AIKAJANA

Transkriptio

1 Lapsiperheiden perus-, erityis- ja vaativan tason palvelujen yhteensovittaminen mitä kysymyksiä pitäisi ratkoa? Lapsen suojelu yhteisenä asiana - yhteiskehittämispäivä Leena Pimperi-Koivisto, YTL, KM asiantuntija, Pohjois-Pohjanmaan sote-valmistelu kuntayhtymän johtaja, Oulunkaaren kuntayhtymä leena.pimperi-koivisto@popmaakunta.fi

2 AIKAJANA

3 Lape on uudistusohjelma: Missä toimintaympäristön muutosvirroissa olemme mukana? Mitä pitäisi tehdä seuraavaksi? Teknologia muuttaa kaiken Uusi osaaminen, uusi työ Uusi yhteisöllisyys Mk- ja soteuudistukset, uusi kunta Avoin ja jaettu Lähellä ja alueilla Hyvinvoinnin ja terveyden auktoriteetti ihmiselle itselleen Uusi normaali ja resilienssin vaatimus Polarisoituminen Maakunnan muutosvirrat Y- sukupolvi toimijoina Globalisaatio, monikulttuurisuus Tietojohtaminen ja informaation murros Kotona, arkiympä -ristössä

4

5 Pohjois-Pohjanmaan maakunnan rakentuminen 19 Sote-organisaatiota 7 Ympäristöterveydenhuollon yt-aluetta 7 Lomituspalvelualuetta 7 Maaseutuhallintoa 2 Pelastuslaitosta 1 Pohjois-Pohjanmaan liitto 1 TE-palvelut 1 Ely-keskus 1 Aluehallintovirasto Pohjois-Pohjanmaan maakunta LUOVA

6 Asiakkaan valintatilanteet Sote-keskus tai suunhoidon yksikkö Yhden luukun periaate, sähköinen asiointi, liikkuvat palvelut Maakunnan liikelaitos Asiakassetelin tai henkilökohtaisen budjetin palveluntuottaja PALVELUTARPEEN ARVIOINTI PALVELUTARPEEN ARVIOINTI ASIAKASSUUNNITELMA HENKILÖKOHTAINEN BUDJETTI ASIAKASSETELI

7

8 Lähde: Tilastokeskus 2016 Pohjois-Pohjanmaan väestöennuste Ennuste 2040 Ennuste 2030 Ennuste Väestökasvu 75 v. täyttäneissä Ennuste Ennuste Ennuste v v v v v v v. täyttäneet

9 Yli enint. 5 % Yli 5,1-10 % Yli 10,1-15 % Yli ,1 % Maakuntien soten nettokustannukset v. 2016, /asukas tarvevakioituna ja ero Pohjois-Pohjanmaan tasoon 16,2 % 18% % ,5 % 1,6 % ,7 % 4,0 % 4,2 % 4,5 % 4,6 % 5,0 % 5,4 % 5,5 % ,2 % ,9 % 7,9 % 8,4 % ,6 % ,0 % 14% 12% 10% 8% 6% 4% 2% % Päivitetty Ilman ympäristöterveydenhuoltoa Tarvevakiointi v. 2015, Lähde: Tilastokeskus, Sotkanet, THL 11/2017

10 Palvelurakenteen vertailua kustannusten valossa: Maakuntien lastensuojelun nettokustannuksia vuonna 2016, /alle 18-v. Lapset ja perheet POP yht. 551 / alle 18 v Lastensuojelun avopalvelut /alle 18-v. Lastensuojelun laitos- ja perhehoito /alle 18-v. Lähde: Sotkanet 12/2017

11 POP maakunnan lastensuojelun nettokustannuksia vuonna 2016, /alle 18-vuotias Lapset ja perheet Vuonna 2016 POP maakunnassa lastensuojelun avohuoltopalvelujen nettokustannukset olivat n. 15,7 M (160 /alle 18 v.) ja lastensuojelun laitos- ja perhehoidon nettokustannukset n. 38,6 M (392 /alle 18-v.) Lähde: Sotkanet 12/2017 Lastensuojelun laitos- ja perhehoidon nettokustannukset /alle 18-v. Lastensuojelun avohuoltopalvelujen nettokustannukset /alle 18-v. Kalajoen laitos- ja perhehoidon tiedot tarkentuvat

