Kansantalouden kehitysnäkymät Valtionvarainministeriön mukaan

Transkriptio

1 1 (7) Vuoden 2018 talousarvion laadintaohje Kansantalouden kehitysnäkymät Valtionvarainministeriön mukaan Valtionvarainministeriön taloudellisen katsauksen ja useiden tutkimuslaitosten ennusteiden mukaan Suomen talous on päässyt selvään kasvuun. Kokonaistuotannon kasvuvauhti nopeutui 1,4 prosenttiin vuonna 2016 ja kasvupohja laajeni hieman edellisestä vuodesta, kun myös julkiset investoinnit lisääntyivät. Talouskasvu oli kuitenkin selvästi yksityisen kulutus- ja investoin tikysynnän varassa, sillä vienti lisääntyi vain 0,5 % Valtionvarainministeriön ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa v noin 1,2 prosenttia ja kasvuvauhti vakiintuu keskimäärin reiluun prosenttiin lähivuosina. Useat ennustelaitokset ja pankit ovat ennustaneet korjanneet kevään aikana kasvuennustettaan lähemmäs kahta prosenttia. Suomen Pankki ennusti että vuonna 2017 Suomen talous kasvaa 2,1 prosenttia. Jos kasvu pysyttelee VM:n ennusteen tasolla, ei BKT kasvusta huolimatta saavuta vuoden 2008 tasoa vielä v. 2019, vaan jää siitä vajaan prosentin. Tasoero vuoteen 2008 verrattuna on erityisen selvä viennissä ja teollisuustuotannossa sekä ripeäs tä kasvusta huolimatta myös yksityisissä investoinneissa. Vastaavasti Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin työmarkkinaennusteen mukaan avointen työpaikkojen lukumäärä on jatkanut kasvuaan viime syksystä ja työpaikkojen avoinna olon kesto on lyhentynyt. Työpaikkojen nopea täyttyminen kertoo kohtaanto-ongelman parantumisesta valtakunnallisesti. Valtakunnallisen työttömyysasteen ennakoidaan työmarkkinaennusteessa laskevan vuonna ,4 prosenttiin ja vuonna 2018 kahdeksaan prosenttiin. Seutukunnallisesti työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys laskevat lähes koko maassa, mutta muihin seutukuntiin verrattuna Pielisen-Karjalassa lasku ei ole vielä selkeää. Pielisen-Karjalan työttömyys on seutukunnista maan viidenneksi korkein, 18,5 prosenttia. Nurmeksen työttömyys on ollut alkuvuonna ,1 18,2 prosenttia ja laskenut viime vuodesta noin prosenttiyksikön verran. Maailmantalous on kasvamassa laajalla rintamalla. Valtionvarainministeriö odottaa talouskasvua erityisesti Yhdysvalloista, euroalueelta, Japanilta ja Intialta. Edellisten vuosien tapaan Kiinan talouskasvu hidastuu, vaikka onkin edelleen yli kaksinkertaista euroalueeseen nähden.

