Perusopetuksen opiskeluhuollon tilannekuva 2017 Yhdenvertaisuus haasteena sekä yksilökohtaisessa että yhteisöllisessä työssä
|
|
- Sanna-Kaisa Kyllönen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 23 SYYSKUU 2017 Perusopetuksen opiskeluhuollon tilannekuva 2017 Yhdenvertaisuus haasteena sekä yksilökohtaisessa että yhteisöllisessä työssä Päälöydökset luokkalaisten hyvinvoinnissa ja terveydessä, palvelujen käytössä ja kokemuksissa palvelujen ja tuen saatavuudesta on oppilasryhmäkohtaisia eroja. Oppilaiden väliset terveysja hyvinvointierot ovat yhteydessä kokemukseen perheen taloudellisesti tilanteesta. Opiskeluhuollon johtamisessa, järjestämisessä, työtavoissa ja resursseissa on eroja koulujen välillä. Oppilaiden terveyden ja hyvinvoinnin seurantatietojen systemaattinen kokoaminen, raportointi ja hyödyntäminen kouluissa tarvitsevat kehittämistä. Yksittäisen opiskelijan pedagogisia ja opiskeluhuollollisia asioita käsitellään edelleen yleisesti koulun opiskeluhuoltoryhmässä, vaikka lainsäädäntö kieltää tämän. JOHDANTO Suomalaiset lapset ja nuoret ovat aiempaa terveempiä ja voivat hyvin. Tästä huolimatta väestöryhmien väliset terveys- ja hyvinvointierot ovat viime vuosina kasvaneet. Hyvinvointi- ja terveyshaasteet myös kasaantuvat. Perheen huonolla taloudellisella tilanteella tiedetään olevan yhteys lasten ja nuorten terveyteen ja hyvinvointiin. Taloudelliset ongelmat perheessä saattavat heikentää lasten ja nuorten hyvinvointia monin eri tavoin. (Kaikkonen ym ) Koulu on lapsille tärkeä kehitysyhteisö ja keskeinen lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen areena. Koulun toiminnalla ja toimintakulttuurilla voidaan merkittävällä tavalla vaikuttaa lasten ja nuorten terveyteen ja hyvinvointiin. Universaalina palveluna koululle ja opiskeluhuollolle tarjoutuu mahdollisuus tukea ja edistää yhdenvertaisuutta ja tasoittaa perhetaustasta juontuvia hyvinvointieroja eri väestöryhmien välillä. Yhteisöllisellä ja yksilökohtaisella opiskeluhuoltotyöllä on myös mahdollista edistää peruskoululaisten terveitä elintapoja ja terveystottumuksia sekä toisaalta tarjota tukea riittävän varhain sitä tarvitseville. Tässä julkaisussa tarkastellaan yksilökohtaisen ja yhteisöllisen opiskeluhuollon tilannetta perusopetuksessa. Tuloksissa raportoidaan luokkalaisten tuen tarpeita, opiskeluhuoltopalvelujen (kouluterveydenhuolto, kuraattori ja psykologi) käyttöä, kokemusta palvelujen ja tuen saatavuudesta sekä koulun työskentelyilmapiiristä. Lisäksi kuvataan kouluyhteisön ja -ympäristön hyvinvointia sekä opiskeluhuollon johtamista ja yhteisöllisen työn järjestämistä. Tuloksia tarkastellaan soveltuvin osin suhteessa perheen taloudelliseen tilanteeseen. Tiedot on kerätty vuosiluokkien oppilailta Kouluterveyskyselyllä ( ja peruskoulujen opiskeluhuoltoryhmiltä osana Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen peruskouluissa -tiedonkeruuta vuonna 2015 (THL Tilastokatsaus 2/2016). OPPILAIDEN TERVEYS JA HYVINVOINTI Kirjoittajat: Kirsi Wiss Asiantuntija, THL Nina Halme Erikoistutkija, THL Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, THL Perheen taloudellinen tilanne on yhteydessä oppilaan terveyteen ja hyvinvointiin Kuviossa 1 tarkastellaan keskeisiä nuorten hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä tuen tarpeita. Vajaa viidesosa (18 ) kaikista luokkalaisista oli kokenut päivittäin vähintään kahta erilaista oiretta esimerkiksi niska-, hartia-, alaselkätai vatsakipuja, nenän tukkoisuutta, ärtyneisyyttä tai kiukunpurkauksia. Tytöt ilmoittivat oireita useammin (26 ) kuin pojat (10 ). Terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi koki 16 prosenttia oppilaista (tytöt 19, pojat 13 ). Koulu-uupumusta raportoi 14 prosenttia (tytöt 16, pojat 12 ) ja kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta 12 prosenttia (tytöt 17, pojat 6 ) oppilaista. Timo Ståhl Johtava asiantuntija, THL
2 Näin tutkimus tehtiin Aineistot: 1) Kouluterveyskyselyn luokkalaiset vuodelta 2015 ja 2) Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen peruskouluissa tiedonkeruu. Kouluterveyskysely: Tuottaa tietoa laajasti lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Tässä raportissa tarkasteluun valittiin luokkalaisten terveyttä ja hyvinvointia, osallisuutta ja kokemusta palvelujen sekä tuen saatavuudesta kuvaavia indikaattoreita (yhteensä 24 kpl). Tuloksia tarkasteltiin koko aineistossa ja soveltuvissa kohdissa perheen taloudellisen tilanteen mukaan. Perheen taloudellista tilannetta kartoitettiin kysymyksellä: Millaiseksi koet perheen taloudellisen tilanteen? Vastausvaihtoehdot luokiteltiin seuraavasti: Hyvä (Erittäin hyvä / Hyvä) ja Huono (Erittäin huono / Huono). Vuonna 2015 kyselyyn vastasi peruskoululaista. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen peruskouluissa tiedonkeruu. Kuvaa terveyden ja hyvinvoinnin sekä yhteisöllisen toimintakulttuurin edistämistä peruskouluissa. Tiedonkeruuseen vastaavat rehtorit sähköisesti tai paperilomakkeella yhteistyössä koulun opiskeluhuoltoryhmän kanssa. Tarkasteluun valittiin laajasti kouluympäristön ja -yhteisön hyvinvointia sekä opiskeluhuollon johtamista kuvaavia tietoja. Oppilaiden oireilu, terveystottumukset sekä kokemus omasta terveydestä olivat yhteydessä perheen taloudelliseen tilanteeseen (kuvio 1). Oppilaista, jotka ilmoittivat perheen taloudellisen tilanteen huonoksi, 40 prosentilla (tytöt 49, pojat 27 ) oli esiintynyt kahta tai useampaa oiretta päivittäin ja terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi koki 35 prosenttia (tytöt 39, pojat28 ). Koulu-uupumusta raportoi 31 prosenttia (tytöt 33, pojat 29 ) ja kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta 30 prosenttia (tytöt 36, pojat 21 ) oppilaista, joiden perheessä oli taloudellisia ongelmia. Ne oppilaat, jotka olivat ilmoittaneet perheen taloudellisen tilanteen huonoksi, kokivat terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi noin neljä kertaa todennäköisemmin (OR=4,032; CI=3,738 4,351) kuin nuoret, joiden perheen taloudellinen tilanne oli nuoren arvioimana hyvä. Myös kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta (OR=4,492; CI=4,139 4,875) sekä kahta tai useampaa oiretta päivittäin (OR=3,967; CI=3,681 4,274) esiintyi neljä kertaa useammin nuorilla, joiden perheissä oli taloudellisia vaikeuksia. Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi Kuvio 1. Päivittäin vähintään kaksi oiretta Ylipaino Koulu-uupumus Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa Tupakoi päivittäin Ei yhtään läheistä ystävää Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa Kaikki Perheen koettu taloudellinen tilanne huono Perheen koettu taloudellinen tilanne hyvä Terveyttä ja hyvinvointia heikentävien tekijöiden esiintyminen luokkalaisilla prosenttiosuuksina perheen taloudellisen tilanteen mukaan (kaikki N= , perheen koettu taloudellinen tilanne hyvä N= (65 ), perheen koettu taloudellinen tilanne huono N= (7)). KOULUSSA TARJOTTAVIEN PALVELUJEN KÄYTTÖ JA SAATAVUUS Opiskeluhuoltopalveluiden käyttö vaihtelee Viimeisen lukuvuoden aikana peruskoulun luokkalaisista tytöistä 55 prosenttia oli käynyt terveydenhoitajalla ja 23 prosenttia lääkärillä vähintään kerran terveystarkastuksen lisäksi. Kuraattorin vastaanotolla vähintään kerran lukuvuoden aikana oli käynyt 12 prosenttia tytöistä ja psykologin 9 prosenttia. Pojilla vastaavat luvut olivat: terveydenhoitajalla 35 prosenttia, lääkärillä 18 prosenttia, kuraattorilla 9 prosenttia ja psykologilla 6 prosenttia. Terveydenhoitajalla kolme kertaa tai useammin oli käynyt 11 prosenttia ja muissa palveluissa 4 prosenttia kaikista peruskoululaisista (kuvio 2). Ne oppilaat, jotka kokivat perheen taloudellinen tilanteen huonoksi, olivat käyttäneet opiskeluhuoltopalveluita muita luokkalaisia useammin Tiedot toimitti syksyllä 2015 yhteensä 2013 (80 ) peruskoulua. THL Tutkimuksesta tiiviisti 23/2017 2
3 Käynyt terveydenhoitajalla 3 kertaa tai useammin Käynyt lääkärillä 3 kertaa tai useammin Käynyt kuraattorilla 3 kertaa tai useammin Käynyt psykologilla 3 kertaa tai useammin Kaikki Perheen koettu taloudellinen tilanne huono Perheen koettu taloudellinen tilanne hyvä Kuvio 2. Kolme kertaa tai useammin opiskeluhuoltopalveluissa käyneiden luokkalaisten prosenttiosuudet perheen taloudellisen tilanteen mukaan (kaikki N= , perheen koettu taloudellinen tilanne hyvä N= (65 ), perheen koettu taloudellinen tilanne huono N= (7 )). Opiskeluhuoltopalveluihin on pääosin helppoa päästä Suurin osa (81 88 ) palveluja käyttäneistä oppilaista koki, että opiskeluhuoltopalvelujen vastaanotoille oli helppo päästä (kuvio 3). Pojat (85 89 ) kokivat palveluihin pääsyn hieman helpommaksi kuin tytöt (75 88 ). Ne oppilaat, joiden perheen taloudellinen tilanne oli huono, kokivat palveluihin pääsyn keskimäärin vaikeammaksi kuin muut. Kun kaikista luokkaisista 87 prosenttia koki terveydenhoitajalle pääsyn helpoksi, vastaava luku perheen talousvaikeuksia ilmoittaneilla oppilaille oli 78 prosenttia. Helppoa päästä kuraattorille Helppoa päästä terveydenhoitajalle Helppoa päästä psykologille Helppoa päästä lääkärille Kaikki Perheen koettu taloudellinen tilanne huono Perheen koettu taloudellinen tilanne hyvä Kuvio 3. Opiskeluhuoltopalveluihin pääsyn helppous luokkalaisten kokemana, prosenttiosuudet perheen taloudellisen tilanteen mukaan (kaikki N= , perheen koettu taloudellinen tilanne hyvä N= (65 ), perheen koettu taloudellinen tilanne huono N= (8 )). THL Tutkimuksesta tiiviisti 23/2017 3
