ASUMISKOKEMUKSIA UUSISTA VANTAALAISISTA KERROSTALOASUNNOISTA JA ALUEISTA

Transkriptio

1 ASUMISKOKEMUKSIA UUSISTA VANTAALAISISTA KERROSTALOASUNNOISTA JA ALUEISTA Kiinteistöt ja asuminen yksikön selvitys, syksy 2017

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Alkusanat Tutkimusmenetelmät Asukaskyselyn tulokset Vastaajien taustatiedot Aikaisempi asuminen ja asuinalue Nykyinen asunto ja asuinalue Nykyisen asunnon ja asuinalueen valinta Tyytyväisyys asuntoon ja asuinalueeseen Tyytyväisyys asunnon ja asuinrakennuksen eri ominaisuuksiin Asumiskustannukset Yhteiskäyttötilat Palvelut Liikkuminen Koettu turvallisuus Tulevaisuudennäkymät Johtopäätökset Liitteet Liite 1. Kyselylomake LISÄTIETOJA SELVITYKSESTÄ Suunnittelijaharjoittelija Elina Virtanen (Kiinteistöt ja asuminen) on esikäsitellyt ja analysoinut aineiston sekä kirjoittanut selvityksen. Työn ohjaajina ovat toimineet tutkija Sanna Ala-Mantila (Tietopalveluyksikkö) ja asumisasioiden erityisasiantuntija Elisa Ranta (Kiinteistöt ja asuminen), jotka ovat vastanneet myös kyselylomakkeen suunnittelusta ja toteutuksesta. 2

3 1. ALKUSANAT Vantaan viime vuodet ovat olleet vilkkaan asuntorakentamisen aikaa ja asuntotuotannon suuren määrän odotetaan jatkuvan myös tulevina vuosina. Vantaan asuntorakentaminen painottuu entistä vahvemmin kerrostaloihin, joihin rakennetaan huoneluvultaan ja pinta-alaltaan yhä pienempiä asuntoja. Pienten kerrostaloasuntojen suurta määrää ja kysyntää selittää osaltaan kotitalouksien pienenevä koko, asumisen korkea hinta sekä vuokra-asuntosijoittajien tulo markkinoille. Tähän selvitykseen on koottu tuloksia asukaskyselystä, joka suunnattiin uusien vantaalaisten kerrostalojen asukkaille keväällä Työn tarkoituksena on ollut tutkia asukkaiden kokemuksia omasta asumisestaan sekä asuinympäristöstään. Selvitys liittyy Vantaan maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimialan laajempaan työhön Vantaan asumisen uusien ilmiöiden tunnistamisessa. Aineistoa ja tuloksia tullaan hyödyntämään Vantaan kaavoituksen ja tontinluovutusten pelisääntöjen kehittämisessä, sekä tutkimustyössä, jota käytetään Vantaan asunto-ohjelman taustamateriaalina. Näin toteutetaan laadullisesti korkeatasoista ja kohtuuhintaista asumisympäristöä Vantaan historiallisen voimakkaan asuntorakentamisessa vuosina. Lopuksi kiitän lämpimästi suunnitteluharjoittelija Elina Virtasta, tutkija Sanna Ala-Mantilaa ja asumisasioiden erityisasiantuntija Elisa Rantaa tästä erinomaisesta ja uraauurtavasta työstä. Vantaalla Hannu Penttilä Apulaiskaupunginjohtaja Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimiala 1

4 2. TUTKIMUSMENETELMÄT Selvityksen aineistona on asukaskysely, jonka otos koostui 1971:stä uudessa kerrostalossa asuvasta täysi-ikäisestä henkilöstä. Uudeksi kerrostaloksi määriteltiin vuonna 2013 tai sen jälkeen rakennettu talo. Kaikkien valittujen kerrostalokohteiden asuntojen keskipinta-ala oli alle 50 m², ja kysely lähetettiin näiden kohteiden kaikkiin asuntoihin. Kohdetaloihin valittiin erilaisia asuntojen hallintamuotoja: omistusasuntoja, vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja, pitkän korkotuen vuokra-asuntoja sekä asumisoikeusasuntoja. Asunnot sijaitsivat kuudella eri suuralueella eli Myyrmäessä, Kivistössä, Koivukylässä, Tikkurilassa, Korsossa ja Hakunilassa (Kuva 1). Kuhunkin asuntoon lähetettiin yksi kysely, ja kyselyyn oli mahdollista vastata joko paperilomakkeella tai verkossa. Asukaskysely rakentui kuudesta osiosta, joita ovat aikaisempi asuminen ja asuinalue, nykyinen asunto ja asuinalue, koettu turvallisuus, liikkuminen, tulevaisuudennäkymät ja vastaajan taustatiedot. Kysely on toteutettu nimettömänä, joten yksittäistä vastaajaa ei voida selvityksestä tunnistaa. Vastaajien osoitetietoa kuitenkin hyödynnettiin aineiston analysoinnissa, ja aineistoa rikastettiin yhdistämällä se kiinteistö- ja rakennusrekisterin tietoihin. Vastaukset luokiteltiin ja analysoitiin SPSS -tilasto-ohjelmalla ja Excel taulukkoohjelmalla. Vastaajien tyytyväisyyttä sekä muita vastaajien kokemuksia alueellisesta näkökulmasta tarkasteltiin ArcMap paikkatieto-ohjelmalla. Osa vastaajien vapaamuotoisista kommenteista nostettiin selvitykseen. Kommentit ovat yksittäisiä huomioita vastaajien omasta asumisesta ja asuinalueesta ja ne ovat esitetty värikkäissä palloissa. Kuva 1. Tutkimukseen valitut kohteet suuralueittain ja niistä saadut vastaukset (N = 827). 2