12 POP maakunnan lasten ja perheiden muiden avopalvelujen nettokustannukset v. 2016, /alle 18 v. Lapset ja perheet Kokonaisuuteen "Muut lasten ja perheiden avopalvelut" sisältyy kasvatus- ja perheneuvonta, lasten ja perheiden tukihenkilötoiminta, isyyden selvittäminen, lapsen elatus- ja elatuksen turvaamisasiat, adoptioneuvontapalvelu, perheasioiden sovittelu, ensi- ja turvakodit, opiskeluhuollon kuraattori, ehkäisevä perhetyö, kodin- ja lastenhoitopalvelut sekä muut muihin luokkiin kuulumattomat lasten ja perheiden palvelut Vuonna 2016 POP maakunnassa lasten ja perheiden muiden avohuoltopalvelujen nettokustannukset olivat n. 19,6 M eli n. 199 /alle 18 v. 658 Lähde: Sotkanet 12/2017

13 THL:n arviointi uusista maakunnista: Maakunnan maisemaa tunnuslukujen valossa Suoriutumiskyky Tuotokset, rakenteet ja väestötiedot

14 Suoriutumiskyky POP maakunnassa Maakuntien paras kolmannes Maakuntien keskimmäinen kolmannes Maakuntien haastavin kolmannes Lastensuojelun laitos- ja perhehoidon nettokustannukset /alle 18 v. Tosi humalassa vähintään 1x/kk, 8. ja 9. luokan oppilaat Pakkotoimet psykiatrisessa sairaalahoidossa alle 18 v. Tahdosta riippumattomaan hoitoon määrätyt 18 v. täyttäneet Perusterveydenhuollon lääkärin kiireettömän käynnin odotusaika yli 7 pv yhteydenotosta Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet Säännöllisen kotihoidon piirissä 75 v. täyttäneet Vammaispalvelulain mukaisten palvelujen ja taloudellisten tukitoimien menot /as Vammaisten ympärivuorokautisen hoivan asumispalveluiden nettokustannukset /as Vammaisten laitoshoidon nettokustannukset /as Esh:n nettokustannukset /as tarvevakioituna Ehkäisevä toimeentulotuki kotitaloutta kohden Yli 90 päivää yhtäjaksoisesti sairaalassa olleet psykiatrian potilaat Päihdehuollon erityispalvelujen kustannukset /18 v. täyttäneet Perusterveydenhuollon avopalveluiden (pl. suun terveydenhuolto) nettokustannukset /as tarvevakioituna Työkyvyttömyyseläkettä saavat v. Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet Ikääntyneiden laitoshoidon nettokustannukset /75 v. täyttänyt Arkiaskareissa suuria vaikeuksia kokevat 75 v. täyttäneet Ryhmittely on tehty niiden mittareiden osalta, joissa maakuntien vertailu on tarkoituksenmukaista ja joista tiedot ovat saatavilla. Käytössä on tuorein tilastovuosi, pääsääntöisesti v Käytetty uutta maakuntajakoa siltä osin kuin tiedot ovat saatavilla. THL:n kustannusmittareissa ei ole käytetty tarvevakiointia, mutta tässä ryhmittelyssä on vertailumahdollisuuden parantamiseksi hyödynnetty soveltuvin osin tarvevakioituja ja asukas-/ikäryhmäkohtaisia nettokustannuksia. Lähteenä Sotkanet ja THL. Päivitetty

