekä yritysten ja ICT-osaajien keskinäinen yhteensaattaminen on toimintamalli, jolla esimerkiksi ulkopuolinen hanke voisi yritysten yhteistyötä edistää. Lyhytkoulutukset, joissa esiteltäisiin useamman saman alan yrityksen toimintaa, voisivat toimia ainakin pohjustamalla ICT-osaajien tietämystä tietyn alan liiketoiminnasta ja sen haasteista. 11

12 Jos ois usiampia niitä asiakasyrityksiä valmiina, että jos niitä joku sais haarukoitua ja koottua tavallaan yhteen. Niin sitte vois järjestää tämmösiä [lyhytkoulutuksia]. Keskustelutilaisuus Kaikki haastatelluista ICT-osaajista pitivät yhteistyön edistämisessä parhaana tapana ICT- sekä ekosysteemipalveluyritysten yhteisiä tilaisuuksia, joissa yllä mainitun tiedotustyön lisäksi yrityksillä on mahdollisuus keskinäisiin keskusteluihin. Pelkästään seminaarityyppiset tilaisuudet, joissa yritykset eivät pääse kasvokkain keskustelemaan, eivät ole yhteistyön edistämiseksi toimivin ratkaisu, eivätkä varmastikaan kiinnosta potentiaalisia osallistujia siinä määrin kuin naamakkain treffaaminen mahdollisten uusien asiakkaitten kanssa. Esimerkkeinä suhteellisen onnistuneista tapahtumatyypeistä mainittiin useammassa haastattelussa BusinessOulun järjestämät tilaisuudet, mm. TeollisuusSummit. TeollisuusSummit on Pohjois-Suomen teollisuusalan toimijoille, asiantuntijoille ja vaikuttajille suunnattu tapahtuma, jossa seminaarimuotoisesti jaetaan uusinta tietoa tulevaisuuden palvelukonsepteista, teknologiasta, automaatiosta ynnä muusta. TeollisuusSummit on järjestetty vuodesta 2012 alkaen, ja vuonna 2013 tapahtuman yhteydessä järjestettiin myös teollisuuden matchmaking kontaktitapahtuma. Vuonna 2014 TeollisuusSummit järjestetään Oulussa (TeollisuusSummit.fi, hakupäivä ) Yhteistilaisuuksien suunnittelussa tulee selkeästi huomioida se, että suorat tapaamiset yritysten välillä ovat oletettavasti tehokkain keino saada aikaan konkreettisia yhteistyöprojekteja. Osallistujat voi esimerkiksi seminaariosuuden jälkeen jakaa pienempiin ryhmiin, jolloin keskustelu on vapaamuotoisempaa ja rennompaa kuin esitettäessä kysymyksiä suuressa salissa kaikkien osallistujien kuunnellessa. Eräässä haastattelussa esitettiin hyvänä vaihtoehtona pieniä yritysständejä, joissa kierretään vuorotellen hieromassa keskusteluyhteyksiä alkuun. Treffitoiminnan tulee kuitenkin olla jollakin tavalla organisoitua, jotta kaikilla osallistujilla on tasapuoliset mahdollisuudet keskustelunavauksiin heitä kiinnostavien yritysten kanssa. On harkittava, voisiko keskusteluaikoja kenties varata etukäteen kaikkein kiinnostavimmilta vaikuttavien yritysten kanssa. Meän toive ainakin olis, että se ois tavallaan organisoitua, että siellä vähintään kaikille sitte annetaan se mahollisuus lähestyä niitä asiakkaita. Että siellä monesti sitte saattaa käyä niin, että siellä on näitä järeämpiä firmoja tai aggressiivisempia yrityksiä, jotka sitte pakkaavat viemään ne huomiot näiltä asiakkailta. Että siinä pitäs sitte jotenki varmaan, varmaan tuota, tasapuolisuutta sitten vaalia siinä. Useammassa haastattelussa painotettiin olevan tärkeää, että tilaisuudessa esiteltäisiin sekä ICT:n mahdollisuuksia että mahdollisia asiakasyritysten tarpeita. Muutamien yritysesittelyiden sijaan olisi kuitenkin tasapuolisempaa koota kaikkien tilaisuuteen osallistuvien yritysten tarpeet tai palvelut esittelevä lyhyt kooste, jonka seminaarimuotoinen esittely olisi suhteellisen nopea, ja jonka jälkeen aikaa olisi riittävästi kahdenkeskisiin yritysneuvotteluihin kiinnostavien osapuolten kesken. Eräässä haastattelussa ehdotettiin, että kaikista osallistujista laadittaisiin yhden PowerPoint -dian mittainen napakka esittely eli yhteystietojen lisäksi lyhyesti vain, mitä yritys tekee ja mitkä ovat sen ICT-tarpeet tai vaihtoehtoisesti 12

