Lasten ja perheiden palvelut PoPSTerissa ja Lapessa Lape-toimijaseminaari

Transkriptio

1 Lasten ja perheiden palvelut PoPSTerissa ja Lapessa Lape-toimijaseminaari Leena Pimperi-Koivisto, YTL, KM asiantuntija, Pohjois-Pohjanmaan sote-valmistelu kuntayhtymän johtaja, Oulunkaaren kuntayhtymä

2

3 AIKAJANA

4

5 Lape on uudistusohjelma: Missä toimintaympäristön muutosvirroissa olemme mukana? Mitä pitäisi tehdä seuraavaksi? Teknologia muuttaa kaiken Uusi osaaminen, uusi työ Uusi yhteisöllisyys Mk- ja soteuudistukset, uusi kunta Avoin ja jaettu Lähellä ja alueilla Hyvinvoinnin ja terveyden auktoriteetti ihmiselle itselleen Uusi normaali ja resilienssin vaatimus Polarisoituminen Maakunnan muutosvirrat Y- sukupolvi toimijoina Globalisaatio, monikulttuurisuus Tietojohtaminen ja informaation murros Kotona, arkiympä -ristössä

6 Lähde: Tilastokeskus 2016 Pohjois-Pohjanmaan väestöennuste Ennuste 2040 Ennuste 2030 Ennuste Väestökasvu 75 v. täyttäneissä Ennuste Ennuste Ennuste v v v v v v v. täyttäneet

7 Pohjois-Pohjanmaa: soten toimintakulut v skaalattuna, %osuus 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% Erikoissairaanhoito (sis. ensihoito) Ikäihmisten palvelut Avosairaanhoito ja avoterveydenhuolto Kehitysvammaisten ja vammaisten palvelut Perusterveydenhuollon sairaalahoito Lastensuojelu Suun terveydenhuolto Mielenterveyspalvelut Taloudellisen tuen palvelut Hallinto Kuntoutus Muut asumispalvelut alle 65-v. (SHL) ja omaishoito alle 65-v. Päihdepalvelut Perheiden tukipalvelut ja perheoikeudelliset palvelut Sosiaalityö ja -ohjaus Maahanmuuttajapalvelut 6,0 % 4,6 % 3,5 % 3,3 % 3,2 % 1,9 % 1,2 % 1,2 % 1,0 % 0,8 % 0,7 % 0,6 % 8,2 % 9,8 % 19,5 % Pohjois-Pohjanmaan soten toimintakulut v yhteensä 1,596 mrd Erikoissairaanhoidon toimintakulut v yhteensä 552,7 M 34,6 %

8 Tilastokeskuksen aineistosta voidaan vertailla maakunnittain soten eri toimintokokonaisuuksia: esim. lastensuojelun avopalvelut, laitos- ja perhehoito Maakuntien lastensuojelun avo, laitos- ja perhehoidon palvelut, /alle 18-v. asukas Yht Muut lasten ja perheiden avopalvelut Lastensuojelun laitos- ja perhehoito Lastensuojelun avohuoltopalvelut

9 Ongelmia lasten ja perheiden palveluissa Pohjois- Pohjanmaalla/nykytilan analyysiä Toiminnan pirstaleisuus, koordinoimattomuus sekä järjestelmä- ja erityislainsäädäntökeskeisyys. Saman lapsen ympärillä voi toimia kymmeniä eri toimijoita. Palvelut on rakentunut pääosin kuntakohtaisesti. Palveluiden kokonaisuus, sisältö, määrä, toimijoiden roolit ja vastuut vaihtelevat maakunnan eri alueilla suuresti. Palvelut painottuvat liian voimakkaasti korjaaviin, raskaisiin ja kalliisiin palveluihin. Osin palvelut kohdentuvat väärin, kun raskaisiin palveluihin ohjautuu lapsia perustason osaamisvajeen ja keinojen puutteen vuoksi. Toisaalta selkeästi erityispalvelujen tarpeessa olevia lapsia voi jäädä tunnistamatta ja asianmukaisia palveluja vaille.

10 Laitospainotteisuudesta lasten ja perheiden pärjäämisen ja omatoimisuuden kokonaisvaltaiseen tukemiseen Palvelujärjestelmän laitospainotteisuus näkyy mm. lastensuojelun laitoshuollon korkeina kustannuksina, lasten ja nuorten ympärivuorokautisen laitoshoidon yksiköiden ja paikkojen suurena määränä maakunnassa (yhteensä 531 paikkaa) sekä lasten ja nuorten psykiatrisen hoidon painottumisena sairaalahoitoon. Tavoitteena on tarjota lapsille ja perheille pärjäämisen ja omatoimisuuden tueksi matalan kynnyksen neuvonta- ja ohjauspalveluita monikanavaisesti mm. uudenlaiset yhteydenottokanavat mahdollistaen.

