RUOKOLAHDEN KUNTA RUOKOLAHDEN RANTAYLEISKAAVOJEN I-OSA-ALUE SAIMAA JA II-OSA-ALUE SISÄJÄRVET TARKISTAMINEN

Transkriptio

1 Muistio 1 (6) Reinikainen Kuisma RUOKOLAHDEN KUNTA RUOKOLAHDEN RANTAYLEISKAAVOJEN I-OSA-ALUE SAIMAA JA II-OSA-ALUE SISÄJÄRVET TARKISTAMINEN Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu Aika Torstai klo Paikka Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Salpausselänkatu 22, Kouvola Neuvotteluhuone Kaksi (2) Kutsutut Pekka Kosunen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Pertti Perttola Kaakkois-Suomen ELY-keskus Tuula Tanska Kaakkois-Suomen ELY-keskus Sini Saarilahti Etelä-Karjalan museo Timo Kapanen Tiina Paananen Antti Pätilä Arja Villanen Kuisma Reinikainen FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 1 Kokouksen avaus ja järjestäytyminen Sovittiin, että Pertti Perttola toimii puheenjohtajana ja Kuisma Reinikainen laatii muistion. 2 Osallistujat Suoritettiin esittäytymiskierros. Museoviraston Helena Ranta on ilmoittanut esteellisyydestään tähän neuvotteluun ja toimittaa kommentit myöhemmin. Etelä-Karjalan liitto ei ole ilmoittanut osallistumisestaan tähän neuvotteluun. Sini Saarilahti saapui kohdassa 4. 3 Muistion varmentaminen Sovittiin, että muistio toimitetaan kommentoitavaksi osallistujille ja mahdollisten kommenttien jälkeen korjattu muistio toimitetaan osallistuneille ja kutsutuille tahoille (kirjaamot + tarvittavat henkilöt). 4 Kaavahankkeen esittely / kunta ja konsultti - Arja Villainen esitteli kaavan tavoitteet, jotka on kuvattu myös tarkemmin muistion liitteenä olevassa FCG:n esityksessä. - Pertti Perttola: Muutoksissa tulee aina muistaa lain vaatimus riittävästä vapaasta rantaviivasta. Villanen vastasi, että mitoitusta ei avata ja siten uusi rakennuspaikkoja ei ole tulossa. Toki siirrot ja laajennukset voivat vaikuttaa vapaaseen rantaviivaan. - Perttola: Koska kaavaa nyt ollaan muuttamassa, rakennuspaikkojen maksimikerrosala ja koot kannattaa tarkastaa nykyaikaisia vaatimuksia vastaaviksi. Esim. jos FCG Finnish Consulting Group Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

2 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Muistio 2 (6) rakennuksia ei voida sijoittaa rakennuspaikan ollessa liian kapea. Villanen ja Timo Kapanen: Maksimikerrosala on nykyisellään pääosin ollut riittävä. Kapanen toi myös esille, että jo nykyisellään kaavassa on todettu, että rakentamisrajoista voi poiketa 20 m esim. maastollisista syistä. Todettiin tämä hyväksi määräykseksi. Reinikainen: Nyt ollaan lähtökohtaisesti muuttamassa kaavaa vain tietyiltä alueilta, joten koko kaavan alueella ei olla tutkimassa rakennuspaikkojen kokoja. - Keskusteltiin siitä, voidaanko rakennuspaikkoja laajentaa naapurin alueelle. Tämän voisi olla perusteltua, jotta rakentamisalue saadaan tarpeeksi suureksi esim. jätevesijärjestelmien suhteen. Lain suhteen asialle ei ole estettä. Lopulta kyse toteutuksen suhteen on yksityisoikeudellisesta kaupasta. Antti Pätilä kysyi, pitäisikö tämä laajentamisperiaate ja ajatus tulla kunnan taholta paremmin esille osana kaavaprosessia. Perttola totesi, että tämä voisi olla hyvä ajatus. - Keskusteltiin rakennuspaikkojen ryhmittelystä ja etäisyydestä toisistaan. Reinikainen toi esille, että osa siirroista on perusteltuja mutta osassa siirto hajauttaa rakennetta selkeästi ja näiden muutostoiveiden osalta toteutuminen näyttää alustavasti vaikealta. Rajavartiolaitoksen ampumaradan melu luo painetta rakennuspaikkojen siirtoon alueen läheisyydestä. Tavoitteena on siirtää rakennuspaikkoja myös kaavasta toiseen. Perttola toi esille, että tämä ei ole välttämättä mahdollista. Reinikainen nosti esille vastaavia siirtoja parista rantaosayleiskaavan ajantasaistuksesta. Jos siirretään kaavasta toiseen, on huomioitava rakennuskiellot siirrettäville alueille, kunnes kaavoilla on lainvoima. - Antti Pätilä: Näihin kaavoihin liittyvät tavoitteet on sisäistetty aiemmilla kaavoituskierroksilla ja niistä on haluttu pitää kiinni myös tässä muutoksessa. Tietyiltä osin on tehty poikkeamia näistä tavoitteista ja tässä muutoksessa joudutaan tutkimaan, vaikuttavatko nyt esitetyt ja haetut muutokset aiempia tavoitteita rapauttavasti. Suunnittelutilanne: - Reinikainen esitteli suunnittelutilanteen. Esitys on tämän muistion liitteenä. Virmutjoen ja Immalanjärven alueiden osalta vielä tutkitaan mukaanottoa. Immalanjärven kaavoittamaton alue on suhteellisen täyteen rakennettu, mutta alueella voi olla ns. rakentamattomia emätiloja, jotka voimassa olevan rantaosayleiskaavan mukaisesti voisivat olla oikeutettuja rakennusoikeuteen. Virmutjoen kaavoittamattoman alueen osalta alue on jokisuistomaista aluetta ja itse jokivarsi rakennettavuudeltaan huonoa. Mutta korkeammalla jokitörmällä voi olla hyviä rakennuspaikkoja.