2 2 (7) Kuntatalouden tilanne Tilastokeskuksen kuntien tilinpäätöksistä kerääminen ennakkotietojen mukaisesti kuntien taloudellinen tilanne parani vuonna Kuntaliiton mukaan kuntien vuosikate oli viime vuonna 3,42 miljardia ja se kattoi kuntien poistot 128 prosenttisesti. Kuntaliiton mukaan vuosikate ei ole ollut 20 vuoteen näin korkealla tasolla. Kuntakonsernien vuosikate oli 5,33 miljardia eli 2,63 mrd. parempi kuin kuntien yhteenlaskettu vuosikate. Kuntatalouden tulos oli vuonna 2016 tilastokeskuksen tietojen mukaisesti 1,08 miljardia euroa kun vuoden 2015 tulos oli 0,37 miljardia. Kuntien toimintakulut kasvoivat viime vuonna maltillisesti, keskimäärin nousu oli hieman yli prosentin. Toimintakulujen laskuun vaikuttivat maltilliset palkkasopimukset sekä kilpailukykysopimuksen tuoma lomarahojen leikkaus. Lomarahaleikkauksen vaikutus kohdistui kahdeksan kuukauden osalta jo vuoteen Toimintakuluja kasvattivat korkea pitkäaikaistyöttömyys, väestön ikärakenne ja osassa kunnista nopeasti lisääntynyt maahanmuutto. Kuntien verotulot kasvoivat 300 miljoonaa euroa eli 1,4 prosenttia. Verotuloista kunnallisverotulot kasvoivat 2 prosenttia, vaikka kuntaveroon vaikuttaneet veroperustemuutokset laskivat verotuloja 260 miljoonaa euroa. Yhteisöverotulot laskivat 5,7 prosenttia, koska kuntien yhteisövero-osuuden määräaikainen korotus päättyi viime vuonna. Korotuksen päättymisen vaikutus oli 258 miljoonaa euroa. Kiinteistöverotulot kasvoivat 3,8 prosenttia. Kuntien veropohjassa tapahtuneita muutoksia korvattiin valtionosuuksilla, jotka kasvoivat vuoden aika 7 prosenttia eli 600 miljoonalla eurolla. Noussut verorahoitus kattoi hyvin nousseet kustannukset ja toimintakate vahvistui 700 miljoonalla eurolla. Kuntien lainakanta kasvoi 5,2 prosenttia ja oli yhteensä 2933 euroa per asukas. Kuntien nettoinvestoinnit olivat hieman yli 4,1 mrd. euroa. Valtion ja kilpailukykysopimuksen vaikutukset toimenpiteet kuntatalouteen Kilpailukykysopimuksen mukaisesti päätöksistä vuodelle 2018 kohdistuu jo vuonna 2017 toteutuva julkisen sektorin työntekijöiden lomarahojen leikkaus 30 prosentilla. Työntekijöille leikkaus on kompensoitu koko vuoden verotusta keventämällä. Lomarahojen leikkaus näkyy kuntataloudessa myös pienentyneinä työn sivukuluina. Hallitus mahdollisti viime vuoden alussa kunnille taloutensa tervehdyttämisen maksutulo ja korottamalla. Sosiaali- ja terveydenhuollon maksutulokorotukset paransivat viime vuo den maksutuloja kuitenkin ennakkoon arvioitua vähemmän. Kehitysarviossa sekä sosiaali-ja terveydenhuollon että iltapäiväkerhojen maksujen korotusten on arvioitu lisäävän kuntatalou den maksutuloja 60 miljoonalla eurolla

3 3 (7) vuosina , mutta samaan aikaan pienituloisten perheiden varhaiskasvatuksen maksujen kevennykset alentavat maksutuloarviota 10 miljoonalla eurolla. Kevään 2017 kehysriihessä päätetyn varhaiskasvatusmaksujen alentamisen arvioi daan lisäksi laskevan varhaiskasvatustuloja noin 70 miljoonalla eurolla vuonna Varhaiskas vatuksen maksutulojen menetyksen nettomäärä jää kuitenkin vajaaseen 60 miljoonaan euroon vuosina , sillä maksualennusten oletetaan parantavan pienten lasten vanhem pien työnteon kannustimia. Tämän oletetaan johtavan päivähoidon kysynnän ja siitä kerty vien maksutulojen kasvuun. Varhaiskasvatusmaksujen alentamisesta johtuva maksutuottojen lasku ja oletettu tuotantokustannusten kasvu kompensoidaan kunnille valtionosuuk sien, yhteisöveron ja kiinteistöveron kautta 110 miljoonalla eurolla vuodesta 2018 alkaen. Kuntien saamat valtionavut laskevat seuraavat pari vuotta. Kuluvana vuonna 2017 valtionapu ja alentaa etenkin jo edellä mainittu perustoimeentulotuen maksatuksen siirto ja val tionosuuksista tehtävä kuntien toimeentulotukimenojen maksuosuuden vähennys. Lisäk si valtionaputulojen kasvua hidastavat hallitusohjelman mukaiset sopeutustoimet, kuten erikoissairaanhoidon keskittämisasetus ja valtionosuusindeksin jäädytys. Maahanmuu tosta kunnille korvattavat kustannukset ovat puolestaan kasvattaneet valtionapuja viime vuosina ja korvattavien kustannusten arvioidaan edelleen kasvavan tänä vuonna. Turva paikanhakijoiden määrän normalisoitumisen vuoksi kasvu kuitenkin hiipuu vuonna Valtionosuuksien kehitykseen vaikuttaa myös valtion ja kuntien välinen vuotuinen kustan nustenjaon tarkistus. Vuonna 2017 kustannustenjaon tarkistus kasvattaa hieman kuntien valtionosuuksia. Vuonna 2018 vaikutus on sen sijaan noin 80 milj. euroa valtionosuuksia pienentävä. Valtakunnallisesti työllisyyden ennakoidaan parantuvan ja pitkäaikaistyöttömien määrän vähentyvän. Vuoden 2018 palkkaperusteisten maksujen arvioprosentti budjetointia varten on Työnantajan palkkaperusteinen maksun osalta 16,75 Työntekijän eläkemaksu alle 53-vuotiailla ja 63 vuotta täyttäneiden osalta 6,35 Työntekijän eläkemaksu vuotiaiden osalta 7,85 Nurmeksen talous Nurmes ei laadi kuntatalouden kehitysarviota kuntien keskimääräisen muutoksen mukaan vaan ottaen huomioon paikallistalouden ja kuntatalouden erityispiirteet. Valtionosuuksien ja verotulojen arvioinnissa nojataan Kuntaliiton antamiin ennusteisiin. Valtakunnallisesti tehdyt päätökset vaikuttavat Nurmekseen monin eri tavoin ja vaikutus ei aina ole sama kuin valtakunnassa keskimäärin. Nurmeksessa esimerkiksi

