EUROOPAN PARLAMENTTI

Transkriptio

1 EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 Kehitysyhteistyövaliokunta 2004 VÄLIAIKAINEN 2003/2078(INI) 3. syyskuuta 2003 LAUSUNTOLUONNOS kehitysyhteistyövaliokunnalta vetoomusvaliokunnalle ihmisapinoiden ja muiden eläinlajien suojelusta niitä uhkaavalta bushmeat-lihan laittomalta kaupalta (2003/2078(INI)) Valmistelija: John Alexander Corrie PA\ doc PE

2 PE /7 PA\ doc

3 ASIAN KÄSITTELY Kehitysyhteistyövaliokunta nimitti kokouksessaan... valmistelijaksi John Alexander Corrien. Valiokunta käsitteli lausuntoluonnosta kokouksessaan (kokouksissaan). Viimeksi mainitussa kokouksessa valiokunta hyväksyi seuraavat johtopäätökset äänin... puolesta,... vastaan ja... tyhjä(ä) / yksimielisesti. Äänestyksessä olivat läsnä seuraavat jäsenet: (puheenjohtaja/puheenjohtajana), (varapuheenjohtaja), (varapuheenjohtaja), (valmistelija),...,... (... puolesta),... (... puolesta työjärjestyksen 153 artiklan 2 kohdan mukaisesti),... ja.... PA\ doc 3/7 PE

4 LYHYET PERUSTELUT Kun vetoomusvaliokunta päätti laatia mietinnön vetoomuksesta 461/2000, joka koskee ihmisapinoiden ja muiden eläinlajien suojelua niitä uhkaavalta bushmeat-lihan laittomalta kaupalta (esittelijä De Rossa), kehitysyhteistyövaliokunnalta pyydettiin lausuntoa. Suurinta huolta bushmeat-lihan metsästäminen ja kauppa sekä ihmisapinoiden suojeleminen aiheuttaa Keski-Afrikan metsäalueella, varsinkin Kongon laaksossa, mukaan luettuna Ruanda, ja Kamerunin sekä Päiväntasaajan Guinean metsissä. Perinteisesti suurimmalla osalla tämän alueen väestöstä villieläinten liha on pääasiallinen eläinproteiinin lähde. Metsäantiloopit, siat ja kädelliset ovat eniten metsästettyjä lajeja. Arvioidaan, että Keski-Afrikassa tapetaan ruuaksi joka vuosi jopa yksi miljoona tonnia villieläimiä. Suuri osa Kongon laaksosta on sopimatonta karjankasvatukseen erityisesti tsetse-kärpäsen, trypanosomiaasin ja muiden tautien takia. Tilanne oli ennen samanlainen Länsi-Afrikan metsäalueilla, mutta liikametsästyksen takia monet lajit ovat vähentyneet miltei olemattomiin tai hävinneet niin, että bushmeat-liha ei enää ole tärkein eläinproteiinin lähde. Metsän ja elinympäristöjen häviäminen mainitaan usein tärkeimmiksi syiksi villieläinten kuolemiselle sukupuuttoon, vaikka itse asiassa metsästys on supistanut voimakkaasti eläinten lukumäärää ja on yhtä tärkeä tekijä kuin metsän häviäminen. Kongon laaksossa metsästystä pidetään suurimpana uhkana eläinlajien säilymiselle. Arvioidaan, että villieläinten metsästys proteiinitarpeen tyydyttämiseksi on kestävää oikeastaan vain alueilla, joilla asuu vähemmän kuin kaksi ihmistä neliökilometrillä ja joilla kauppateitä on vähän. Kasvavaa bushmeat-lihan kauppaa Keski-Afrikassa vetävät kylien ja kaupunkien markkinat. Metsänhakkuuyhtiöt avaavat teitä metsiin, joihin ei aikaisemmin ollut pääsyä, ja mahdollistavat siten bushmeat-metsästyksen. Keski-Afrikassa bushmeat-metsästäjät voivat ansaita dollaria vuodessa, joka on paljon enemmän kuin ansiot useimmista muista töistä. Bushmeat-lihan metsästäjä ampuu mieluiten mahdollisimman suuria eläimiä, koska siten hän saa eniten voittoa kallista luotia kohti. Metsästäjät saattavatkin hävittää suuria eläimiä sukupuuttoon, vaikka pienempiäkin, jotka tosin antavat pienemmän voiton, on saatavana. Erityisen huolestuttavaa metsästyksen vaikutus on kädellisiin ja varsinkin ihmisapinoihin, jotka ovat vakavasti uhattuina. Metsästyksen yhteydet kaupalliseen metsänhakkuuseen ovat läheiset ja yleisesti tiedossa. Monet hakkuuyhtiöt eivät tee mitään estääkseen bushmeat-metsästystä, joka on lisätulojen lähde yhtiöiden työntekijöille. Siten puuyhtiöt voivat maksaa pienempiä palkkoja. Metsästys tarjoaa lihaa myös hakkuuleirien asukkaille, jolloin lihaa tarvitsee tuoda vähemmän ulkopuolelta. Samalla ekologisesti tärkeät lajit, kuten ihmisapinat, ovat vaarassa kuolla sukupuuttoon, myös ihmisten terveys joutuu vakavaan vaaraan, kun kädellisten lihaa syödään. Sairaat eläimet pysyttelevät metsän pohjalla ja ovat helppoa saalista. Uskotaan, että HIV/Aids tarttui ihmisiin alunperin siten, että ihmiset söivät sairastuneita apinoita. Myös Ebola ja hepatitis saattavat PE /7 PA\ doc

