NEO-SEUTU JA SEN OSAHANKKEET, NEO - Espoo, NEO - Vantaa ja NEO - Helsinki

Transkriptio

1 1 NEO-SEUTU JA SEN OSAHANKKEET, NEO - Espoo, NEO - Vantaa ja NEO - Helsinki Väliraportti Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukselle (ELY) ajalta Eva Peltola (Espoo), Riitta Lampelto, Anu Anttila (Vantaa), Sanna Kuosa ja Sari Pajala (Vantaa), Hamed Shafae ja Mohamed Abdillahi sekä Riitta Lampelto (NEO-SEUTU) NEO-Otaniemi tekee erillisen loppuraportin. Osahanke päätti työnsä vuoden 2011 lopussa. NEO- SEUTU ja muut osahankkeet jatkavat työtään vuoden 2012 loppuun. 1. PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, KOHDE JA TAVOITTEET NEO - SEUDUN ja sen osahankkeiden NEO-Espoon, NEO-Helsingin, NEO-Vantaan ja NEO- Otaniemen tavoitteena on kehittää Helsinkiin, Espooseen ja Vantaalle ulkomailta muuttavalle ja tarvittaessa perheelleen henkilökohtaisia opastus- ja neuvontapalveluja. Työn tavoitteena on myös vahvistaa pääkaupunkiseudun yhteistä opastus- ja neuvontaverkostoa. Hankkeessa huomioidaan erityisesti työn perässä muuttavat ja heidän perheensä. Hanketyön taustalla on maahanmuuttajien määrän lisääntyminen pääkaupunkiseudulla. Ennusteiden mukaan alueen nettoväestölisäys koostuu lähes kokonaan muista kuin äidinkielenään suomea tai ruotsia puhuvista. Uudessa tilanteessa Helsinki, Espoo ja Vantaa ovat kirjanneet strategioihinsa maahanmuuttajien neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisen. Neuvonta- ja ohjauspalvelut on myös nostettu esiin kotouttamislain uudistuksessa. Espoossa ja Vantaalla työssä ovat olleet mukana yhteispalvelujen työntekijät sekä heidän esimiehensä. Espoossa avattiin vuonna 2011 erityisesti ruotsinkielisiä palveleva yhteispalvelupiste Vindängen ja Espoossa yhteispalvelupisteitä on seitsemän. Vantaalla palvelupisteitä on kolme. Yhteispalvelu on kaikkien kuntalaisten peruspalvelu. NEO-Espoon ja NEO-Vantaan työn tavoitteena on varmistaa, että palvelusihteereillä on tarvittavat perustiedot ja työkalut, kun he opastavat ulkomailta kuntaan muuttanutta asiakasta ja hänen perhettään kunnan ja yhteistyökumppaneiden palveluista. Maahanmuuttaja-asiakkaiden palvelusta tulee entistä luontevampi osa yhteispalvelun opastusta ja neuvontaa. Vuoden alussa Espoon Leppävaaran kirjastossa avattiin uusi palvelupiste, In Espoo. Se palvelee erityisesti Espooseen ulkomailta muuttaneita ja muuttoa harkitsevia. In Espoossa on kolme työntekijää, ja he ovat olleet mukana NEO-SEUDUN ja NEO-Espoon tapahtumissa, matkoilla ja koulutuksissa. Myös Espoon kaupungin kahden monikulttuurisen toimintakeskuksen Alman ja Kivenkolon työntekijät ovat olleet mukana työssä. Vuonna 2010 Espoossa suljettiin kaksi toimintakeskusta ja niiden työntekijät siirtyivät uuteen palvelupisteeseen.