11 Integraatio ja yhteinen palvelusuunnittelu Tavoitteena on muuttaa palvelutarjontaa avopainotteisemmaksi, koordinoiduksi sekä monimuotoisemman varhaisen avun ja tuen suuntaan, lähelle lasten ja perheiden arkea ja kasvu- ja kehitysympäristöihin. Tämä edellyttää palvelujärjestelmän suunnittelua alueellisesti kattavaksi ja yhdenvertaiseksi väestön palvelutarpeen mukaisesti tarkoituksenmukaisella, monimuotoisella ja osaamisen saatavuuden huomioon otettavalla mallilla. Monialaista arviota ja osaamista tarvitsevien asiakkaiden palveluissa korostuu integraatio ja yhteinen suunnittelu. Monialainen tai moniammatillinen tiimi tekee palvelusuunnitelman yhdessä asiakkaan ja perheen kanssa.

12 Uusia palvelumuotoja ja työmalleja Uusia palvelumuotoja mm. digi-palveluja, yhteisöllisiä alustoja ja ryhmätoimintoja tulee kehittää yhdessä kolmannen sektorin sekä kehittäjäasiakkaiden kanssa. Tavoitteena on erityispalvelujen tarpeessa oleville vaikuttava, laadukas ja tehokas palvelukokonaisuus yhteistyössä perustason toimijoiden kanssa siten, että mahdollisuuksien mukaan palataan nopeasti normaaliin arkeen. Arjessa kohtaamisessa on oltava toimijoiden käytettävissä työmalleja (mm. Lapset puheeksi toimintamalli ja tuen polku malli) sekä osaamista, joissa arviointia, tukea, tutkimusta ja hoitoa tarvitsevat lapset kyetään tunnistamaan varhain.

13 Oulunkaaren tuen polku malli Innokylässä Kolmiportainen yhteistoiminnallinen malli lasten ja perheiden hyvinvoinnin tueksi, jossa LP-menetelmä on integroitu mukaan tuen polkuun. monpractice_war_practicesportlet&p_p_lifecycle=0&p_p_state=norm al&p_p_mode=view&_commonpractice_war_practicesportlet_version =0

14 Vastataan huolenaiheisiin perustasolla Valtaosaan huolenaiheista on pystyttävä vastaamaan perustasolla. Toisaalta perustasolla tulee tunnistaa merkit ja huolenaiheet, joissa on nopeasti saatava erityistason sosiaalipalveluiden tai terveydenhuollon erityisosaamista arvion, tutkimuksen ja hoidon toteuttamiseksi. On huomioitava, että mm. koulupsykologi ja kuraattoripalvelut ovat jatkossa peruskuntien järjestämisvastuulla. Perustason toimijoiden osaamista on jatkuvasti kehitettävä ja ylläpidettävä, sillä erityisosaajien saatavuus on osin haasteellista.

15 Etävastaanottoja ja konsultaatioita Erityisosaamisella tulee enenevästi tukea peruspalveluita mm. etävastaanottojen ja konsultaatioiden avulla sekä vaativissa sosiaalipalveluissa että terveydenhuollon somaattisessa ja psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa. Toisaalta erityisosaaminen ja osaajat on kyettävä turvaamaan vaativimmissa sosiaalipalveluissa (vaativin lastensuojelu) ja erikoissairaanhoidossa (ks. Tarkemmin Popsterin vastaanottopalveluiden luku). Perustettavat osaamis- ja tukikeskukset (OT) palvelevat keskitetysti koko pohjoista yhteistyöaluetta.

16 Perhekeskustoimintamalli toimii yhdyspintana Perhekeskustoimintamalli toimii yhdyspintana erityisen ja vaativan tason palveluille. Matalan kynnyksen palveluihin tarvitaan sisällöllistä uudistamista siten, että vastataan perheiden määrittelemiin ja kokemiin todellisiin tarpeisiin varhaisemmassa vaiheessa konkreettisin, arkea tukevin toimenpitein, kuten lisäämällä voimavaroja lapsiperheiden kotipalveluun. Kunnat tulevaisuuden LAPE-palvelurakenteessa keskeisessä asemassa. Palvelukokonaisuuden maakunnallisessa uudistamisessa on vahvistettava erityisesti varhaiskasvatuksen ja koulun sekä kolmannen sektorin toimijoiden roolia lasten ja perheiden hyvinvoinnin edistämisessä.

