NANUN KOULU, NUMMENVAHE 8, RAUMA

Transkriptio

1 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A RAUMAN KAUPUNKI KIMMO SALMINEN NANUN KOULU, NUMMENVAHE 8, RAUMA Kuntotutkimus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P32950

2 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuntotutkimus 1 (16) Sisällysluettelo 1 Tutkimuksen kohde Tutkimuksen tarkoitus Tutkimuksen rajaus Yhteenveto ja toimenpide-ehdotukset Yleistiedot Kohde Tilaaja Tekijät Ajankohta Lähtötiedot Tutkimusmenetelmät Paikannuskuvat Tärkeimmät aistivaraiset havainnot tutkimuskäynnillä Rakenneteknisten tutkimusten havainnot ja mittaustulokset Rakenneavaukset Ulkoseinä- ja alapohjarakenteet Ryömintätila Rakenteiden tiiveyden tarkastus Kosteusmittaukset Päiväys ja allekirjoitukset Liitteet:... 16

3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuntotutkimus 2 (16) NANUN KOULU, NUMMENVAHE 8, RAUMA 1 Tutkimuksen kohde Tutkimuksen kohteena on osittain rinteeseen vuonna 1962 rakennettu koulurakennus. Koulu on pääosin kaksikerroksinen ja sisältää neljä eri rakennusta A, B, C ja D siivet. Rakennuksen A- osalla on kellarikerros. Kouluun on tehty peruskorjaus vuonna A-osalle rakennusta on asennettu salaojat, muilla rakennuksen osilla ei salaojitusta ole. Rakennuksien etelänpuoleiset ikkunat on uusittu. Pohjoispuolen ikkunat ovat osittain alkuperäiset. Vesikatto on uusittu. Vuonna 2016 koulun on tehty kosteuskartoituksia ja uusittu lattiamateriaaleja rakennuksen A-osaan. Korjauksien jälkeen A- puolen ilmanvaihto on nuohottu ja säädetty. 1.1 Tutkimuksen tarkoitus Tutkimuksen tarkoituksena oli pyrkiä selvittämään ja jäljittämään kuntotutkimuksen ja sisäilmatutkimusten avulla lähdettä, joka aiheuttaa sisäilmaoireita tiloissa työskenteleville. 1.2 Tutkimuksen rajaus Tutkimus perustui tilaajan esittämässä toimeksiannossa (palaveri ) sovittuihin tutkimusmenetelmiin ja aistivaraiseen havainnointiin. Tutkimukset tehtiin laaditun tutkimussuunnitelman mukaisesti. Rakennuksen kaikkiin tiloihin tehtiin aistivarainen tarkastus, pintakosteuskartoitus sekä viilto- ja porareikämittauksia tarvittaessa. Rakenteiden ilmatiiveyttä selvitettiin merkkisavun avulla. Tutkimukset koostuivat aistinvaraisista havainnoista, rakenneavauksista ja materiaalinäytteiden tutkimuksista. Tutkimusalueena oli koko rakennus, mutta tutkimukset painottuivat tilaajan osittamiin eniten oireilua aiheuttaviin tiloihin. A- rakennuksessa kellarikerroksen tutkittavia tiloja olivat luokat 009, 014, 015, 016 ja 017 sekä 1 kerroksessa luokat 117 ja 120. B- rakennuksen 1-kerroksen tutkittavia tiloja olivat luokat 125, 127, 130 ja bänditila sekä 2- kerroksen kieliluokka 229 ja koulukirjasto 204. C- rakennuksen 2-kerroksen tutkittava tila oli luokka 252. D- rakennuksen 1-kerroksen tutkittavia tiloja olivat luokat 188 ja 190 sekä 2- kerroksen luokka 260.