2 2 Helsingissä maahanmuuttajien neuvontapiste liitettiin vuoden alussa kaupungin viestinnän yleisneuvontaan. Maahanmuuttajien neuvontatyö siirtyi Helsingin kaupungintalolle osaksi Virka-infon yleisneuvontaa. Virka-infossa on 10 palveluneuvojaa ja neuvontapäällikkö. Kuntien neuvontapalvelut pääkaupunkiseudulla ovat eri hallintokunnissa. Espoossa yhteispalvelu on osa sivitystoimea ja In Espoo sosiaali- ja terveystoimea. Vantalla yhteispalvelu kuuluu kaupungin vapaa-aika ja asukaspalveluihin ja Helsingissä Virka-info hallintokeskuksen viestintään. Vuonna 2011 Espoon yhteispalvelulla oli yhteispalvelusopimus Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen, Helsingin seudun liikenteen, Lippupalvelun ja Lippupisteen, Espoon merialueen kalastusyhdistyksen ja Espoon Matkailu Oy:n kanssa. Vantaan yhteispalvelulla puolestaan oli yhteispalvelusopimus Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen, Vantaan maistraatin, Vantaan työvoimatoimiston, Helsingin seudun liikenteen ja pääkaupunkiseudun verotoimiston kanssa. Helsingissä Virka-infolla oli yhteispalvelusopimus Maahanmuuttoviraston, Helsingin maistraatin ja ulkomaalaispoliisin kanssa. Pääkaupunkiseudun kunnat ovat tehneet erilaisia linjauksia siitä, millä kielillä ne tarjoavat kunnallisia yleisneuvontapalveluja. Kaikissa pääkaupunkiseudun kunnissa opastusta ja neuvontaa saa suomen ja ruotsin lisäksi englanniksi. Espoossa neuvontapalveluja saa lisäksi venäjäksi, arabiaksi ja turkiksi, Helsingissä venäjäksi, arabiaksi, kiinaksi, ranskaksi, somaliksi, turkiksi, kurdiksi, berberiksi ja bulgariaksi. Virka-infon erityisneuvonta ja In Espoon neuvontatyö tarjoavat ulkomailta pääkaupunkiseudulle muuttaneelle asiakkaalle ja hänen perheelleen mahdollisuuden yksilökohtaiseen opastukseen ja neuvontaan. Yhteispalvelupisteiden työntekijät puolestaan ovat yleisneuvonnan ammattilaisia. NEO-SEUTU ja sen osahankkeet ovat tehneet yhteistyötä myös Maahanmuuttoviraston, pääkaupunkiseudun eri maistraattien ja poliisien kanssa, pääkaupunkiseudun ja valtakunnallisten eri hankkeiden ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. NEO-Vantaa on erityisesti tehnyt yhteistyötä vantaalaisten neuvontaa antavien maahanmuuttajajärjestöjen kanssa. 2. PROJEKTIN TOTEUTUKSEN JA YHTEISTYÖN ONNISTUNEISUUS Osaavat työntekijät ovat hyvän neuvonnan ja opastuksen perusta. Yhteiset työpajat, matkat, kokoukset ja seminaarit ovat rakentaneet yhteistä ymmärrystä eri toimijoiden tehtävästä ulkomailta tulleiden asiakkaiden opastuksessa ja neuvonnassa. Espoossa uusi neuvontapiste työllisti projektityöntekijää ja uuden palvelun työntekijöitä. Helsingissä myös uusi Virka-info etsi vuoden alussa omaa paikkaansa kaupungin palveluiden kokonaisuudessa. Hankkeen työ jakaantui yhteisten työpajojen ja koulutusten järjestämiseen ja työkalujen rakentaminen työntekijöille sekä yhteistyön rakentamiseen kaupunkien eri hallintokuntien kanssa, valtion eri viranomaisten sekä muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. NEO-SEUTU ja sen osahankkeet järjestivät keväällä yhdessä kaksi aamupäivän mittaista tietoiskua palveluneuvojille ja -sihteereille. Osahankkeet järjestivät myös työpajoja ja koulutuksia. Työpajojen ja koulutusten tavoitteena oli selkeyttää palveluneuvojille ja -sihteereille eri asiakasryhmien maahantuloprosesseja, varmistaa opastus- ja neuvontapalveluiden yhteistyö eri palveluiden kanssa sekä tuottaa työkaluja asiakastyöhön. Maaliskuun yhteisessä työpajassa käsiteltiin opiskelijoiden ja erityisasiantuntijoiden lupa-asioita. Paja järjestettiin yhteistyössä Helsingin yliopiston International Affairs -yksikön kanssa. Touko-

