LÄNSI-UUDENMAAN PELASTUSTOIMEN YHTEISTOIMINTASOPIMUS

Transkriptio

1 Espoon pelastuslautakunta kaupunginhallitus kaupunginvaltuusto LÄNSI-UUDENMAAN PELASTUSTOIMEN YHTEISTOIMINTASOPIMUS SOPIJAPUOLET Espoon, Karjaan, Karkkilan, Kauniaisten, Hangon, Lohjan ja Tammisaaren kaupungit sekä Inkoon, Karjalohjan, Kirkkonummen, Nummi-Pusulan, Pohjan, Sammatin, Siuntion ja Vihdin kunnat. SOPIMUKSEN TARKOITUS Tällä sopimuksella yllämainitut kunnat sopivat pelastustoimenalueiden muodostamisesta annetun lain 2 ja 4 :ssä tarkoitetun alueellisen pelastustoimen järjestämisestä valtioneuvoston vahvistamalla Länsi-Uudenmaan alueella. Tähän sopimukseen eivät kuulu hätäkeskusten kustannukset eikä Lohjan ja Tammisaaren hätäkeskusten toiminta. Pelastustoimi järjestetään Espoon kaupungin johtosääntöjen mukaisesti. Johtosääntöjä muutettaessa on kuultava pelastuslautakuntaa. 1 HALLINTO Alueellisen pelastustoimen hallinnosta vastaa Espoon kaupunki, jonka ylläpitämä Länsi- Uudenmaan pelastuslaitos (jäljempänä pelastuslaitos) vastaa pelastustoimilain 4 :n mukaisten tehtävien hoitamisesta Länsi-Uudenmaan alueella. Pelastustoimi toteutetaan alueellisesti lainsäädännön, sisäasiainministeriön päätösten ja ohjeiden, kuntien erityisolosuhteiden sekä kunkin sopijakunnan palvelutason mukaisesti pelastuslaitoksen toimintasuunnitelmassa vuosittain tarkemmin hyväksytyllä tavalla. Länsi-Uudenmaan pelastustoimi jaetaan kolmeen toimialueeseen: Espoon toimialue, Lohjan toimialue ja Tammisaaren toimialue. Espoon toimialueeseen kuuluvat Espoon ja Kauniaisten kaupungit, sekä Kirkkonummen kunta. Lohjan toimialueeseen kuuluvat Karkkilan ja Lohjan kaupungit sekä Karjalohjan, Nummi-Pusulan, Sammatin, Siuntion ja Vihdin kunnat. Tammisaaren toimialueeseen kuuluvat Hangon, Karjaan ja Tammisaaren kaupungit sekä Inkoon ja Pohjan kunnat. Pelastuslaitos vastaa erikseen säädetyllä ja johtosäännössä tai toimintaohjeessa määrätyllä tavalla sopijakuntien väestönsuojeluun kuuluvien tehtävien koordinoinnista, öljyvahinkojen torjunnasta ja vaarallisten aineiden valvonnasta, osallistumisesta meri- ja järvipelastus- tai muuhun pelastuspalveluun, yhteistoiminnasta sopijakuntien muiden

2 toimialojen kanssa kalusto- ja muun avun saamiseksi pelastustoimessa ja toimialaan soveltuvan virka-avun antamisesta muille viranomaisille. Lisäksi pelastuslaitos voi hoitaa kuntien sairaankuljetukset erikseen sovittavin tavoin. 2 PELASTUSLAUTAKUNTA Pelastuslaitoksen hallintoa varten Espoon kaupunginvaltuusto asettaa toimikaudekseen alueen pelastuslautakunnan, joka toimii kaupunginhallituksen alaisena. Pelastuslautakunnassa on kymmenen jäsentä ja kullakin jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Jäsenistä ja varajäsenistä kuusi nimetään Espoon toimialueelta, kaksi Lohjan toimialueelta ja kaksi Tammisaaren toimialueelta. Jäsenten kierrättämisestä eri kuntien kesken toimialueiden sisällä sopivat kunkin toimialueen kunnat keskenään erikseen. Mikäli paikkojen jakamisesta ei päästä sopijakuntien kesken sopimukseen, nimittää Espoo myös näiltä osin lautakunnan jäsenet ja varajäsenet asianomaisten kuntien nimeämistä ehdokkaista siksi ajaksi, kunnes paikkojen jakamisesta on päästy yksimielisyyteen. Espoo nimeää lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Varapuheenjohtaja valitaan Lohjan toimialueen edustajista. Lautakunnan kokoonpanossa ja toiminnan järjestämisessä tulee ottaa huomioon kummakin kieliryhmän edustavuus. Lautakunnan tehtävistä, toiminnan muodoista ja asioiden esittelystä lautakunnan kokouksissa määrätään Espoon kaupungin johtosäännöissä. 3 NEUVOTTELUKUNTA Sopijakuntien yhteistyöelimenä on neuvottelukunta, joka toimii neuvoa-antavana elimenä muun muassa toiminnan suunnittelua, talousarviota, investointien valmistelua ja palvelutason määrittelyä koskevissa asioissa. Neuvottelukuntaan kuuluvat kaikki sopijakuntien kunnanjohtajat tai heidän määräämänsä. Neuvottelukunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Neuvottelukunnassa käsiteltävät asiat esittelee pelastusjohtaja. Neuvottelukunta kokoontuu tarvittaessa, mutta vähintään kerran vuodessa. 4 PELASTUSJOHTAJA Pelastuslaitoksen johtajana toimii pelastusjohtaja, joka on virkasuhteessa Espoon kaupunkiin.