4 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuntotutkimus 3 (16) 2 Yhteenveto ja toimenpide-ehdotukset Tehtyjen tutkimuksien perusteella rakennuksessa on muutamia riskitekijöitä, jotka vaikuttavat sisäilman laatuun: Materiaalinäytteissä on heikko viite vauriosta kohdissa 1, 4, ja 8. Viitteitä vaurioista on kohdissa 2 ja 6 sekä vahvoja viitteitä vaurioista kohdissa 5 ja 7. Pinnoittamaton tiiliseinä ei ole rakenteena tiivis, mikä mahdollistaa epäpuhtaiden ilmavirtausten pääsyn eristekerroksesta sisäilmaan. Tutkittavissa tiloissa oli havaittavissa epätiiviitä läpivientejä, halkeamia ja rakoja pinnoittamattomissa tiiliseinissä ja ilmavuotokohtia lattian ja seinän rajakohdissa, ikkunarakenteiden liitoksissa sekä hissikuilun kohdalla. Ilmavuotokohtien kautta rakenteiden sisällä olevat epäpuhtauden pääsevät kulkeutumaan sisäilmaan. Tehtyjen kosteusmittausten tulosten perusteella voidaan todeta, että maanvastaisten alapohjien ja anturalinjojen kohonneet kosteusarvot johtuvat maaperän kosteuden noususta rakenteisiin. A-siiven 1 kerroksen lattian lievästi koholla olevat kosteuspitoisuudet johtuvat todennäköisesti rakenteisiin jääneestä kosteudesta. A-osan kellarikerroksen tutkittujen tilojen ja B-osan luokan 204 alustastaan irti olevat lattiapinnoitteet saattavat johtuvat rakenteisiin jääneestä kosteudesta tai lattiapinnoitteen asennusvirheestä. Kellarikerroksen kotitalousluokan lattiapinnoitteeksi asennettu epoksipinnoite on ylösnostetuilta reunoilta irti alustastaan ja pinnoitteessa on monin paikoin halkeamia. Epoksipinnoitteen vauriot johtuvat todennäköisesti asennusvirheestä. Rakennuksen D-osan alapuolisen ryömintätilan pohjalla on runsaasti vettä. Ryömintätilassa oleva orgaaninen materiaali on aistinvaraisesti tarkasteltuna mikrobivaurioitunut. Sisätilojen ja ryömintätilan välissä on tiivistämättömiä läpivientejä. Ryömintätilassa ei myöskään havaittu riittävää tuuletusta. Ryömintätilan kosteus johtuu maaperästä nousevasta kosteudesta sekä sade- ja hulevesien ohjauksen puutteesta. Käytävien alaslaskettuna kattona on ritiläkatto, jonka yläpuolella kulkee talotekniikan putkia ja kannakkeita. Putkien ja kannakkeiden päällä oli havaittavissa runsaasti pölykertymää ja epätiiviitä läpivientejä. Alaslaskun päällä olevat sähköhyllyt, IV-kanavat sekä LVV-tekniikka ovat vaikeasti puhdistettavia ja keräävät helposti pölyä sekä muita epäpuhtauksia, jotka saattavat heikentää sisäilman laatua.

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuntotutkimus 4 (16) Toimenpide-ehdotukset: Vaurioituneet rakenteet tulee mahdollisuuksien mukaan uusia erillisen korjaussuunnitelman mukaisesti. Rakenteiden korjaustavassa tulee huomioida todetut rakenteiden ilmavuodot ja niiden tiiviiksi korjaaminen. Korjaussuunnitelman tulee käsittää koko rakennus, koska vaurioita ja ilmavuotoja on laajalti ympäri rakennusta. Epätiiviit läpiviennit tulee tiivistää. Käytävien ritiläalakatto tulisi vaihtaa umpinaiseen materiaaliin, pölykertymät puhdistaa ja läpiviennit tiivistää. D- osan ryömintätila tulee puhdistaa kaikesta mikrobivaurioituneesta materiaalista ja ryömintätilan tuuletusta tulee parantaa. Tuuletusta voidaan parantaa joko asentamalla lisää tuuletusaukkoja tai asentamalla koneellinen poistoilmanvaihto, joka pitää tilan alipaineisena. Sisätilojen ja ryömintätilan väliset läpiviennit tulee tiivistään. Ryömintätila tulee salaojittaa, jotta irtovesi pääsee poistumaan ryömintätilasta. Ryömintätilan salaojituksesta tulee teettää erillinen toteutussuunnitelma. Rakennuksen ympärille tulee asentaa sadevesi- ja salaojajärjestelmä. Sadevesija salaojajärjestelmästä tulee teettää erillinen toteutussuunnitelma.