5 3. ASUKASKYSELYN TULOKSET 3.1 VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT Tutkimuksen kohteena olleesta 1971:stä henkilöstä kyselyyn vastasi yhteensä 827 henkilöä eli vastausprosentiksi muodostui 42. Naiset olivat hieman innokkaampia vastaamaan kuin miehet: kokonaisotoksessa naisia oli 56 % ja miehiä 44 %, mutta valtaosa (60 %) kyselyyn vastanneista oli naisia. Sukupuolensa määrittelemättä halusi jättää 1 % vastaajista. Eri ikäryhmistä 40-vuotiaat ja sitä vanhemmat vastasivat hieman aktiivisemmin kuin vuotiaat, mutta muuten vastaajien ikäjakauma noudatteli hyvin valittua kokonaisotosta (Kuva 2). Vastaajista 63 % oli työelämässä, 15 % eläkkeellä. Opiskelijoita oli 10 %, työttömiä 6 % ja muita 6 % (Kuva 3). Kuva 3. Vastaajien elämäntilanne (N = 800). Valtaosa kyselyyn vastanneista henkilöistä asuu yksin (60 %) ja 25 % asuu kaksin avo- tai aviopuolison kanssa. Lapsia vastanneiden kotitalouksissa on vain 12 %:lla, mikä johtuu todennäköisesti siitä, että tutkimuksen otokseen valitut asunnot ovat keskimäärin pieniä (Kuva 4). Kuva 2. Vastaajat ikäryhmittäin (N = 824). Kuva 4. Vastaajien kotitalouden rakenne (N = 823). 3

6 3.2 AIKAISEMPI ASUMINEN JA ASUINALUE Tyypillinen vastaaja on muuttanut nykyiseen asuntoonsa 57 neliöisestä vuokrakerrostalokaksiosta. Uusi asunto on myös vuokrakerrostalokaksio, tosin entistä asuntoa pienempi (46 m²). Tyypillinen vastaaja on asunut Vantaalla yhteensä 10 vuotta ja uudessa asunnossaan viisi kuukautta. Avokysymyksellä selvitettiin tärkeintä syytä muuttopäätöksen takana. Moni vastaaja kommentoi useamman eri syyn, eli muuttopäätökseen on vaikuttanut usein monta eri tekijää. Tärkeintä muuttosyytä kysyttäessä useimmin mainit- tiin perhekoon muutos, esimerkiksi ero, perheenlisäys tai lasten pois muutto (Kuva 5.) Toiseksi useimmiten tärkeimmäksi muuttosyyksi mainittiin työ- ja opiskelupaikka ja niihin matkustaminen. Paremmat joukkoliikenneyhteydet mainittiin myös useasti, joten asuinaluetta valitessa paljon merkitystä annetaan liikenneyhteyksille ja arjen kulkemisen helpottumisella. Asumiskustannukset vaikuttivat oleellisesti asuntoa ja asuinaluetta valitessa, samoin asunnon kunto. Monella muuttaneella oli myös toive rauhallisemmasta asuinalueesta. Kuva 5. Avovastauksissa nousseet 15 merkittävintä muuttopäätökseen vaikuttanutta tekijää (N = 972). 4

7 3.3 NYKYINEN ASUNTO JA ASUINALUE Yksinasuvien suuri määrä näkyy huoneistotyyppijakaumassa. Kaksioissa asuu eniten vastaajia (53 %) ja myös yksiöissä asuvia on paljon (31 %) (Kuva 6). Etenkin nuoret asuvat pienissä asunnoissa. Yksiöissä asuu vuotiaista 46 %, kun taas yli 63-vuotiaista yksiöissä asuu vain 19 % vuotiaat asuvat kaikista isoimmissa asunnoissa, sillä lähes joka neljäs asuu kolmiossa tai sitä suuremmassa asunnossa (Kuva 7). Kuva 7. Vastaajien asuntojen huoneistotyyppijakauma ikäryhmittäin (N = 823). Kuva 6. Vastaajien asuntojen huoneistotyyppijakauma (N = 819). Vaikka kokonaisotoksessa omistusasuntoja oli 30 % kaikista hallintamuodoista, on vastaajista vain 12 % ilmoittanut asuvansa omistusasunnossa (Kuva 8). On todennäköistä, että pienten uusien asuntojen ollessa kyseessä asuntoja on ostettu myös sijoitustarkoituksiin. Neljä vastaajaa kommentoikin yllättyneensä vuokra-asuntojen suuresta määrästä asuinalueellaan. 5

8 3.4 NYKYISEN ASUNNON JA ASUINALUEEN VALINTA Kuva 8. Vastaajien asunnon hallintamuotojakauma (N = 825). Asunnon kunnon, asumiskustannusten ja asunnon koon ilmoitettiin useimmin vaikuttaneen päätökseen valita nykyinen asunto ja asuinalue (Kuva 9). Asunnon ominaisuuksille on siis annettu runsaasti painoarvoa valintaa tehdessä. Asuinalueen ominaisuuksilla ja luonteellakin on merkitystä, sillä seuraavaksi eniten asunnon ja asuinalueen valintaan ovat vaikuttaneet hyvät julkiset kulkuyhteydet, puistot ja lähiluonto sekä alueen turvallisuus ja rauhallisuus. Sen sijaan alueen ja asunnon arkkitehtuuri, lähellä asuvat sukulaiset tai ystävät sekä julkiset palvelut ovat vaikuttaneet kaikista vähiten valintaan. Lapsiperheiden vähäinen määrä näkyy vastauksissa siten, että lähikoulun hyvä taso tai alueen soveltuvuus lapsille ei ole koskettanut suurta osaa vastaajista. Toivoisin, että alueelle rakennettaisiin muutakin kuin vain yksiöitä ja pieniä kaksioita. Huolestuttaa, että millainen alueesta tulee tulevaisuudessa kun alueen väestö on nuorta, jotka jatkuvasti muuttavat. Vastaaja, 30 Tosi iso yllätys oli, että taloyhtiön osakkeista oli noin puolet sijoitusasuntoja eli pankin omistuksessa. Tarkoittaa sitä, että puolet asukkaista on vuokralaisia. Vastaaja, 54 Kuva 9. Kuinka paljon seuraavat tekijät vaikuttivat päätökseenne valita nykyinen asuntonne ja/tai nykyinen asuinalueenne? (N = 774.) 6