3 Pelastusjohtajan valinnasta ja tehtävistä määrätään Espoon kaupungin johtosäännöissä. 5 VIRAT JA TOIMET Pelastuslaitoksen aloittaessa toimintansa sopijakuntien pelastustoimen henkilöstö siirtyy Espoon kaupungin palvelukseen. Espoo perustaa uuden organisaation virat ja toimet. Mahdollisesti tarvittavasta siirtyvän henkilökunnan pätevöitymisestä sovitaan erikseen. Sopijakunnat maksavat siirtymisajankohdan lomapalkkavelat Espoon kaupungille, joka vastaa niistä siirtymisajankohdan jälkeen. Kukin sopijakunta vastaa siirtyvän henkilöstönsä eläkevastuun omavastuuosuudesta siirtymisajankohdasta lukien kolmen vuoden ajan. 6 PALVELUTASO Pelastustoimen palvelutason tulee vastata kuntien alueella esiintyviä onnettomuusuhkia (pelastustoimilaki 561/ ). Sopijakuntien palvelutaso perustuu koko pelastustoimen alueen kattavaan riskikartoitukseen ja palvelutason määrittelyyn lain ja sisäasianministeriön määräysten sekä ohjeiden mukaisesti. Kunnan halutessa em. palvelutasoa korkeampaa pelastustoimen palvelujen tasoa vastaa se näiden palvelujen tuottamisesta aiheutuvista kustannuksista. Mikäli sopijakunta muilla päätöksillään estää hyväksymänsä peruspalvelutason toteutumisen, kyseinen kunta vastaa pelastuslaitokselle tästä aiheutuvista kustannuksista. 7 KALUSTO JA VARUSTEET Kunnat luovuttavat omistamansa ja pelastustoimen käytössä olevan kaluston ja varusteet korvauksetta Espoon kaupungin omistukseen ja pelastuslaitoksen käyttöön. Korvauksetta luovutetulle kalustolle ei muodostu arvoa taseeseen Espoon kirjanpidossa. Kalustoluettelot ovat liitteenä ja tarvittavat luovutusasiakirjat säilytetään allekirjoitettuna erikseen. Toimintansa alettua pelastuslaitos vastaa itse uuden kalustonsa hankinnasta. Hankinnasta aiheutuvat kustannukset jaetaan sopijakuntien kesken 11 :ssä mainituin perustein. Pelastuslaitoksen hankkima kaluston on Espoon kaupungin omaisuutta. 8 KIINTEISTÖT Kuntien paloasemat ja muut tilat ja kiinteistöt säilyvät kuntien omistuksessa. Pelastuslaitoksen käyttöön myöhemmin tulevat tilat hankkii ja rakentaa alueelleen kukin sijaintikunta.

4 Kukin kunta vastaa alueellaan siitä, että pelastuslaitoksen käyttöön osoitetaan tarvittavat tilat. Pelastuslautakunta määrittelee tilatarpeen kiinteistöjä peruskorjattaessa ja uusinvestointeja tehdessä. Espoon kaupunki vuokraa pelastuslaitoksen tarvitsemat tilat ensisijassa kunnilta. Vuokrien määräytymisperusteet sovitaan erikseen. Kiinteistöjen kunnossapidosta sovitaan vuokrasopimuksissa. 9 TIETOJEN SAANTI Pelastuslaitoksella on veloituksetta käyttöoikeus tehtäviensä hoitamiseksi tarpeelliseen sopijakuntien tietoaineistoon. 10 SOPIMUKSET Espoon kaupunki tekee sopimukset vapaaehtoisia palokuntia ylläpitävien yhdistysten ja meri-, järvipelastus- tai muiden pelastustoimeen osallistuvien yhdistysten kanssa. 11 TALOUDENHOITO Talouden hoidosta vastaa Espoon kaupunki. Sopijakunnat jakavat kahden ensimmäisen toimintavuoden kustannukset vuosien 1999, 2000 ja 2001 tilinpäätösten osoittamien pelastustoimen toteutuneiden kustannusten perusteella. Vuosilta 2002 ja 2003 tulevat pelastustoimen virkojen/toimien perustamisesta tai täyttämisestä aiheutuvat lisäkustannukset otetaan kuitenkin huomioon sopijakunnan maksuosuutta määrättäessä. Vuodesta 2006 lukien maksuosuudet muuttuvat portaittain viiden vuoden aikana asukaslukuperusteisiksi siten, että ensimmäisenä vuonna kustannuksista 20 % jaetaan kuntien kesken asukaslukujen suhteessa ja muu osuus edellä mainitussa suhteessa. Neljänä seuraavana vuonna asukaslukujen suhteessa jaettava osuus kustannuksista lisääntyy kuitenkin vuonna 20 prosenttiyksikköä siten, että vuonna 2010 kustannukset jaetaan kokonaan asukaslukujen suhteessa. Asukaslukupohjainen kustannusosuus määrätään talousarviovuoden alun asukaslukujen mukaisesti. Kunkin sopijakunnan erityisvelvoitteista aiheutuvat kustannukset maksaa kuitenkin asianomainen kunta itse. Mikäli kunnan alueelle tulee sellaisia erityisen onnettomuusvaaran aiheuttavia laitoksia, jotka edellyttävät pelastustoimelta valmiuden lisäämistä, tällainen lisätty valmius katsotaan muun muassa edellä mainituksi erityisvelvoitteeksi. Sisäiset kustannukset kohdistetaan Espoon kaupungin määrittelemällä tavalla. Kuntien maksuosuudet talousarvion mukaisiin kustannuksiin maksetaan kuukausittain kunkin kuukauden 15. päivään mennessä. Lopulliset maksuosuudet peritään