13 tarjottavat ICT-tuotteet/ -palvelut. Tämä diakooste olisi mahdollista toimittaa osallistujille etukäteen, jolloin jo ennen varsinaista tilaisuutta saisi alustavan käsityksen osallistujista ja heidän tarpeistaan/ yhteistyömahdollisuuksista. Tämä kooste edistäisi yritysten yhteistyötä mahdollisesti myös tulevaisuudessa, kun yhteystietoja sekä tietoja tarpeista/ palveluista olisi koottu kätevästi yhteen. Niin se slaidisetti niinku on hyvin tiivis, yksinkertainen setti. Niin samalla jo sen perusteella, kun sen julkasee ennen tätä tapaamista, niin, lähettää sen vielä ennen tätä koko yhteenliittymiskokousta, niin näkee niinku kaikki osallistujatki, että mikä firma vois olla kiinnostava, jonka kanssa vois niinku... Sen lyhyen slidesetin perusteella vois niinku päättää, että minkä firman kanssa haluaa treffata. Yritysesittelyiden ja keskinäisten keskustelujen lisäksi tilaisuudessa olisi hyvä esitellä myös erilaisia rahoitusvaihtoehtoja ICT-hankkeiden osalta. Rahoittajien edustajat toisivat tilaisuuteen lisää konkretiaa, sillä monissa tapauksissa ICT:n kehittäminen jää rahoituksen puuttuessa erityisesti pienyrityksillä puolitiehen. BusinessOulu mainittiin tässäkin aiheessa esimerkkinä tahosta, joka järjestää erilaisista rahoituskanavista kertovia tilaisuuksia. BusinessOulu tarjoaa yrityksille esimerkiksi lyhyitä tietoiskutilaisuuksia EU- ja INKA-rahoituksesta. Parin tunnin mittaiset miniseminaarit sisältävät mm. rahoittajien edustajien puheenvuoroja eri rahoitusinstrumenteista sekä niiden hyödyntämismahdollisuuksista yritysten kannalta. (BusinessOulu 2014, hakupäivä ) 13

14 4 YHTEENVETO Ekosysteemipalvelujen parissa työskentelevien yritysten erilaisiin tieto- ja viestintätekniikan tarpeisiin löytyy ICT-osaajien keskuudesta runsaasti palveluntarjoajia. Ekosysteemipalveluyritysten ICT-tarpeet ovat monilta osin vastaavat kuin muillakin yrityksillä, joten useissa tapauksissa tarpeisiin on mahdollista vastata ICT-yritysten nykyisiä tuotteita ja palveluita tapauskohtaisesti räätälöimällä. ICT-yritysten keskuudesta löytyy erilaisia ratkaisumahdollisuuksia mm. kuljetusten optimointiin, etävalvontaan ja mittauksiin sekä niiden perusteella tapahtuvaan automaatioon, tilausten automatisointeihin, tunnisteiden hyödyntämiseen sekä sähköisten varauspalvelu- ja asiakaspalautejärjestelmien rakentamiseen. Sekä kyselyn että haastattelun perusteella suurin osa ICT-yrityksistä on kiinnostuneita uusista asiakkaista, ja ekosysteemipalveluiden piirissä työskentelevät yrityksetkin nähtiin yleisesti ottaen kiinnostavana vaihtoehtona, erityisesti tapauksissa, joissa useiden asiakasyritysten tarpeiden tiedetään vastaavan toisiaan. Yrityskoalitiot ovat usein toimiva vaihtoehto kustannustason alentamiseksi esimerkiksi tuotekehitystä tehtäessä. Yhteistyön syntymistä on mahdollista edistää lisäämällä eri alojen yritysten tietoa toisistaan. ICT:n mahdollisuuksia on tuotava ekosysteemipalveluyritysten tietoisuuteen ja vastaavasti tietoa näiden yritysten toiminnasta ja liiketoimintaprosesseista on selvitettävä ICT-osaajille. ICT-haastatteluiden tarkoituksena olikin tiedonkeruun lisäksi myös tiedottaa tieto- ja viestintätekniikan osaajia ekosysteemipalveluyritysten ICT-tarpeista. Yritysten tietämyksen parantaminen sekä toisistaan että ICT-hankkeiden rahoitusmahdollisuuksista on omiaan viemään asioita eteenpäin. ICT-alan ja ekosysteemipalveluiden parissa työskentelevien yritysten yhteistyötä voidaan kenties parhaiten edistää tuomalla yrityksiä yhteen, muun muassa erilaisia keskustelutilaisuuksia järjestämällä. Yhteisissä tilaisuuksissa kannattaa esimerkiksi seminaarityyppisen tiedonvälityksen ohella olla myös vapaamuotoisempi osuus, jossa toisistaan kiinnostuneet yritykset voivat tavata toisiaan ja päästä keskenään keskusteluyhteyteen. Näkyvyys ja yhteen saattaminen tietenki on se lähtökohta. 14