17 Rakennetaan hyvinvointitoimijoiden verkosto Lapset puheeksi toimintakokonaisuuden ja hyvinvointikouluajattelun juurtumisen myötä sekä perhekeskustoimintamallia kehittämällä rakennetaan kasvu- ja kehitysympäristöihin kasvatus- ja opetustyötä tukeva verkosto, joka tähtää laaja-alaiseen perheiden hyvinvoinnin ja terveyden vahvistamiseen.

18 Verkostot ja vuoropuhelu Vuoropuheluun tarvitaan säännölliset ja toimivat rakenteet.

19 Asiakaslähtöiset ja integroidut sosiaali- ja terveyspalvelut Asiakaslähtöisyyttä on tukea asiakasta tarpeen mukaisilla palveluilla siten, että hän pärjää mahdollisimman hyvin arjessa. Asiakaslähtöisyyttä ei tuoteta vaan se rakennetaan kerta toisensa jälkeen jokaisessa palvelutapahtumassa asiakas keskiössä.

20 Lasten ja perheiden palvelut maakunnassa

21 Palvelut tuotetaan ensisijaisesti kotiin ja arkiympäristöön

22

23 Palveluneuvonta ja -ohjaus Hyvin toimivilla neuvonta- ja ohjauspalveluilla vastataan kansalaisten tiedon tarpeisiin. Palveluohjaus toteutetaan asiakaslähtöisesti huomioiden eri asiakasryhmien tarpeet. Maakunta kehittää digitaalisia neuvonta- ja ohjauspalveluita hyödyntäen kansallista digitaalisten palveluiden kehitystyötä. Kansalaisneuvonnan sisällöllistä kehittämistä tehdään yhteistyössä maakunnan kuntien ja kolmannen sektorin kanssa. Maakunta täsmentää maakunnan liikelaitoksen ja suoran valinnan palveluntuottajien neuvonta- ja ohjausvastuut osana palvelusopimuksia/sopimusohjausta. Maakunta edellyttää palvelusopimuksissa suoran valinnan palveluiden tuottajilta yhteyshenkilön nimeämistä vastinpariksi maakunnan liikelaitoksen omatyöntekijälle. Maakunnan liikelaitos perustaa arvioidun asiakastarpeen perusteella alueelliset monialaiset tiimit intensiiviseen palveluohjaukseen ja nimeää omatyöntekijät kaikille laajasti palveluita tarvitseville. Maakunnassa yhtenäistetään palvelukriteerit, otetaan käyttöön yhtenäiset palvelutarvearvioinnin työvälineet ja strukturoitu asiakassuunnitelma.

24

25 Palvelut hyvinvointikeskuksissa ja osin hyvinvointiasemilla Neuvola-, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto Hoitajien vastaanotto Lääkärin vastaanotto Suun terveydenhuolto Laboratorionäytteenotto Mielenterveys- ja päihdepalvelut Työterveyshuolto Toiminta- ja työkyvyn arviot Kuntoutus (terapiat, apuvälinepalvelut) Kuvantaminen (mm. röntgen) Monialaista arviota ja hoitoa tarvitsevat ja niistä hyötyvät (paljon palveluita käyttävien ongelmat) Erityisosaaminen, mm: Geriatria Psykiatriat ja päihdehoito Sisätautien kansansairaudet (diabetes, reuma) Kivun hoito Palliatiivinen- ja saattohoito, elämän loppuvaiheen hoito Sosiaaliohjaus, arjen tuki Kotona asumista tukevat palvelut (mm. ateriapalvelut, turvapalvelut, vuorohoito) Kotihoito ja perhepalvelut (lapsiperheet, ikäihmiset ja erityisryhmät) Toimintakyvyn ja palvelutarpeen arvio Aikuissosiaalityö Perheneuvola Sosiaalinen kuntoutus Työllistymistä tukeva toiminta Työhön valmennus Työ- ja päivätoiminta Perheoikeudelliset palvelut Asumispalvelut Kotoutumisen edistäminen Erityisosaaminen, mm: Vammaispalvelun sosiaalityö Kehitysvammahuolto Lastensuojelu