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuntotutkimus 5 (16) 3 Yleistiedot 3.1 Kohde Nanun koulu Nummenvahe Rauma 3.2 Tilaaja Rauman Kaupunki Kimmo Salminen Kanalinranta 3, Rauma 3.3 Tekijät FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Otavankatu 14 A Pori Piritta Salmi Harri Särkipaju 3.4 Ajankohta Kenttätutkimukset tehtiin Lähtötiedot Lähtöaineistona olivat tilaajan toimittamat rakenne- ja pohjakuvat, Tehokuivaus Oy tekemät tarkastusraportit, IV- mittauspöytäkirjat, Työterveyshuollon tekemä yhteenveto sisäilmaongelman havaintolomakkeista sekä Rauman Kaupungin sisäilmatyöryhmän pöytäkirjoista tehty kooste, koskien Nanun koulun käsiteltyjä asioita. Käyttäjien esille tuomat kokemukset havaituista ongelmista. 5 Tutkimusmenetelmät Pintakosteuskartoitus sekä viilto- ja porareikämittauksia tarvittaessa. Rakennustekninen kuntotutkimus (rakenneavaukset ja materiaalinäytteet) Tiiveysmittaukset (merkkisavu/merkkiaine) Aistinvaraiset arvioinnit paikan päällä

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuntotutkimus 6 (16) 6 Paikannuskuvat = viemärin haju = mikrobiperäinen haju = tunkkainen sisäilma = kemiallinen haju = Materiaalinäytteet (mikrobi) 8 kpl 1 Kuva 1, Pohjakuva, kellarikerros Kuva 2, Pohjakuva, 1-kerros

8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuntotutkimus 7 (16) 4 5 Kuva 3. Pohjakuva 2-kerros 6.1 Tärkeimmät aistivaraiset havainnot tutkimuskäynnillä Tutkimuksen yhteydessä tiloja tarkasteltiin aistinvaraisesti. Käytävien alaslasketun ritiläkaton yläpuolisten putkien ja kannakkeiden päällä havaittiin useita aukinaisia läpivientejä ja pölykertymää. Kellarikerroksen tutkittujen tilojen ja luokan 204 lattiapinnoitteen olivat paikoin irti alustastaan. Kellarikerroksessa hissikuilun porraskäytävässä ja 1 kerroksen aulatilassa oli mikrobiperäinen haju. 1-kerroksen käytävillä ja luokassa 190 oli aistittavissa tunkkainen sisäilma. 1-kerroksen porraskäytävällä ja luokassa 120 oli aistittavissa viemärin haju. Alimpien kerroksien käytävillä, tiiliseinän alaosassa on tiilen pintaan paikoin muodostunut alunakerrosta. 1-kerroksen luokkatiloissa 188 ja 190 käytävän puoleisen seinän alaosan maalipinnassa on havaittavissa paikoin värimuutosta ja maalipinnan hilseilyä. D-osalla maan pinta viettää rakennukseen päin käytävän puolella.

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuntotutkimus 8 (16) Ulkopuolisilla alueilla havaittiin ympäri rakennusta tukkeutuneita kattovesikaivoja. A-osalla oli tarkastushetkellä irronnut kattovesien syksyputki ja vedet valuivat rakennuksen seinää vasten. Kuva 4. Seinän alaosassa vauriojälkiä. Kuva 5. Johtokourussa tiivistämätön läpivienti. Kuva 6.Hissikuilun kohdalla ilmavuotokohtia. Kuva 7. Vanhat patteriläpiviennit tulppaamatta. Kuva 8. Luokan 014 epoksipinnoite irti alustastaan. luokassa 130. Kuva 9 Ikkunarakenteissa ilmavuotokohtia