4 4 (7) yhteisöverotulot olivat viime vuonna kasvussa vaikka valtakunnallisesti ne laskivat ja vastaavasti ansioverotulot pienenivät muualla niiden noustua. Maan hallitus pyrkii jatkamaan kuntien tehtävien vähentämistä. Tehtävien vähennystä seuraa automaattisesti vastaava valtionosuuksien vähentäminen vaikka kunta ei toteuttaisi vastaavaa toiminnan muutosta. Valtionosuusintensiivisessä kunnassa vaikutus on voimakkaampi kuin keskimääräisessä kunnassa. Suurin kustannusriski syntyy, jos kunnassa jää entinen toimintamalli ja mitoitus käyttöön tehtävien ja velvoitteiden vähentämisen jälkeen. Taloussuunnittelun lähtökohdaksi on otettava tehtävien ja velvoitteiden vähentäminen valtion määrittelemässä aikataulussa. Suuri osa mahdollisista tulevista tehtävien vähentämisestä koskee sosiaali- ja terveystoimea, jolloin vaikutukset näkyvät Nurmekselle Siun soten kautta. Kehysriihessä tehty päätös varhaiskasvatusmaksujen maksuperusteiden muutoksista ja pienituloisten perheiden maksuista vapauttamisesta tarkoittaa Nurmeksen kaupungille noin euron menetystä varhaiskasvatuksen maksutuottoihin. Tuottojen vähentyminen on huomioitava varhaiskasvatuksen talousarviota laadittaessa. Tuottojen vähennys kompensoidaan kiinteistöverotuksen ja kuntien yhteisöverotuksen kautta, mutta kompensaatio ei ole valtion odottaman työllisyysasteen parantumisen takia täysimääräinen. Nurmeksen kaupunki hyötyi vuoden 2015 valtionosuusuudistuksesta. Valtionosuusuudistus on kuitenkin tehty kolme vuoden siirtymäajalla jolloin vuosien aikana laskennalliseen valtionosuuteen on vähennyksenä tehty siirtymäajan tasausta. Vuoden 2017 valtionosuuden määrä tulenee jäämään Nurmeksen kaupungin historian suurimmaksi, sillä vuodelle 2018 on odotettavissa valtakunnallisestikin valtionosuuksien laskua ja vuoden 2019 maakuntauudistus leikkaa valtionosuuksia mm. sote-kustannuksien siirtyessä maakunnille. Nurmeksen taloussuunnitelmassa vuodelle 2018 valtionosuuksiksi arvioitiin euroa. Kuntaliitto on ennustanut että vuoden 2018 valtionosuudet olivat euroa eli erotus olisi euroa. Osittain muutos johtuu jo tämän vuoden päätöksen ja talousarvion välisestä erotuksesta, sillä talousarvioon nähden valtionosuuspäätös oli jo euroa pienempi. Vuoden 2017 valtionosuuksien virhe on korjattu talousarviomuutoksella Muut syyt vuoden 2018 valtionosuuksien alentumiseen ovat kilpailukykysopimuksen takia tehtävä valtionosuuksien alennus 22 eurolla per asukas eli Nurmeksessa yhteensä eurolla. Lisäksi nurmeslaisten verotettavat tulot ovat kasvaneet maan keskitasoa enemmän. Verotettavien tulojen kasvu vahvistaa Nurmeksen verotuloja, mutta vastaavasti heikentää valtionosuuksien verotulotasausta ensi vuoden osalta 10 eurolla per asukas eli asukasluvun vähentyminen huomioiden eurolla. Valtionosuuksiin voi tulla positiivisia tai negatiivisia muutoksia valtion talousarvion valmistelussa syksyllä.