4 Vastaanotoille ohjautumisen tavat ovat opiskeluhuollon eri ammattiryhmillä erilaiset ja tämä voi vaikuttaa myös eroihin koetussa pääsyn helppoudessa. Esimerkiksi lääkärin tai psykologin vastaanottoajan oppilas saa usein suoraan toiselta ammattilaiselta. Kouluterveydenhoitajalla ja kuraattorilla on tyypillisesti tiettyinä aikoina tarjolla ilman ajanvarausta toimivaa vastaanottoa, jonne nuori voi itse hakeutua. Oppilaiden kokemukset terveystarkastuksista ovat usein positiivisia Oppilaiden kokemukset viimeisimmästä terveystarkastuksesta olivat pääosin myönteisiä (kuvio 4). Valtaosa koki, että hänen mielipidettään oli kuunneltu terveystarkastuksessa (89 ), ja että tarkastuksessa oli puhuttu hänelle tärkeistä asioista (87 ) (kuvio 4). Mielipidettäni kuunneltiin Terveystarkastuksessa puhuttiin minulle tärkeistä asioista Sain hyödyllistä tietoa Selvitettiin myös perheeni hyvinvointia Kaikki Perheen koettu taloudellinen tilanne huono Perheen koettu taloudellinen tilanne hyvä Kuvio 4. Oppilaiden kokemukset viimeisimmästä terveystarkastuksista, luokkalaisten prosenttiosuudet perheen taloudellisen tilanteen mukaan (kaikki N= , perheen koettu taloudellinen tilanne hyvä N= (65 ), perheen koettu taloudellinen tilanne huono N= (7 )). A a t t Perheen taloudellinen tilanne oli yhteydessä oppilaiden kokemuksiin. Oppilaat, joiden perheen taloudellinen tilanne oli huono, kokivat tulleensa heikommin (77 ) kuulluksi kuin oppilaat, joiden perheessä taloudellinen tilanne oli hyvä (90 ). KOULUYHTEISÖN HYVINVOINTI Hyvinvoinnin ja terveyden seurannassa ja raportoinnissa on kehitettävää Kouluissa on monia mahdollisuuksia oppilaiden hyvinvoinnin ja terveyden seurantaan. Kahdessa kolmesta koulusta seurataan suunnitelmallisesti oppilaiden hyvinvointia ja terveyttä valtakunnallisella Kouluterveyskyselyllä (63 ) tai muulla toistuvalla oppilaskyselyllä (66 ). Laajoista terveystarkastuksista koottua luokka- ja koulukohtaista seurantatietoa hyödynsi 56 prosenttia kouluista ja oppilashallintojärjestelmistä saatavaa oppilaiden poissaolotietoja 79 prosenttia. Suurin osa (85 ) kouluista kirjasi ja tilastoi kiusaamistapaukset. THL Tutkimuksesta tiiviisti 23/2017 4
5 Hyvinvointitiedon kerääminen menettää suurelta osin merkityksensä, jos tietoa ei raportoida edelleen ja hyödynnetä. Yleisimmin (60 ) oppilaiden edellä mainitut hyvinvointi- ja terveystiedot raportoitiin koulun henkilökunnalle. Alle puolessa kouluista (40 44 ) tiedot raportoitiin monialaiselle opiskeluhuollon ohjausryhmälle, opiskeluhuoltopalvelujen järjestäjälle ja opetuksen järjestäjälle. Vanhemmille tietoja raportoitiin 40 prosentissa ja oppilaille 29 prosentissa kouluista. Opiskeluhuolto pähkinänkuoressa Opiskeluhuolto on oppilaan oppimisen, psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa koulussa. Opiskeluhuoltoa toteutetaan yhteisöllisenä koko kouluyhteisön, -ympäristön tai luokan hyvinvointiin kohdistuva työnä ja yksittäistä oppilasta koskevana yksilökohtaisena työnä. Opiskeluhuoltotyö kuuluu kaikkien koulussa työskentelevien tehtäviin. Opiskeluhuollon johtamisesta vastaa opiskeluhuollon monialainen ohjausryhmä, joka voi olla opetuksenjärjestäjäkohtainen tai useamman opetuksenjärjestäjän yhteinen. Sen tehtäviä voi hoitaa myös jokin muu tehtävään soveltuva ryhmä. Koulun monialainen opiskeluhuoltoryhmä vastaa opiskeluhuollon suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista koulussa. Ryhmän tärkein tehtävä on yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttaminen. Opiskeluhuoltopalveluilla tarkoitetaan kouluterveydenhoitajan ja -lääkärin sekä psykologin ja kuraattorin palveluja. Kirjatut käytännöt kiusaamisen vähentämiseksi ovat usein käytössä Kouluista valtaosassa (89 96 ) oli käytössä joko opetussuunnitelmaan tai muuten kirjattu käytäntö kiusaamisen ehkäisemiseksi, tunnistamiseksi, puuttumiseksi ja seurantaan, silloin kun kiusaamiseen on jo puututtu. Muissa kouluissa oli käytössä muut yhteiset periaatteet näissä tilanteissa toimimiseksi. Vain hyvin pienessä osassa (1 ) kouluja ei ollut lainkaan yhteistä käytäntöä tai menettelytapaa kiusaamiseen liittyen. Kuitenkin kouluista vain reilussa puolessa (56 ) oli opetussuunnitelmaan tai muuten kirjattu käytäntö seksuaalisen häirinnän tunnistamiseksi ja siihen puuttumiseksi. Joka neljännessä (24 ) koulussa toimittiin muiden yhteisten periaatteiden mukaan ja yhteistä käytäntöä ei ollut lainkaan viidesosassa (20 ) kouluista. Kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä yhteisön hyvinvoinnin tarkastaminen on yleistä Vuonna 2015 kouluista 80 prosenttia ilmoitti, että kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä yhteisön hyvinvoinnin tarkastus on tehty lain edellyttämällä aikavälillä eli kolmen vuoden aikana. Joka kymmenes (10 ) koulu ei tiennyt edellisen tarkastuksen ajankohtaa ja neljässä prosentissa tarkastusta ei ollut tehty lainkaan. Tarkastuksia tehdään yhä useammassa koulussa (ks. THL Tilastokatsaus, 2/2016). Suurimmassa osassa kouluista tarkastuksessa arvioitiin kattavasti fyysisen ympäristön tilaa, mm. melua, valaistusta, lämpötilaa ja ilmanvaihtoa (91 ), tapaturmavaaroja sisätiloissa (85 ) sekä kosteus- ja homevaurioita (84 ). Ulkotilojen tapaturmavaarat kuuluivat tarkastukseen hivenen harvemmin (75 ). Heikoimmin tarkastuksissa huomioitiin kouluyhteisön hyvinvointiin liittyviä asioita. Vain joka toisessa koulussa ilmapiiri ja työrauha (53 ) sekä kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäisy ja niihin puuttuminen (51 ) kuuluivat viimeisimmän tarkastuksen sisältöihin. Poissaolojen seuranta, ehkäisy ja niihin puuttuminen oli osa tarkastusta vajaassa kolmanneksessa (29 ) koulussa. Kokemukset koulun työskentelyilmapiiristä vaihtelevat Oppilasta 77 prosenttia (tytöt 73, pojat 86 ) koki, että luokan ilmapiiri tukee mielipiteen ilmaisua, ja 73 prosenttia (tytöt 77, 73 ) että opettajat kohtelevat heitä oikeudenmukaisesti (kuvio 5). Perheen hyvä taloudellinen tilanne oli yhteydessä myös positiivisiin koulukokemuksiin. Koulunkäynnistä ilmoitti pitävänsä 68 prosenttia (tytöt 71, pojat 64 ) oppilaista, joiden perheessä oli hyvä taloudellinen tilanne. Vastaava luku niillä nuorilla, jotka ilmoittivat perheen taloustilanteen huonoksi, oli 47 prosenttia (tytöt 49, pojat 43 ). Kun perheen taloudellinen tilanne oli huono, oli todennäköisempää, että nuoret pitivät vähemmän koulunkäynnistä (OR=0,4; CI=0,390 0,447) kuin hyvässä taloudellisessa tilanteessa olevien perheiden nuoret. THL Tutkimuksesta tiiviisti 23/2017 5