3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Muistio 3 (6) - Pätilä: Alueelle on vireillä Geopark hanke. Suomessa on tällä hetkellä yksi Geopark-alue eli Rokua. Saimaan Geopark ulottuu eteläisen Saimaan alueelle (Puumala, Sulkava, Taipasaari, Lappeenranta, Imatra, Ruokolahti). Pätilä kertoi, että maanomistajilla ollut pelkoa siitä, että jos Unescon Geopark -status saadaan, niin vaikuttaako se rantayleiskaavojen alueen käyttöön / toteutukseen? Lähtökohtaisesti ei vaikutusta, mutta nostetaan keskusteluun lähinnä siksi, että kannattaako asiaa huomioida kaavassa vai ei? Perttola: Asia on toki hyvä huomioida kaavaratkaisussa sikäli, jos sellaisia kohteita on, joita ollaan huomioimassa Geoparkissa. Kosunen: Jos hankkeella ei vielä oikeusvaikutusta, niin ei voi myöskään huomioida kaavassa. Pätilä: Olisi mietittävä tässä vaiheessa, voiko nyt tehdä jo ratkaisuja, jotka suojaavat mahdollisen Geoparkin arvoja, vaikka asia on vielä keskeneräinen. Geoparkin kohteiden joukossa on kulttuuriympäristöllisesti arvokkaita kohteita, hiekkarantoja, arkeologisia muodostelmia, pronssi- ja rautakauden kalliomaalauksia, jne. Kohteiden kirjo on siis moninainen. Kohteet on siis jo nykyisellään useimmiten muuta kautta arvotettu ja huomioitu, mutta tulevat oleman kohteita myös mahdollisessa Geoparkissa. Keskusteltiin ja sovittiin, että tarkastellaan asiaa prosessin aikana. - Perttola: 1900-luvun sotahistoriallisiin kohteisiin sovelletaan jo nykyisellään muinaismuistolakia, vaikka eivät ole vielä muinaismuistokohteita. - Kapanen: Kannattaako muuttaa myönnetyt käyttötarkoituksenmuutos -poikkeamisluvat kaavaan A- paikoiksi? Perttola ja Kosunen: On hyvä muuttaa. - Keskusteltiin rakennuspaikoista, jotka ovat pinta-alaltaan pieniä mutta joihin on poikkeamisen myötä tulossa A - paikan maksimikerrosala. Tällöin pienelle alueelle voisi rakentaa suhteessa todella paljon. Keskusteltiin mahdollista lisätä rakennuspaikkojen määräyksiin rakennuspaikan pinta-alaan ja maksimikerrosalaan liittyvä suhdeluku. Suhdeluvulla voidaan rajoittaa maksimikerrosalaan tapauksissa, joissa rakennuspaikan koko on pieni ja kerrosala A-paikan myötä suuri. Sovittiin, että tutkitaan asiaa kaavoituksen aikana. Selvitykset: - Reinikainen: Uuden MRL 129a soveltamisen yleiskaavassa? Voidaanko kaava-alueella tehdä vastaava tarkastelu, kuin ko. pykälä mahdollistaa