3 kuun työpajassa käytiin läpi työperusteisen maahantulijan perusprosessia ja Maahanmuuttoviraston perustehtävää. Työpaja järjestettiin yhteistyössä Maahanmuuttoviraston kanssa. Molemmissa tilaisuuksissa oli yli 30 osanottajaa. Espoossa ja Vantaalla järjestettiin työntekijöille puhutun ja kirjoitetun selkokielen koulutukset. Vantaalla järjestettiin myös yhteispalvelupisteiden ja kaupungin eri palveluiden työntekijöille verkostoseminaari. Sen tavoitteena oli varmistaa yhteispalvelun työntekijöille ajankohtaiset tiedot kaupungin eri palveluista. Samalla kaupungin muille työntekijöille kerrottiin yhteispalvelupisteiden tarjoamista mahdollisuuksista. NEO-Vantaa järjesti myös kaikille pääkaupunkiseudun neuvojille ja palvelusihteereille hallintolakia koskevan aamupäiväkoulutuksen. Kesäkuussa noin 60 palveluneuvojaa ja -sihteeriä työsti eteenpäin työpajassaan pääkaupunkiseudun yhteisen neuvontaverkoston peruspilareita. Työpajassa mietittiin, miten eri palvelupisteiden yhteistyötä tiivistetään, miten osaamista voidaan jakaa ja miten tieto hyvistä palveluista saadaan vielä paremmin asiakkaille ja miten varmistetaan yhteistyölle rakenteet. Päivän työn tulokset konkretisoitiin ja aikataulutettiin ja niiden pohjalta tehtiin NEO-SEUDUN ja sen osahankkeiden jatkosuunnitelma. NEO-SEUTU jatkoi yhteistyötään Infopankin kanssa. Palveluneuvojat ja -sihteerit kommenoivat Infopankin tulevia uusia sivuja. Lisäksi NEO-SEUTU tuotti yhteistyössä Infopankin, Helsingin, Espoon ja Vantaan maistraattien ja poliisien sekä palveluneuvojien kanssa EU-kansalaisen maahantuloprosessin Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Prossessien kuvaus osoittautui odotettua työläämmäksi. Kussakin kaupungissa prosessi on erilainen. Maistraateilla ja poliiseilla on eri kaupungeissa eri käytännöt. Prosessia ei vielä julkaistu vaan se jäi työnkijöiden työkaluksi. NEO-SEUTU ja sen osahankkeet osallistuivat sisäasiainministeriön (vuoden 2012 alusta työ- ja elinkeinoministeriön) ALPO - (Suomeen muuttaneiden alkuvaiheen ohjaus ja osaamisen kehittäminen) - ja Matto - (Maahanmuutto-ohjelmien tukirakenne) -hankkeiden työhön. Virka-infon erityisneuvonta ja In Espoo käyttivät ns. Alpo-asiakasrekisteriä. Yksiköiden työntekijät olivat myös mukana kehittämässä yhteistä, valtakunnallista rekisteriä. Alpo- rekisteri kokoaa perustiedot asiakkaiden määrästä, neuvonta- ja opastuskielestä, iästä, maahantulon syistä sekä teemoista, joihin asiakas etsii vastauksia. NEO-Espoo on asiakasraadin avulla kerännyt asiakkaiden ajatuksia ja toiveita neuvontatyöstä. Virka-info puolestaan teki asiakaskyselyn yhteispalvelusopimuksensa yhteistyökumppaneiden asiakaspalvelussa oleville työntekijöille. Kyselyn tavoitteena oli selvittää, miten asiakastyössä olevat ja asiakkaat ovat löytäneet Virka-infon palvelut. NEO-Vantaan yhteistyö järjestöjen kanssa on myös tuonut esiin asiakkaiden tarpeita ja toiveita. NEO-SEUDUN projektipäällikkö ja NEO-Espoon projektikoordinaattori osallistuivat syyskuussa 16. kansainväliseen Metropolis -konferenssiin Azoreilla. Kansainvälinen Metropolis -verkosto tarjoaa yhteisen foorumin maahanmuuttoa tutkiville, maahanmuuttopolitiikasta vastaaville sekä maahanmuuttajien kanssa työskenteleville henkilöille ja organisaatioille. Edellinen konferenssi oli vuonna 2010 Haagissa, ensi vuonna konferenssi on Kiinassa Beijingissä ja vuonna 2013 Tampere isännöi 18. Metropolis -konferenssia. 3