6 Luokan ilmapiiri tukee mielipiteen ilmaisua Opettajat kohtelevat oikeudenmukaisesti Pitää koulunkäynnistä Kaikki Perheen koettu taloudellinen tilanne huono Perheen koettu taloudellinen tilanne hyvä Kuvio 5. Kokemukset koulusta ja koulun työilmapiiristä, 8 9.-luokkalaisten prosenttiosuudet perheen taloudellisen tilanteen mukaan (kaikki N= , perheen koettu taloudellinen tilanne hyvä N= (65 ), perheen koettu taloudellinen tilanne huono N= (7 )). Koulujen ilmoitusten mukaan oppilaat osallistuivat kouluruokailun suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin 67 prosentissa ja vanhemmat joka viidennessä (19 ) koulussa (kuvio 6). Koulun toiminnan arviointiin oppilaat ja vanhemmat osallistuivat keskimäärin kahdessa kolmesta (65 70 ) koulusta. Oppilaat osallistuivat vanhempia yleisemmin mm. koulun tilojen ja piha-alueiden suunnitteluun, järjestyssääntöjen laatimiseen ja koejärjestelyistä päättämiseen. Kouluruokailun suunnittelu, toteuttaminen tai arviointi Koulun toiminnan arviointi Koulun tilojen ja piha-alueiden suunnittelu Järjestyssääntöjen laatiminen Koejärjestelyistä päättäminen Koulun vuosittaisen suunnitelman laatiminen Kuvio Oppilaat Vanhemmat Oppilaiden ja vanhempien osallistuminen koulun toiminnan suunnitteluun, järjestämiseen ja arviointiin, koulujen prosenttiosuudet lukuvuonna THL Tutkimuksesta tiiviisti 23/2017 6
7 OPISKELUHUOLLON JOHTAMINEN Opiskeluhuollon järjestämisessä on eroja Kouluista 70 prosenttia ilmoitti, että opetuksen järjestäjällä oli oma monialainen opiskeluhuollon ohjausryhmä. Useamman opetuksenjärjestäjän yhteinen ohjausryhmä oli 11 prosentilla ja muu tehtävään soveltuva ryhmä neljällä prosentilla. Neljä prosenttia ilmoitti, että ohjausryhmää ei ollut asetettu, ja joka kymmenennellä koululla (11 ) ei ollut tietoa ohjausryhmän toiminnan järjestämisestä. Koulun monialainen opiskeluhuoltoryhmä kokoontui lähes joka toisessa koulussa (47 ) kerran kuussa tai useammin ja joka neljännessä (26 ) koulussa vain kerran lukukaudessa. Yleisimmin opiskeluhuoltoryhmän vakituisina jäseninä olivat erityisopettajat (91 ), rehtorit (89 ), terveydenhoitajat (84 ), kuraattorit (83 ) ja psykologit (60 ). Koululääkärit kuuluivat säännöllisesti opiskeluhuoltoryhmän kokoonpanoon vain neljässä prosentissa kouluja, mutta olivat tarvittaessa mukana ryhmässä joka neljännessä (24 ) koulussa. Vanhempien edustaja kuului ryhmään säännöllisesti yhdeksässä ja oppilaiden kahdeksassa prosentissa kouluista. Yleisimmin koulujen monialaisissa opiskeluhuoltoryhmissä käsiteltiin mm. toimenpiteitä kouluyhteisön hyvinvoinnin edistämiseksi (92 ), yksilökohtaisen opiskeluhuollon toimintaperiaatteita (89 ) ja käytiin läpi luokkien ilmapiiriä mm. työskentelyrauhaa, kaverisuhteita, kiusaamista ja sisäistä vuorovaikutusta (81 ) (kuvio 7). Joka toisen koulun (50 52 ) monialaisessa opiskeluhuoltoryhmässä arvioitiin yksittäisen oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tuen tai opiskeluhuollon tuen tarvetta ja järjestämistä. Toimenpiteet kouluyhteisön hyvinvoinnin edistämiseksi Yksilökohtaisen opiskeluhuollon yleisiä toimintaperiaatteet Luokkien läpikäyminen yleisellä tasolla (työskentelyrauha, kaverisuhteet, kiusaaminen) Toimenpiteet kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden edistämiseksi Yhteisöllisen opiskeluhuoltotyön arviointi Kouluympäristöstä ja -yhteisöstä saatavan tiedon tarkastelu ja arviointi Yksittäisen oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tuen tarpeen arviointi ja järjestäminen Yksittäisen oppilaan opiskeluhuollon tuen tarpeen arviointi ja järjestäminen Luokkien läpikäyminen oppilaskohtaisesti Kuvio 7. Koulun monialaisessa opiskeluhuoltoryhmässä käsiteltyjä opiskeluhuoltotyön sisältöjä lukuvuonna Opiskeluhuoltopalveluja ei ole kaikissa kouluissa Terveydenhoitajapalvelut olivat käytettävissä 99 prosentissa kouluista lukuvuonna (kuvio 7). Psykologipalvelut puuttuivat kokonaan tai niiden saatavuudesta ei ollut tietoa 12 prosentissa kouluista. Vastaava luku lääkäripalveluille oli 13 prosenttia. Opiskeluhuoltopalvelujen järjestämisessä on tapahtunut positiivista kehitystä vuodesta 2009 lähtien (ks. THL, Tilastokatsaus 2/2016). THL Tutkimuksesta tiiviisti 23/2017 7