9 3.5 TYYTYVÄISYYS ASUNTOON JA ASUINALUEESEEN Vastausten perusteella asukkaiden odotuksiin ovat vastanneet erittäin hyvin ne tekijät, joiden perusteella he ovat valinneet asuntonsa ja asuinalueensa. Asunnon kunto, hyvät julkiset kulkuyhteydet ja lähikoulun hyvä taso vastasivat asukkaiden odotuksiin parhaiten (99 %:n mielestä vastanneet odotuksiin). Vähiten odotuksiin vastasivat hyvät kaupalliset palvelut (92 %) sekä alueen rauhallisuus ja turvallisuus (93 %) (Kuva 10). Varsinkin Kivistössä koettiin näiden tekijöiden vastanneen odotuksia huonommin kuin muualla. Kokemukset turvallisuudesta ja rauhallisuudesta erosivat varsinkin avovastauksien perusteella: samalla suuralueella useat vastaajat kehuivat rauhallisuutta, ja toiset taas valittivat rauhattomuudesta. Kaikki muut valintaan vaikuttaneet tekijät vastasivat odotuksiin kaikilla vastaajilla prosenttisesti. Esimerkiksi asunnon koko ei vastannut odotuksia vain kahdella prosentilla vastaajista. Vastaajat ovat keskimäärin hyvin tyytyväisiä asuntoonsa: 83 % heistä on joko erittäin tyytyväisiä tai jokseenkin tyytyväisiä nykyiseen asuntoonsa, ja 81 % on tyytyväisiä asuinalueeseensa (Kuva 11). Sekä asuntoon että asuinalueen ollaan keskimäärin jokseenkin tyytyväisiä, tosin tyytyväisyydessä asuinalueeseen on hieman enemmän hajontaa. Kyselyn perusteella näyttää siltä, että vantaalaisten uusien kerrostalojen asukkaat ovat siis kaiken kaikkiaan hyvin tyytyväisiä asumiseensa. Kuva 11. Tyytyväisyys nykyiseen asuntoon (N = 819) ja tyytyväisyys nykyiseen asuinalueeseen (N = 823). Kuva 10. Alueen turvallisuuden ja rauhallisuuden vastaaminen ennakkoodotuksiin (N = 827). 7

10 Ennakkokäsityksistä huolimatta asuinalue on siisti, rauhallinen ja viihtyisä, 'vanha' lähiö. Vastaaja, 56 Uuden kerrostalon rakentamisen laatu yllätti: paljon puutteita ja vikoja. Varsinkin keittiö on pettymys. Vastaaja, 46 Kun tuloksia tarkastellaan ikäryhmittäin, löydetään eroja tyytyväisyydessä asuntoon ja asuinalueeseen (Kuva 12 ja Kuva 13). Mitä nuorempi vastaaja on, sitä tyytyväisempi hän on asuntoonsa ja asuinalueeseensa. Eniten erittäin tyytyväisiä on vuotiaissa, tyytymättömiä taas vuotiaissa sekä vanhimmassa ikäryhmässä vuotiaista kukaan ei vastannut olevansa erittäin tyytymätön asuinalueeseensa, mutta vanhimmasta ikäryhmästä erittäin tyytymättömiä on 8 kappaletta eli 7 % koko vastaajaikäryhmästä. Kuva 13. Eri-ikäisten tyytyväisyys asuinalueeseensa (N = 820). Eri huoneistotyypeistä eniten asuntoonsa ovat tyytyväisiä yksiössä asuvat todennäköisesti sen takia, että pienissä asunnoissa asuu nuoria, jotka ovat tyytyväisempiä kuin vanhemmat asukkaat (Kuva 14). Myös asunnon pinta-alan mukaan luokiteltuna pienemmissä asunnoissa asuvat ovat tyytyväisempiä asuntoonsa kuin isommissa asunnoissa. Sen sijaan kolmioissa ja sitä suuremmissa asunnoissa ollaan keskimäärin hieman tyytyväisempiä asuinalueeseen kuin yksiöissä ja kaksioissa (Kuva 15). Asumisoikeusasunnossa asuvat ovat kaikista tyytyväisimpiä asuntoonsa ja asuinalueeseensa, ja vuokra-asujat ovat tyytyväisempiä sekä asuntoonsa että asuinalueeseensa kuin omistusasunnossa asuvat. Kuva 12. Eri ikäryhmien tyytyväisyys asuntoonsa (N = 816). Melko ja erittäin tyytyväiset vastaajat ovat yhdistetty tyytyväisiksi sekä melko tyytymättömät, erittäin tyytymättömät ja ei tyytyväiset eikä tyytymättömät on yhdistetty tyytymättömiksi tai neutraaleiksi. 8

11 Eri kotitaloustyypeistä yksin asuvat ovat tyytyväisimpiä asuntoonsa, kimppakämpissä asuvat taas ovat tyytyväisimpiä asuinalueeseensa. Lasten ja avo- tai aviopuolison kanssa asuvissa on vähiten erittäin tyytyväisiä asuntoon. Yksin asuvien suurta tyytyväisyyttä selittää todennäköisesti myös tässä tapauksessa nuorten suuri määrä: nuoret ovat kaikista tyytyväisimpiä ja yksinasuvista suuri osa on nuoria. Kuva 14. Eri huoneistotyypeissä asuvien tyytyväisyys asuntoonsa (N = 821). Tyytyväisyys asuntoon ja asuinalueeseen korreloivat keskenään: mitä tyytyväisempi asukas on asuinalueeseensa, sitä tyytyväisempi hän on asuntoonsa ja päinvastoin. Myös asuinalueen valintapäätöksellä ja tyytyväisyydellä asuinalueeseen on merkittävä korrelaatio. Asukas on tyytymättömämpi asuinalueeseen, mikäli hän ei saanut tai löytänyt asuntoa muualta, tai mikäli hän ei kokenut asuinalueella olevan erityistä merkitystä asuntoa valitessa. Moni kuitenkin on halunnut muuttaa nimenomaan juuri tietyn tyyppiselle asuinalueelle (Kuva 16). Kuva 15. Eri huoneistotyypeissä asuvien tyytyväisyys asuinalueeseensa (N = 817). Kuva 16. Asuinalueen valintaa parhaiten kuvaamat väittämät (N = 811). 9