4 4 Marraskuussa palveluneuvojia Helsingistä, Espoosta ja Vantaalta vieraili Lappeenrannassa Etelä- Karjalan monikulttuurinen palvelukeskus Momentissa, Lappeenrannan kaupungin asiakaspalvelupiste Winkissä sekä Maahanmuuttoviraston Lappeenrannan osastossa. 3. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN Espoossa tiedottaminen aloitettiin heti vuoden alussa tekemällä tutuksi In Espoon neuvontapalveluita. Apuna hankkeella oli Espoon kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluiden tiedottaja. Omnian nuorten viestintätyöpaja, In Espoon työntekijät ja projektikoordinaattori tekivät uuden palvelupisteen esitteet ja julisteet. Lisäksi In Espoosta kerrottiin lähes jokaiseen kotiin ja Espoon seurakunnan Esse-lehdessä sekä paikallisessa Länsiväylässä. NEO-Vantaan projekityöntekijät olivat mukana rakentamassa Vantaan kaupungin uusien nettisivujen Maahanmuuttajille-osiota ( Sivusto oli uusi lisäys Vantaan kaupunkien sivustolle. Syksyllä NEO-SEUTU ja osahankkeet osallistuivat Helsinki Region Welcome Weekin tapahtumiin. Pääkaupunkiseudun kansainvälisille opiskelijoille ja asiantuntijoille järjestetyt tervetuliaisviikon tapahtumat levittäytyivät ympäri pääkaupunkiseutua. In Espoo ja Virka-info sekä Espoon ja Vantaan yhteispalvelupisteet esittäytyivät Helsingin kaupungintalon juhlasalissa yleisölle järjestetyssä Step by step -tapahtumassa. Espoossa In Espoo ja Sellon kirjasto osallistuivat viikon tapahtumiin. Helsingissä Virka-info oli mukana opiskelijoiden kaupunkisuunnistuksessa yhtenä rastina. Graafikko Sampo Mäkelä suunnitteli pääkaupunkiseudun kuntien ja Otaniemen Kehitys Oy:n yhteisen ilmoituksen. Ilmoitus ilmestyi syksyllä kaksi kertaa Helsinki Times ja Six Degrees -lehdissä englanniksi, kerran Spektri-lehdessä venäjäksi ja kaksi kertaa Metro-lehdessä suomeksi. Ensimmäinen, kahden ja puolen vuoden hankejakso päätettiin joulukuun ensimmäisenä päivänä NEO-KIERTUEESEEN. Jokainen osahanke valmistautui yhdessä neuvontapalvelun työntekijöiden kanssa oman työnsä esittelyyn. Vieraat, yhteistyökumppanit ja naapurikunnan neuvojat kiersivät kolmella linja-autolla pääkaupunkiseudun neuvontapaikat. Päivä päättyi Helsingin kaupungintalolle, jonka juhlasalissa pidettiin iltapäiväseminaari kuntien yleisopastuksesta ja neuvontatyöstä. Tapahtumaan osallistui runsaat 100 vierasta. 4. ONGELMAT JA SUOSITUKSET Hanke teki syksyllä 2011 arviointikyselyn neuvontayksiköiden työntekijöille, esimiehille, ohjausryhmien jäsenille sekä yhteistyökumppaneille. Digiumkysely lähetettiin lähes 160 vastaajalle. Kyselyn vastausprosentti oli vähän yli 30. Espoossa yksiköiden esimiehet, työntekijät, projektityöntekijät ja osa ohjausryhmästä teki lisäksi CAF-itsearvioinnin, jossa nousivat esiin samat ongelmat kuin yhteisessä arvioinnissa. Molemmissa arvioissa hanketyö sai myönteisen vastaanoton. Eniten kiitosta saivat hankkeen järjestämät työpajat ja koulutukset. Samalla kuitenkin nousivat esiin hanketyön ongelmat; yhteisen käsityksen muodostaminen yleisneuvonnasta ja opastuksesta on vielä kesken. Tiedon kulku hankkeen ja neuvontayksikköjen välillä sai myös arvostelua osakseen. Samalla vastaajat peräänkuuluttivat lisää näkyvyyttä palvelupisteille.