8 Psykologi Kuraattori Terveydenhoitaja Lääkäri Oli Ei lainkaan Ei tietoa Kuvio 7. Kouluissa käytettävissä olevat opiskeluhuoltopalvelut, koulujen prosenttiosuudet lukuvuonna Opiskeluhuoltopalvelujen valtakunnalliset henkilöstömitoitussuositukset Kouluterveydenhoitaja Enintään 600 oppilasta / kokopäivätoiminen terveydenhoitaja = 6,0 työtuntia viikossa / 100 oppilasta Opiskeluhuoltopalvelujen henkilöstömitoituksessa on vielä parannettavaa Lukuvuonna terveydenhoitajan palveluita oli kouluissa keskimäärin saatavilla 6,6 (kvartiiliväli 5,0 8,7) tuntia ja lääkärin 0,8 (kvartiiliväli 0,5 1,3) tuntia viikossa sataa oppilasta kohti (kuvio 8). Psykologipalveluja oli 2,3 (kvartiiliväli 0,9 4,2) ja kuraattoripalveluja 4,1 (kvartiiliväli 2,4 6,4) tuntia viikossa sataan oppilaaseen suhteutettuna. Terveydenhoitaja 6,6 Koululääkäri Enintään 2100 oppilasta / kokopäivätoiminen koululääkäri = Lääkäri Kuraattori 0,8 Lääkärisuositus 4,1 Terveydenhoitajasuositus 1,7 työtuntia viikossa / 100 oppilasta Psykologi 2,3 Psykologi- ja kuraattoripalveluille ei ole annettu valtakunnallisia suosituksia Tuntia viikossa / 100 oppilasta Kuvio 8. Opiskeluhuoltohuoltopalvelujen henkilöstön työpanosten (tuntia viikossa / 100 oppilasta) mediaanit (keskiluvut) lukuvuonna Yhteisölliseen opiskeluhuoltohuoltotyöhön käytetään vähän työaikaa Opiskeluhuoltopalvelujen henkilöstön eli terveydenhoitajan, lääkärin, psykologin ja kuraattorin työpanos kohdentui kouluissa pääasiassa yksilökohtaiseen opiskeluhuoltotyöhön. Psykologit ja kuraattorit käyttivät yhteisölliseen työhön keskimäärin 20 prosenttia ja terveydenhoitajat 15 prosenttia työajastaan. Lääkäreiden työaika sisälsi ainoastaan yksilökohtaista työtä. THL Tutkimuksesta tiiviisti 23/2017 8
9 KIRJALLISUUTTA Hietanen-Peltola M & Korpilahti U Terveellinen, turvallinen ja hyvinvoiva oppilaitos. THL Ohjaus 7/2015. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen peruskouluissa TEA THL. Tilastokatsaus 2/ Kaikkonen R, Mäki P, Hakulinen-Viitanen T, Markkkula J, Wikström K, Ovaskainen M-L, Virtanen S & Laatikainen T Lasten ja lapsiperheiden terveys- ja hyvinvointierot. THL Raportti 16/2012. Kouluterveyskysely. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013. Perälä M-L, Halme N, Hietanen- Peltola M, Pelkonen M, Peltonen H, Rajamäki A, Pirttiniemi J & Wiss K. Opiskeluhuollon johtaminen ja järjestäminen lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa Tutkimuksesta tiiviisti 16, toukokuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Opetushallitus. Sosiaali- ja terveysministeriön Kuntainfo 13a/2015. Uusi soveltamisohje oppilas- ja opiskelijahuoltolainsäädännän toteuttamisen tueksi. /asset_publisher/uusisoveltamisohje-oppilas-jaopiskelijahuoltolainsaadannontoteuttamisen-tuek-1. Sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen Kuntaliitto Kouluterveydenhuollon laatusuositus. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2004:8. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Oppilaiden terveys ja hyvinvointi ovat kehittyneet myönteisesti viimeisten vuosikymmenten aikana. Myös opiskeluhuolto on viime vuosina kehittynyt myönteiseen suuntaan. Opiskeluhuoltopalvelut ovat kohentuneet, mutta kehitettävää on edelleen Opiskeluhuoltopalvelut ovat tarjolla aikaisempaa kattavammin. Kuitenkin edelleen osa koulusta raportoi palvelujen puuttuvan tai että niistä ei ole tietoa. Kaikissa kouluissa ei myöskään ole riittävästi opiskeluhuoltopalvelujen henkilöstöä. Puutteista huolimatta suurin osa palveluja käyttäneistä oppilaista kokee, että tarvittaessa palveluihin on helppoa päästä, ja että terveystarkastuksissa heidän tarpeitaan huomioitiin yksilöllisesti. Tietosuojan toteutumisen näkökulmasta on huolestuttavaa, että noin puolet kouluista ilmoittaa käsittelevänsä yksittäisen oppilaan opiskeluhuollon tai oppimisen ja koulunkäynnin tukeen liittyviä asioita koulukohtaisessa oppilashuoltoryhmässä. Lainsäädännön ja ohjeistusten mukaan nämä molemmat vain yhtä oppilasta koskevat asiat tulee hoitaa yksilökohtaisesti tarkoitusta varten kootussa ryhmässä (asiantuntijaryhmä tai pedagoginen ryhmä). Perheen talous on yhteydessä nuoren hyvinvointiin ja palvelukokemuksiin Perheen taloudellisella tilanteella tiedetään olevan selkeä yhteys nuorten hyvinvointiin. Myös tässä tarkastelussa tuli esille perheen koetun heikon taloudellisen tilanteen yhteys nuoren runsaaseen oireiluun, huonompiin terveystottumuksiin sekä kokemukseen heikommasta terveydentilasta. Myös kouluuupumus, yksinäisyys, kiusatuksi tuleminen ja ahdistuneisuus olivat tavallisempia heikomman taloudellisen tilanteen perheisiin kuuluvilla nuorilla. Kumuloituvat hyvinvointia heikentävät tekijät aiheuttavat suurempaa tuen ja avun tarvetta. Yli kolme kertaa yksittäistä palvelua käyttäneissä korostuu niiden nuorten osuus, joiden perheiden talous on heikko. Palvelujen voidaan siis ajatella tunnistaneen tämän ryhmän erityistarpeet ja reagoivan niihin toistuvilla vastaanotoilla ja seurannalla. Saman oppilasryhmän kokemus palvelujen helposta saatavuudesta oli kuitenkin muita heikompi. Tämä voi viitata siihen, ettei palveluja ole ollut tarjolla riittävästi. Myös kokemus kaikille tarjottavasta