12 3.6 TYYTYVÄISYYS ASUNNON JA ASUINRAKENNUKSEN ERI OMINAISUUKSIIN Kuva 18. Tyytyväisyys asunnon pohjaratkaisuun % (N = 820). Asuntoon ja asuinrakennukseen ollaan keskimäärin tyytyväisiä. Mihinkään kysytyistä asunnon tai asuinrakennuksen ominaisuuksista ei olla keskimäärin tyytymättömiä. Eniten tyytyväisyyttä kerää asunnon valoisuus, asunnon pohjaratkaisu, asunnon koko ja asunnon pintaratkaisut: keskimäärin niihin ollaan jokseenkin tyytyväisiä. Näkymiin asunnon ikkunoista ollaan tyytymättömämpiä kuin muihin asunnon tai asuinrakennuksen ominaisuuksiin. Kymmenen vastaajaa kommentoi, että taloja on rakennettu liian lähelle toisiaan, jolloin ikkunanäkymät kärsivät. Asuinrakennuksen ulkotiloihin ja piha-alueisiin sekä asunnon säilytystiloihin ollaan myös hieman vähemmän tyytyväisiä kuin muihin asunnon ja asuinalueen ominaisuuksiin. Kuva 19. Tyytyväisyys asunnon keittiön toimivuuteen % (N = 819). Kuva 17. Tyytyväisyys asunnon kokoon % (N = 822). Olen erittäin tyytyväinen nykyiseen asuntooni, pyörätuolilla kulkeminen ja esteettömyys on otettu hyvin huomioon. Vastaaja, 68 Uudiskohteiden asunnot ovat todella pieniä. Asunnon piti olla 2 h + keittiö, mutta keittiöön ei mahtunut edes ruokapöytä, joten asunto onkin 2 h + keittokomero. Vastaaja, 71 10

13 Kuva 20. Tyytyväisyys asunnon valoisuuteen % (N = 821). Kuva 23. Tyytyväisyys rakentamisen laatuun % (N = 822). Kuva 21. Tyytyväisyys asunnon pintamateriaaleihin % (N = 820). Kuva 24. Tyytyväisyys näkymiin asunnon ikkunoista % (N = 820). Kuva 22. Tyytyväisyys rappukäytävän viihtyvyyteen % (N = 818). Kuva 25. Tyytyväisyys asuinrakennuksen ulkonäköön % (N = 819). 11

14 Kuva 26. Tyytyväisyys asuinrakennuksen ulkotiloihin ja piha-alueisiin % (N = 822). Kuva 29. Tyytyväisyys varastotiloihin % (N = 819). Kuva 27. Tyytyväisyys asunnon säilytystiloihin % (N = 822). Kuva 30. Tyytyväisyys mahdollisiin muihin asukkaiden käytössä oleviin yhteistiloihin % (N = 802). Kuva 28. Tyytyväisyys yhteisiin säilytystiloihin % (N = 816). 12 Mahtava asunto, äänieristys tosin voisi olla lattioissa ja katoissa paljon parempi. Vastaaja, 43 Suurin ongelma asunnon koon jälkeen on asunnon kuumuus ja kuinka ei ole mahdollista itse säätää huoneiden lämpötilaa. Vastaaja, 32

15 3.7 ASUMISKUSTANNUKSET Vaikka monella vastaajalla asumiskustannukset olivat yksi tärkeimmistä muuttopäätökseen vaikuttaneesta tekijästä, on yli puolella korkeammat asumiskustannukset nykyisessä asunnossa verrattuna aiempaan asuntoon (Kuva 31). Perhekoon muutos, kuten ero, onkin mahdollisesti pakottanut monen muuttamaan taloudellisen tilanteen takia, mutta yksin asuminen aiheuttaa korkeampia asumiskustannuksia. Muualta Suomesta tai ulkomailta muuttaneista 82 % sanoo asumiskustannustensa kasvaneen nykyiseen asuntoon muutettaessa, kun taas Vantaan sisältä muuttaneista useampi kokee asumiskustannustensa joko madaltuneen (38 %) tai pysyneen samoina (16 %). Kokemukset asumismenojen kattamisen helppoudesta vaihtelevat paljon vastaajien kesken: jopa 25 % kokee asumismenojen kattamisen hankalaksi, toisaalta 28 % kokee sen helpoksi ja 46 % ei helpoksi eikä hankalaksi (Kuva 32). Kuva 32. Kokemus asumismenojen kattamisen helppoudesta/vaikeudesta suhteutettuna kotitalouden taloudelliseen tilanteeseen (N = 808). Kuva 33. Kokemus asunnon koosta vastineena rahalle (N = 808). Kuva 31. Millaiset nykyiset asumiskustannuksenne ovat verrattuna edelliseen asuntoonne? (N = 808). Kallis vuokra nykyisessä asunnossani verrattuna edelliseen asuntoon. Mutta nykyisen asunnon ympäristö on rauhallista aluetta. Vastaaja, 25 Olen tyytyväinen nykyiseen asuntooni opiskelevan lapseni kanssa: sijainti, koko, vuokra ovat minulle sopivat. Mutta toisaalta minulla ei ole varaa omaan makuuhuoneeseen nykyisellä asuinalueella. Tulevaisuudessa on tarkoitus jakaa asumiskulut elämänkumppanin kanssa, mikä muuttaa tilannetta. Vastaaja, 44 13

16 3.8 YHTEISKÄYTTÖTILAT Eniten yhteiskäyttötiloista käytetään pyykinkuivaushuonetta ja saunaa (Kuva 34). Kuntosalia, uima-allasta ja grilli- tai muuta ruuanvalmistuspaikkaa käytettäisiin myös paljon, jos sellaiset talosta löytyisi. Etätyön yleistyminen ei juurikaan näy vastauksissa, sillä yli 80 % vastaajista ei koe tarvitsensa etätyötilaa asuinrakennukseensa. Myös kysyntä yhteiskäyttökulkuvälineille on vähäistä. Asunnossa parvekkeelle annetaan paljon arvostusta. Peräti 76 % on tyytyväisiä parvekkeeseensa (Kuva 35). Avovastausten perusteella osa toivoo isompaa parveketta. Parvekettomista vastaajista selvä enemmistö haluaisi parvekkeen, ja vain 6 % ei koe tarvitsevansa parveketta ollenkaan. Huoneistosaunalle ei koeta olevan yhtä paljon käyttöä kuin parvekkeelle: 46 % ei koe tarvitsevansa saunaa. Toisaalta 37 %:lla ei ole saunaa mutta he haluaisivat sellaisen (Kuva 36). Kuva 34. Yhteistilojen ja yhteistavaroiden käyttö (N pienimmillään = 803). Kuva 35. Onko asunnossanne parveketta, koetteko sitä tarpeelliseksi? (N = 817.) 14

