SOPIMUKSEN PERUSTELUT

Transkriptio

1 Espoon pelastuslautakunta kaupunginhallitus kaupunginvaltuusto SOPIMUKSEN PERUSTELUT SOPIMUKSEN TARKOITUS Sopimuksen perusteella Länsi-Uudenmaan kunnat sopivat yhteisen pelastustoimen muodostamisesta lainsäädännön velvoitteiden mukaisesti. Voimassaolevan hätäkeskuslain mukaisesti Lohjan ja Tammisaaren hätäkeskukset lakkautetaan valtion hätäkeskuksen aloittaessa toimintansa, joten ei ole tarkoituksenmukaista siirtää näitä toimintoja väliaikaisesti yhteisen pelastuslaitoksen ja Espoon kaupungin hoidettavaksi. Henkilöstö oi näin ollen halutessaan siirtyä suoraan valtion hätäkeskuslaitoksen palvelukseen. Pelastustoimi järjestetään Espoon kaupungin hallintoon tukeutuen ja sopimusosapuolten yhdenvertaisuutta kunnioittaen hyvän hallintotavan mukaisesti. Voimassaolevien johtosääntöjen ja toimintaohjeen muutokset valmistellaan hyvissä ajoin ennen toiminnan käynnistämistä. Jatkossa johtosääntöjä muutettaessa kuullaan pelastuslautakuntaa, jossa on kaikkien toimialueiden edustus. Oleellisissa johtosäännön muutoksissa kuullaan neuvottelukuntaa. 1 HALLINTO Valmistelun alkuvaiheessa pidettiin sopimusmallia toimivampana kuin kuntayhtymämallia, minkä vuoksi päädyttiin valmistelemaan kuntien välistä sopimusta keskuskuntana Espoo. Kuntayhtymämallista ja sopimusmallista tehtiin vertailu (liite 1). Kuntayhtymämallin hyviä puolia pyritään mahdollisuuksien mukaan huomioimaan jatkovalmisteluissa. Alueellisen pelastustoimen hallinnosta vastaa Espoon kaupunki. Länsi- Uudenmaan pelastuslaitos toimii kaupungin hallinnon mukaisesti ympäristö ja teknisten palvelujen toimialalla. Pelastuslaitos vastaa pelastustoimilain mukaisten tehtävien hoitamisesta Länsi-Uudenmaan alueella. Pelastustoimi toteutetaan alueellisesti lainsäädännön, sisäministeriön päätösten ja ohjeiden, kuntien erityisolosuhteiden sekä kunkin sopijakunnan palvelutason mukaisesti pelastuslaitoksen toimintasuunnitelmassa vuosittain tarkemmin hyväksytyllä tavalla. Länsi-Uudenmaan pelastustoimi jaetaan kolmeen toimialueeseen, jotka vastaavat toimintasuunnitelman mukaisten tavoitteiden saavuttamisesta ja palvelujen tuottamisesta alueillaan.