15 LÄHTEET BusinessOulu EU- ja INKA-rahoitus yrityksille, Business Breakfast. Hakupäivä Partnerbook.fi. Hakupäivä TeollisuusSummit.fi. Hakupäivä

16 LIITE 1 ICT-yrityshaastattelu Ekosysteemipalveluista työtä osaajille rakennemuutoksessa Pohjois-Suomessa (EkoICT) hankkeessa pyritään selvittämään ekosysteemipalveluyritysten tarjoamia uusia työllistymis- ja liiketoimintamahdollisuuksia ICT-alan osaajille. Hankkeen tavoitteena on edistää näiden alojen välistä yhteistyötä lisäämällä ekosysteemipalvelu- ja ICTyritysten tietoa toisistaan. Ekosysteemipalveluyrityksillä tarkoitetaan tässä erittäin laajasti erilaisia luonnonvara-alan yrityksiä aina raaka-ainetuotannosta luontomatkailuun tai ympäristön laadun tarkkailuun. Tällä hetkellä tieto- ja viestintäteknologiaa ei oletettavasti vielä kovinkaan laajalti hyödynnetä kaupallistetuissa ekosysteemipalveluissa. Selvityksen tuloksista tullaan tiedottamaan julkisesti EkoICT-hankkeen syksyllä 2014 järjestämässä luonnonvara-alan sekä ICT-yritysten yhteisessä tilaisuudessa, jossa keskustellaan myös jatkoyhteistyömahdollisuuksista. Haastatteluun vastanneiden yritysten tietoja ei julkisteta eikä haastatteluvastauksia yhdistetä tiettyihin yrityksiin. Lisätiedot: Johanna Kinnunen, p , johanna.kinnunen@oamk.fi A. VASTAAJAN YHTEYSTIEDOT Vastaajan nimi:... Yritys:... Päätoimiala:... Keskeisimmät tuotteet ja palvelut:... B. EKOSYSTEEMIPALVELUYRITYSTEN TARPEISIIN VASTAAMINEN 1. Alla on esitetty esimerkkejä erilaisten ekosysteemipalveluyritysten ICT-tarpeista. Mihin niistä voisitte vastata nykyisillä tuotteillanne/ palveluillanne tai niitä kustomoimalla? Kuljetusten optimointi - Ajotietopalvelut: reittivalinta, polttoaineen kulutus, aikataulut - Sähköinen ajopäiväkirja, kilometriperusteinen laskutus Laitteiden kestävyys - Pöly, kosteus, lämpötilavaihtelut Lammastalous - toiminnan kehittäminen - Toiminnanohjausjärjestelmä: tuotannon optimointi - Astutusryhmä- ym. ohjelmistot ja niiden yhteensopivuus yrittäjälle pakollisen Eviran lammasrekisterin kanssa - Etävalvontaratkaisut, mm. aidan sähkövirran mittaus, reaaliaikainen videokuva laitumelta/ lampolasta internetin välityksellä, eläimen aktiivisuuden seuranta

