Verkostoyhteistyön tärkeys/ merkitys

Transkriptio

1 Verkostoyhteistyön tärkeys/ merkitys Yhteistyöllä osuvuutta osaamisen kehittämisen neuvonta- ja ohjauspalveluihin Uudenmaan ELY-keskus Hannele Torvinen Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti, verkostovalmentaja Jyväskylän ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu

2 Verkoston käsitteestä (mukaillen Jackson & Stainsby 2000; Valkokari 2009; Nykänen 2010; Torvinen 2011) 2 Hierarkiat Yrityksen kontrolloima liiketoiminta Julkisen hallinnon perinteinen johtamisja toimintatapa Hierarkiat/ verkostot Kontrolloidut suhteet Auktoriteetti Tiedon ja vallan kulku ylhäältä alas Verkostot Yhtymät Sosiaaliset verkostot Kumppanuudet Verkostot/ heterakkiat Yhteiset tavoitteet Yhteinen näkemys Vuorovaikutus Luottamus Toiminnot rakentuvat toistensa varaan Tieto kulkee vastavuoroisesti toiminnan tasolta toiselle Markkinat Markkinaehtoiset liiketoimintasuhteet Markkinat Kilpailusuhteet Taloudelliset arvot Hintakilpailu

3 Todellinen tutkimusmatka ei ole uusien maisemien etsimistä, vaan uusin silmin katsomista. (Marcel Proust) Kumppanit Periaatteet pelisäännöt/ strategia Yhteistyön prosessit Foorumit yhteistyön muodot Arvostus Resurssit Verkostot Oppiminen Joustavuus Täydentävyys Kattavuus Päällekkäisyydet Katvealueet Osaamisen kehittyminen Palvelujen kehittäminen Innovointi

4 Verkostojen kehittämisen vaihemalli (Torvinen 2008; Verka työkirja 2007, VTT) Verkoston kartoitus Oman organisaatio Verkostoyhteistyö Verkoston käyntikortti Organisaation verkostorooli palveluissa Verkoston toiminnan arviointi Organisaation laajennettu osaamiskartta Verkostostrategia Palveluverkoston taktiikka Verkoston jalostuva idea Verkostoitumisen ehdot Verkoston toiminta tarvitsee oman pedagogiikan

5 Asiakkaat Tarjouma Verkostoyhteistyö -caset Uudellamaalla TE-hallinto Tarjouma - koordinaatio - kommunikaatio - yhteistyö Tarjouma Oppilaitokset Dialogi Oppimisen tila

6 Ohjausverkostontoiminnan rakennevariaatiota (Torvinen et.al 2012, mukaillen Seppänen-Järvelä & Karjalainen 2006) Satunnaiset verkostot Kelluva rakenne verkostopalaverit Toistuvat verkostot Pysyvät verkostot yhteistyöneuvottelut verkostokartta tiimit konsultaatiot yhteistyöfoorumit Bench-learning ristiinkoulutus kehittämisryhmät yhteistyöryhmät Verkoston johtaminen, koordinointi Pysyvä rakenne Tilannekohtaisesti rakentuvat, kertaluonteiset verkostoyhteydet ja -tapaamiset - jaettu johtajuus; johtajuus kelluu Vakinaistetut verkostorakenteet - jaettu johtajuus; johtajuus monistuu Minkälaisia verkostorakenteita tarvitsemme?

7 Verkostojen siltaaminen (betweennes) = henkilö sijaitsee muiden henkilöiden välissä ja välittää heidän välistä vuorovaikutustaan - On jokaisen verkostotoimijan rooliin kuuluva tehtävä! Portinvartija Broker Lähetti Fasilitaattori Muutosagentti a g c b f h d i vrt. verkosto oppimisen tilana

8 Osallistuminen vs. hyväksyminen yksilö- ja organisaatiotasolla Itse keksitty ja kehitelty Osallistunut merkittävästi Osallistunut, vaikuttanut Annettu tilaisuus sanoa, mutta ei silloin osannut Päätetty kuulematta Täysin innostunut Suhtautuu myönteisesti Ei varsinaisesti vastusta jättää sikseen Päätetty vastoin tahtoa, selittämättä Päätetty loukaten ********************** Vastustaa passiivisesti, Suurentelee haittoja Vääristelee, sabotoi