17 Asunnossa on hyvä iso parveke, mutta ei lasituksia: hiekkaa pöllyää eikä ole yksityisyyttä. Vastaaja, 64 Haluaisin yhteisen kasvihuoneen tai viljelypalstan sekä marjapensaita ja omenapuita pihalle! Myös oma talonmies olisi hyvä. Vastaaja, PALVELUT 72 % vastaajista kokee asuinalueensa palvelut riittävinä omaan ja kotitalouden palvelutarpeeseen. Useimmiten, lähes päivittäin käytetään lähikauppaa ja virkistysalueita kuten puisto- ja ulkoilualueita. Automarketteja käytetään keskimäärin viikoittain, erikoisliikkeitä kuukausittain ja kirjastopalveluita harvemmin. Tyytyväisyyttä omaan asuntoon ja asuinalueeseen tarkasteltiin vertaamalla päivittäistavarakauppojen läheisyydessä asuvien tyytyväisyyttä kaikkiin vastaajiin. Kyselyyn vastanneista asukkaista 59 % sijaitsee 500 metrin tai alle 500 metrin päässä päivittäistavarakaupasta - joko valintamyymälästä, supermarketista tai hypermarketista (Kuva 37). Kaupan läheisyydessä asuvat ovat 7 prosenttiyksikköä tyytymättömämpiä asuinalueeseensa sekä 5 prosenttiyksikköä tyytymättömämpiä asuntoonsa kuin kauempana kaupasta asuvat. Päivittäistavarakauppa ei siis lisää asumistyytyväisyyttä. Kaupan läheisyydessä asuvat eivät koe myöskään palveluiden tarjontaa paremmaksi kuin muut asukkaat: 70 % kaupan lähellä asuvista kokee asuinalueensa palvelut riittävinä. Kuva 36. Onko asunnossanne huoneistosaunaa, koetteko sitä tarpeelliseksi? (N = 813.) 15

18 16 Kuva 37. Keskusta-alueet, kaupan alueet ja päivittäistavarakaupat Vantaalla sekä kyselyyn saadut vastaukset ja kauppojen muodostamat vyöhykealueet vastauksille.

19 Asukkailta kysyttiin avokysymyksellä mitä palveluita he haluaisivat asuinalueelleen. Kivistön asuinalueen keskeneräisyyden voi huomata vastauksista: alueen asukkaat toivoivat asuinalueelleen huomattavasti enemmän palveluita kuin muiden suuralueiden asukkaat (Taulukko 1). Moni kivistöläinen vastaaja korostikin vastauksissaan alueen olevan uusi ja palveluiden vasta tulossa. Moni esimerkiksi kaipaili ostoskeskusta, mutta totesi sen kyllä tulevan. Kivistössä 15 vastaajaa kaipasi alueelle pysäköintipaikkoja, ja useampi heistä toivoi niiden olevan ilmaisia. Kivistössä on tällä hetkellä vain kolme päivittäistavarakauppaa, ja eniten alueelle toivottiinkin suurempaa ruokakauppaa, markettia tai hypermarkettia. Myös lähikauppoja toivottiin enemmän. Kivistöstä tuli runsaasti myös yksittäisiä toiveita bensa-asemasta baariin. Periaatteessa palvelut ovat riittävät, mutta lähikauppa asuinalueelleni olisi mukava. Myös virkistysalueita ja ulkoliikuntamahdollisuuksia voisi kehittää ja antaa niistä paremmin tietoa asukkaille. Vastaaja, 20 Toivoisin opiskelijabudjetille sopivia lounaspaikkoja tai kahviloita. Myös vaatekaupat ja erikoisliikkeet olisivat kiva lisä! Asuinalueelleni on tulossa ostoskeskus parin vuoden sisällä, mutta asuinalueen viihtyisyyttä voisi lisätä palveluilla jo ennen sitä. Vastaaja, 22 Mitä palveluita haluaisitte asuinalueenne? Mainintoja Isompi ruokakauppa 75 Apteekki 54 Kirjasto 43 Kuntosali 28 Posti 27 Lähikauppa 26 Erikoisliikkeitä 21 Terveyskeskus 20 Ravintoloita ja kahviloita 18 Kauppakeskus 17 Uimahalli 16 Lisää parkkipaikkoja 15 Sisäliikuntapaikkoja 13 Pankkiautomaatti 13 Vaatekauppoja 8 Virkistys- ja ulkoilumahdollisuuksia 7 Taulukko 1. Kivistöön eniten toivotut palvelut (N = 417). Myös Tikkurilassa asukkaat toivoivat jonkin verran asuinalueelleen lisää kauppoja, varsinkin lähikauppoja. Myös erikoisliikkeitä ja ravintoloita ja kahviloita toivottiin, isomman kaupan halusi muutama vastaaja, samoin kulttuuripalveluita ja tapahtumia. Tikkurilan suuralueella kysymykseen vastattiin kuitenkin heikommin kuin Kivistössä, mistä voisi päätellä asukkaiden olevan ainakin jokseenkin tyytyväisiä palveluihin ja niiden määrään. Koivukylän suuralueen vastaajat toivoivat Tikkurilan vastaajien tavoin alueelleen lähikauppaa. Varsinkin Leinelään toivottiin kauppoja ja palveluita enemmän. Myyrmäestä tuli varsin heikosti toiveita uusista palveluista, samoin kuin Hakunilasta. Korson suuralueella etenkin Mikkolaan toivottiin R-Kioskia. Usea vastaaja perusteli toivettaan sillä, että R-Kioskilla saisi ladattua matkakorttia. Lisää virkistys- ja ulkoilumahdollisuuksia toivottiin runsaasti lähes joka suuralueelle ja toiveet olivat hyvin monipuolisia: puistojumpasta ulkokuntosaleihin ja parempiin pururatoihin. 17