2 Pelastuslaitos vastaa erikseen säädetyllä ja johtosäännössä tai toimintaohjeessa määrätyllä tavalla sopijakuntien väestönsuojeluun kuuluvien tehtävien koordinoinnista ja oman toimialan väestönsuojelun valmiudesta. Samoin öljynvahinkojen torjunnasta ja vaarallisten aineiden valvonnasta, osallistumisesta meri- ja järvipelastus- tai muuhun pelastuspalveluun, yhteistoiminnasta sopijakuntien muiden toimialojen kanssa kalusto- ja muun avun saamiseksi pelastustoimessa ja toimialaan soveltuva virka-avun antamisesta muille viranomaisille. Lisäksi pelastuslaitos voi hoitaa kuntien sairaankuljetuksen erillisten sopimusten mukaisesti. Pelastuslaitos keskittyy lähinnä kiireelliseen sairaankuljetukseen ja ensihoidon valmiuteen toimialueilla. 2 PELASTUSLAUTAKUNTA Pelastuslaitoksen hallintoa varten Espoon kaupunginvaltuusto asettaa toimikaudekseen alueen pelastuslautakunnan, joka toimii kaupunginhallituksen alaisena. Käynnistysvaiheessa lautakunnan toimikausi on normaalia lyhyempi. Lautakunnan toimintaa ajatellen, jäsenmäärä ei voi olla kovin suuri. Kuntia on paljon (15), että kaikkien kuntien edustusta lautakunnassa ei voida toteuttaa. Kun otetaan huomioon asukaslukujen suhteet, se on lähes madoton. Kun lautakunnassa on kymmenen jäsentä, ei lautakunnan koko ole vielä liian suuri. Jäsenten määrän jakaantumista eri toimialueiden kesken tarkasteltaessa toimialueiden asukasmäärien suhteessa Espoon toimialueen asukasmäärä oikeuttaisi 6,7 paikkaan, Lohjan toimialueen asukasmäärä 2,2 paikkaan ja Tammisaaren toimialueen asukasmäärä 1,1 paikkaan, Ruotsinkielisten suhteellisen osuus on suurin Tammisaaren toimialueella. Lopullisessa paikkojen määrässä huomioitiin myös kummankin kieliryhmän edustus, (liite 2). Aikataulullisesti ei ole ollut mahdollista säilyttää sopimukseen lautakunnan jäsenten kierrättämistä koskevia asioita yleistä periaatetta tarkemmin. Varsinaisten jäsenten ja varajäsenten kierrättäminen eri kuntien kesken toimialueiden sisällä mahdollistaa pienimpienkin kuntien edustuksen toteutumisen. Jotta päätöksentekoon ei synny katkoksia, on tarpeen oikeuttaa Espoon tarvittaessa nimittämään väliaikaisesti kaikki jäsenet, mikäli paikkojen jakamisesta ei päästä sopijakuntien kesken sopimukseen. 3 NEUVOTTELUKUNTA Neuvottelukunnassa on edustus kaikista kunnista asukasmääristä riippumatta. Se toimii alueen kuntien virkamiesjohdon yhteistyöelimenä alueen pelastustoimen tärkeimmissä kysymyksissä ennen lautakunnan käsittelyä. Sopimuksessa on lueteltu esimerkin omaisesti neuvottelukunnan käsiteltäväksi tulevia asioita. Neuvottelukuntaa kuullaan oleellisissa johtosääntömuutosasioissa, ja sen niin päättäessä sopijakuntien kunnanhallituksia.

3 Neuvottelukunta voi kutsua kokouksiinsa kuultavaksi toimialueiden päälliköitä tai muita asiantuntijoita. Neuvottelukunta kutsuu tarvittaessa myös sihteerin. 4 PELASTUSJOHTAJA Pelastuslaitoksen johtajan on oltava virkasuhteessa, virkanimike on haluttu määritellä pelastusjohtajaksi. Siirtymävaiheen joustavan toteuttamisen kannalta on järkevää, että Espoon aluepelastuslaitoksen aluepalopäällikkö siirtyy suostumuksensa mukaisesti pelastusjohtajaksi. Pelastusjohtajan, kuten muidenkin johtavien virkamiesten, valinnasta ja tehtävistä määrätään ympäristön ja teknisen toimialan johtosäännössä ja pelastuslaitoksen toimintaohjeessa. Nykyisen johtosäännön mukaan aluepelastuspäällikön valinta kuuluu pelastuslautakunnalle. 5 VIRAT JA TOIMET Teknisen henkilöstön osalta noudatetaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen yleiskirjettä 6/2002. Henkilöstön työpisteitä ei siirretä perusteettomasti. Henkilöstön sijoittamisessa otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon tehtäviin kelpoisten henkilöiden toivomukset. Luettelo siirtyvistä henkilöistä tehdään nykyisten vakanssien pohjalta ja se tarkentuu siten, että lopullista päätöstä tehtäessä luettelo on muilta osin kattava, mutta vuoden 2003 aikana mahdollisesti rekrytoivat henkilöt täydennetään luetteloon myöhemmin. Henkilöstöä koskevat sopimukset: työterveyshuolto, ruokailu jne. saatetaan vastaamaan yhteistoimintasopimuksen mukaista tilannetta. Organisaatioluonnos on liitteenä 3. 6 PALVELUTASO Pelastustoimen palvelutaso mitoitetaan vastaamaan kuntien alueella esiintyviä onnettomuusuhkia pelastustoimilain mukaisesti. Voimassa olevan pelastustoimilain 15 :n mukaan kunnan tulee selvittää ja arvioida kunnan alueella esiintyvät uhat ja määritellä niiden perusteella pelastustoimen palvelutaso. Sopijakuntien palvelutaso perustuu pelastuslaitoksen valmistelemaan koko pelastustoimen alueen kattavaan, perusteiltaan yhdenmukaiseen, tilastolliseen menetelmään ohjautuvaan riskikartoitukseen ja palvelutason määrittelyyn sisäasianministeriön määräysten ja ohjeiden mukaisesti. Käytännössä palvelutasopäätös valmistellaan pelastuslautakunnan päätettäväksi, joka esittää sitä edelleen kuntien valtuustojen hyväksyttäväksi. Palvelutasopäätös on voimassa enintään yhden valtuustokauden.