9 Luottamus verkoston kehittyvänä prosessina (Harisalo & Miettinen 2010, 36-38; Lewicki & Bunker 1996, ; Reina & Reina 1999) Lewicki & Bunker (1996, ): 1. Arviointivaihe - ihmiset opettelevat tuntemaan toisensa ja arvioivat luottamusta (calculus-based trust): vaatii aikaa, keskeistä uhka/ pelko Reina & Reina 1999: 1. Sopimusperusteinen luottamus (contractual trust) - kuten arviointivaihe, keskeistä myönteisten asioiden merkitys 2. Tietämisen vaihe - ihmisten välille kehittyy tietämiseen perustuva luottamus (knowledge-based trust): osapuolet oppivat tuntemaan toisensa ja luottamaan toistensa valintojen ja käyttäytymisen ennustettavuuteen 3. Yhdenmukaisuuden vaihe - luottamus muuttuu tavoitteiden ja pyrkimysten yhdenmukaisuudeksi (identificatio-based trust); osapuolet ymmärtävät toistensa odotukset ja tarpeet ja ovat valmiita auttamaan ja jopa uhrautumaan niiden saavuttamiseksi 2. Luottamus kommunikaatioon (communication trut) - keskeistä ihmisten halu jakaa tietoa toisilleen, puhua totta, myötää virheensä, säilyttää luottamukselliset tiedot, antaa rakentavaa palautetta ja puhua hyvässä tarkoituksessa - tarkoituksena on varmistua tiedonkulun avoimuudesta 3. Luottamus toisten ammattitaitoon (competence trust) - siirrytään sanoista tekoihin; ihmisten tiedot ja taidot, erilaiset kyvykkyydet ja ihmisten valintojen moitteettomuus 4. Luottamus muutokseen (transformative trust) luottamuksen määrä ylittää kriittisen rajan, jonka jälkeen se alkaa vahvistua eksponentiaalisesti

10 Verkoston oppimisen periaatteita (Torvinen 2012 mukaillen Nancy M. Dixonia 1994) 1. Yhteisön, tiimin, organisaation ja koko verkoston näkeminen oppimisyksikkönä: osaaminen on yhteisöllinen tuote ja uudelle oppimisen tasolle pääsy edellyttää kollektiivina oppimista 2. Kaikilla tasoilla on oppimista rajoittavia uskomuksia: ovat useimmiten tiedostamattomia 3. Yhteinen toiminta: kaikilla verkoston toimijoilla on oppijan rooli 4. Kollektiivinen ymmärrys: oppimista voidaan tukea luomalla yhteisiä oppimisen paikkoja, erilaisia foorumeita (kohtaamista, jakamista, yhteistä tiedonmuodostusta ja merkityksenantoa) 5. Oppiminen vaatii aikaa 6. Yhteistyö ja yhteydet: tunnistetaan toisilta oppimisen merkitys

11 Bottom up vaiko top down? (Fullan , 60 ja 2003, 33.) Kumpikaan strategia ei yksin tuota koherenssia - top on liian etäinen ja bottom liian hämmentynyt Laajamittaisen uudistamisen onnistuminen vaatii omistajuuden syntymistä omistajuutta ei saavuteta pelkillä bottom up -strategioilla, vaikka TNO-palveluissa on pohjimmiltaan kyse paikallisten toimijoiden uusien merkitysrakenteiden ja osaamisen kehittymisestä paikallisella tasolla tuotettujen ideoiden siirtyminen laajempaan toimintaympäristöön ei useinkaan tapahdu tai niiden elinikä jää lyhyeksi ilman laajemman infrastruktuurin syntymistä, koordinointia Fullan varoittaa liiallisen struktuurin luomisen johtavan puolin ja toisin epäonnistumiseen, kun taas yritettäessä toimia ilman struktuuria koko kehittämistyö/-hanke kaatuu.

12 Kollektiivisen kapasiteetin kasvattaminen (Harris 2010, 197; Levin & Fullan 2008, ) Kapasiteetin kasvattamisessa päähuomio on toiminnan tuloksissa (vaikuttavuus) ja etusijalla se kapasiteetti, jolla tulos saavutetaan tavoite kirkkaana! Kapasiteetin kasvattaminen strategiana kasvattaa kaikilla verkoston toiminnan tasoilla yksilöllistä ja kollektiivista tietoa, osaamista ja motivaatiota. Tämä puolestaan synnyttää organisaatiorakenteiden uudistamistarpeita - olemassa olevat rakenteet säilyttävät usein nykykäytänteitä.

13 Strategiaan sitoutumisesta (Fullan 2003) Koherenssin luominen kehittämiseen liittyvän kokonaiskuvan (big picture) ja sen sisällä olevien osien yhteensovittamista siten, että uudet tavoitteet ja moraalinen pyrkimys yhdistyvät samaan kokonaisuuteen Moraalinen sitoutuminen sitoutumista päämäärään sekä sitoutumista toimintaan ja kehittämiseen ruohojuuritasolla (uusia menettelytapoja - policy, strategioita, mekanismeja ja toimintamalleja) synnyttää verkoston toimijoille mahdollisuuden laajentaa omia näkemysmaailmojaan ja yhteistä tiedonmuodostus (tukiverkostot) Keskiössä pitäisi olla ideointi ja toimijoiden ajattelun ja osaamisen kehittäminen, ei ohjelmien kehittäminen.

14 (a) Missä nyt mennään neuvonta- ja ohjauspalvelujen verkostoyhteistyössä? (b) Mitä neuvonta- ja ohjauspalvelujen verkostoyhteistyö tuottaa meille? TE-hallinnon ja oppilaitosten rooli Uudellamaalla? (d) Mitä voivat olla neuvontaja ohjauspalvelujen verkostoyhteistyön seuraavat askeleet? (c) Neuvonta- ja ohjauspalvelujen verkostoyhteistyön haasteet omille organisaatioille?