10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuntotutkimus 9 (16) 7 Rakenneteknisten tutkimusten havainnot ja mittaustulokset 7.1 Rakenneavaukset Koulun rakenteisiin tehtiin rakenneavauksia ja porauksia rakenneratkaisujen sekä rakenteiden kunnon selvittämiseksi. Rakenneavauksia ja porauksia tehtiin yhteensä 8 kpl. Rakenneavauksien yhteydessä otettiin materiaalinäytteitä yhteensä 8 kpl. Rakenneavauksien ja porauksien paikat on merkitty pohjakuviin 1-3. Kuviin on myös merkitty tilat, joissa havaittiin aistivaraisesti poikkeavaa hajua sisäilmassa. Otettujen materiaalinäytteiden tarkemmat tulokset löytyvät liitteestä Ulkoseinä- ja alapohjarakenteet Rakenne US (M3 ja M4 ): maali +tasoite 120 mm tiili 100 mm eristevilla bitumisively betoni Rakenne US (M1, M2, M5, M6 ja M7): 120 mm tiili 100 mm eristevilla bitumisively betoni Rakenne, lattia 117 (M8): ponttilauta 45 mm ristikoolaus 100 mm betoni Kuva 8. Rakenneavauksissa todetut rakennekerrokset. Havainnot: Rakenneavauksissa M1, M2 ja M5 oli aistittavissa lievä mikrobiperäinen haju. Rakenneavauskohdassa 8 tekstiilityöluokan 117 lattiassa ei ollut eristekerrosta. Rakenneavauksesta oli havaittavissa vahva ilmavirtaus sisätiloihin päin. Rakenneavauksista otettiin materiaalinäytteet eristevillasta pois lukien rakenneavauskohta 8 jostaa otettiin näyte lattiarakenteen koolauspuusta. Näytteissä 5 ja 7 todettiin vahva viite vaurioon, näytteissä 1, 4 ja 8 todettiin heikko viite vauriosta, näytteet 2 ja 6 viittaa vaurioon. Näytteessä 3 ei todettu viitettä vauriosta. Julkisivurakenteen taustassa oli bitumisively. Kuva 10. Rakenneavauskohta, ulkoseinärakenne. Kuva 11. Rakenneavauskohta 8, lattiarakenne

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuntotutkimus 10 (16) Ryömintätila D-osan alapuolella oleva ryömintätila tutkittiin aistinvaraisesti. Tarkastuksessa havaittiin, että ryömintätilan pohjalla on runsaasti irtovettä. Ryömintätilan pohjalla oleva orgaaninen aines on mikrobivaurioitunutta ja lahonnutta. Sisätilojen ja ryömintätilan välillä havaittiin tiivistämättömiä läpivientejä ja anturoiden pintaan on paikoin muodostunut alunaa. Aistinvaraisesti oli havaittavissa, että tilassa ei ollut riittävää tuuletusta. Ryömintätilan maapohjan muodoissa on paikoin havaittavissa, että tilaan tullut vesi oli sorruttanut maata anturan alta. Kuva 12. maapohjan pinnalla on mikrobivaurioitunutta, Kuva 13. Ryömintätilaan tullut vesi on sorruttanut maata anturan alta. Kuva 14. Ryömintätilaan tulevat alunaa. Kuva 15. Anturoiden pintaan on paikoin muodostunut läpiviennit osin epätiiviitä.

12 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuntotutkimus 11 (16) 7.2 Rakenteiden tiiveyden tarkastus Koulun tilojen rakenteiden tiiviyttä tutkittiin paikallistamalla ilmavuotokohtia merkkisavun avulla. Ilmavuotokohtia havaittiin läpivientien kohdalla, seinän ja lattian rajakohdassa ja hissikuilun kohdalla. Luokkatiloissa, joissa ulkoseinä on tiiliseinää, on useammassa luokassa patterin takana reikiä (vanhoja patterikannakkeiden kohtia), joista on yhteys ulkoseinän eristetilaan. Muita ilmavuotokohtia havaittiin ikkunoiden liitoskohdassa luokissa 013, 130, 190 ja 204. Luokkien 125 ja 127 ikkunoita on tiivistetty tiivistysmassalla. Ilmavuotokohdat on merkitty pohjakuvaan (kuvat 20-22). Kuva 16. Ikkunan ympärillä ilmavuotoja. Kuva 17. Patterien takana seinissä ilmavuotokohtia. Kuvat 18. ja 19. Lattian ja seinän rajakohta epätiivis.