5 tarttua syömällä sairaiden kädellisten lihaa. On todennäköistä, että Ebola-epidemia, joka aiheutti suurta huolta Brazzavillen Kongon pohjoisosissa aikaisemmin tänä vuonna, oli seurausta bushmeat-lihan syömisestä. Köyhyyden, taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen sekä villieläinten lihan syömisen välillä on selvästi läheinen yhteys. Kun on mahdollisuus ansiotuloihin, voidaan ostaa muunlaista eläinproteiinia, kuten kalaa ja tuotua lihaa. Kun tulot lisääntyvät, myös makutottumukset vaihtuvat, ja koulutustason noustessa myös ympäristötietoisuus kasvaa. Tietyissä maissa apinanlihaa pidetään kuitenkin tärkeiden tilaisuuksien herkkuruokana ja rikkaat perheet hankkivat sitä mielellään. Apinanlihaa voi ostaa monista Euroopan kaupungeista. On korostettava sitä, että villieläinten lihaan liittyvää ongelmaa ei voida ratkaista erillisenä, vaan sitä on käsiteltävä yleisen kehitysstrategian yhteydessä. Ei myöskään riitä, että vain säädetään metsästystä sääteleviä lakeja. Useimmissa Kongon laakson maista, joissa villieläinten metsästäminen on yleistä, on jo lakeja uhanalaisten lajien suojelemiseksi. Silti paikallisilla markkinoilla on runsaasti suojeltujen eläinten lihaa, eivätkä viranomaiset tee oikeastaan mitään puuttuakseen sen kauppaan. Tämä johtuu osaltaan asenteista ja heikosta ympäristötietoisuudesta sekä osaltaan lahjontakulttuurista, jossa kauppiaat tai metsästäjät ostavat poliisien ja armeijan hyväksynnän rahalla tai lihalla. Nykyisen lainsäädännön täytäntöönpanon valvonta on tärkeää, jopa tärkeämpää kuin uusien lakien säätäminen. Tämä herättää monia oikeusvaltioon liittyviä kysymyksiä ja kysymyksiä yhteiskunnan asenteesta auktoriteettia kohtaan. Menestyä voi vain pitkän aikavälin toiminta, johon kuuluvat valmiuksien vahvistaminen, hyvä hallintotapa ja koulutus, ja jossa paikalliset yhteisöt ovat täysin mukana. On valvottava voimakkaiden ampuma-aseiden, joilla ihmisapinoita voidaan tappaa helposti, saatavuutta. Niin parannetaan myös turvallisuutta. Edellä esitetty korostaa koulutuksen merkitystä. Villieläinten metsästystä ja niiden lihan kauppaa ei saada koskaan kuriin ilman paikallisen väestön tukea. Väestön on ymmärrettävä, että perinteinen eläimistö on arvokasta paikalliselle yhteisölle erityisesti siellä missä ekomatkailua voidaan kehittää (onnistuneita esimerkkejä tästä on Etelä- ja Itä-Afrikan villieläinpuistojen läheisyydessä). Ruandassa gorillaretkistä on tullut tärkeä matkailun vetonaula, joka tuo varallisuutta alueelle ja huomattavat tulot paikallisille yhteisöille. Valiokunta kehottaakin tukemaan taloudellisesti luontomatkailua, jotta voidaan kannustaa paikallisia yhteisöjä suojelemaan uhanalaisia lajeja ja erityisesti ihmisapinoita. Paikallisen osallistumisen lisäksi on varmistettava myös, että metsänhakkuuyhtiöt sekä kansalliset ja paikalliset viranomaiset noudattavat sääntöjä. Tässä on käytettävä sekä suostuttelua että pakottamista. Mietintöluonnoksessaan De Rossa kehottaa komissiota ehdottamaan lainsäädäntöä, jossa määrätään, että sertifioituun puutavaraan laitetaan vihreä merkki ja sertifioimattomaan punainen, ja aloittamaan WTO:ssa neuvottelut maailmanlaajuisesta kiellosta sertifioimattoman puutavaran (joka on vahingollista villieläinten kannalta) tuonnin kieltämiseksi. Lisäksi esittelijä kehottaa komissiota ottamaan huomioon CITES-sopimuksen ja suositukset, joita kansalaisjärjestö Forests and the European Union Resource Network (FERN) esittivät joulukuussa 2002 valmistuneessa raportissa "Controlling imports of illegal timber, Options for Europe". Kehitysyhteistyövaliokunta tukee yleisesti De Rossan päätöslauselmaesitykseen sisältyviä PA\ doc 5/7 PE

