SEKSUAALINEN VÄKIVALTA PARISUHTEESSA JA ERON JÄLKEEN. Jussi Nissinen Avoinna kasvuun J&T

Transkriptio

1 SEKSUAALINEN VÄKIVALTA PARISUHTEESSA JA ERON JÄLKEEN Jussi Nissinen Avoinna kasvuun J&T

2 2 SISÄLTÖ Käsitteet Seksuaalirikoslaki Seksuaalisen väkivallan taustoja ja selitysmalleja Seksuaalisuus ja kontrolli Parisuhdedynamiikka Väkivalta parisuhteessa Seksuaaliseen väkivaltaan syyllistyneiden hoidollinen kohtaaminen

3 Vihan tunteet ja niiden hallinta Aggressiivinen käyttäytyminen Valta Väkivalta Seksuaalisuus ja kontrolli Seksuaalinen väkivalta Seksuaalinen väkivalta parisuhteessa KÄSITTEET JA NIIDEN VÄLISET YHTEYDET 3

4 SEKSUAALINEN VÄKIVALTA Toimintaa jolla loukataan yksilön seksuaalista itsemääräämisoikeutta Se voi olla Kulttuurin tai uskonnon sanelemaa Psyykkistä / henkistä Fyysistä 4

5 SEKSUAALINEN VÄKIVALTA Kulttuurin tai uskonnon sanelema seksuaalinen väkivalta Naisen alisteinen asema miehen tarpeisiin nähden Kieltäytyminen yhdynnästä voidaan tulkita itsekkyydeksi tai jumalan tahdon vastaiseksi Pakko-avioliitot Homoseksuaalisten suhteiden kieltäminen 5

6 SEKSUAALINEN VÄKIVALTA Psyykkinen / henkinen seksuaalinen väkivalta Parisuhteessa tapahtuva seksuaalisen itsetunnon toistuva/voimakas vaurioittaminen Lapsen tai alisteisessa/hoidettavan asemassa olevan ihmisen sitominen seksuaalissävyiseen emotionaaliseen suhteeseen 6

7 SEKSUAALINEN VÄKIVALTA Fyysinen väkivalta Hyväksikäyttö Raiskaus Myös parisuhteessa / avioliitossa Fyysinen vahingoittaminen seksin aikana Seksuaalinen kiduttaminen poislukien yhdessä sovittu bdsm, jossa selvät rajat ja turvakoodit 7

8 8 SEKSUAALIRIKOSLAKI Hallituksen esitys 2013

9 9 SEKSUAALIRIKOKSET Raiskaus Pakottaa toisen sukupuoliyhteyteen käyttämällä henkilöön kohdistuvaa väkivaltaa tai uhkaamalla käyttää väkivaltaa On sukupuoliyhteydessä henkilöön käyttämällä hyväkseen sitä että toinen on tiedottomuuden, sairauden, vammaisuuden, pelkotilan tai muun avuttoman tilan takia on kykenemätön puolustamaan itseään tai muodostamaan tai ilmaisemaan tahtoaan

10 10 SEKSUAALIRIKOKSET Törkeä raiskaus Raiskauksessa (tahallisesti) aiheutetaan vaikea ruumiinvamma, sairaus tai hengenvaarallinen tila Rikoksen tekevät useat tai siinä aiheutetaan erityisen tuntuvaa henkistä ja ruumiillista kärsimystä Kohteena on alle 18 v. henkilö Raiskaus tehdään erityisen raa alla, julmalla tai nöyryyttävällä tavalla Käytetään ampuma- tai teräasetta tai muuta hengenvaarallista välinettä taikka muuten uhataan väkivallalla

11 11 SEKSUAALIRIKOKSET Seksuaalinen hyväksikäyttö Asemaansa hyväksikäyttäen taivuttaa sukupuoliyhteyteen tai ryhtymään muuhun seksuaalista itsemääräämisoikeutta olennaisesti loukkaavaan seksuaaliseen tekoon tai alistumaan sellaisen teon kohteeksi alle 16 vuotiaan lapsen vuotiaan lapsen, jos tekijä on lapsen vanhempi tai vanhempaan rinnastettavassa asemassa lapseen nähden sekä asuu lapsen kanssa samassa taloudessa henkilön, joka on hoidettavana sairaalassa tai muussa laitoksessa ja jonka kyky puolustaa itseään on olennaisesti heikentynyt