5 tilikausittain kaupungin valtuuston hyväksyttyä pelastuslaitoksen tilinpäätöksen osana Espoon kaupungin tilinpäätöstä. Lopulliset maksuosuudet maksetaan tai liikaa peritty maksuosuus palautetaan vuosittain heinäkuun loppuun mennessä. Maksun viivästyessä Espoon kaupunki perii kokolain 4 3 momentin mukaisen viivästyskoron. Tarkemmat määräykset taloudenhoidosta annetaan Espoon kaupungin johtosäännössä. 12 YHTEISTOIMINTASOPIMUKSEN MUUTTAMINEN Yhteistoimintasopimuksen muutoksista päätetään sopijakuntien valtuustojen yhtäpitävillä päätöksillä, ellei pelastustoimen alueiden muodostamisesta annetun lain (1214(2001) 4 :ssä muuta johdu. 13 SOPIMUKSEN PÄÄTTYMINEN Sopimuksen purkautuessa tai muutoin päättyessä aluejaon tai lainsäädännön muuttumisen vuoksi tai kuntien muuttaessa yhteistoiminnan muotoa pelastuslaitoksella oleva ja sille sopimuksen voimaantullessa korvauksetta luovutettu omaisuus palautuu ilman eri korvausta sopijakunnille siinä kunnossa kuin se sopimuksen päättyessä on. Sopimuskaudella hankitun käyttöomaisuuden sopijakunnat lunastavat kaupungilta kirjanpitoarvosta. Pelastuslaitoksen taseen sopimuksen purkautuessa osoittamat varat jaetaan tai velkoihin peritään kunnilta osuus 11 :ssä määrätyn kuntien välisen kustannustenjaon perusteella. Sopimuksesta irtaantuva kunta sitoutuu ottamaan alueellaan toimivan aluepelastuslaitoksen henkilöstön palvelukseensa vastaavantasoisiin palvelussuhteisiin, missä he ovat Espoon kaupungin palvelusuhteessa pelastuslaitoksessa toimiessaan 14 VAHINGONKORVAUSVELVOLLISUUS Tämän sopimuksen mukaisten tehtävien hoitamisessa mahdollisesti aiheutuvien vahinkojen kustannuksista sopijakunnat ovat yhteisvastuussa sopimuksen 11 :ssä määrättyjen perusteiden mukaisesti. 15 ERIMIELISYYKSIEN RATKAISEMINEN Tästä sopimuksesta mahdollisesti aiheutuvat erimielisyydet pyritään ensisijaisesti ratkaisemaan neuvottelemalla. Elleivät neuvottelut johda tulokseen, erimielisyydet ratkaistaan hallintoriita-asiana Helsingin hallinto-oikeudessa.

6 16 SOPIMUKSEN VOIMAANTULO Tämä sopimus astuu voimaan, kun pelastustoimen alueiden muodostamisesta annetun lain 4 :n mukainen määrä sopijakuntien valtuustoista on sopimuksen hyväksynyt ja sopimus on hyväksymisen jälkeen asianmukaisesti allekirjoitettu. Pelastuslaitos aloittaa toimintansa tämän sopimuksen mukaisesti TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämän sopimuksen voimaan saattamiseksi ja toiminnan käynnistämiseksi voidaan ryhtyä tarvittaviin täytäntöpanotoimiin allekirjoittamisen jälkeen jo ennen pelastuslaitoksen toiminnan aloittamista. Tätä varten Espoon nykyisellä pelastuslautakunnalla ja aluepelastuspäälliköllä on oikeus tehdä sellaiset välittömät ja tarpeelliset päätökset, että toiminta voidaan aloittaa mahdollisimman tehokkaasti ilman keskeytyksiä tai häiriöitä. Päätökset on myöhemmin vietävä uuden organisaation toimielinten vahvistettavaksi. 18 SOPIMUSKIELI Tämä sopimus on laadittu sekä suomen- että ruotsinkielisenä, mutta suomenkielinen sopimusteksti on sopimusta tulkittaessa mahdollisessa ristiriitatilanteessa etusijalla.

7

8