4 Mikäli valmisteilla oleva uusi laki tuo muutoksia päätöksentekoprosessiin, niin joka tapauksessa huolehditaan siitä, että sopijakunnat pääsevät osallistumaan palvelutasopäätöksen laatimiseen. Pelastuslautakunnan vuosittain toimintasuunnitelma valmistellaan palvelutasopäätöksen mukaisesti. Kunnan halutessa em. palvelutasoa korkeampaa pelastustoimen palvelujen tasoa vastaa se näiden palvelujen tuottamisesta aiheutuvista ylimääräisistä kustannuksista. Mikäli kunta ei huolehdi palvelutasopäätöksen mukaisesta velvoitteestaan järjestää esim. paloasematiloja ja pelastuslaitos joutuu hankkimaan tilat vapailta markkinoilta, ao. kunta joutuu vastaamaan ylimääräisistä kustannuksista. 7 KALUSTO JA VARUSTEET Kunnat luovuttavat omistamansa ja pelastustoimen käytössä olevan kaluston ja varusteet korvauksetta Espoon kaupungin omistukseen ja pelastuslaitoksen käyttöön. Korvauksetta luovutetulle kalustolle ei muodostu arvoa taseeseen Espoon kirjanpidossa ja kunta voi jatkaa kaluston poistamista alkuperäisen poistosuunnitelman mukaan. Kaluston sijoittaminen paloasemille määräytyy palvelutasopäätöksen mukaisesti toteutettuun valmiuteen ja tehtävien tarkoituksenmukaiseen hoitamiseen. Kaluston uusimisesta vastaa toiminnan alettua Espoon kaupunki palvelutasopäätöksen ja sen mukaan laaditun investointiohjelmansa mukaisesti. Sopimuksen liitteenä ovat kalustoluettelot yli arvoisesta kalustosta. Luettelo tarkistetaan vuoden 2003 lopun tilanteen mukaiseksi ennen pelastuslaitoksen toiminnan käynnistämistä. Ajoneuvokalustoa ei siirretä perusteettomasti nykyiseltä sijoituspaikaltaan. 8 KIINTEISTÖT Kuntien paloasemat ja muut pelastustoimen tarvitsemat tilat ja kiinteistöt säilyvät edelleen kuntien omistuksessa. Espoon kaupungin kiinteistöpalvelukeskus vuokraa pelastuslaitoksen tarvitsemat tilat ensisijassa sopijakunnilta. Vuokrien määräytymisperusteet sovitaan erikseen mahdollisimman yhdenmukaiseksi. Kiinteistöjen kunnossapidosta sovitaan tarkemmin kussakin vuokrasopimuksissa. Pelastuslaitoksen käyttöön myöhemmin tulevat tilat hankkii tai rakentaa alueelleen kukin sijaintikunta. Pelastuslautakunta määrittelee tilatarpeen kiinteistöjen investointiohjelman mukaisesti peruskorjattaessa ja uusia rakennettaessa. Kunnille jää velvoite ylläpitää johtamistiloja poikkeusolojen toimintojansa varten. Sopimuspalokuntien uusien tilojen rakentamista tukee tarvittaessa asianomainen sopijakunta.