12 12 SEKSUAALIRIKOKSET Seksuaalinen häirintä Koskettelemalla tai muulla siihen vakavuudeltaan rinnastettavalla tavalla tekee toiselle teon, joka on omiaan loukkaamaan toisen seksuaalista itsemääräämisoikeutta

13 13 SEKSUAALIRIKOKSET Määritelmät seksuaalirikoslain käyttämille termeille Sukupuoliyhteys sukupuolielimellä tehtävä tai siihen rinnastettava taikka sukupuolielimeen kohdistuva seksuaalinen tunkeutuminen Seksuaalinen teko Teko, joka tekijä ja kohteena oleva henkilö sekä tekoolosuhteet huomioon ottaen on seksuaalisesti olennainen

14 14 SEKSUAALIRIKOKSET Syyteoikeus Syyttäjällä on oikeus nostaa syyte ilman asianomistajan suostumusta raiskauksesta, törkeästä raiskauksesta ja seksuaalisesta hyväksikäytöstä Syyttäjä ei saa nostaa syytettä 18 v täyttäneeseen henkilöön kohdistuneesta seksuaalisesta häirinnästä, ellei asianomistaja ilmoita rikosta syytteeseen pantavaksi taikka ellei erittäin tärkeä etu vaadi syytteen nostamista

15 15 Psykopatologia - persoonallisuushäiriö - aivovaurio/dementi a - Rikollinen elämäntapa Kognitiiviset vääristymät Itsesäätelyn pettäminen Kulttuurin / uskonnon oikeuttama seksuaalinen väkivalta Seksuaalinen tarve, käsikirjoitus, mieltymys Seksuaalinen väkivalta parisuhteessa Tunnetaidot Parisuhdedynamiikka Turhautumine n Vihan tunne Parisuhdetaidot

16 16 VÄKIVALTA PARISUHTEESSA

17 Gottman: VÄKIVALTAISET PARISUHTEET Kyse on useimmiten (vaikutus)vallasta ja muutosvastarinnasta, ei niinkään aggressiosta sinänsä Väkivaltainen puoliso ei hyväksy mitään vaikutusvaltaa suhteessa itseensä puolisolleen 17

18 VÄKIVALTAA KÄYTTÄVIEN TYYPITTELY, GOTTMAN 18 Tyyppi 1 Väkivaltainen myös muiden seurassa Menettää malttinsa kun puoliso yrittää vaikuttaa hänen toimintaansa On keskusluissaan puolison kanssa alun perin defensiivinen, halveksiva, sotaisa Pulssi hidastuu konfliktitilanteissa, turvautuu aseiden käyttöön Tyyppi 2 Ei väkivaltainen muissa suhteissa Pyrkii eristämään puolisonsa muista ihmisistä, on mustasukkainen, kontrolloiva Keskustelussa puolison kanssa ei alussa aggressiivinen Pulssi tihentyy konfliktitilanteissa ja turvautuu nyrkkeihin

19 VÄKIVALTAA KÄYTTÄVIEN TYYPITTELY, AGGRESSIOTUTKIJAT Yleisesti väkivaltainen, antisosiaalinen Väkivaltainen myös parisuhteen ulkopuolella, hyvin väkivaltain parisuhteessa Päihteiden käyttöä, rikollisuutta Borderline/Dysforinen Parisuhteessa hyvin väkivaltainen, parisuhteen ulkopuolella jossain määrin väkivaltainen Psyykkistä problematiikkaa, borderline, epävarma kiintymyssuhde, masennusta.. Vain parisuhteessa/perheessä väkivaltaa käyttävä Väkivaltaisuus rajoittuu pari/perhesuhteeseen, ei psyykkistä problematiikkaa 19

20 20 SELITYSMALLEJA SEKSUAALISELLE VÄKIVALLALLE Seksuaalikiroksiin syyllistyneisiin kohdistunut tutkimustieto