5 Arvioissa heijastuivat kaupunkien rajat ylittävän yhteistyön hankaluudet. Erilaisissa toimintaympäristöissä toimivien palvelupisteiden toimintakulttuurit ja rakenteet ovat erilaiset. Eniten kritiikkiä hanke sai tiedonkulusta. Tieto ei välttämättä aina kulkenut hankkeen työntekijöiltä esimiehille ja työntekijöille. Samalla hankkeelta toivottiin lisää yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa. Monessa palautteessa toivottiin myös hankkeen aktiivisuutta ulospäin eli asiakkaille tiedottamisessa. Tiedonkulkua hankkeen ja yksiköiden välillä parannettiin yksiköiden esimiesten ja projektipäällikön yhteisillä kokouksilla. Kokouskäytäntö alkoi syksyllä ja tavoitteena on tehdä siitä jatkuva käytäntö. Yhteistä tiedonkulkua päätettiin parantaa myös yhteisen vuosikellon rakentamisella. Espoon yhteispalvelun vuosikellon pohjalle suunniteltiin pääkaupunkiseudun neuvontapalvelujen yhteistä kalenteria, johon merkitään vuosittain toistuvat yhteiset tapahtumat. Esimiesten ja projektityöntekijöiden säännölliset tapaamiset auttavat myös yhteisten tavoitteiden täsmentämistä ja kirjaamista. Yhteistyö liittyy osaksi pääkaupunkiseudun neuvontapalveluiden perustyötä. Kaupunkien tiedotusvastaavat tapasivat keväällä ja lupasivat tukea hanketta ulkoisessa tiedottamisessa. Vuoden 2012 hanketyön keskeinen teema on tiedotus. 5. PROJEKTIN TOIMINTA JA TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit jättivät Uudenmaan Ely -keskukselle marraskuussa suunnitelman siitä, miten kunnat jatkavat yhteisen yleisopastus- ja neuvontaverkoston rakentamista ulkomailta pääkaupunkiseudulle muuttaville tai täällä asuville ulkomaalaisille. Työssä käytetään hanketyöstä vuosina säästyneitä varoja. NEO-SEUTU ja sen osahankkeiden toiminta ja työmuodot ovat olleet toimivia. Hanketyö on liitetty kiinteästi osaksi palvelupisteiden omaa kehittämistyötä. Vantaalla projekti vakiinnutti asemansa osana yhteispalvelua ja sen sisäistä kehittämistä. Uudessa sisäisen kehittämisen ryhmässä varmistetaan, että hankkeen aikana käyttöön otetut hyvät toimintatavat jatkuvat. Espoossa In Espoon ja Espoon yhteispalvelun esimiehet ovat olleet tiiviisti hanketyössä ja Helsingin Virka-infossa projektityöntekijät ovat olleet mukana palveluneuvojien arjessa. Pääkaupunkiseudun kuntien yhteisen yleisopastuksen ja -neuvonnan verkoston rakentaminen on ollut hidasta työtä. Syksyllä valmisteltu jatkovuosi voi onnistuessaan varmistaa NEO-SEUTU - hankkeelle tavoitteiden onnistumisen. 6. PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS Projekti innovatiivisuus syntyy monen toimijan yhteistyössä. Työssä ovat olleet mukana eri palvelupisteiden palveluneuvojat ja -sihteerit, heidän esimiehensä, valtion virkamiehiä, elinkeinoelämän edustajia ja järjestöjen työntekijöitä. Hanke on alusta asti rakennettu niin, että se on lähellä käytännön työtä. NEO-Vantaan toinen projektityöntekijä, palvelukoordinaattori, työskentelee osa-aikaisesti yhteispalvelupisteessä palvelusihteerinä. NEO-SEUDUN projektikoordinaattori teki myös syyskuusta lähtien puolet työajastaan palveluneuvojan tehtäviä. EU-kansalaisen paikallinen maahantuloprosessi kirjoitettiin yhdessä palveluneuvojien ja yhteistyöviranomaisten (maistraatin/poliisi/kela/verottaja) kanssa. Pääkaupunkiseudun yhteinen suunnitteluvuosikello rakennettiin Espoon yhteispalvelun vuosikellon pohjalta. Joulukuun NEO- 5