4 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Muistio 4 (6) rakennusjärjestyksessä koko kunnan alueelle. Eli kaavassa voitaisiin määritellä alueet, joissa käyttötarkoituksenmuutos loma-asumisesta vakituiseksi ei edellytä poikkeamislupaa vaan vain rakennusluvan. Perttola ja Kosunen: Lähtökohtaisesti OK, jos tehdään riittävin perustein. Kapanen: Kannattaako miettiä rakennusjärjestyksen eteenpäinviennin aikataulua ja ottaa huomioon tämä MRL 129a :n mukainen tarkastelu. Antti Pätilä vastasi, että kannattaisi. Perttola: Jyväskylän rakennusjärjestys on hyvä esimerkki käyttötarkoituksenmuutoksien kannalta. Siinä on 8- kohtainen kriteeristö, jonka täyttäville annetaan rakennuslupa vakituiselle asumiselle. - Perttola: Mikä on tilanne norpan suhteen? Kapanen ja Villanne: Yhdessä kohtaa rakennuspaikat sijoittuvat lähelle norpan pesimäaluetta (2 x olemassa oleva RA ja 1 x uusi RA). Tuula Tanska: Kannattaisi tämän lisäksi katsoa, onko sellaisia rakentamattomia rakennuspaikkoja, jotka ovat havaitun tai mahdollisen norpan pesimä / levähdyspaikan läheisyydessä? Ja onko näitä mahdollista siirtää? Pääasiassa tällaisia mahdollisia pesimäpaikkoja ovat pienet saaret ja luodot. Reinikainen: Konsultti hoitaa itselleen Metsähallituksen norppa-tiedot. Villlanen: Kunta hoitaa näihin tietoihin liittyvän valtakirjan kuntoon. Pätilä: Ennakoivia toimenpiteitä norpan suhteen on tehty rakennuspaikkojen siirron osalta jo aiemmin esim. Lintusaarten alueella. - Pertti: Mikä on erilaisten reitistöjen tilanne? Laiva-, vene-, ja maastoliikennereitit; ovatko ajantasaiset? Voivat sivuta suunnittelualuetta. Kannattaa pitää mielessä ja päivittää, jos on tarpeen. Kun asiat on merkitty kaavaan, niin maallikkokin osaa katsoa mitä etuja ja haittoja alueella on. Villanne: Vanhasta kaavasta puuttuu muutamia melontareittejä ja rantautumispaikkoja. Pätilä: On hyvä käydä läpi uudet rantautumispaikat. Tanska: Jos Geoparkkiin liittyy virkistyskohteita / - aluevarauksia, niin ne olisi hyvä huomioida. Pätilä: Parkkipaikkoja ja reittejä on ollut tarkoitus miettiä ja ne voi olla hyvä tarkastaa.

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Muistio 5 (6) - Arja: Kaavojen alueella on 166 kpl ns. saunakolmioita. Voidaanko näihin laittaa omistukseen / kantatilaan liittyvät maininnat määräykseen (ei voida erottaa omaksi saunan rakennuspaikakseen. Todettiin, että tämä on hyvä tehdä. Reinikainen muistutti, että tämä edellyttää, että jokainen saunakolmio on oltava muutosalueena. Muutos määräyksiin ei vaikuta karttaan, jos kohde ei ole muutoskohteena myös kartalla. Reinikainen: Tarkastetaan määräys myös Puumalan Lietvesi - Suur- Saimaan osayleiskaavasta. - Kapanen: Pieneen Pehkosaareen on myönnetty Rautjärven kunnan taholta rakennuspaikka. Saari on kuitenkin Ruokolahden puolella. Onko RA vai ei ja miten tulkitaan? Perttola: Kannattaa jutella naapurikunnan kanssa ja huomioida kaavassa, jos keskustelu OK. - Reinikainen: Kaavaluonnoksessa pyritään mahdollisimman tarkkaan ja perusteltuun aineistoon jo luonnoksessa, koska kyseessä on maanomistajan omaisuuteen kohdistuva rantaosayleiskaava. Suuret muutokset luonnoksesta ehdotukseen eivät ole tavoitteellisia. 5 Viranomaisten kommentit Kaakkois-Suomen ELY-keskus: - Kosunen Hyvä menettelytapa, mihin ollaan tavoitteellisesti menossa. tärkeää on tiettyjen, keskusteltujen pelisääntöjen sopiminen / selvittäminen. - Tanska: Norppa on tärkeä huomioida. Luontoselvitykset on tehtävä harkinnan mukaan. Siirtokohteet ja muut merkittävät muutoskohteet tulisi huomioida. - Perttola Onko kyläalueita (MRL 44 )? Keskustelu: Ei ole. Etelä-Karjalan museo: - Saarilahti: Maakunnallisten kohteiden huomiointi on tärkeää. Laajennusalueiden rakennuskannan selvityksen tarpeellisuus on hyvä tutkia prosessin aikana. Keskustelu: Konsultti ja kunta tarkastelevat tarvetta. 6 Jatkotoimenpiteet - Perttola: Kaava-alueen rajauksen määrittely on tärkeää. OAS:n ei tarvitse olla kaavaselostus; millä alueella suunnitellaan, mihin suuntaan ollaan menossa. Helposti luettava viesti omille kuntaisille. - Sovittiin, että OAS saadaan konsultin osalta valmiiksi hallitukseen. - Ei muita asioita 7 Kokouksen päättäminen Päätettiin kokous klo 14:10

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Muistio 6 (6) Muistion laati: - Kuisma Reinikainen Jakelu: - Osallistujat - Kutsutut