5 5 (7) Nurmeksen toimintakate eli toiminnallisten tulojen ja menojen erotus heikkeni 0,3 % vuonna 2014, 0,2 % vuonna 2015 ja 2,1 % vuonna Vuoden 2017 osalta talousarviossa tavoiteltiin toimintakatteen parantumista 0,9 prosentilla, mutta talousarviomuutokset heikensivät tilannetta ja toimintakate kääntyi 0,5 prosentin kasvuun. Vuodelle 2018 on hyvä tavoitella nollakasvua toimintakatteen osalta. Syksyn liittokierroksella tapahtuvat työehtosopimusneuvottelut voivat tehdä tästä tavoitteesta haasteellisen ilman lisätoimenpiteitä. Kaupungin kannalta oleellista on kustannusten nousun pysäyttäminen, tuloksen parantaminen ja velkaantumisen hillitseminen sekä investointitason vakauttaminen tulorahoituksen kannalta kestävälle tasolle, joka tällä hetkellä on noin neljä miljoonaa vuodessa. Sitä suuremmat investoinnit pitäisi pystyä rahoittamaan tuotantotilojen myynnillä. Investointitason pudottaminen ei tule olemaan helppoa. On huomioitava, että jos vuosikate alenee tulevina vuosina, on investointitasoa pienennettävä tai kaupunki velkaantuu lisää. Kuntastrategia ja talousarvion laadinta Nurmeksen uusi valtuusto on aloittanut kuntastrategian laadinnan Nurmeksen vanha, 4U-strategia pohjautuu ajatukseen että Nurmes on sinua varten. Uuden strategian kantavana ideana on, että millaisen kädenjäljen Nurmeksen eri toimijat jättävät yhteiseen kaupunkiimme. Uusi strategia laaditaan viiden työryhmän pohjalta. Työryhmien otsikot ovat kuntalaisjälki, konsernijälki, yritysjälki, Nurmeksen jälki ja muutoksen jälki. Työryhmät laativat neljälle vuodelle näiden otsikkoina toimivien näkökulmien pohjalle tavoitteita, joista johdetaan osa vuosittaisista talousarviotavoitteista. Työryhmät työskentelevät kesän ja syksyn aikana ja elokuun päivän seminaarista on jo johdettavissa ensimmäisiä tavoitteita tuleville vuosille. Strategisen johtamisen tueksi Nurmeksen kaupunkikonserni siirtyy käyttämään vuoden 2018 talousarvion toiminnallisten tavoitteiden laadinnassa Targetor pro ohjelmistoa. Selainpohjainen ja helppokäyttöinen Targetor on käytössä useissa kunnissa, kuten Lieksassa. Tarkoitus on, että toiminnalliset tavoitteet kirjataan ohjelmaan elo-syyskuussa strategiatyön mukaisten viiden näkökulman mukaisesti. Tällöin jokaiselle tulosalueelle laatii omat toiminnalliset tavoitteensa strategian näkökulmien mukaisesti. Jokaisen tulosalueen ei tarvitse tehdä tavoitteita jokaiselle näkökulmalle jokaiselle talousarviovuodelle, jollei niitä luonnollisesti tule. Esimerkkitapauksena tavoite voi kortissa näyttää tältä: Kuntalaisten jälki

