YSTEAn hed-päivät

Transkriptio

1

2 TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO YSTEAn hed-päivät Lakimies Kaisu Ahtola

3 Käsiteltävät aiheet Kolmen päivän koulutusoikeus ja koulutussopimus Ajankohtaista Palkankorotukset sosiaalialan järjestöissä Pakkolait Matka-aika sosiaalialan järjestöissä YT-neuvottelujen perusteet - pikakertaus

4 Lähtökohtia TSL 2:1 :n yleisvelvoite: Työnantajan on huolehdittava siitä, että työntekijä voi suoriutua työstään myös yrityksen toimintaa, tehtävää työtä tai työmenetelmiä muutettaessa tai kehitettäessä. Työnantajan on pyrittävä edistämään työntekijän mahdollisuuksia kehittyä kykyjensä mukaan työurallaan etenemiseksi.

5 Ammatillisen osaamisen kehittämistä koskeva lakipaketti HE 99/2013 laiksi taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Ns. erillislaki yhteistoimintalakien muutokset laki koulutuksen korvaamisesta HE 95/2013 laeiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain muuttamisesta ja maatilatalouden tuloverolain muuttamisesta Työnantajalle verotuksessa myönnettävä koulutusvähennys Työntekijän verotus Verohallinnon ohjeluonnos Työntekijälle ei saisi muodostua koulutuksesta palkkana verotettavaa etua Lakipaketin tavoite tukea osaamisen kehittämistä työpaikoilla. HUOM! Laki ei aseta työnantajille velvollisuutta kouluttaa henkilöstöä eikä takaa työntekijöille oikeutta koulutukseen.

6 Mitä koulutusta laki koskee? Työnantajan oman organisaation koulutusta Erilaiset työnantajan järjestämät sisäiset koulutukset Ulkopuoliselta koulutusorganisaatiolta hankittua koulutusta Kurssimuotoiset koulutukset, seminaarit jne. Erilaista lisä- ja täydennyskoulutusta Oppisopimuskoulutus, näyttötutkinnot jne. Koulutuksena ei pidetä tavanomaista perehdytystä tai työhön opastusta

7 Mitä koulutusta laki koskee? Lain keskeinen tarkoitus ja tavoite, että osaamisen kehittämistoimista pääsisivät tulevaisuudessa osallisiksi työtekijät, jotka nykyisin useimmiten jäävät niiden ulkopuolelle Lakia sovelletaan sekä yksityisellä että julkisella sektorilla, pienillä ja suurilla työnantajilla (pl. kotitaloustyönantajat ja ne työnantajat, jotka eivät maksa työttömyysvakuutusmaksuja)

8 Henkilöstö- ja koulutussuunnitelman sisältö Työnantaja saa koulutusvähennyksen tai koulutuskorvauksen vain jos se on laatinut koulutussuunnitelman YT-lakien mukainen henkilöstö- ja koulutussuunnitelma» YTL:n mukainen henkilöstö- ja koulutussuunnitelma» Vapaaehtoinen koulutussuunnitelma

9 Koulutussuunnitelman sisältö Henkilöstön rakenne ja määrä ja arvio niiden kehittymisestä Periaatteet erilaisten työsuhdemuotojen käytöstä Arvio työntekijöiden ammatillisesta osaamisesta sekä ammatillisen osaamisen vaatimuksissa tapahtuvista muutoksista ja näiden syistä sekä tähän arvioon perustuvat vuosittaiset koulutustavoitteet henkilöstöryhmittäin Huomioitava myös mm. ikääntyvien työntekijöiden tarpeet ja työn ja perhe-elämän yhdistäminen Suunnitelmien, toimenpiteiden ja tavoitteiden seuranta Pienillä työnantajilla riittää suppeampi suunnitelma

10 Vähennyksen edellytykset Vähennyksen edellytyksenä on, että koulutuksen tulee sisältyä koulutussuunnitelmaan Jos koulutussuunnitelmaa ei ole, lisävähennystä ei saa Koulutuskustannukset saa edelleen vähentää Edellytyksenä myös, että palkkakustannuksiin ei ole saatu palkkatukea Koulutussuunnitelmat laadittava mahdollisimman pian Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran 2014 verotuksessa Vuoden 2014 aikana laadittavat henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat vastattava uutta lainsäädäntöä

11 Vähennykset Koulutuksen ajalta maksettava palkkaa Vähennystä ei saa, jos työntekijä osallistuu koulutukseen loma- tai vapaa-aikanaan Laskennallinen lisävähennys verotuksessa 50 %koulutuspäivien keskimääräisistä palkkakustannuksista. 3 päivää/työntekijä/vuosi 1 päivä on 6 tuntia