5 9 TIETOJEN SAANTI Pelastuslaitoksella on veloituksetta käyttöoikeus tehtäviensä hoitamiseksi tarpeelliseen sopijakuntien tietoaineistoon, ellei lainsäädäntö ole sille esteenä. 10 SOPIMUKSET Espoon kaupunki tekee johtosäännöissä määrätyllä tavalla sopimukset vapaaehtoisia palokuntia ylläpitävien yhdistysten ja meri-, järvipelastus- tai muiden pelastustoimeen osallistuvien yhdistysten kanssa. Sopimuspalokuntien valtakunnallisten sopimusmallien odotetaan olevan käytettävissä muutaman vuoden kuluttua. Siihen asti ovat voimassa nykyiset sopimukset samansisältöisinä. 11 TALOUDENHOITO Sopijakunnat jakavat kahden ensimmäisen toimintavuoden investointien ja käyttötalouden kustannukset kolmen aikaisemman vuoden tilinpäätösten osoittamien toteutuneiden käyttötalouden kustannusten perusteella. Toteutuneita kustannuksia määriteltäessä otetaan mukaan mahdollisten avoinna olleiden oleellisten vakanssien kustannusvaikutukset sekä vuoden 2003 loppuun mennessä perustettavat uudet vakanssit. Samoin otetaan huomioon tilipäätöstietoihin mahdollisesti sisältyvät muutkin olennaiset kuntakohtaiset poikkeamat, jotta tilipäätökset olisivat keskenään vertailukelpoisia. Vuodesta 2006 alkaen kustannusten jako muuttuu viiden vuoden aikana portaittain lähtökohtaisesti asukaslukupohjaiseksi. Asukaslukupohjaista maksuosuutta määrättäessä otetaan huomioon kunnan talousarviovuoden alun asukasluku. Jos kuntaan sijoitetaan uusi erityisen onnettomuusvaaran aiheuttava laitos tai toiminto, joka edellyttää pelastustoimen valmiuden lisäämistä, tästä aiheutuvat lisäkustannukset tulevat erityisvelvoitteena kokonaan asianomaisen kunnan vastattavaksi. Tällainen laitos voi olla esimerkiksi öljynjalostamo tai ydinvoimalaitos. 12 YHTEISTOIMINTASOPIMUKSEN MUUTTAMINEN Pykälässä viitatussa lainkohdassa todetaan muun muassa, että "sopimuksen hyväksymisestä on voimassa, mitä kuntalain 79:n 2 momentissa säädetään kuntayhtymän perussopimuksen muuttamisesta. Sopimuksesta on muuten soveltuvin osin voimassa, mitä kuntien yhteistoiminnasta säädetään kuntalaissa". Kuntalain 79 :n 2 mom:ssa puolestaan säädetään, että "Jos kunnan on lain mukaan oltava kuntayhtymän jäsen jollakin toimialalla ja määrätyllä alueella, voidaan kuntayhtymän perussopimusta muuttaa, jos vähintään kaksi kolmannesta jäsenkunnista sitä kannattaa ja niiden sukasluku on vähintään puolet kaikkien jäsenkuntien yhteenlasketusta asukasluvusta. Jäsenkuntaa ei kuitenkaan

6 voida ilman suostumustaan velvoittaa osallistumaan uusien vapaaehtoisten tehtävien hoitamiseen ja näistä aiheutuviin kustannuksiin". 13 SOPIMUKSEN PÄÄTTYMINEN Sopimus voi purkautua käytännössä kolmesta syystä: pelastustoimen valtiollistaminen, kuntayhtymän perustaminen tai aluejakopäätöksen muuttaminen valtioneuvoston toimesta. 14 VAHINGONKORVAUSVELVOLLISUUS 15 ERIMIELISYYKSIEN RATKAISEMINEN Sopimuksesta mahdollisesti aiheutuvat erimielisyydet pyritään ensisijaisesti ratkaisemaan neuvottelemalla. Elleivät neuvottelut johda tulokseen, erimielisyydet ratkaistaan Helsingin hallinto-oikeudessa. Välimiesmenettely voisi tulla monelle kunnalle kohtuuttoman kalliiksi ja riitojen ratkaisulla ei välttämättä ole niin kiire, että se edellyttäisi nopeampaa menettelyä. 16 SOPIMUKSEN VOIMAANTULO Katso perustelut 12 :n kohdalla. 17 TÄYTÄNTÖÖNPANO Pykälä on tarpeen, jotta pelastustoimen häiriötön toiminta voidaan turvata myös siirtymävaiheen aikana ja että uusi pelastuslaitos voisi käytännössä aloittaa toimintansa heti vuoden 2004 alusta lukien. Tämän sopimuksen voimaan saattamiseksi ja toiminnan käynnistämiseksi 18 SOPIMUSKIELI Liiteluettelo: - kuntayhtymä- ja sopimusmallin vertailu, liite 1 - asukaslukuun perustuvat laskelmat, liite 2 - organisaatioluonnos, liite 3.