Ajankohtaista maatilaverotuksesta

Transkriptio

1 Ajankohtaista maatilaverotuksesta Timo Sipilä

2 Koulutusvähennys Hallitus on antanut eduskunnalle (HE 95/13) esityksen, jonka mukaan elinkeinotulon ja maatalouden tulon verotuksessa saisi tehdä lisävähennyksen, joka määräytyisi koulutukseen osallistuneiden työntekijöiden ja yrityksen keskimääräisen päiväpalkan perusteella. Lisävähennystä sovellettaisiin alkaen. Työntekijöiden koulutuskustannukset ovat yritykselle kokonaan vähennyskelpoista menoa EVL 7 :n tai MVL 6 :n mukaisina tulonhankkimismenoina. Vastaavasti myös yrityksen työntekijöilleen koulutuksen ajalta maksama palkka on yrityksen verotuksessa kokonaan vähennyskelpoista menoa.

3 Koulutusvähennys Esitetty lisävähennys on koulutusvähennykseksi nimetty laskennallinen, ylimääräinen vähennys, joka ei siis perustu yrityksen todellisiin tulonhankkimismenoihin. Lisävähennys olisi 50 % yrityksen keskimääräisestä päiväpalkasta. Vähennysoikeus koskisi vain niitä yrityksiä, jotka ovat laatineet yhteistoiminnasta yrityksissä annetussa laissa (334/07) tai taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä annetussa laissa (HE 99/13 eduskunnan käsiteltävänä) tarkoitetun koulutussuunnitelman Työntekijöiden verotusta ei muutettaisi.

4 Koulutusvähennys Koulutusvähennyksen saisi kunkin työntekijän osalta enintään kolmelta päivältä verovuoden aikana. Vähennykseen oikeuttaisi koulutus, joka liittyy työntekijän nykyisiin tai tuleviin työtehtäviin senhetkisen työnantajan palveluksessa. Koulutuksella tarkoitettaisiin esim. ulkopuolisen järjestämiä kurssimuotoisia koulutuksia, seminaareja ja konferensseja sekä yrityksen sisäisiä koulutuksia. Koulutusvähennystä ei sen sijaan saisi esim. perehdyttämisestä tai työnopastuksesta. Koulutusvähennystä ei saisi siltä osin kuin työntekijä on osallistunut koulutukseen loma- tai vapaa-aikanaan.

5 Koulutusvähennys Koulutusvähennykseen oikeuttavan koulutuksen edellytyksenä olisi yhden tunnin yhtäjaksoinen vähimmäiskesto. Koulutus voisi siten olla esim. työnantajan järjestämää kielikoulutusta, johon työntekijä osallistuisi vähintään yhden tunnin jaksoissa. Työnantajan olisi laadittava kirjallinen selvitys kunkin työntekijän osalta vähennyksen edellytysten täyttymisestä. Vähennysoikeus ei siten syntyisi pelkästään koko henkilöstön kattavan koulutussuunnitelman perusteella.

6 Koulutusvähennys Lisävähennyksen laskemiseksi yrityksen työntekijöiden keskimääräinen päiväpalkka kerrottaisiin verovuoden vähennykseen oikeuttavien kaikkien työntekijöiden koulutuspäivien määrällä ja näin saatu tulo jaettaisiin kahdella. Keskimääräinen päiväpalkka laskettaisiin siten, että työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain mukainen työnantajan työttömyysvakuutusmaksun perusteena oleva verovuoden palkkasumma jaetaan työnantajan keskimääräisellä työntekijämäärällä ja näin saatu osamäärä jaetaan luvulla 200.

7 Varojen arvostamislain muutos Hallitus on antanut eduskunnalle (HE 102/13) esityksen, jonka mukaan käytössä olevan asuinrakennuksen kiinteistöverotusarvoa laskettaessa rakennuksen jälleenhankintaarvosta vuosittain tehtävien ikäalennusten enimmäismäärää alennettaisiin siten, että kiinteistöverotuksessa käytettävä verotusarvo olisi vähintään 30 % jälleenhankinta-arvosta nykyisen vähintään 20 %:n asemesta. Ikäalennusten enimmäismäärää alennettaisiin 80 %:sta 70 %:iin.