20 3.10 LIIKKUMINEN Asemanseutuja hyödynnettiin tarkastellessa tyytyväisyyttä ja muita asumisen kokemuksia. Asemille laskettiin 500 metrin vyöhykealueet, eli alueet joiden sisällä sijaitsi kyselyn kohdetaloja. Näiltä vyöhykealueilta saatiin vastauksia 215 kappaletta, eli vastaajista 26 % asuu 500 metrin säteellä juna-asemasta (Kuva 38). 500 metrin säteellä juna-asemasta asuvien tyytyväisyys asuntoonsa ei eroa kaikista vastaajista. Tyytyväisyydessä asuinalueeseen löytyy hieman enemmän hajontaa aseman seutujen lähellä asuvilla verrattuna kauempana aseman seuduista asuviin: asemanseutujen läheisyydessä asuvat ovat muutaman prosentin tyytymättömämpiä kuin kauempana aseman seuduista asuvat (Kuva 39). Kuva 38. Asemaseutujen 500 metrin vyöhykealueet, joista saatiin vastauksia. Kuva 39. Aseman läheisyydessä asuvien (N = 205) ja kauempana asemista asuvien tyytyväisyys asuinalueeseensa (N = 616). 18

21 Kesäisin autolla liikkuminen vähenee jonkin verran ja etenkin julkisilla yhteyksillä liikkuminen vähenee reilusti. Kesäisin liikkuminen on kuitenkin monimuotoisempaa ja monet yhdistelevät eri kulkumuotoja. Etenkin pyöräilemällä liikkuvien määrä kasvaa kesällä (Kuva 40). Uusien vantaalaisten kerrostalojen asukkaat kokevat julkisen liikenteen olevan toimivaa. Valtaosan mielestä väitteet julkisen liikenteen toimivuudesta päivittäisessä elämässä sekä palveluiden ja toimintojen hyvästä saavutettavuudesta kuvaavat melko hyvin heitä (Kuva 41). Avovastauksissa kehitysideoina toivottiin esimerkiksi vuorovälejä tiheämmäksi, pysäkkejä lähemmäs uusia kerrostaloja ja monille alueelle toivottiin myös parempaa myöhäisliikennettä. Kuva 40. Mikä on pääasiallisin kulkumuotonne (tarvittaessa voitte valita useamman vaihtoehdon)? (N pienimmillään = 1335.) Hyvä asuinalue. Ainut miinus on yönaikainen olematon julkinen liikenne. Vastaaja, 32 Hyvä sijainti asuinalueellani, lyhyt matka joka paikkaan ja pyörällä on helppo liikkua kesät talvet. Ei tarvitse etsiä autolle parkkipaikkaa. Vastaaja, 70 Kuva 41. Arvioi, kuinka hyvin seuraavat julkisen liikenteen käyttöä koskevat väitteet sopivat teihin. Kaikki vastaajat (N = 809). 19

22 Vastaajien kotitalouksista 54 %:lla on yksi tai useampi auto käytettävissään. Pysäköintipaikka on 49 %:lla. Pysäköintipaikan saatavuuteen ollaan tyytyväisempiä kuin hintaan (Kuva 42), tosin pysäköintimahdollisuuksiin taloyhtiössä ja asuinalueella ollaan melko tyytymättömiä (Kuva 43). Etenkin Kivistön suuralueella ollaan tyytymättömiä pysäköintipaikan saatavuuteen sekä pysäköintimahdollisuuksiin asuinalueella. Tyytymättömyys tuli ilmi myös avokommenteissa, joissa puitiin runsaasti Kivistön huonoa pysäköintitilannetta. Korson ja Koivukylän suuralueilla vastaajat ovat kaikista tyytyväisimpiä pysäköintimahdollisuuksiin sekä pysäköintipaikan saatavuuteen ja hintaan. Saatavilla ainoastaan osakkeellisia autopaikkoja on vuokralaisten kannalta äärimmäisen huono, koska valtaosa asukkaista vuokralaisia. Vastaaja, 30 Alueen pysäköintimahdollisuudet ovat erittäin heikot! Taloudessamme on kaksi autoa, ja mahdollisuus edes jonottamalla on vain yhteen maksulliseen autopaikkaan. Alueella sakotetaan ahkerasti tienvarsipysäköimistä, vaikkei mahdollisuuksia muuhun pysäköintiin oikein ole. Vastaaja, 27 Kuva 42. Kuinka tyytyväinen olette pysäköintipaikan hintaan ja saatavuuteen? (N = 439.) Kuva 43. Kuinka tyytyväinen olette pysäköintimahdollisuuksiin taloyhtiössänne ja asuinalueellanne? (N = 705.) 20

23 3.11 KOETTU TURVALLISUUS Asukkaat kokevansa olonsa melko turvalliseksi asuintalossaan ja asuinympäristössään. Jopa 93 % tuntee olonsa turvalliseksi kävellessään yksin asuinalueellaan päivisin (Kuva 44). Toisaalta öisin kävellessä turvalliseksi olonsa tuntevien määrä laskee 65 prosenttiin. Turvallisuuden kokemuksissa vastaukset asuinalueella esiintyvään ilkivaltaan hajoavat eniten: suurin osa on jokseenkin samaa mieltä väitteestä (32 %) mutta moni on myös jokseenkin eri mieltä väitteestä (24 %). Väitteeseen naapurini parantavat turvallisuuden tunnettani suurin osa vastasi olevansa en samaa enkä eri mieltä. Asemanseuduilla asuvat kokevat olonsa hieman turvattomammaksi yksin kulkiessaan sekä päivisin että iltaisin ja öisin kuin kaikki vastaajat, mutta toisaalta heidän asuintalossaan ei esiinny enempää järjestyshäiriöitä kuin muiden alueiden vastaajilla (Kuva 45). Aseman läheisyydellä on siis melko vähän vaikutusta turvallisuuskokemuksiin. Avovastausten perusteella turvallisuuskokemukset kuitenkin eroavat alueittain melko paljonkin. Osassa alueista kiiteltiin asuinalueen rauhallisuuden yllättäneen ennakko-odotukset, ja osassa taas oltiin pettyneitä ilkivallan ja epäsiisteyden määrään. Vuokra-asunnossa asuvat tuntevat olonsa turvallisemmaksi jokaisen kysymyksen kohdalla kuin omistusasujat. Kuva 44. Kuinka hyvin seuraavat väitteet kuvaavat kokemustanne asuintalostanne ja asuinympäristöstänne? (N pienimmillään = 809). Kuva 45. Turvallisuuskokemukset 500 metrin päässä asemalta asuvien (N pienimmillään = 202) ja kauempana asemanseuduilta asuvien (N pienimmillään = 607) kesken. 21