15 Tuotokset, rakenteet ja väestötiedot POP maakunnassa Maakuntien paras kolmannes Huostassa olleet alle 18-v. Vaikeasti työllistyvät (rakennetyöttömyys) Asunnottomat yksinäiset Aikuisten erikoissairaanhoidon psykiatrian avohoitokäynnit Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet Alkoholikuolemat, menetetyt elinvuodet (PYLL) v. pienituloiset 100 metrin matkan juoksemisessa suuria vaikeuksia v. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet v. Lihavien osuus v. Maakuntien keskimmäinen kolmannes Lastensuojelun avohuollon asiakkaat Sairaalahoidon hoitopäivät alle 18-v. Itsemurhakuolleisuus Perusterveydenhuollon mielenterveyskäynnit Psykiatrian ympärivuorokautisten kuntoutuskotien asiakkaat Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät v. Päihdehuollon asumispalveluiden asiakkaat Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat Henkilökohtaisen avun asiakkaat Niiden osuus, jotka uskovat, että todennäköisesti eivät jaksa työskennellä vanhuuseläkeikään saakka Maakuntien haastavin kolmannes Lakisääteisen 3 kk:n kuluessa valmistuneet lastensuojelun palvelutarpeen arvioinnit Apua riittämättömästi saavien osuus väestöstä Todettuja klamydiainfektioita Ryhmittely on tehty niiden mittareiden osalta, joissa maakuntien vertailu on tarkoituksenmukaista ja joista tiedot ovat saatavilla. Käytössä on tuorein tilastovuosi, pääsääntöisesti v Käytetty uutta maakuntajakoa siltä osin kuin tiedot ovat saatavilla. THL:n kustannusmittareissa ei ole käytetty tarvevakiointia, mutta tässä ryhmittelyssä on vertailumahdollisuuden parantamiseksi hyödynnetty soveltuvin osin tarvevakioituja ja asukas- /ikäryhmäkohtaisia nettokustannuksia. Lähteenä Sotkanet ja THL. Päivitetty

16

17

18

19 Lasten ja perheiden palvelut POP-maakunnassa

20 Sote-keskusten ja suunhoidon yksiköiden palvelut, sote-keskuksiin tuotavat liikelaitoksen palvelut ja asiakassetelillä tai henkilökohtaisella budjetilla saatavat palvelut Liikelaitoksen palvelut Neuvola-, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto ml. suun terveydenhuolto Työterveyshuolto Monialaista arviota ja hoitoa tarvitsevat ja niistä hyötyvät (paljon palveluita käyttävien ongelmat) Erityisosaaminen, mm: Psykiatriat ja päihdehoito Kivun hoito Palliatiivinen ja saattohoito, elämän loppuvaiheen hoito Aikuissosiaalityö Perheneuvola Työllistymistä tukeva toiminta Työhön valmennus Perheoikeudelliset palvelut Kotoutumisen edistäminen Erityisosaaminen, mm: Vammaispalvelun sosiaalityö Kehitysvammahuolto Lastensuojelu Sote-keskuksen ja suunhoidon yksikön palvelut Hoitajien vastaanotto Lääkärin vastaanotto Suun terveydenhuolto Laboratorionäytteenotto Mielenterveys- ja päihdepalvelut Toiminta- ja työkyvyn arviot Kuvantaminen (mm. röntgen) Asiakassetelillä ja henkilökohtaisella budjetilla saatavat palvelut Kuntoutus (terapiat) Kotona asumista tukevat palvelut (mm. ateriapalvelut, turvapalvelut, vuorohoito) Kotihoito ja perhepalvelut (lapsiperheet, ikäihmiset ja erityisryhmät) Sosiaalinen kuntoutus Työ- ja päivätoiminta Asumispalvelut Monialaista arviota ja hoitoa tarvitsevat ja niistä hyötyvät (paljon palveluita käyttävien ongelmat) Erityisosaaminen, mm: Geriatria Sisätautien kansansairaudet (diabetes, reuma)

21 #popsterinreseptit Vastataan huolenaiheisiin perustasolla Valtaosaan huolenaiheista on pystyttävä vastaamaan perustasolla. Toisaalta perustasolla tulee tunnistaa merkit ja huolenaiheet, joissa on nopeasti saatava erityistason sosiaalipalveluiden tai terveydenhuollon erityisosaamista arvion, tutkimuksen ja hoidon toteuttamiseksi. On huomioitava, että mm. koulupsykologi ja kuraattoripalvelut ovat jatkossa peruskuntien järjestämisvastuulla. Perustason toimijoiden osaamista on jatkuvasti kehitettävä ja ylläpidettävä, sillä erityisosaajien saatavuus on osin haasteellista.