6 6 KIERTUE vei vieraat ulos seminaarisaleista. Se esitteli opastus- ja neuvontatyötä arjen ympäristössä. Loppuvuodesta aloitettiin myös työntekijäkierron valmistelutyöt. Yhteistyö eri puolilla maata toimivien neuvontapalvelujen kanssa on auttanut ymmärtämään neuvonnan kokonaisuutta - mikä on samaa eri puolilla maata tehtävässä työssä ja mikä on ominaista pääkaupunkiseudulle. 7. PROJEKTIN TASA-ARVOVAIKUTUKSET NEO-SEUTU ja sen osahankkeet ovat jatkaneet työtään rakentamalla Helsinkiin, Espooseen ja Vantaalle opastus- ja neuvontapalveluja, joihin asiakkaan on helppo tulla. Hyvät yleisopastuksen ja neuvonnan palvelut helpottavat ulkomailta kuntiin muuttavan ja hänen perheensä asettautumista uuteen kotikaupunkiinsa. 8. HYVÄT KÄYTÄNNÖT NEO-SEUTU hankkeen hyväksi käytännöksi ovat muodostuneet työntekijöiden säännölliset tapaamiset. Yhteinen, koko päivän koulutus varmistaa tiedon ja osaamisen pääkaupunkiseudun neuvontapalveluihin. Neuvojien ajan tasalla olevat yhteystietolistat helpottavat neuvojien keskinäistä yhteydenpitoa. Yhteistyö eri kaupunkien neuvojien välillä parantaa kaikkien osaamista ja varmistaa opastus- ja neuvontapalvelujen laadun. Ilman lähiesimiesten säännöllisiä tapaamisia pääkaupunkiseudun opastus- ja neuvontaverkosto ei toimi. Esimiehet vastaavat yhteistyön laadusta ja sisällöstä. Yhteinen yhteistyön suunnittelukello varmistaa suunnitelmallisen yhteistyön. NEO-SEUTU aloitti ja jatkoi pääkaupunkiseudun neuvojien ja Infopankin yhteistyötä. Säännöllinen yhteistyö Infopankin tiedottajien ja neuvontapalvelujen neuvojien välillä varmistaa molempien työn laadun. 9. TOIMINNAN JATKUVUUS Keväällä 2011 Helsingin viestintäpäällikkö kutsui eri kaupunkien edustajat lounaalle miettimään, miten kuntien yleisneuvontapalveluista muodostuu yhteinen verkosto. Samalla aloitettiin keskustelu NEO-SEUTU -hankkeen jatkovuodesta, vuosina säästyneiden eurojen siirtämisestä vuodelle Kesän ja syksyn aikana valmisteltiin yhdessä NEO-SEUTU -hankkeen ja sen osahankkeiden ohjausryhmissä ja eri palvelupisteiden esimiesten kanssa vuoden 2012 jatkosuunnitelmaa. Työn pohjana oli mm. työntekijöiden kesäkuun työpajassa esiin nousseet ajatukset. Jatkovuoden tavoitteeksi asetettiin kaupunkien välinen sopimus, jolla varmistetaan pääkaupukiseudun yhteisen neuvontatyön jatkuvuus. Yhteiseen jatkosuunnitelmaan kirjattiin vuoden 2012 tavoitteeksi, että jatkovuoden jälkeen Helsinki metropolialueen kuntien ulkomaalaisten yleisopastuksen ja neuvontapalveluiden rakenteet on varmistettu sekä yhteiset linjaukset on kirjattu ja hyväksytty sopimuksella. Helsingin metropolialueen kuntien ulkomaalaisten asukkaiden yleisopastuksen ja neuvontapalveluiden yhteinen laadukas sisältö on kuvattu ja työntekijöiden osaamista tuetaan ja kehitetään

7 7 kuntien opastus- ja neuvontapalveluiden sekä valtion ja muiden toimijoiden kanssa luodaan ja varmistetaan kumppanuudet. Aloitetaan metropolialueen yhteispalvelusopimuksen valmistelutyö. tiedotetaan monipuolisesti kuntien yleisopastus- ja neuvontapalveluista NEO-SEUDUN ja sen osahankkeiden työ on tehty pääasiassa vakituisen henkilökunnan kanssa. Heidän osaamisensa vahvistuminen jää palveluihin. Pääkaupunkiseudun palvelupisteiden esimiesten säännölliset tapaamiset varmistavat yhteistyön rakenteen.