24 3.12 TULEVAISUUDENNÄKYMÄT Vaikka vastaajista 80 % on joko jokseenkin tai erittäin tyytyväisiä asuntonsa kokoon, lähes puolet ei kuitenkaan koe asuntonsa toimivan tilanteessa jossa perhekoko muuttuu (Kuva 46). Kuva 46. Koetteko, että nykyinen asuntonne on toimiva myös tilanteessa, jossa perhekokonne muuttuu? (N = 802.) Mitä nuorempi vastaaja, sitä todennäköisemmin vastaaja ei näe asuvansa asunnossa enää viiden vuoden kuluttua (Kuva 47). Myös pienimmissä asunnoissa asuvat kokevat muuttavansa asunnostaan pois todennäköisemmin kuin suurista asunnoista. Osittain tämä johtuu siitä, että pienissä asunnoissa asuu etenkin nuoria. Kuva 47. Kuinka todennäköistä on, että asutte nykyisessä asunnossanne vielä viiden vuoden kuluttua? Luokittelu ikäryhmittäin (N = 813). Eniten muuttopäätökseen vaikuttaa halu vaihtaa asunnon hallintamuotoa, kotitalouden koon muutos sekä asunnon liian pieni koko (Kuva 48). Vähiten muuttohalukkuuteen vaikuttaa asunnon liian suuri koko ja halu vaihtaa lapsen lähikoulua. Suuri osa vastaajista siis suunnittelee muuttoa isompaan asuntoon sekä oman asunnon hankkimista. 22

25 kimäärin pienempiin asuntoihin kuin suurituloiset, toisaalta keskituloiset suunnittelevat muuttoa tasaisesti kaiken kokoluokan asuntoihin. Työssäkäyvät ja eläkeläiset aikovat jäädä asumaan Vantaalle todennäköisemmin kuin työttömät ja opiskelijat, jotka taas suunnittelevat muuttoa todennäköisemmin muualle pääkaupunkiseudulle (Taulukko 2). Vantaalle, mahd. Muualle Muualle lähelle nykyistä Muualle pääkaupunki- Suomeen tai asuntoa Vantaalle seudulle ulkomaille Työelämässä 25 % 18 % 38 % 20 % Työtön 6 % 33 % 44 % 17 % Opiskelija 19 % 11 % 50 % 20 % Eläkeläinen 11 % 42 % 26 % 21 % Taulukko 2. Minne aiotte seuraavaksi muuttaa? Vastaajat jotka ovat vastanneet asuvansa nykyisessä asunnossaan epätodennäköisesti viiden vuoden kuluttua (N = 428). Luokittelu elämäntilanteen mukaan. Kuva 48. Muuttopäätöksiin vaikuttavat tekijät. Vastaajat jotka ovat vastanneet asuvansa nykyisessä asunnossaan epätodennäköisesti viiden vuoden kuluttua (N = 428). Asunnossaan epätodennäköisesti viiden vuoden kuluttua asuvat suunnittelevat muuttavansa keskimäärin 62 neliöiseen asuntoon. Yksin asuvat suunnittelevat keskimäärin pienempään, neliöiseen asuntoon muuttamista, ja avo- tai aviopuolison ja lasten kanssa asuvat taas suurempaan, neliöiseen asuntoon muuttamista. Nuoret ja vanhat suunnittelevat muuttoa keskimäärin pienempään asuntoon kuin keski-ikäiset. Pienituloiset suunnittelevat muuttoa kes- Vantaalla halutaan asua jatkossakin! Vastaaja, 28 Pidän siitä, että alue on lähellä luontoa, mutta myös kaikki palvelut ovat lähellä. Viihdyn asuinalueellani hyvin ja jos joudun muuttamaan, muutan opiskelujen perässä toiselle paikkakunnalle, eikä muuttoon vaikuta asuntoni tai asuinalue, päinvastoin niitä jäisin kaipaamaan. Vastaaja, 20 23