21 21 FINKELHORNIN MALLI (1984) Seksuaalirikokset mahdollistuvat neliportaisen mallin kautta 1. On motiivi hyväksikäyttöön Seksuaaliset halut, motiivit, tarpeet 2. Ylittää sisäiset esteet Lupa toiminnalle, ajatusvääristymät 3. Ylittää ulkoiset esteet Sopivien tilanteiden hakeminen 4. Ylittää kohteen vastustuksen Uhrin suostuttelu, raiskaus

22 22 RISKITEKIJÄT MALLI (WARD +SIEGERT) Kehitystekijät Piirretekijät - Staattiset uusimisriskitekijät Väliaikaiset sisäiset riskiä nostattavat tekijät Itsesäätelyn pettäminen Seksuaalirikos Psykologiset tekijät: - Vakaat dynaamiset riskitekijät Laukaisevat ulkoiset tekijät

23 23 RISKITEKIJÄT -MALLI Kehitystekijät Seksuaaliset tai muut hyväksikäyttökokemukset Hylkäämiskokemukset Ongelmia varhaisissa kiintymyssuhteissa Piirretekijät - Staattiset uusimisriskitekijät Väliaikaiset sisäiset riskiä nostattavat tekijät Itsesäätelyn pettäminen Seksuaalirikos Psykologiset tekijät: - Vakaat dynaamiset riskitekijät Laukaisevat ulkoiset tekijät

24 24 RISKITEKIJÄT -MALLI Kehitystekijät Piirretekijät: Staattiset uusimisriskitekijät Antisosiaalisen käyttäytymisen historia Toistuva rikoskäyttäytyminen Psykologiset tekijät: Vakaat dynaamiset riskitekijät Seksuaalisen kiinnostuksen kohteet Vääristyneet asenteet Sosioaffektiivinen toiminta Itsehallinnan ongelmat Väliaikaiset sisäiset riskiä nostattavat tekijät Itsesäätelyn pettäminen Laukaisevat ulkoiset tekijät Seksuaalirikos

25 25 RISKITEKIJÄT -MALLI Kehitystekijät Piirretekijät - Staattiset uusimisriskitekijät Psykologiset tekijät: - Vakaat dynaamiset riskitekijät Väliaikaiset sisäiset riskiä nostattavat tekijät Poikkeava seksuaalinen kiihottuminen Poikkeavat seksuaaliset ajatukset ja fantasiat Läheisyyden tarve Negatiiviset ja positiiviset tunnetilat Itsesäätelyn pettäminen Seksuaalirikos Laukaisevat ulkoiset tekijät

26 26 RISKITEKIJÄT -MALLI Kehitystekijät Piirretekijät - Staattiset uusimisriskitekijät Väliaikaiset sisäiset riskiä nostattavat tekijät Itsesäätelyn pettäminen Päihtymys Burnout Masennus / Mania Seksuaalirikos Psykologiset tekijät: - Vakaat dynaamiset riskitekijät Laukaisevat ulkoiset tekijät Uhrien saatavuus Päihteiden käyttö Parisuhdedynamiikka

27 27 DYNAAMISET RISKITEKIJÄT 1. Seksuaalisen kiinnostuksen kohteet / seksuaalinen itsesäätely a) Seksuaalinen pakkomielle / voimakas seksuaalinen kiinnostus b) Seksuaalinen mielenkiinto kohdistuu lapsiin c) Seksualisoitunut väkivalta d) Rikoksen tekemiseen liittyvä muu seksuaalisen kiinnostuksen kohde Kuvaus riskitekijöistä a) Pakkomielteinen suhde seksiin b) Seksuaalinen mielenkiinto kohdistuu ensisijaisesti alle murrosikäisiin lapsiin c) Kiinnostus/mieltymys seksualisoitunutta väkivaltaa tai sadismia kohtaan d) Muu poikkeava seksuaalisen kiinnostuksen kohde, jolla on yhteys seksuaalirikokseen

28 28 DYNAAMISET RISKITEKIJÄT 2. Vääristyneet asenteet Kuvaus riskitekijöistä a) Vastakkaiset, alistavat asenteet b) Seksuaalinen oikeutus c) Lasten seksuaalista hyväksikäyttöä sallivat asenteet d) Raiskauksia sallivat asenteet e) Uskomukset jotka vahvistavat asennetta että naiset ovat petollisia a) Miehen oikeus alistaa naista, miehen hallitsevuutta korostavat asenteet b) Jos mies haluaa seksiä, hänen on sitä myös saatava c) Lapset itse haluavat seksiä. Se on heille hyväksi. d) Raiskauksia puolustavat asenteet e) Naiset ovat petollisia ja käyttävät miehiä vain hyväkseen.

29 29 DYNAAMISET RISKITEKIJÄT 3. Sosioaffektiivinen toimintakyky a) Riittämättömyys b) Vääristynyt läheisyystasapaino c) Ajattelu d) Emotionaalisen läheisyyden puutteet Kuvaus riskitekijöistä a) Kokemus yksinäisyydestä, alhainen itsetunto, kokemus ulkoisesta kontrollista b) Kokee turvallista läheisyyttä helpommin lasten kuin aikuisten kanssa (samaistuminen lapsiin) c) Ajattelussa korostuu epäluuloisuus, vihaisuus, kyvyttömyys nähdä asioita muiden ihmisten näkökulmista d) Läheisten intiimien aikuissuhteiden puuttuminen

30 30 DYNAAMISET RISKITEKIJÄT 4. Itsesäätely Kuvaus riskitekijöistä a) Elämäntyylin impulsiivisuus b) Puutteelliset ongelmanratkaisutaidot ja - kyvyt c) Heikko emotionaalinen kontrolli a) Impulsiivinen ja vastuuton päätöksenteko b) Kognitiivinen ongelmanratkaisu on epäonnistunutta c) Tunnereaktiot ovat hallitsemattomia

31 POIKKEAVAT SEKSUAALISET KÄSIKIRJOITUKSET JA SUHDESKEEMAT Häiriintyneet seksuaaliset käsikirjoitukset + vääristyneet ihmissuhdeskeemat Seksi/intiimisyys sekaannus Haavoittuvuus = seksuaalinen tarve Suhteet koetaan seksuaalisuuden kautta Suhteet ovat lopulta epätyydyttäviä, lyhytaikaisia 31

32 Normaalit seksuaaliset käsikirjoitukset Ongelmia tunteiden säätelyssä EPÄONNISTUNUT TUNTEIDEN SÄÄTELYSYSTEEMI Emotionaaliset rakenteet tunnistamattomia ja kontrolloimattomia Varhain muodostunut linkki seksin ja emotionaalisen hyvinvoinnin välille Ei osaa hyödyntää sosiaalista tukea stressaantuneena vihaa ja vaikeus hallita tunteita Seksi lapsen kanssa tarpeiden tyydyttämiseksi ja kumppanin rankaisemiseksi 32

33 33 Emotionaaliset kyvyt: EPÄONNISTUNUT TUNTEIDEN SÄÄTELYSYSTEEMI 1. Tietoisuus tunnetiloistaan 2. Kyky tunnistaa ihmisten tunteita 3. Kyky käyttää kulttuurissa vallitsevaa tunneviestintää, tunnekieltä 4. Kyky reagoida empaattisesti toisiin ihmisiin 5. Kyky sopeuttaa tunneilmaisut ympäristöön 6. Kyky hallita vastenmielisiä tunteita 7. Ymmärrys tunteiden keskeisestä merkityksestä ihmisten välisessä suhteissa ja toiminta sen mukaan 8. Emotionaalinen autenttisuus, kyky tuntea tilanteen mukaisia tunteita

34 34 EPÄONNISTUNUT TUNTEIDEN SÄÄTELYSYSTEEMI Tunne-elämän säätelyongelmat Tunteiden välttäminen Haitalliset tavat tunteiden säätelyssä: päihteet, kivun tuottaminen, itsetyydytyksen ylikäyttö Selviytymiskeinojen vähäisyys Tunnetilojen heikko eriytyneisyys

35 ANTISOSIAALISET KOGNITIOT / SKEEMAT Normaalit seksuaaliset käsikirjoitukset Rikollista käyttäytymistä edistävät asenteet ja uskomukset Yleiset antisosiaaliset taipumukset Patriarkaaliset asenteet ja itsensä asettaminen muiden yläpuolelle Välinpitämättömyys lapset/seksuaalisuus -normistoa kohtaan Hyödyntää kaikki mahdollisuudet itsensä tyydyttämiseen 35

36 36 SEKSUAALISUUS JA KONTROLLI

37 Kulttuuriset käsikirjoitukset / teemat JACK MORIN: SEKSUAALISET KÄSIKIRJOITUKSET varhain omaksuttuja itsestään selvyyksiä, mikä on sopivaa seksuaalista käyttäytymistä 37 Sisäiset käsikirjoitukset kullakin on yksilöllisiä keskeisiä eroottisia teemoja, jotka voivat toteutua monin eri tavoin ja perustuvat kunkin kokemuksiin ja ominaisuuksiin Vuorovaikutteiset käsikirjoitukset / teemat minä suhteessa toisiin pari-, perhe- ja verkostosuhteissa muodostuvia

38 JACK MORIN: EMOTIONAALISIA KIIHOTTIMIA Läheisyys: rakkaus, hellyys, mieltymys, yhteys, ykseydentunne, arvostus Ahdistus: pelko, haavoittuvuus, heikkous, huoli, hermostuneisuus Syyllisyys: katumus, tuhmuus, likaisuus, häpeä Viha: vihamielisyys, halveksunta, viha, suuttumus, kosto 38 Kaikki nämä voivat lisätä tai vähentää kiihottumista tai olla neutraaleja riippuen henkilön seksuaalisista käsikirjoituksista ja tilanteesta

39 KONTROLLIN MERKITYS MIEHILLE Tutkimukset ennenaikaisesta/herkästä siemensyöksystä: Suurimpana haittana miehet ovat kuvanneet kontrollin menettämisen tunteen Miehelle tärkeää säilyttää kontrollin tunne mahdollisimman pitkälle seksissä? Kysymyksiä: 1. Voiko seksuaalinen väkivalta olla joskus miehen tapa ylläpitää kontrollin tunnetta suhteessa omaan seksuaalisuuteensa? 2. Voiko seksuaalinen väkivalta olla joskus miehen tapa ylläpitää kontrollin tunnetta suhteessa omaan miehisyyteensä? 3. Voiko seksuaalinen väkivalta olla joidenkin kohdalla seurausta siitä että aggressio on keskeinen osa ko. miehen seksuaalista käsikirjoitusta, jolloin aggressio johtaa seksuaaliseen kiihottumiseen 39

40 40 TEKIJÄN SUKUPUOLEN MERKITYS

41 41 MIES TEKIJÄNÄ Kulttuurinen ennakko-olettama että seksuaaliseen väkivaltaan syyllistyy mies ja se tulee myös tutkimuksissa vahvasti esille Patriarkaatin merkitys? Kasvatuksen merkitys? Miehen seksuaalisuuden erityisyys Toiminnallisuus Kontrollin merkittävyys Nainen kohteena: kulttuurinen ennakko-olettama Miesten välisissä suhteissa tapahtuva seksuaalinen väkivalta?

42 42 NAINEN TEKIJÄNÄ Vähäiselle huomiolle jäänyt toistaiseksi Miehen häpäisy Fyysinen väkivalta Naisten välisissä suhteissa Symbioosin ja erillisyyden välinen jännite voi laueta seksuaaliseksi väkivallaksi

43 43 OMA LAPSI KOHTEENA Miehen seksuaalisen tarpeen sanelema Voi liittyä emotionaalisen kasvun keskeneräisyyteen tai väkivaltaiseen luonteeseen Voi liittyä myös pettymykseen parisuhteen seksuaalidynamiikassa Nainen voi toimia mahdollistajana Usein toteutuu fyysisenä kosketteluna tai yhdyntänä Naisen seksuaalisen tarpeen sanelema Voi liittyä emotionaalisen kasvun keskeneräisyyteen tai väkivaltaiseen luonteeseen Voi liittyä myös pettymykseen parisuhteen seksuaalidynamiikassa Usein toteutuu eroottissävyisenä emotionaalisen sitomisena tai oman seksuaalisuuden jakamisena lapselle

44 44 PARISUHDEDYNAMIIKKA John M. Gottmanin tutkimus parisuhteiden toimivuutta edistävistä ja estävistä tekijöistä

45 45 TUNNEREAKTIOT Kielteiset / myönteiset tunnereaktiot On eri tavoin parisuhteeseen vaikuttavia kielteisiä tunteita Myös kielteiset tunteet voivat palvella myönteisiä asioita parisuhteessa Toimivat hälytyskelloina Suru, suuttumus, pelko Aggressio omien rajojen ylläpitämisessä Tapa, jolla erimielisyydet otetaan puheeksi, on ratkaiseva tekijä

46 46 TUHON ENNUSMERKIT Neljä parisuhteen tuhon ennusmerkkiä (ennusti 85% varmuudella avioeron) 1. Kritisismi Kielteisten piirteiden yleistäminen ja ikuistaminen 2. Defensiivisyys Mahdolliselta kritiikiltä suojautuminen 3. Halveksunta Toisen yläpuolelle asettuminen. Myrkkyä rakkaudelle 4. Linnoittautuminen Vuorovaikutuksesta kokonaan vetäytyminen

47 47 KORJAUSYRITYKSET Vaikeimmissakin suhteissa on toistuvia yrityksiä korjata tilannetta Niiden onnistuminen ei näytä olevan riippuvainen itse ratkaisumenetelmästä Ajoituksella on merkitystä (=varhainen auttaa) Se että pari oppii itse korjaamaan keskinäistä vuorovaikutustaan on terapian keskeinen tavoite

48 TUNTEIDEN VASTAVUOROISUUS 1. Ei intensiivisten tunteiden vastavuoroisuus vihaisuus -> vihaisuus Intensiivisten tunteiden vastavuoroisuus halveksunta -> halveksunta 3. Kielteisten tunteiden eskaloituminen vuorovaikutuksessa vihaisuus -> halveksunta Muodostaa merkittävän riskin parisuhteen hyvinvoinnille

49 49 ESKALOITUVA KIERRE Seksuaalisuus voidaan ottaa mukaan eskaloituvaan kielteisten tunteiden kierteeseen Toisen seksuaalisen itsetunnon loukkaaminen fyysinen seksuaalinen väkivalta

50 MYÖNTEISTEN TUNTEIDEN VAIKUTUS 50 Hyvin toimivissa parisuhteissa (ja vain niissä) myönteisiä tunteita käytettiin onnistuneesti parisuhdeongelmien ja kielteisten tunteiden lieventämiseen, erityisesti itsensä rauhoittamiseen Silloin kummankin itsetunto saa vahvistusta ja ei synny tarve olla puolustus/hyökkäysasemissa

51 51 HYVIN TOIMIVA PARISUHDETALO Perusta Perusta Yhteisten merkitysten luominen: Yhteisyyteen liittyvät rituaalit, roolit, tavoitteet, symbolit Unelmien ja pyrkimysten todeksi tekeminen (parisuhteen umpisolmujen välttäminen) (1) Dialogi pysyvistä ongelmista, (2) Ratkaistavissa olevien ongelmien tehokas ratkaisu, (3) fysiologinen rauhoitt(a/u)minen Myönteisen tunneilmaston vallitsevuus Vaikuttaa korjausyritysten onnistumiseen konfliktitilanteissa Toistensa puoleen kääntyminen vs. poispäin kääntyminen Emotionaalinen pankkitili Kiintymyksen ja keskinäisen ihailun osoittaminen Kognitiivinen tila Rakkauskartat

52 52 ERON JÄLKEEN

53 53 ERON LOUKKAAVUUS Kun toinen on pitänyt parisuhdetta keskeisenä osana omaa sosiaalista ja psyykkistä kenttää Kyvyttömyys eriytyä Eron loukkaavuus omalle integriteetille Eron loukkaavuus seksuaaliselle itsetunnolle Ajatus toisesta miehestä/naisesta seksissä ex-puolison kanssa voi tuntua täysin sietämättömältä Raiskaus Viha toisen halventaminen Kieltäminen Seksin kautta omistaminen

54 54 SEKSUAALISEEN VÄKIVALTAAN SYYLLISTYNEEN HOIDOLLINEN KOHTAAMINEN

55 55 KOKONAISVALTAISUUS Sosiaalisen elämäntilanteen huomioonottaminen Läheissuhteet (parisuhde, lapset, lapsuuden perhe) Sosiaalinen verkosto Työelämä Voimavarat riskit Kognitiivisen ja emotionaalisen kehityksen huomioonottaminen Stigman / häpeän tunnistaminen ja huomioonottaminen

56 56 KOKONAISVALTAISUUS Luottamuksellisen suhteen/kontaktin rakentaminen Sosiaalisen selviytymisen tukeminen Kognitiivisten skeemojen ja ajatusvääristymien tunnistaminen ja työstäminen Tunne-elämän kipukohtien tunnistaminen ja työstäminen Häpeän / stigman työstäminen Syyllisyyden käsittely Kokonaisvaltainen kuntouttaminen

57 KOGNITIIVIS- BEHAVIORAALISET HOITO- OHJELMAT 57 Yleensä ryhmähoitona, esim. vankilassa tai psykiatrisilla osastoille Tutkitaan dynaamisia riskitekijöitä ja työstetään niitä uskomuksia ja ajatusmalleja, joita seksuaalirikoksiin liittyy Autetaan tiedostamaan uhrin kokemuksia ja kehittämään empatiataitoja Kehitetään taitoja, joita rikoksen uusimisen välttämiseen tarvitaan

58 LÄÄKETIETEELLISET HOIDOT Lääkehoidot Antiandrogeenilääkitys (kemiallinen kastraatio) Mielialalääkitys (serotoniinilääkitys) Hormonaalinen lääkitys Kastraatio Ei poista välttämättä seksualisoituneita mielikuvia ja toimintamalleja 58

59 59 Lääkkeillä voidaan vähentää Seksuaalista halua Seksuaalisia impulssikäyttäytymistä Pakko-oireisuutta Ahdistuneisuutta Lääkkeillä ei voida vaikuttaa Parafiilisiin mielikuviin Parafilian perusmekanismeihin

60 60 PARITERAPIAN MAHDOLLISUUS? John M. Gottmanin malli parisuhdedynamiikan korjaamiseksi

61 MILLOIN PARITERAPIASTA APUA Kun väkivaltaan syyllistynyt saanut pitkäjänteistä terapeuttista apua väkivaltaiseen seksuaaliseen käyttäytymiseensä Yksilö ja ryhmähoidot Kun seksuaalista väkivaltaan kokenut on saanut pitkäjänteistä terapeuttista apua väkivaltakokemuksien tuottamiin traumoihin Kun seksuaaliseen väkivaltaan parisuhteessa syyllistyneellä ei ole ollut muuta väkivaltaista käyttäytymistä 61

62 DIFFUUSI FYSIOLOGINEN KIIHOTTUMINEN Diffuusi fysiologinen kiihottuminen = DFK Aktivoituu vaaratilanteissa Pako tai taistelu Havainnointi valpastuu etsimään vaaran merkkejä eikä pysty silloin prosessoimaan juurikaan muuta informaatiota Parhaitenkin toimivassa parisuhteessa on todella vaikea kuunnella toista DFK-tilanteissa: ei oteta vastaan uutta tietoa vaan turvaudutaan vanhaan käyttäytymiseen 62

63 DIFFUUSI FYSIOLOGINEN KIIHOTTUMINEN Yksittäisten tunteiden voimistuminen ei vaikuta DFK:han DFK nousee reaktiona voimakkaiden tunteiden sekoitukseen: Aktiivinen selviytyminen, viha -> sympaattinen/adrenaliini aktivoituminen Avuttomuus, passiivinen reagointi -> kortikaalinen prosessi -> kortisolin erittyminen Diffuusi fysiologinen kiihottuminen DPA syntyy silloin kun ihminen kokee itsensä yhtä aikaa vihaiseksi ja avuttomaksi, kyvyttömäksi muuttamaan mitään 63

64 64 SUKUPUOLTEN EROJA Riidan jälkeen miehillä pidempään stressiä ylläpitäviä ajatuksia (Gottman) Miehet joutuvat tunteiden vietäväksi herkemmin toisen pienemmistä negatiivisista käyttäytymisistä (Gottman) Miehen kyky rauhoittaa itseään ja puolison kyky käyttää huumoria miehen rauhoittamiseen ennusti suhteen kestävyyttä (Gottman)

65 65 TYÖSKENTELY VOIMAKKAIDEN TUNTEIDEN KANSSA Vihan, surun, pelon, loukkaantumisen, pettymyksen tai halveksunnan kanssa on parasta työskennellä terapiassa silloin kun kyseiset tunteet ovat aktivoituneet. Parin tulee oppia tyynnyttämään itseään ja toistaan ja vähentämän DFK-tilaa Esim. aikalisä (min 20 min) vetäytymisrituaali

66 TYÖSKENTELY VOIMAKKAIDEN TUNTEIDEN KANSSA 66 Parasympaattisen hermoston kehoa rauhoittava toiminta mahdollistaa intiimisyyden Parin tulisi oppia tyynnyttämään itsensä ja toisensa fysiologisella tasolla Optimaalinen pulssin parin vuorovaikutuksen kannalta < 100

67 67 PARITERAPIAN PERUSTA 1. Ensisijainen työskentelyn areena on dyadinen (parin välinen työskentely) eikä triadinen (kolmen välinen) Terapeutti toimii valmentajana Tavoitteena että pari oppii rakentavaan yhteistyöhön Varottava sitä että oppivat odottamaan terapeutin väliintuloja Terapeutti antaa heille työvälineet korjata vuorovaikutustaan

68 68 PARITERAPIAN PERUSTA 2. Parin tulee olla terapiassa tunnetiloissaan voidakseen oppia selviytymään niiden kanssa entistä paremmin Kaikki tunteet ja toiveet ovat ok ja ne pitäisi voida ilmaista Se mitä opimme silloin ollessamme vihaisia muistuu mieleen kun seuraavan kerran olemme vihaisia Sama pätee diffuusiin fysiologiseen kiihottumiseen (DPA): miten opin rauhoittamaan itseni ja toisen

69 69 PARITERAPIAN PERUSTA 3. Terapeutin ei tule toimia rauhoittajana / tyynnyttelijänä Jos terapeutti tekee sen, pari tulee hänestä riippuvaiseksi Terapeutin tulee opettaa paria, kun se on voimakkaassa tunnetilassa, itse rauhoittumaan, niin että voivat ratkoa ongelmiaan paremmin Näin voi tapahtua uudenlainen ehdollistuminen: kumppanin läsnäolo tai ääni ei ole enää merkki tunnevyörystä vaan se voi olla rauhoittava merkki

70 70 KIRJALLISUUTTA T. A. Cavell, Kenya T. Malcom (Eds.) (2007): Anger, Aggression and Interventions for Interpersonal Violence. Kirsti Lagerspetz (1998): Naisten aggression. W. L. Marshall, Y. M. Fernandez, L. E. Marshall, & G. A. Serran (2006): Sexual offender treatment. W.L. Marshall, T. Ward, R.E. Mann, H. Moulden, Y.M. Fernandez, G. Serran, L.E. Marshall (2005): Working Positively With Sexual Offenders: Maximizing the Effectiveness of Treatment. J. Interpers Violence Elina Reenkola (2008): Nainen ja viha. Aggressio voimavaraksi M. C. Seto (2008): Pedophilia and Sexual Offending Against Children T. Ward, D.L.L. Polaschek & A. R. Beech (2006): Theories of sexual offending.