22 #popsterinreseptit Etävastaanottoja ja konsultaatioita Erityisosaamisella tulee enenevästi tukea peruspalveluita mm. etävastaanottojen ja konsultaatioiden avulla sekä vaativissa sosiaalipalveluissa että terveydenhuollon somaattisessa ja psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa. Toisaalta erityisosaaminen ja osaajat on kyettävä turvaamaan vaativimmissa sosiaalipalveluissa (vaativin lastensuojelu) ja erikoissairaanhoidossa (ks. Tarkemmin Popsterin vastaanottopalveluiden luku). Perustettavat osaamis- ja tukikeskukset (OT) palvelevat keskitetysti koko pohjoista yhteistyöaluetta.

23 #popsterinreseptit Perhekeskustoimintamalli toimii yhdyspintana Perhekeskustoimintamalli toimii yhdyspintana erityisen ja vaativan tason palveluille. Matalan kynnyksen palveluihin tarvitaan sisällöllistä uudistamista siten, että vastataan perheiden määrittelemiin ja kokemiin todellisiin tarpeisiin varhaisemmassa vaiheessa konkreettisin, arkea tukevin toimenpitein, kuten lisäämällä voimavaroja lapsiperheiden kotipalveluun. Kunnat ovat tulevaisuuden LAPE-palvelurakenteessa keskeisessä asemassa. Palvelukokonaisuuden maakunnallisessa uudistamisessa on vahvistettava erityisesti varhaiskasvatuksen ja koulun sekä kolmannen sektorin toimijoiden roolia lasten ja perheiden hyvinvoinnin edistämisessä.

24 #popsterinreseptit Rakennetaan hyvinvointitoimijoiden verkosto Lapset puheeksi toimintakokonaisuuden ja hyvinvointikouluajattelun juurtumisen myötä sekä perhekeskustoimintamallia kehittämällä rakennetaan kasvu- ja kehitysympäristöihin kasvatus- ja opetustyötä tukeva verkosto, joka tähtää laaja-alaiseen perheiden hyvinvoinnin ja terveyden vahvistamiseen.

25 Verkostot ja vuoropuhelu Vuoropuheluun tarvitaan säännölliset ja toimivat rakenteet.

26

27 Asiakaslähtöiset ja integroidut sosiaali- ja terveyspalvelut Asiakaslähtöisyyttä on tukea asiakasta tarpeen mukaisilla palveluilla siten, että hän pärjää mahdollisimman hyvin arjessa. Asiakaslähtöisyyttä ei tuoteta vaan se rakennetaan kerta toisensa jälkeen jokaisessa palvelutapahtumassa asiakas keskiössä.

28 Palvelut tuotetaan ensisijaisesti kotiin ja arkiympäristöön

29 #popsterinreseptit Palveluneuvonta ja ohjaus (palveluneuvonta, yleinen palveluohjaus, intensiivinen palveluohjaus, Poske 2014) Hyvin toimivilla neuvonta- ja ohjauspalveluilla vastataan kansalaisten tiedon tarpeisiin. Palveluohjaus toteutetaan asiakaslähtöisesti huomioiden eri asiakasryhmien tarpeet. Maakunta kehittää digitaalisia neuvonta- ja ohjauspalveluita hyödyntäen kansallista digitaalisten palveluiden kehitystyötä. Kansalaisneuvonnan sisällöllistä kehittämistä tehdään yhteistyössä maakunnan kuntien ja kolmannen sektorin kanssa. Maakunta täsmentää maakunnan liikelaitoksen ja suoran valinnan palveluntuottajien neuvonta- ja ohjausvastuut osana palvelusopimuksia/sopimusohjausta. Maakunta edellyttää palvelusopimuksissa suoran valinnan palveluiden tuottajilta yhteyshenkilön nimeämistä vastinpariksi maakunnan liikelaitoksen omatyöntekijälle. Maakunnan liikelaitos perustaa arvioidun asiakastarpeen perusteella alueelliset monialaiset tiimit intensiiviseen palveluohjaukseen ja nimeää omatyöntekijät kaikille laajasti palveluita tarvitseville. Maakunnassa yhtenäistetään palvelukriteerit, otetaan käyttöön yhtenäiset palvelutarvearvioinnin työvälineet ja strukturoitu asiakassuunnitelma.