6 ehdotuksia ja pitää ilahduttavana kattavaa mietintöä. Valiokunta ei kuitenkaan ole samaa mieltä päätöslauselmaesityksen kohdasta 10, jossa kehotetaan kohdistamaan "ainakin kymmenen prosenttia EKR:stä myönnetyistä varoista sekä Aasian ja Latinalaisen Amerikan maille myönnetystä rahoitustuesta" bushmeat-lihaa koskevaan ongelmaan ja luonnonsuojeluun. Tämä on epärealistista ja heikentää muuten käytännöllistä ja positiivista mietintöä. Kehitysyhteistyövaliokunta ehdottaakin sen vuoksi kohdan 10 poistamista päätöslauselmaesityksestä ja esittää samalla eräitä tarkistuksia vetoomusvaliokunnan laatiman tekstin parantamiseksi. JOHTOPÄÄTÖKSET Kehitysyhteistyövaliokunta pyytää asiasta vastaavaa vetoomusvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat osat päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy: 1. 3 a kohta (uusi) korostaa bushmeat-lihan metsästämisen ja kuluttamisen sekä taloudellisen kehitystason välisiä yhteyksiä ja katsoo, että bushmeat-metsästystä ja sen aiheuttamaa uhkaa lajien ja varsinkin ihmisapinoiden säilymiselle, on käsiteltävä yleisen kehitysstrategian ja köyhyyden lievittämisen yhteydessä; 2. 3 b kohta (uusi) katsoo, että bushmeat-lihaa tärkeimpänä eläinproteiinin lähteenään pitäviä yhteisöjä on autettava kehittämään tapoja muiden elintarvikkeiden hankkimiseksi, ja että kaupallisia jakeluverkostoja on kannustettava ja autettava tarjoamaan muuta lihaa sekä kalaa; 3. 5 a kohta (uusi) katsoo, että koulutus- ja tiedotuskampanjoiden avulla paikalliset yhteisöt voidaan saada tietoisiksi biologisen monimuotoisuuden taloudellisesta potentiaalista ja että on suojeltava uhanalaisia lajeja, erityisesti ihmisapinoita, jotka voivat olla merkittävä vetonaula ekomatkailulle ja tuoda siten rahaa ja kehitystä kyseisille yhteisöille; 4. 5 b kohta (uusi) vaatii Euroopan unionia antamaan taloudellista tukea luontomatkailulle paikallisten yhteisöjen kannustamiseksi uhanalaisten lajien ja varsinkin ihmisapinoiden suojeluun; kohta Poistetaan a kohta (uusi) toteaa, että olemassaolevan lainsäädännön täytäntöönpanon valvonta on yleensä PE /7 PA\ doc

7 riittämätöntä, mikä usein johtuu epäonnistuneista valvontamekanismeista ja viranomaisten lahjonnasta; painottaa, että tämä ongelma on ratkaistava hyvän hallintotavan puitteissa kaikilla tasoilla, lahjonnan vastaisilla kampanjoilla ja noudattamalla oikeusvaltion periaatetta; b kohta (uusi) kehottaa maita, joissa villieläimiä metsästetään bushmeat-lihan takia, asettamaan ankaria rajoituksia voimakkaille kivääreille ja niissä käytettäville ammuksille, valvomaan näiden rajoitusten noudattamista ja kiristämään kaikkien luvattomien aseiden valvontaa ja vähentämään siten uhkaa suuremmille kädellisille ja parantamaan samalla yleistä turvallisuutta; a kohta (uusi) kehottaa Euroopan unionin jäsenvaltioita valvomaan esimerkillisellä ankaruudella uhanalaisten lajien tuontia Euroopan unioniin koskevia sääntöjä ja määräämään ankarat sakot ja tarvittaessa vapausrangaistuksia henkilöille, jotka ovat sekaantuneet bushmeatlihan laittomaan maahantuontiin, myyntiin tai tarjoiluun; PA\ doc 7/7 PE