26 Lasten ja perheiden palvelut Hyvinvoinnin perustan muodostavat lapsen ja perheen arkiympäristö, koti, varhaiskasvatus ja koulu. Palvelut toteutetaan pääsääntöisesti peruspalveluilla kasvu- ja kehitysympäristössä. Erityisosaamisella tuetaan perustason toimijoita konsultaatioilla, kouluttamisella ja tarkoituksenmukaisesti jalkautumalla. Perheiden kanssa toteutettu palvelun ja hoidon suunnittelu varmistaa palvelujen oikea-aikaisuuden ja tarvelähtöisyyden. Palvelujärjestelmä rakentuu sisällöllisesti kolmeen tasoon: matalan kynnyksen palvelut, erityistason palvelut ja vaativan tason palvelut. Toteutetaan verkostomaisesti toimiva perhekeskusmalli siten, että palvelut tavoitetaan matalalla kynnyksellä ja ne toimivat koordinoidusti ja tieto kulkee. Määritellään maakunnalliset kuvaukset ja toimintamallit sekä eri toimijoiden roolit, miten edetään eriasteisen huolen herättyä. Varmistetaan lapsen ja perheen ohjaus ja pääsy oikeiden palveluiden piiriin. Maakunnalliset kuvaukset tehdään monitoimijaisesti. Erityistaso toimii mahdollisuuksien mukaan avopalveluina tiiviissä yhteistyössä muiden palveluiden ja toimijoiden kanssa. Vaativat sosiaali- ja terveydenhuollon erityispalvelut (lastensuojelu, somaattinen ja psykiatrinen erikoissairaanhoito) toteutetaan integroidusti, vaikuttavasti ja tehokkaasti (OT-keskukset).

27 Lastensuojelusta vastaa sosiaalityö ja lastensuojelu on äärimmäisen tärkeä yhteiskunnallinen tehtävä Mitä lastensuojelu ei ole? Mekaanista lasten ja perheiden taustojen selvittelytyötä Ennalta määriteltyjä toimintamalleja toistava koneisto Mitä lastensuojelun ei pitäisi olla? Ylibyrokratisoitunutta riskien hallintaa Mitä tarvitaan? Asiakkaiden aitoa kohtaamista, tutkimukseen perustuvia työmenetelmiä, erityiskoulutusta, kokemusta haastavista asiakastilanteista, tiimityömenetelmiä sekä hyviä konsultaatiomahdollisuuksia.

28 Systeemisestä lastensuojelusta (Hackney) Keskeiset teesit: On uskottava siihen mitä on tekemässä On toimittava uskomaansa suuntaan, niin kauan että raja tulee vastaan Työntekijät eivät määrittele etukäteen huolia, vaan niitä tutkitaan yhdessä perheen kanssa Sovelletaan teorioita ja luotetaan prosessiin Ymmärretään perheen tilannetta ja mietitään toimenpiteet sen mukaan Hyötyjä asiakkaille ja työntekijöille: Lisää aikaa perheille Työntekijöiden hyvinvointi lisääntyy Suunnitellusti päättyneet asiakassuhteet lisääntyvät Sijoitukset vähenevät Voidaan suunnata resurssia varhaisempaan tukeen

29 Miten esim. voidaan seurata resurssien tavoitteiden mukaista kohdentamista

30 Miten esim. voidaan seurata resurssien tavoitteiden mukaista kohdentamista

31 Mitä voidaan tehdä jo ennen vuotta 2020? Palveluohjauksen ja neuvonnan kehittäminen, matalan kynnyksen palvelut ja yhteydenottomahdollisuudet Aktiivinen toiminta mm. LAPE-, I&O- ja hyteverkostoissa ja muissa työryhmissä, parhaiden käytäntöjen levittäminen ja hyödyntäminen Sähköiset palvelut ja teknologia asiakaslähtöiseen tehokäyttöön Kriteeristöjen tarkastelu ja yhdenmukaistaminen suhteessa maakunnan kokonaisuuteen Mahdollisiin valinnanvapauden pilotteihin osallistuminen (ensisijaisesti HKB) Asiakkaiden ja kuntalaisten osallisuuden vahvistaminen ja uudet muodot Palvelurakenteen arviointi ja toimenpiteet: vuodeosasto- ja hoivahoito, kotona asumisen ja arjessa pärjäämisen tuki Yhteinen dialogi päättäjien ja kuntien kanssa

32

33 Lopuksi, opittaisiinko tulevaisuudessa jossain uutta ajattelua ja asennetta sekä luottamusta? SOTE-uudistuksessa tavoitellaan kolmen miljardin säästöjä vuoteen 2029 mennessä, eikä tavoite toteudu ilman innovatiivisia ja ihmislähtöisiä palveluita. Vaatii nykyistä syvempää asiakasymmärrystä, jolloin lähtökohtana on asiakkaan palvelutarve ja asiakkaan osallistuminen. On ylitettävä toimialarajoja ja murrettava sektoreiden siiloja eli uskallettava törmäyttää sekä SOTE-alalla että sen ulkopuolella toimivia tahoja keskenään. Rohkeutta ja uskallusta, päätöksentekoa ja toimeenpanoa!

34