26 4. JOHTOPÄÄTÖKSET Vantaalaiset uusien kerrostaloasuntojen asukkaat ovat keskimäärin tyytyväisiä asumiseensa. Valtaosa vastaajista on asunut Vantaalla hyvin pitkään, keskimäärin 15 vuotta. Moni on myös halunnut muuttaa juuri kyseiselle asuinalueelle tai ainakin samantyyppiselle alueelle. Vantaalla viihdytään siis hyvin. Osa asukkaista myös korosti sidettään Vantaaseen omissa vapaamuotoisissa kommenteissaan: täällä on asuttu lapsuus ja nuoruus, ja siksi on haluttu muuttaa takaisin muualta. Vantaata ja omaa asuinaluetta puolusteltiin myös useassa avokommentissa paremmaksi kuin mitä niiden yleinen maine on. Uusi asunto ja asuinalue ovat vastanneet hyvin asukkaiden odotuksiin, ja siksi niihin ollaan tyytyväisiä. Asunnon vahvuuksiksi koetaan asunnon valoisuus ja asunnon pohjaratkaisu. Myös asunnon kokoon ollaan tyytyväisiä, vaikka asunnot ovat keskimäärin melko pieniä. Monella on painanut vaakakupissa muuttopäätöstä tehdessä asunnon uutuus, ja asunto koetaan avovastausten perusteella hienoksi ja viihtyisäksi asunnon moderniuden takia. Avokommenteissa tuli joitakin huomioita asunnon toimimattomuudesta, esimerkiksi wc:n tai keittiön pohjaratkaisusta tai toimintojen huonosta sijoittamisesta. Vaikka asunnot ovat pieniä, niin kyselyn perusteella asukkaat eivät koe tarvitsevansa kovinkaan paljoa yhteiskäyttötiloja, kuten harrastushuonetta, kerhohuonetta tai yhteiskäyttökulkuvälineitä. Toisaalta, jos vastaajilla ei ole aiempaa kokemusta yhteiskäyttöisistä tiloista tai tavaroista, eivät he välttämättä osaa niitä toivoa vaikka ne saattaisivat osoittautua hyödyllisiksi, mikäli tarjontaa olisi. Vastaajien kokemukset asumisen kustannusten kattamisesta vaihtelevat: suurin osa kokee kustannusten kattamisen neutraalina eli ei helppona eikä hankalana. Osa taas kokee asumismenot hankalaksi kattaa ja toiset puolestaan helpoksi. Useassa avovastauksessa kommentoitiin asumisen hinnan olevan kohtuuttomalla tasolla, varsinkin yksin asuessa. Kokonaisuudessaan vastausten perusteella vaikuttaa kuitenkin siltä, että asukkaat kokevat saavansa asunnostaan hyvin rahoilleen vastinetta. Yllättäen omistusasujat ovat hieman tyytymättömämpiä kuin vuokra-asujat. Tulosta voidaan mahdollisesti selittää korkeammilla toiveilla ja vaatimuksilla: omistusasujat ovat sijoittaneet asuntoonsa enemmän ja pidemmällä aikaperspektiivillä kuin vuokralla asuvat, ja ovat siten vaativampia asukkaita. Selvityksen mukaan omistusasunnoista jopa yli puolet on mennyt sijoittajille, jotka ovat vuokranneet asunnot eteenpäin. Uusi kerrostaloasunto nähdään siis hyvänä sijoituksena, ja vuokra-asumisen suuren kysynnän odotetaan jatkuvan myös tulevaisuudessa. Moni vastaaja kuitenkin suunnitteli muuttoa nykyisestä asunnostaan sen perusteella, että he toivoivat vaihtavansa vuokralta omistusasuntoon, sekä he toivoivat isompaa asuntoa. Pienten asuntojen kysyntä saattaakin tämän perusteella muuttua tulevaisuudessa. Kokemukset asumisesta eroavat jossain määrin eri väestöryhmien välillä. Nuoret ovat selvästi tyytyväisempiä kuin vanhemmat asukkaat: heidän toiveensa asunnosta ja asuinalueesta ovat mahdollisesti vaatimattomampia kuin vanhemmilla asukkailla, ja siksi he ovat tyytyväisempiä. Nuoret asuvat tyypillisesti asuinrakennuksissa, jossa on melko yksipuolinen huoneistotyyppijakauma: yksiöitä on runsaasti ja isompia asuntoja vähän. Vanhemmat asukkaat kokevat ilkivallan, epäsiisteyden ja rauhattomuuden kasvavan alueilla, joissa on lähinnä pieniä asuntoja. Alueilla ja asuinrakennuksissa joissa on monipuolisemmin eri huoneistotyyppejä, koetaan olo turvallisemmaksi. Rauhattomuuden tunnetta luo myös asukkaiden suuri vaihtuvuus. Pienissä asunnoissa asutaan lyhyempi aika ja naapurit saattavat muuttua nopeaan tahtiin. 24

27 Kysyttäessä yleistä kommenttia omasta asumisesta ja asuinalueesta nuoret kommentoivat etenkin asuinalueeseen liittyviä huomioita kun taas vanhemmat vastaajat kommentoivat asuntoon liittyviä huomioita ja toiveita. Tästä erosta voisi päätellä, että nuoret vastaajat arvostavat asunnon ulkopuolista elämää kun taas vanhemmat asukkaat antavat enemmän merkitystä asunnon sisäiselle elämälle ja asunnon toimivuudelle. Varsinkin asukkaiden itse kirjoittamissa kommenteissa kehuttiin sekä oman asuinalueen että Vantaan valttikortiksi luonnonläheisyyden ja palveluiden yhdistämistä. Omasta asunnosta on lyhyt matka niin lähimetsään kuin lähikauppaan. Luontoalueille annetaan paljon arvoa, ja moni vastaaja toivoikin, ettei heidän lähivirkistysalueitaan hävitettäisi. Myös joukkoliikenneyhteydet mainittiin useasti avokommenteissa asuinalueen vahvuudeksi. Vantaalla on siis onnistuttu rakentamaan uudet asunnot hyvien kulkuyhteyksien sekä palveluiden läheisyyteen. Pysäköintimahdollisuuksiin sekä pysäköintipaikkojen hintaan ja saatavuuteen toivottiin sen sijaan parannuksia. Ongelmat korostuivat etenkin asuinalueilla, joissa on vähän ilmaisia tai edullisia pysäköintimahdollisuuksia. Pienten asuntojen kysyntää ja mahdollista kysynnän määrän muutosta on vaikea ennustaa tulevaisuudessa. Vantaan väestöennusteen mukaan Vantaan väkiluku tulee kasvamaan. Yksinelävien määrän on ennustettu kasvavan, samoin kuin ikääntyvien määrän. Asukkaat tuntuvat viihtyvän parhaiten asuinalueilla, joissa on monenlaisia asuntoja ja asukkaita, joten monipuoliselle asuntokannalle on tarvetta. Asukkaat arvostavat myös monipuolisia asuinalueita: alueita, joissa on niin palveluita ja tekemistä kuin myös luontoa ja rauhaa. Uusilla asuinalueilla viihtyvyyttä vähentää alueen keskeneräisyys. Keskeneräisyys näkyy muun muassa palveluiden puuttumisena, rakentamisen aiheuttamina häiriöinä ja alueen epäsiisteytenä. Keskeneräisyys herättää kuitenkin osassa asukkaista positiivisia mielikuvia sen takia, että asuinalueen tiedetään kehittyvän. Keskeneräisillä asuinalueilla muutama vastaaja kehui vaikutus- ja osallistumismahdollisuuksia eli sitä, että itse saa vaikuttaa omalla mielipiteellään alueen kehittymiseen. Asumisen tulevaisuuden haaveissa korostui omistusasumisen lisäksi se, että asuinpaikka säilyisi lähellä nykyistä asuinaluetta. Vastaajien halu vaihtaa asumisen hallintamuotoa, asumisen kokoa ja toisaalta myös kokonaan asumistyyppiä kerrostalosta omakoti- tai rivitaloon kertoo kuitenkin toiveesta edetä asumisuralla, vaikka nykyiseen uuteen asuntoon ollaankin tyytyväisiä. Kuva 49. Uutta kerrostalorakentamista Vantaalla. 25

28 LIITTEET Liite 1. Kyselylomake 26

29 27

30 28

31 29