terveystarkastuksesta, esimerkiksi mielipiteen kuuntelusta ja tiedon saamisesta, oli heikompi. Tulokset eivät suoraan kerro sitä, saivatko palveluja käyttäneet nuoret tarpeeseensa nähden riittävästi tukea, eli oliko oppilashuollon palvelujen tapaamisia oppilaan mielestä ollut tarpeeksi ja oliko tuki ja apu riittävää ja oikeanlaista. Myös yhteisöllisessä työssä on yhdenvertaisuushaasteita Oppilaiden ja heidän vanhempiensa osallistuminen koulun toiminnan suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin edistää tasavertaisuutta. Tulosten mukaan oppilaat ja vanhemmat osallistuvat moniin koulun toimintoihin. Pääosin myönteisistä tuloksista huolimatta oppilaiden ja heidän vanhempiensa osallisuuteen tulisi kiinnittää yhä enemmän huomiota myös jatkossa. Nyt tehty tarkastelu toi esiin sen, että arvio yhteisön hyvinvoinnista on myös yhteydessä oppilaan perheen taloudelliseen tilanteeseen. Esimerkiksi käsitys luokan ilmapiiristä ja opettajien oikeudenmukaisuudesta vaihtelivat perheen taloustilanteen mukaan. Yhdenvertaisuus on siten myös yhteisöllisen opiskeluhuoltotyön haaste. THL Tutkimuksesta tiiviisti 23/2017 9
10 KIRJALLISUUTTA jatkuu TEAviisari. Terveydenhuoltolaki 1326/2010. Wiss K & Rimpelä M Teoksessa Rimpelä M, Fröjd S & Peltonen H. (toim.): Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen perusopetuksessa perusraportti. Koulutuksen seurantaraportit 2010:1. Opetushallitus. Käy katsomassa oman kuntasi, koulusi tai alueesi tilanne TEAviisarista Käy katsomassa oman kuntasi tai alueesi nuorten hyvinvoinnin tilanne y/tulokset tämä Tietoon perustuvaa johtamista ja kehittämistä tarvitaan Opiskeluhuollon tavoitteiden saavuttaminen edellyttää johtamista ja suunnitelmallisuutta sekä yhteistyötä koulun henkilökunnan, opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisten, oppilaiden ja vanhempien kesken. Yhteiset käytännöt ja toimintamallit tukevat yhteistyön tekemistä ja oppilaiden terveyden ja hyvinvoinnin seurantaa. Päätösten tueksi tarvitaan myös tietoa. Ilman tarveanalyysiä eli tietoa koulun ja oppilaiden vahvuuksista, huolen aiheista sekä kehittämiskohteista on mahdotonta suunnitella ja kohdentaa toimintaa niin, että se tukee koko kouluyhteisön hyvinvointia. Myös opiskeluhuollon suunnittelussa tulisi hyödyntää aiempaa paremmin mm. koulujen oppilashallintojärjestelmistä, laajoista terveystarkastuksista, Move!:sta (fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä), erilliskyselyistä tai kansallisista tiedonkeruista saatavaa tietoa. Tietoa tulee tarkastella myös yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Perheiden taloudellisen tilanteen lisäksi tulisi hyvinvointitietoa ja opiskeluhuollon toimivuutta tarkastella esimerkiksi toimintarajoitteisten, maahanmuuttajien, seksuaalivähemmistöjen sekä eri kulttuuri- ja uskonnollisten ryhmien näkökulmista. Lopuksi Tulokset korostavat oppilaiden ja heidän yksilöllisten tarpeidensa huomioimisen tärkeyttä opiskeluhuoltoa ja sen palveluja suunniteltaessa ja järjestettäessä. Opiskeluhuolto on universaali palvelu, jonka tulisi olla kaikkien oppilaiden käytettävissä. Yhdenvertaisuus ja tasa-arvoisuus eivät kuitenkaan tällä hetkellä opiskeluhuollossa täysin toteudu. Tulokset osoittavat, että koulujen välillä on eroja opiskeluhuollon järjestämisessä ja toiminnassa. Lisäksi eri oppilasryhmien kokemukset opiskeluhuollon palveluista ja koulun työskentelyilmapiiristä eroavat selkeästi toisistaan. Opiskeluhuoltoa on jatkossa kehitettävä huomioimaan eri oppilasryhmien erilaiset tarpeet. Myös erityisen tuen tarpeessa oleville on kehitettävä toimintamalleja ja menetelmiä, jotka vastaavat riittävästi heidän tarpeisiinsa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Pl 30 (Mannerheimintie 166) Helsinki Puhelin: Tämän julkaisun viite: Wiss K, Halme N, Hietanen-Peltola M & Ståhl T. Perusopetuksen opiskeluhuollon tilannekuva 2017 Yhdenvertaisuus haasteena yksilökohtaisessa ja yhteisöllisessä työssä. Tutkimuksesta tiiviisti 23, syyskuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. ISBN (painettu) ISBN (verkko) ISSN (verkko) THL Tutkimuksesta tiiviisti 23/
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Opiskeluhuoltoryhmän työskentelymallin laadinta Autio Eva
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Opiskeluhuoltoryhmän työskentelymallin laadinta 22.9.2017 Autio Eva Opiskeluhuolto sisältää koulutuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukaisen opiskeluhuollon
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen peruskouluissa
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen peruskouluissa - TEA 2015 27.9.2017 Tilastokatsaus 2/2016 1 Johdanto THL ja Opetushallitus keräävät tietoa peruskoulujen hyvinvoinnin, terveyden ja yhteisöllisen toimintakulttuurin
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen peruskouluissa - TEA 2015
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen peruskouluissa - TEA 2015 1 Johdanto THL ja Opetushallitus keräävät tietoa peruskoulujen hyvinvoinnin, terveyden ja yhteisöllisen toimintakulttuurin edistämistoiminnasta.