30 Palveluverkon periaatteet Palvelurakenteen muutos ohjaa palveluverkon muodostumista: Arjen, kotona selviämisen tuki, palveluohjaus, palvelutarpeen arvio Matalan kynnyksen, erityistason ja vaativat palvelut. Palveluiden saatavuus, saavutettavuus ja läheisyys -periaatteet ohjaavat rakennetta Digitalisaatio lisääntyy ja monipuolistuu Hyvinvointikeskuksien ja -asemien avo- ja kotiin vietävien palveluiden kokonaisuudet kootaan palvelutarpeiden mukaisesti Tehostetun palveluasumisen yksiköt tukevat koti- ja avohoitoa: Lyhytaikainen hoito ja hoiva toteutuu tehostetun palveluasumisen yksiköissä. Ikäihmisten pitkäaikaisesta laitoshoidosta luovutaan. Vaativan tason palveluiden keskittäminen turvaa ja parantaa osaajien saatavuutta, kustannustehokkuutta sekä asiakas- ja potilasturvallisuutta. laatua, Palvelurakenteen ja -verkon tarpeet määrittävät sosiaali- ja terveydenhuollon käyttöön tarvittavat tilat ja laitteet sekä tukipalvelut.

31 Sote-keskusten ja suunhoidon yksiköiden palvelut, sote-keskuksiin tuotavat liikelaitoksen palvelut ja asiakassetelillä tai henkilökohtaisella budjetilla saatavat palvelut Neuvola-, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto Hoitajien vastaanotto Lääkärin vastaanotto Suun terveydenhuolto Laboratorionäytteenotto Mielenterveys- ja päihdepalvelut Työterveyshuolto Toiminta- ja työkyvyn arviot Kuntoutus (terapiat, apuvälinepalvelut) Kuvantaminen (mm. röntgen) Monialaista arviota ja hoitoa tarvitsevat ja niistä hyötyvät (paljon palveluita käyttävien ongelmat) Erityisosaaminen, mm:? Geriatria Psykiatriat ja päihdehoito? Sisätautien kansansairaudet (diabetes, reuma) Kivun hoito Palliatiivinen- ja saattohoito, elämän loppuvaiheen hoito Sosiaaliohjaus, arjen tuki Kotona asumista tukevat palvelut (mm. ateriapalvelut, turvapalvelut, vuorohoito) Kotihoito ja perhepalvelut (lapsiperheet, ikäihmiset ja erityisryhmät) Toimintakyvyn ja palvelutarpeen arvio Aikuissosiaalityö Perheneuvola Sosiaalinen kuntoutus Työllistymistä tukeva toiminta Työhön valmennus Työ- ja päivätoiminta Perheoikeudelliset palvelut Asumispalvelut Kotoutumisen edistäminen Erityisosaaminen, mm: Vammaispalvelun sosiaalityö Kehitysvammahuolto Lastensuojelu