12 Työnantajalle maksettava koulutuskorvaus Ei-verovelvolliset työnantajat saavat vastaavan suuruisen koulutuskorvauksen (kuin verovähennys) toteutuneilta koulutuspäiviltä (laki koulutuksen korvaamisesta 2013/1140) Esim. kunnat ja seurakunnat 10 % prosenttia työnantajan koulutusajan palkkakustannuksista Valtiovarainministeriö (valtion viranomaiset) tai työttömyysvakuutusrahasto (muut) maksaa Muutoin samat edellytykset kuin verovähennyksellä

13 TES:n koulutussopimus Ammatillinen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutus: Suositus: toimihenkilöillä mahdollisuus työtaitojen kehittämiseksi tarpeelliseen ammatilliseen jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutukseen. Pidempiaikaiset määräaikaiset huomioitava Koulutuksen aiheuttamat kustannukset ja säännöllisen työajan menetys korvataan.

14 TES:n koulutussopimus Yhteinen koulutus Yhteinen, työpaikkakohtainen koulutus Korvataan kuin 2 :n mukainen koulutus Ammattiyhdistyskoulutus Kurssit hyväksytään liittojen välisessä koulutustyöryhmässä Toimihenkilöllä oikeus osallistua koulutustyöryhmässä hyväksytylle kurssille (kielteisestä vastauksesta ilmoitettava luottamusmiehelle 10 päivää etukäteen ja ilmoitettava syy) Palkkaa ei vähennetä koulutuksen ajalta (koskee hedien lisäksi YSTEAnja isojen työpaikkaosastojen puheenjohtajia)

15 Miten edistää työpaikoilla? Ole aktiivinen ota koulutus puheeksi työnantajan kanssa! Pienet työnantajat? Esimerkiksi ERTOn Emma-akatemia järjestää monenlaista hyödyllistä koulutusta. Kuka tahansa voi osallistua näihin koulutuksiin, mutta hinnat ovat ERTOn jäsenille huomattavasti edullisempia

16 Palkankorotukset sosiaalialan järjestöissä Taulukkopalkkoja korotetaan lukien 15 eurolla. Toimihenkilöiden henkilökohtaisia kuukausipalkkoja korotetaan myös 15 eurolla, ellei taulukkokorotuksesta johdu korkeampaa korotusta. Osa-aikatyössä korotuksen suuruus määräytyy suhteessa työaikaan. Tuntipalkkoja korotetaan 0,11 eurolla. Luottamusmies- ja työsuojeluvaltuutettukorvauksia korotetaan lukien 0,47 prosentilla.

17 Palkankorotukset sosiaalialan järjestöissä Esim. Toimihenkilön kuukausipalkka on 2000 euroa. Hän saa vuosisidonnaista takuuta 14 % ja erityistekijälisää 6 %, yhteensä 400 euroa. Hänen palkankorotuksensa määräytyy seuraavasti: [ euroa]+[( euroa)*0,2] 2015 euroa+403 euroa Palkankorotuksen suuruus on siten 18 euroa kuussa.

18 Matka-aika sosiaalialan järjestöissä Toimihenkilön matkustaessa säännöllisen työajan ulkopuolella voivat työaika ja työaikakorvaukset määräytyä tämä sopimuksen määräyksistä poiketen sen mukaan kuin paikallisesti on ollut käytäntönä tai siitä on paikallisesti sovittu Mikäli työhön liittyvään matkustamiseen kuluvaa aikaa ei ole huomioitu ajankäyttöä suunniteltaessa ja korvattaessa tai siitä ei paikallisesti muuta sovita, tulee matka-ajasta korvata vähintään puolet rahana tai aikana. Työnantaja voi päättää, annetaanko korvaus rahana vai aikana, milloin mahdollinen vapaa annetaan ja miten pitkän tasoittumisjakson kuluessa. Korvaus tai vapaa-aika annetaan kuitenkin viimeistään puolivuosittain.

19 Matka-aika sosiaalialan järjestöissä Työtuomioistuin: Sosiaalialan järjestöissä matka-aika tulee korvata myös ulkomailla ja yöllä matkustettaessa. Sosiaalialan järjestöjen työehtosopimuksessa on määräys työajan ulkopuolella matkustamisen korvaamisesta vapaana tai rahana vähintään 50 %:n korvauksella. Lisäksi talokohtaisesti on voitu sopia paremmista korvauksista. ERTOn näkemyksen mukaan määräystä on sovellettu ja tulee soveltaa samalla tavoin sekä yöllä että ulkomailla matkustamiseen kuin muutenkin työajan ulkopuolella tapahtuvaan matkustamiseen. Työehtosopimuksessa ei ole sovittu rajauksesta.