Terveyden edistämisaktiivisuus kunnissa - esimerkkinä toisen asteen oppilaitokset
Terveyden edistämisaktiivisuus kunnissa - esimerkkinä toisen asteen oppilaitokset Asiantuntija Kirsi Wiss Hyvinvoiva kunta 15.6.2017, Kuopio Taustaa: Terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmän = TEAviisarin
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Marjaana Pelkonen, STM
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Marjaana Pelkonen, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden Opiskeluhuollolla tarkoitetaan hyvän oppimisen, hyvän fyysisen ja psyykkisen terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin
Nuorten mielenterveys ja mielenterveyspalvelujen saatavuus opiskeluhuollossa 2015
Nuorten mielenterveys ja mielenterveyspalvelujen saatavuus opiskeluhuollossa 2015 Ansa Sonninen, terveydenhuollon ylitarkastaja 13.12.2017 Itä-Suomen aluehallintovirasto, tekijän nimi ja osasto 18.12.2017
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Opiskeluhuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto - Ajankohtaista Kuopio 26.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden
Yhteisestä työstä hyvinvointia -
Yhteisestä työstä hyvinvointia - opiskeluhuoltoryhmä perusopetuksessa Helsinki 31.10.2018 Kristiina Laitinen, Opetusneuvos, Opetushallitus Marke Hietanen-Peltola, Ylilääkäri, Terveyden ja hyvinvoinnin
Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa
Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.
FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita
FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36% Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 8% Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 24% Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 12% Huono ilmanvaihto
Terveydenedistämisaktiivisuus kouluissa/oppilaitoksissa
Terveydenedistämisaktiivisuus kouluissa/oppilaitoksissa Kirsi Wiss Asiantuntija 6.11.2014 7.11.2014 Kirsi Wiss Taustaa TEAviisari (1/2) Terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmä internetissä www.thl.fi/teaviisari
Terveellisyyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin tarkastaminen oppilaitoksissa. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Lahti
Terveellisyyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin tarkastaminen oppilaitoksissa Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Lahti 29.11.2017 Oppilaitokset tarkastetaan säännöllisesti ja monialaisesti, koska lapsilla
Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia
Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita
Yhteisöllinen opiskeluhuolto hyvinvointia oppilaalle, opiskelijalle ja koko yhteisölle
Yhteisöllinen opiskeluhuolto hyvinvointia oppilaalle, opiskelijalle ja koko yhteisölle Marke Hietanen-Peltola, LT, ylilääkäri Kokkola 20.9.2018 Opiskeluhuoltoa toteutetaan Ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä
FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, POJAT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 48 %
FYYSISET TYÖOLOT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus
FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 54 %
FYYSISET TYÖOLOT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus
FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, TYTÖT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 60 %
FYYSISET TYÖOLOT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus
Terveellisyyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin tarkastaminen oppilaitoksissa. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Helsinki
Terveellisyyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin tarkastaminen oppilaitoksissa Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Helsinki 25.10.2017 Oppilaitokset tarkastetaan säännöllisesti ja monialaisesti, koska lapsilla
Opiskeluhuollon palvelut. Marke Hietanen-Peltola, LT, ylilääkäri Oikeus oppimiseen
Opiskeluhuollon palvelut Marke Hietanen-Peltola, LT, ylilääkäri Oikeus oppimiseen 24.3.2015 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) tuli voimaan 1.8.2014, mikä muuttui? Opiskeluhuollon suunnittelu
Yhteiset työvälineemme. Esityksen toimittajat: * opetusneuvos Elise Virnes, OKM * verkostokoordinaattori Ville Virtanen, SAKU ry
Yhteiset työvälineemme Esityksen toimittajat: * opetusneuvos Elise Virnes, OKM * verkostokoordinaattori Ville Virtanen, SAKU ry Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Uusi laki kokoaa yhteen lainsäädännössä
FYYSISET TYÖOLOT. Itä-Suomen AVI 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 42 %
FYYSISET TYÖOLOT Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 42 % Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus haittaa opiskelua Huono ilmanvaihto tai
FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, TYTÖT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 42 %
FYYSISET TYÖOLOT Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus haittaa opiskelua Huono ilmanvaihto tai huoneilma
FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 37 %
FYYSISET TYÖOLOT Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 37 % Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus haittaa opiskelua Huono ilmanvaihto tai
FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 37 %
FYYSISET TYÖOLOT Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus haittaa opiskelua Huono ilmanvaihto tai huoneilma
THL: Kouluterveyskysely 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat
2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat Vistan koulu selkeää kehittymistä selkeää heikkenemistä 2007 2009 2011 2013 2015 (N=248) (N=252) (N=225) (N=232) (N=303) FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa
Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia
Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia Lasten terveyskäräjät 1.12.2015 Anni Matikka THL Kouluterveyskysely Tuottaa kattavasti seurantatietoa 14-20 vuotiaiden terveydestä ja hyvinvoinnista Paikallisen päätöksenteon
Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Peruskoulun 8. ja 9. luokan pojat Kouluterveyskysely
Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina 2005-2013 Peruskoulun 8. ja 9. luokan pojat Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä
Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010
Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana
Miten hyödynnän TEAviisaria opiskeluhuollon toteutumisen seurannassa
Miten hyödynnän TEAviisaria opiskeluhuollon toteutumisen seurannassa Kirsi Wiss Asiantuntija Oppilas- ja opiskelijahuollosta kohti uutta opiskeluhuoltoa Kansalliset kehittämispäivät XIV 27.11.2014 2.12.2014
Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija
Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja
FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36 %
FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus haittaa opiskelua Huono ilmanvaihto tai huoneilma
Peruskoulun 8. ja 9. luokan tyttöjen hyvinvointi 2004/ THL: Kouluterveyskysely
Peruskoulun 8. ja 9. luokan tyttöjen hyvinvointi 2004/2005 2013 Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana Vanhemmat eivät tiedä aina
OPPILASHUOLTO. Savonlinnan normaalikoulu / Sirpa Koivuniemi-Luoma-aho ja Katja Räisänen