17 - Älykäs lampola, mm. lammaskohtaisten tunnisteiden hyödyntäminen ruokinnan automatisoinnissa sekä lampaiden punnitsemisessa ja tulosten automaattinen siirto tietojärjestelmään, automaattinen tuuletusluukkujen toiminnan säätö lämpötilan seurannan perusteella - Lisäarvopalvelut yrityksen asiakkaille, mm. mobiilipalvelut kuten videokuvan välitys asiakkaan mobiililaitteeseen (green care toiminta) Matkailun mobiilisovellukset - Reaaliaikainen ohjelma- tms. palveluiden varaustilanne yrittäjän älypuhelimeen - Lisäarvopalvelut asiakkaille, mm. luontoretkeilykohteiden haku älypuhelimeen: reitit, retkikohteet kuten näköalapaikat tms., QR-koodit reittien luonto-opasteissa tai retkeilykohteissa (lisätietoa, toimintaohjeita yms.) - Uudet ja innovatiiviset palvelut Esimerkki: USA:ssa on kehitetty älypuhelinsovellus, jolla on mahdollista tunnistaa puulajeja lehden muodon perusteella. Lisänä voisi olla myös mobiililaitteeseen saatava tieto kasvin käyttömahdollisuuksista. RFID - Raaka-aineiden ja tuotteiden jäljitettävyys esim. luomuluonnontuotteiden alkuperä, takaisinvetotilanteet - Toimitusketjun olosuhdetietojen (esim. lämpötila) seuranta erityisesti helposti pilaantuvilla raakaaineilla/ tuotteilla kuten kalat, tatit - Lisäarvopalvelut asiakkaille, esim. tietoa tuotteen valmistusprosessista, toimitusketjusta Separointipalvelut - Virtaamamittaukseen perustuva laskutus, automaattinen tiedonsiirto yrityksen tietojärjestelmiin/ sähköpostiin - Laitteiston automaattinen sammutus virtauksen keskeytyessä - Ravinteiden pika-analyysit ja tieto älypuhelimeen Esimerkki: Ravinnekaappari hankkeessa peltojen hivenaine- ja ravinnemääristä saadaan tietoa minuutin tarkkuudella. Valvontajärjestelmä hälyttää merkittävistä veden laadun muutoksista sekä tekstiviestitse että sähköpostitse. FI/Vesi_ja_meri/Vesien_ja_merensuojelu/Ravinnekaapparihankkeessa_napataan_ravin% %29. Sähköisen asiakaspalautteen kerääminen - Palautteen kerääminen somesta, esim. säännölliset raportit Tilausten automatisointi - Reaaliaikainen asiakkaan varastotilanteen seuranta, tilausten automatisaatio (IoT) Yhteiset portaalit - Työnantajien ja tekijöiden ilmoitusportaali, esimerkiksi asiantuntijahaku, lyhyet toimeksiannot - Markkinointisovellukset, esim. alueen luontomatkailuyritysten ja ohjelmapalveluiden esittely/ hakupalvelu älypuhelimella Verkkokaupan ja sivujen kehittäminen - Näkyvyys, hakukoneoptimointi - Käytettävyys, mm. yhteensopivuus mobiililaitteiden kanssa, tuotteiden helppo ostettavuus Verkkomarkkinointi - Imagon luominen, sosiaalinen media - Suoramarkkinointi mobiililaitteisiin (vaatisi myös asiakkuuksien hallinnointia) 17

18 2. Mikäli ekosysteemipalveluyritysten tarpeisiin vastaaminen edellyttäisi teiltä tuotekehitystä tms., millä edellytyksillä siihen voitaisiin ryhtyä? C. YHTEISTYÖ EKOSYSTEEMIPALVELUYRITYSTEN KANSSA 3. Millä tavalla yhteistyötänne ekosysteemipalveluyritysten kanssa edistettäisiin parhaiten? 4. Mikäli yhteistyö edellyttää tietoja esimerkiksi tietyn toimialan prosesseista, kuinka tieto saataisiin välitettyä teille parhaiten? Esim. Lyhytkoulutus (1 pv), jossa esiteltäisiin useamman saman alan yrityksen toimintaa? Yritysten yhteiset tilaisuudet, tapaamiset? Yritysten keskinäinen yhteistyö, ei tarvetta ulkopuoliselle välittäjälle? 5. Mitä toivoisitte EkoICT-hankkeessa syksyllä järjestettävältä ICT- ja ekosysteemipalveluyritysten yhteiseltä tilaisuudelta? 18