6 6 (7) Toiminnallinen tavoite Talousjohtajan laatimat talousarvio-ohjeet kiinnostavat kuntalaisia Tavoitetaso Talousjohtaja on kiertänyt talosta taloon kertomassa talousarvion laadintaohjeiden merkityksellisyydestä jokaisen lapsen, aikuisen ja ikäihmisen elämään Kuntalaisille tarjotaan tehokasta yritysneuvontaan Kaupungin ja Pikesin palveluiden käyttäjämäärä kasvaa xx prosenttia. Toiminnallisten tavoitteiden lisäksi talousarvioon voi ottaa erillisiä, helposti numeroilla mitattavia seurantatietoja- ja tavoitteita, esimerkiksi opiskelijamäärästä, kustannuksista per asiakas tai vaikkapa myönnetyistä lupapäätöksistä. Luonnollisesti kaikkia strategisia tavoitteita ei vielä tiedetä toimialojen laatiessa toiminnallisia tavoitteitaan ensi vuodelle. Ei tarvitsekaan tietää, sillä strategiset tavoitteet laaditaan usean vuoden ajalle jolloin moni tavoitteista tulee toteutettavaksi vasta tulevina vuosina. Uuden hallintosäännön mukaisesti Nurmeksen kaupungissa on kolme hallinnollista toimialaa. Hyvinvointipalveluiden toimiala jakaantuu kulttuuripalveluiden, opetus ja koulutuspalveluiden, vapaa-aikapalveluiden ja varhaiskasvatuspalveluiden tulosalueisiin. Kaupunginhallituksen toimiala jakaantuu hallintopalveluiden, ruokahuoltopalveluiden ja Pielisen Karjalan maaseutupalveluiden tulosalueisiin. Kaupunkirakennepalveluiden toimiala jakaantuu kuntatekniikan palveluiden, maankäyttö ja rakennusvalvontapalveluiden sekä tilapalveluiden tulosalueisiin. Kaupunginvaltuustoon nähden sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet tehdään tulosalueittain. Talousarvio laaditaan kustannuspaikoittain ja kustannuspaikkojen sisällä toiminnoittain sekä rakennuksien osalta kohteittain. Toiminnoittain ja kohteittain tehtävä talousarvio on kirjattava suoraan Raindance-ohjelmaan. Kohteittain tehtävät talousarvio koskee ensisijaisesti teknistä toimea.

7 7 (7) Uusi hallintosääntö vaatii tilikartan uudistamista. Suurin osa kustannuspaikoista säilyy ennallaan, mutta jo tulosyksikkötasolla tapahtuu muutoksia. Uusi tilikartta on käytettävissä Raindancessa viimeistään koulutuksessa. Aikataulut Ulkoinen aikataulu VM:n talousarvioehdotus julkistetaan netissä Maan hallituksen budjettiriihi TAE eduskunnalle julkaistaan netissä Siun soten raami- ja maksuosuus vuodelta 2018 tiedossa lokakuussa Kaupungin sisäinen aikataulu Kaupunginhallitus sopii käsittelyaikataulusta ja evästää valmistelua Talousarvion ja toiminnallisten tavoitteiden laadinnan koulutus Valtuustoseminaari Toimialojen on toimitettava talousjohtajalle talousarvio-, taloussuunnitelma- sekä investointiohjelmaesitykset, jotka sisältävät tuottavuusohjelman ja hyvinvointikertomuksen toimenpidesuunnitelman Kaupunginjohtajan toimialaneuvottelut talousarviosta ja tuottavuusohjelmasta Veroprosenttiesitykset kaupunginhallituksessa ja valtuustossa Kaupunginjohtajan talousarvioesitys

8 8 (7) Kaupunginhallituksen talousarviokokoukset alkaen. Kaupunginvaltuuston talousarviokokous ja strategian hyväksyminen Aikataulu muille yhteisöille: Loma-Nurmes Oy:n, Nurmeksen Lämpö Oy:n ja Kiinteistö Oy Nurmeksen vuokratalojen konsernineuvottelut viikolla 40 Konserniyhtiöiden esitykset vuoden 2018 valtuustotason tavoitteista ja muista toimenpiteistä sekä kaupungin rahoitusosuudesta mennessä. Talousjohtaja Jussi Sallinen