32 #popsterinreseptit Lasten ja perheiden palvelut Hyvinvoinnin perustan muodostavat lapsen ja perheen arkiympäristö, koti, varhaiskasvatus ja koulu. Palvelut toteutetaan pääsääntöisesti peruspalveluilla kasvu- ja kehitysympäristössä. Erityisosaamisella tuetaan perustason toimijoita konsultaatioilla, kouluttamisella ja tarkoituksenmukaisesti jalkautumalla. Perheiden kanssa toteutettu palvelun ja hoidon suunnittelu varmistaa palvelujen oikea-aikaisuuden ja tarvelähtöisyyden. Palvelujärjestelmä rakentuu sisällöllisesti kolmeen tasoon: matalan kynnyksen palvelut, erityistason palvelut ja vaativan tason palvelut. Toteutetaan verkostomaisesti toimiva perhekeskusmalli siten, että palvelut tavoitetaan matalalla kynnyksellä ja ne toimivat koordinoidusti ja tieto kulkee. Määritellään maakunnalliset kuvaukset ja toimintamallit sekä eri toimijoiden roolit, miten edetään eriasteisen huolen herättyä. Varmistetaan lapsen ja perheen ohjaus ja pääsy oikeiden palveluiden piiriin. Maakunnalliset kuvaukset tehdään monitoimijaisesti. Erityistaso toimii mahdollisuuksien mukaan avopalveluina tiiviissä yhteistyössä muiden palveluiden ja toimijoiden kanssa. Vaativat sosiaali- ja terveydenhuollon erityispalvelut; erityisen harvinaiset ilmiöt ja/tai tilanteet, joissa erityispalveluissa tarvitaan tiivistä yhteistä työtä, tukea ja osaamista (lastensuojelu, somaattinen ja psykiatrinen erikoissairaanhoito) toteutetaan integroidusti, vaikuttavasti ja tehokkaasti (OT-keskukset).

33 Lastensuojelusta vastaa sosiaalityö ja lastensuojelu on äärimmäisen tärkeä yhteiskunnallinen tehtävä Mitä lastensuojelu ei ole? Mekaanista lasten ja perheiden taustojen selvittelytyötä Ennalta määriteltyjä toimintamalleja toistava koneisto Mitä lastensuojelun ei pitäisi olla? Ylibyrokratisoitunutta riskien hallintaa Mitä tarvitaan? Asiakkaiden aitoa kohtaamista, tutkimukseen perustuvia työmenetelmiä, erityiskoulutusta, kokemusta haastavista asiakastilanteista, tiimityömenetelmiä sekä hyviä konsultaatiomahdollisuuksia. Lähde mukaillen: 30-päivää lehti 1/2015, Talentia

34 Systeemisestä lastensuojelusta (Hackney) Keskeiset teesit: On uskottava siihen mitä on tekemässä On toimittava uskomaansa suuntaan, niin kauan että raja tulee vastaan Työntekijät eivät määrittele etukäteen huolia, vaan niitä tutkitaan yhdessä perheen kanssa Sovelletaan teorioita ja luotetaan prosessiin Ymmärretään perheen tilannetta ja mietitään toimenpiteet sen mukaan Hyötyjä asiakkaille ja työntekijöille: Lisää aikaa perheille Työntekijöiden hyvinvointi lisääntyy Suunnitellusti päättyneet asiakassuhteet lisääntyvät Sijoitukset vähenevät Voidaan suunnata resurssia varhaisempaan tukeen Lähde: Lastensuojelun vallankumous. 30-päivää lehti 1/2015, Talentia

35 Oulunkaaren esimerkit

36

37 Oulunkaaren tuen polku malli Innokylässä Kolmiportainen yhteistoiminnallinen malli lasten ja perheiden hyvinvoinnin tueksi, jossa LP-menetelmä on integroitu mukaan tuen polkuun. monpractice_war_practicesportlet&p_p_lifecycle=0&p_p_state=norm al&p_p_mode=view&_commonpractice_war_practicesportlet_version =0

38

39

40

41

42

43

44

45

46 #popsterinreseptit Lopuksi, opittaisiinko tulevaisuudessa jossain uutta ajattelua ja asennetta sekä luottamusta? SOTE-uudistuksessa tavoitellaan kolmen miljardin säästöjä vuoteen 2029 mennessä, eikä tavoite toteudu ilman innovatiivisia ja ihmislähtöisiä palveluita. Vaatii nykyistä syvempää asiakasymmärrystä, jolloin lähtökohtana on asiakkaan palvelutarve ja asiakkaan osallistuminen. On ylitettävä toimialarajoja ja murrettava sektoreiden siiloja eli uskallettava törmäyttää sekä SOTE-alalla että sen ulkopuolella toimivia tahoja keskenään. Rohkeutta ja uskallusta, päätöksentekoa ja toimeenpanoa!

47