13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuntotutkimus 12 (16) Kuva 20. Pohjakuva kellarikerros = Läpivienti, ilmavuotokohta = Ikkuna, ilmavuotokohta = Lattian ja seinän rajakohta, ilmavuotokohta = Patterin takana reikä, ilmavuotokohta Kuva 21. Pohjakuva 1-kerros

14 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuntotutkimus 13 (16) Kuva 22. Pohjakuva 2-kerros 7.3 Kosteusmittaukset Koulun tilojen alapohjiin tehtiin pintakosteuskartoitus, viiltomittauksia ja rakennekosteusmittauksia. Pintakosteusmittaukset tehtiin kaikkiin tutkittaviksi sovittuihin tiloihin. Tiloissa ei havaittu kohonneita kosteuspitoisuuksia pois lukien tilat 015, 016, 017, 125 sekä 120, joiden kosteuspitoisuudet olivat koholla. Lattiapintojen arvot olivat kuivissa tiloissa välillä Gann ja tiloissa joiden kosteus oli koholla välillä Gann Viiltomittaukset kohdistettiin tiloihin, joissa havaittiin kohonneita kosteusarvoja.. Viiltomittauksissa havaittiin kohonneita kosteusarvoja. Viiltomittauksien mittauspisteet on merkitty pohjakuvaan (kuva 24) ja tulokset taulukkoon 1. Rakennekosteusmittaukset kohdistettiin vastaavasti kellarikerroksen kosteiksi mitattuihin tiloihin. Rakennekosteusmittauksissa havaittiin poikkeavaa kosteutta mitä syvemmältä pohjalaattaa mittaus suoritettiin. Rakennekosteusmittauksien mittauspisteet on merkitty pohjakuvaan (kuva 23) ja tulokset taulukkoon 2.

15 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuntotutkimus 14 (16) Taulukko 1. Viiltomittaus, mittaustulokset Nanun koulu, Rauma Rakenteen kuvaus mm. laatan paksuus, kuivumissuunta Muut huomiot Viiltomittaus, muovimatto Sijanti Suhteellinen kosteus (%RH) Absoluuttinen kosteus g/m 3 Lämpötila ( o C) V1 45,4 7,97 20 V2 61,1 10,78 20 V3 58,4 10,33 20 Kaikki mittaukset ovat vain suuntaa antavia, rakenteen lämpötila on yli 25 C. sisäilma ,0 ulkoilma ,0 Laitteet tai mittapäät Kalibrointi päivämäärä VAISALA SHM Kosteusja lämpötilamittapää HMP110 Mittauksen suorittaja Päivämäärä Harri Särkipaju FCG- Suunnittelu- ja tekniikka Oy, Osmontie 34, Helsinki Y-tunnus: Taulukko 2. Rakennekosteus mittaustulokset Nanun koulu, Rauma Rakenteen kuvaus mm. laatan paksuus, kuivumissuunta Muut huomiot Maanvarainen alapohja, pintalaatan paksuus 30 mm, pohjalaatan paksuus <80 mm Sijanti Mittaus-syvyys (mm) Suhteellinen kosteus (%RH) Absoluuttinen kosteus g/m 3 Lämpötila ( o C) M ,2 15,2 20 pohjalaatta, betoni M ,3 13,02 20 pohjalaatta, betoni Kaikki mittaukset ovat vain suuntaa antavia, mikäli rakenteen lämpötila on yli 25 C. M ,8 10,5 20 pinta- ja pohjalaatan rajapinta sisäilma - 58,6 21,0 ulkoilma - 72,1 18,2 Laitteet tai mittapäät Kalibrointi päivämäärä VAISALA SHM Kosteus ja lämpötilamittapää HMP40S Mittauksen suorittaja Päivämäärä Harri Särkipaju FCG- Suunnittelu- ja tekniikka Oy, Osmontie 34, Helsinki Y-tunnus:

16 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuntotutkimus 15 (16) Mittauslaitteiston käytettiin seuraavia mittauslaitteita: GANN Hydrotest LG3 ja LB70 teleskooppipinta-anturi Mittauslaitteistona käytettiin VAISALA HM42 sekä mittapäät HM42PROBE VAISALA SHM40 sekä mittapäät HMP110 M1 M2 M3 Kuva 23. Pohjakuva, rakennekosteusmittaukset.

17 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuntotutkimus 16 (16) V2 V3 V1 Kuva 24. Pohjakuva, viiltomittaukset. 8 Päiväys ja allekirjoitukset Pori Piritta Salmi, RI, RTA piritta.salmi@fcg.fi Harri Särkipaju, RI, kuntotutkija harri.sarkipaju@fcg.fi Liitteet: Liite 1: Työterveyslaitos analyysivastaus Liite 2: Työterveyslaitos analyysivastaus

18

19

20

21