8 Varojen arvostamislain muutos Muutos koskisi sekä vakituisia että muita asuinrakennuksia, kuten vapaa-ajan asuntoja. Muutos nostaisi vanhojen asuinrakennusten verotusarvoa enimmillään 50 %. Se koskisi vähintään 56 vuoden ikäistä puurakennusta ja 70 vuoden ikäistä kivirakennusta, jollei ikäalennusta ole perusparannusten tai huomattavien kunnossapitotöiden johdosta alennettu. Lisäksi rakennusten jälleenhankinta-arvojen perusteena olevia yksikköarvoja ollaan korottamassa vuodelle %:lla rakennuskustannusindeksin vuosimuutosta vastaavan korotuksen lisäksi. Korotuksen suuruus vastaa samaa kuin rakennuksen jälleenhankinta-arvoksi katsottaisiin 75 %:n osuus arvioiduista rakentamiskustannuksista nykyisen 70 %:n sijaan.

9 Varojen arvostamislain muutos Myös rakennusmaan verotusarvoihin ollaan tekemässä tasokorotus. Tonttihintakarttojen aluehintoja korotetaan yleisenä tasokorotuksena kahdella prosentilla, minkä lisäksi sääntöä, jonka mukaan verotusarvo on 73,5 % tavoitearvosta, muutetaan nostamalla osuus 75 %:iin. Lisäksi tarkistettaisiin tonttihintakarttojen aluehintoja siten, että aluehinta on vähintään 1 euro neliömetriltä. Päätökseen sisältyvää verotusarvon vuotuista korotusta koskevaa sääntöä, jonka mukaan verotusarvo voi nousta enintään 30 tai 20 % edellisestä vuodesta, tarkistettaisiin lisäksi siten, että sääntöä ei sovelleta, jos verovuoden yksikköhinta tonttineliömetriltä sen johdosta jäisi alle 0,75 euron. Rakennusmaan verotusarvo olisi siten koko maassa vähintään 0,75 euroa neliömetriltä. Muutokset vaikuttaisivat ensimmäisen kerran vuonna 2014 toimitettavassa kiinteistöverotuksessa.

10 Asuntovelan korkovähennys Asuntovelan korkovähennyksestä säädetään tuloverolain 58.2 :ssä. Sen mukaan vuonna 2014 vähennyksen määrä on 75 %. Vähennyksen määrää on asteittain alennettu vuosina 2012 (85 %) ja 2013 (80 %) hallitusohjelman mukaisesti. Osana kevään 2013 kehyspäätöstä hallitus on päättänyt edelleen rajata vähennyskelpoista osuutta. Esityksessä ehdotetaan, että vuodesta 2015 alkaen asuntovelan korkovähennyksen määrä olisi 70 %.

11 Energiaverotusta koskevan lainsäädännön muutos Maataloudessa käytetyistä polttoaineista maksettava veronpalautus rajattaisiin koskemaan kevyen polttoöljyn, biopolttoöljyn ja raskaan polttoöljyn energiasisältöveron osuutta sen suuruisena kuin siitä säädetään nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetussa laissa. Palautusta maksettaisiin kevyestä polttoöljystä ja biopolttoöljystä 6,65 senttiä litralta (vuodelta ,70 senttiä litralta) ja raskaasta polttoöljystä 7,59 senttiä kilogrammalta (vuodelta ,79 senttiä kilogrammalta). Kasvihuoneviljelijöiden ja muiden maatalousyrittäjien yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi sähköstä palautettavaa veroa korotettaisiin sähköveroon tehtävää korotusta vastaavasti 1,2 senttiin kilowattitunnilta (vuodelta ,0 senttiä kilowattitunnilta).

12 Energiaverotusta koskevan lainsäädännön muutos Hallitusohjelman mukaisesti maataloudelle siis palautetaan vuodesta 2014 lähtien vain polttoaineiden energiaverosisältöä vastaava määrä ja maatalouden rasitteeksi jää päästökaupan ulkopuolisena polttoaineiden hiilidioksidiveron määrä. Lain muutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan