Luennon sisältö: Seksuaalirikokset RL 20:1-9. Poliisin tietoon tulleet seksuaalirikokset (RL 20) vuosina

Transkriptio

1 Seksuaalirikollisen kuntoutus vankilassa Digitaaliseen mediaan liittyvä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö Nina Nurminen Yliopettaja, psykologi Rikosseuraamusalan koulutuskeskus, Vantaa sposti: Puh: Luennon sisältö: Seksuaalirikosten määrät ja tuomiot Seksuaalirikosten uusiminen ja uusimisen riskitekijät Seksuaalirikollisen kuntoutus osana seuraamuksen täytäntöönpanoa, kuntoutuksen tavoitteet Seksuaalirikokset RL 20:19 Poliisin tietoon tulleet seksuaalirikokset (RL 20) vuosina Raiskaus Raiskauksen yritys Törkeä raiskaus Törkeä raiskauksen yritys Pakottaminen sukupuoliyhteyteen, yritys Pakottaminen seksuaaliseen tekoon, yritys Seksuaalinen hyväksikäyttö, yritys Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö, yritys Törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö Seksikaupan koht. olevan hlön hyväksikäyttö, yritys Seksuaalipalvelujen ostaminen nuorelta, yritys Paritus, törkeä paritus Rikollisuustilanne Finlandiatalo, 2010/OPTL:n Helsinki tutkimuksia 258 Raiskaus, törkeä raisk, pakott. suk.puoliyh (RL20:13) Lapsen seksuaalinen hyv.käyttö (RL20:67) Muut seks.rikokset (RL20:45, 89) 1

2 Yleisimmissä alioikeuksissa rangaistukseen tuomitut (seksuaalirikokset,rl 20) vuosina Raiskaus, törkeä raisk, pakott. suk.puoliyh 250 (RL20:13) 200 Lapsen seksuaalinen 150 hyv.käyttö (RL20:67) Rikollisuustilanne 2010/OPTL:n tutkimuksia 258 Muut seks.rikokset (RL20:45, 89) Seuraamukset vuonna 2009 (RL 20:19) RL20:19 Raiskaus, raiskauksen yritys, törkeä raiskaus, törkeän raiskauksen yritys Pakottaminen sukupuoliyhteyteen, yritys Pakottaminen seksuaaliseen tekoon, yritys Seksuaalinen hyväksikäyttö, yritys Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö, yritys, törkeä Seksikaupan koht.olevan hlön hyväksikäyttö, yritys Seksuaalipalvelujen ostaminen nuorelta, yritys Vankila 57 Paritus, törkeä paritus 3 Rikollisuustilanne Finlandiatalo, 2010/OPTL:n Helsinki tutkimuksia Yhdyskuntapalvelu Ehdollinen Sakko Seksuaalirikosten uusiminen tutkimusten mukaan Kuinka moni uusii seksuaalirikoksen? Hanson et al. 2002: Seksuaalirikoksista tuomituista 17,3 % uusi seksuaalirikoksen tuomion jälkeen metaanalyysi: 42 tutkimusta, 9000 vankia Hansonin ja Harrisin (2004) laajan metaanalyysitutkimuksen mukaan seksuaalirikoksista tuomituista 14% uusi seksuaalirikoksen viiden vuoden seurantaajalla ja 24 % 15 vuoden seurantaajalla 2

3 Seksuaalirikolliset ja rikoksen uusiminen suomalaisessa aineistossa Viime aikaisessa (Hinkkanen, V. 2009, Optula) suomalaisessa selvityksessä todettiin, että seksuaalirikoksista tuomituista 5,6% uusi seksuaalirikoksen seurantaajan ollessa yhdeksän vuotta. Kolmen vuoden seurantaajalla seksuaalirikoksen uusi n. 2% Kiintoisa tulos oli se, että henkilön uusimisriski ei muuttunut ajan kuluessa tuomiota seuraavina vuosina. (Hinkkanen, V, 2009). (Esim.Doren,D 2004: Craig et al 2004) Seksuaalirikosten uusijat eroavat niistä, jotka syyllistyvät uusiin rikoksiin, mutta eivät seksuaalirikoksiin tai eivät uusi lainkaan rikoksia Hyvin matala todennäköisyys jatkaa seksuaalirikosten tekemistä Vähän staattisia ja dynaamisia uusimisriskitekijöitä Useita suojaavia tekijöitä, joita vahvistetaan rangaistusaikana Hyvin korkea todennäköisyys jatkaa seksuaalirikosten tekemistä Useita staattisia ja dynaamisia riskitekijöitä Runsaasti puutteita niissä valmiuksissa, joita rikoksettomaan Seksuaalirikollisen kuntoutuksen tavoitteiden tulee perustua tuomitun yksilöllisiin tekijöihin ei pelkästään rikoksen laadun perusteella tehtyihin tulkintoihin elämään tarvitaan Kuntoutuksen näkökulmasta erot seksuaalirikosten uusimisessa tarkoittavat sitä, ettei jokainen seksuaalirikoksesta tuomittu tarvitse kaikkein intensiivisintä kuntoutusta eikä kaikkein intensiivisinkään kuntoutus yksinään ole riittävää joillekin tuomituista Lisäksi kuntoutuksen kohteissa voi olla merkittäviäkin yksilöllisiä vaihteluja, mitä ei voi päätellä rikoksen laadun perusteella 3

4 Pelkällä vankeusrangaistuksella (ilman mitään muuta interventiota) ei useinkaan ole vaikutusta rikollista käyttäytymistä aikaansaaviin ja sitä ylläpitäviin tekijöihin seksuaalirikollisilla Lainsäädäntöperusta Laki rikosseuraamuslaitoksesta 1 luku 2 Toiminnan tavoite Laitoksen toiminnan tavoitteena on yhdyskuntaseuraamusten ja vankeusrangaistusten täytäntöönpano siten, että lisätään tuomittujen valmiuksia rikoksettomaan elämäntapaan sekä edistetään heidän elämänhallintaansa ja sijoittumistaan yhteiskuntaan Rikosseuraamuslaitoksen toimintaa ohjaavassa lainsäädännössä täytäntöönpanon lähtökohtana on jokaiselle seuraamukseen tuomitulle tehtävä yksilöllinen rangaistusajan suunnitelma, joka perustuu hänen tarpeidensa ja riskiensä kartoitukseen Seksuaalirikollisten vaikuttava kuntoutus edellyttää arviointia ja siihen perustuvaa työskentelyn 1) STAATTISET RISKITEKIJÄT Millä todennäköisyydellä rikoksentekijä uusii seksuaalirikoksen lyhyellä ja pitkällä aikavälillä? (esim. Static 99, RiskMatrix2000) työskentelyn intensiteetti yksilöllistä kohdentamista 3) AKUUTIT DYNAAMISET RISKITEKIJÄT Minkälaiset välittömät tekijät (ympäristöön, käyttäytymiseen liittyen) lisäävät riskiä syyllistyä seksuaalirikokseen) 2) VAKAAT DYNAAMISET RISKITEKIJÄT (esim. Hanson&Harris,2002) Minkälaisilla henkilökohtaisilla ominaisuuksilla/piirteillä on yhteyttä uusimisriskiin? työskentelyn tavoitteet seurataan ja arvioidaan koko työskentelyn ajan 4

5 1) Rikosmyönteistä ajattelua ja toiminta tukevat ihmissuhteet Ihmissuhteet jotka mm. tukevat arvioitavan rikosmyönteistä ajattelua ja altistavat rikosten tekemiseen? Kuntoutuksen kohteet seksuaalirikollisilla (Hanson&Harris,2002) 2)Erilaiset ihmissuhdevaikeudet 1) Ongelmia parisuhteessa? Onko intiimiä, vastavuoroista parisuhdetta? 2) Kokeeko tekijä emotionaalista samaistumista lapsiin? 3) Ilmentääkö tekijä vihamielisyyttä naisia kohtaan? 4)Kokeeko tekijä tunneperäistä yksinäisyyttä/yleistä sosiaalista torjuntaa/yksinäisyyttä? 5) Ilmentääkö tekijä yleisesti välinpitämättömyyttä muita ihmisiä kohtaan? 3) Erilaiset seksuaaliseen itsesäätelyyn liittyvät tekijät 1) Ilmentääkö tekijä seksuaalisia pakkomielteitä? 2) Käyttääkö tekijä seksiä copingkeinona/selviytymiskeinona 3) Ilmentääkö tekijä kiinnostusta poikkeaviin seksuaalisen kiinnostuksen kohteisiin? 4) Seksuaalista väkivaltaa tukevat asenteet 1) Kuinka tekijä oikeuttaa rikoksensa (voimakas teon oikeuttaminen) 2) Ilmentääkö tekijä raiskausmyönteisiä asenteita 3) Ilmentääkö tekijä lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä/ ahdistelua tukevia asenteita 5) Itsesäätelyyn ja oman toiminnan ohjaukseen yleisesti liittyvät vaikeudet 1) Onko tekijän käyttäytyminen impulsiivista? 2) Ilmentääkö tekijä toiminnassaan heikkoja kognitiivisia ongelmanratkaisutaitoja? 3) Ilmentääkö tekijä negatiivista emotionaalisuutta tai vihamielisyyttä? 7) Yhteistyö valvonnan kanssa/ motivaatio kuntoutukseen Ketkä uusivat seksuaalirikoksia ja miksi? Seksuaalirikosten uusimisen muistisääntö Useita tutkimuksia, esim. Serin, Mailloux ja Malcom 2001) Raiskauksiin syyllistyneet uusivat lapsen seksuaalisia hyväksikäyttäjiä useammin ja nopeammin, raiskaajat uusivat usein myös muita kuin seksuaalirikoksia Insestiin syyllistyneet uusivat harvemmin kuin ne, joiden uhrit ovat olleet perheen ulkopuolisia. Tällöinkin uusitaan muita muita kuin seksuaalirikoksia Nuoremmat rikoksentekijät uusivat vanhempia useammin Ne tuomitut, jotka toistuvasti uusivat seksuaalirikoksia, syyllistyvät myös muihin rikoksiin eli pelkästään seksuaalirikoksiin erikoistuminen on epätavallista Ennustavia / riskitekijöitä seksuaalirikosten suhteen Seksuaalirikoshistoria aiemmat seksuaalirikokset uhrien ominaispiirteet sukulaisuussuhteen puuttuminen tuntemattomuus miesuhrit aikainen aloitusikä moninaiset/erilaiset seksuaalirikokset seksuaalirikokset, joissa ei fyysistä kontaktia 5

6 Ennustavia / riskitekijöitä seksuaalirikosten suhteen Seksuaalinen poikkeavuus a) poikkeava seksuaalinen kiinnostus lapset muut parafiliat b) seksuaalinen yliorientoituminen c) seksuaaliselle hyväksikäytölle myönteiset asenteet lapset ovat seksuaalisesti aktiivisia ja hakeutuvat seksikontakteihin aikuisen kanssa seksistä lapsen kanssa ei ole lapselle haittaa Ennustavia / riskitekijöitä seksuaalirikosten suhteen Elämäntavan kriminaalisuus/epävakaus aiemmat rikokset nuorena ja aikuisena lapsuuden käytöshäiriöt elämäntavan epävakaisuus holtiton, vastuuton käyttäytyminen vaikeudet työllistyä persoonallisuushäiriöt antisosiaalinen, psykopatia, jne. Ennustavia / riskitekijöitä seksuaalirikosten suhteen Ihmissuhdevaikeudet (tunneperäinen) samaistuminen lapsiin intiimin parisuhteen puuttuminen ( krooninen ) jatkuvat vaikeat ristiriidat kumppanin kanssa Vaste hoitoon / valvontaan hoidon keskeyttäminen valvonnan vastustaminen, haittaaminen ehdonalaisrikkomukset (nuori) ikä Tekijöitä joiden yhteyttä seksuaalirikoksiin tutkimus ei tue Uhriempatian puute Seksuaalirikoksen kieltäminen/vähättely Hoitomotivaation puute psyykkiset ongelmat ahdistus, masennus, heikko itsetunto Seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi joutuminen 6

7 Työskentelyn haasteita 1 Työskentelyn haasteet seksuaalirikoksesta tuomitun kanssa Työntekijän vastuulla on ottaa avoimesti ja asiakasta kunnioittaen puheeksi asioita, joista on vaikea puhua. Työntekijän vastuulla on myös ohjata ja rajata keskustelua kohti tavoitteita Aihepiiri on arka ja puheeksiotto voi olla vaikeaa, niin työntekijän kuin asiakkaan näkökulmasta Luottamuksellisen vuorovaikutussuhteen luominen? Asiakkaan luottamus työntekijään? Työntekijän luottamus asiakkaaseen? Työskentelyn haasteita 2 Työskentelyn haasteita 3 Moulden &Firestone, 2007 On erittäin tavallista ja yleistä, että seksuaalirikoksesta tuomittu kieltää rikoksensa/tapahtumat kokonaan tai vähättelee tapahtunutta. Yleistä on myös tuomitun vastarintainen suhtautuminen työskentelyyn Jatkuvan ja pitkään kestävän vastarinnan kohtaaminen heikentää työntekijän motivaatiota työskennellä tavoitteellisesti asiakkaan kanssa ja ennen kaikkea vaikuttaa negatiivisesti työntekijään tapaan kohdata tuomittu vuorovaikutustilanteessa Moulden &Firestone, 2007 Seksuaalirikoksiin liittyvien yksityiskohtien tarkastelu ja rikostapahtumien käsittely kuormittaa ja saattaa pahimmillaan johtaa työntekijän sijaistraumatisoitumiseen 7

8 Minua hyväksikäytettiin lapsena, eikä siitä ollut minulle haittaa Minulla on tarpeeni, koska miehet tarvitsevat enemmän seksiä kuin naiset Useimmille lapsille ei seksistä aikuisen kanssa aiheudu mitään haittaa Seksin harjoittaminen lapsen kanssa on osoitus siitä, että rakastan häntä Jotkut lapset itse haluavat seksiä aikuisen kanssa Jotkut naiset valehtelevat joutuneensa raiskatuksi, koska he haluavat vain huomiota On parempi, että tyttö oppii seksiasioita tutun ihmisen/isänsä kanssa kuin aivan vieraan miehen kanssa Koska lapsi on hiljaa, tarkoittaa se sitä, että hän haluaa seksiä kanssani Ajatusvääristymiä (Bumby,1996: Rape and Molest Scale) 8