OPPILASHUOLTO Savonlinnan normaalikoulu 26.5.2014 / 12.4.2017 Sirpa Koivuniemi-Luoma-aho ja Katja Räisänen SNOR - Oppilashuoltokäytännöt uudistuvat ENNEN / OPS 2012 Oppilashuollolla tarkoitetaan Oppilaan
Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto
2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS
Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija
Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja
Yhteisöllinen ja osallistava opiskelijahuolto. Leena Nousiainen / Rondo Training Oy Pori
Yhteisöllinen ja osallistava opiskelijahuolto Leena Nousiainen / Rondo Training Oy 11.1.2013 Pori Keskeisiä linjauksia Uuteen lakiin ehdotetaan koottavaksi lainsäädännössä nyt hajallaan olevat oppilas-
Kehittyvä opiskeluhuolto Lasten suojelun kesäpäivät 9.6.2015 Lastensuojelun haasteet 2015 - kehittämistyöllä tuloksiin
Kehittyvä opiskeluhuolto Lasten suojelun kesäpäivät 9.6.2015 Lastensuojelun haasteet 2015 - kehittämistyöllä tuloksiin Marjaana Pelkonen Neuvotteleva virkamies, STM Sisällys Uuden lain tausta ja tarkoitus
(Lähteet: Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013, Uusi soveltamisohje oppilas- ja opiskelijahuoltolainsäädännön toteuttamisen tueksi 13a/2015 STM)
(Lähteet: Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013, Uusi soveltamisohje oppilas- ja opiskelijahuoltolainsäädännön toteuttamisen tueksi 13a/2015 STM) Päivitetty 8.8.2018 opiskelijan hyvän oppimisen, hyvän
Uutta tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Nina Halme, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lape -päivät, Helsinki
Uutta tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista Nina Halme, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 22.9.2017 Lape -päivät, Helsinki Uudistunut Kouluterveyskysely Tietoa perusopetuksen oppilaiden
Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013
Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille
TEAviisarin hyödyntäminen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä
TEAviisarin hyödyntäminen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä Tutkija Kirsi Wiss 5.12.2012 Kirsi Wiss 1 Terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmän kehittäminen (TedBM) Terveys 2015- kansanterveysohjelman
Opiskeluhuoltoryhmä. Kristiina Laitinen Opetushallitus / Yleissivistävä koulutus
Opiskeluhuoltoryhmä Kristiina Laitinen Opetushallitus / Yleissivistävä koulutus Opiskeluhuolto on yhteisöllistä työtä ja yksilöllistä tukea Opiskeluhuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ehkäisevänä, koko
Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely
Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina 2008-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi
Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely
Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina 2009-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi
Nuorten hyvinvointi Pirkanmaalla vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely
Nuorten hyvinvointi Pirkanmaalla vuosina 2009-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään
Miten nuoret voivat kouluyhteisössä? Kouluterveyskyselyn tuloksia 2013
Miten nuoret voivat kouluyhteisössä? Kouluterveyskyselyn tuloksia 2013 THL 5.2.2014 Tutkija Hanne Kivimäki Aiheet Perustietoa Kouluterveyskyselystä Valtakunnalliset tulokset 2013 Tulosten hyödyntäminen
Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely
Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi
Nuorten hyvinvointi Pohjois-Pohjanmaalla vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely
Nuorten hyvinvointi Pohjois-Pohjanmaalla vuosina 2009-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi
Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely
Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina 2008-2013 (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana Vanhemmat
Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista
Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki ja opiskeluterveydenhuolto
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki ja opiskeluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuollon toimivuus - Opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky -seminaari 29.4.2015, Oulu Marjaana Pelkonen Neuvotteleva
Kouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista
Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus
Kouluterveyskysely Vantaan kaupungin tulokset
Kouluterveyskysely 2017 - Vantaan kaupungin tulokset 4. 5.-luokkalaisten tulokset HYVINVOINTI JA YSTÄVÄT Lähes kaikki (90 %) ovat tyytyväisiä elämäänsä, pojat useammin kuin tytöt. Suuri osa (86 %) kokee
Kouluterveyskysely 2017
Kouluterveyskysely 2017 Otteita tuloksista 19.4.2018 Työryhmä Johtava hoitaja Hannele Nikander-Tuominen Johtava koulupsykologi Cecilia Forsman Terveydenhoitaja Nina Itälä Johtava rehtori Vesa Malin Lukion
Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden poikien hyvinvointi 2008/ THL: Kouluterveyskysely
Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden poikien hyvinvointi 2008/2009 2013 Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 40 Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana Vanhemmat
Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa
Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana
Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013. THL: Kouluterveyskysely
Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013 Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 43 Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana
FYYSISET TYÖOLOT. Helsinki. Vakioidut prosenttiosuudet. Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua. Melu ja kaiku haittaavat opiskelua
FYYSISET TYÖOLOT Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 15 Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 19 Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 13 Huono ilmanvaihto tai huoneilma haittaa opiskelua Sopimaton lämpötila
Kouluterveyskysely 2017
Kouluterveyskysely 2017 Otteita tuloksista Työryhmä Johtava hoitaja Hannele Nikander-Tuominen Johtava koulupsykologi Cecilia Forsman Terveydenhoitaja Nina Itälä Johtava rehtori Vesa Malin Lukion rehtori
Toisen asteen opiskelijoiden kouluhyvinvointi ja osallisuus
Toisen asteen opiskelijoiden kouluhyvinvointi ja osallisuus Kouluterveyskysely 2017 18.1.2018 Pk-seudun Kouluterveyskyselyseminaari/Kivimäki THL 1 Esityksen sisältö Yleistä Kouluterveyskyselystä Sähköinen
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki ja opiskeluterveydenhuolto
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki ja opiskeluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuollon toimivuus - Opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky -seminaari 20.4.2015, Vaasa Marjaana Pelkonen Neuvotteleva
Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia
Vuoden 20 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä sosiaalisesta
Miten syödään ja voidaan Pirkanmaalla? TEAviisarin ja Kouluterveyskyselyn 2017 tuloksia Kirsi Wiss Asiantuntija
Miten syödään ja voidaan Pirkanmaalla? TEAviisarin ja Kouluterveyskyselyn 2017 tuloksia Kirsi Wiss Asiantuntija 25.9.2017 Wiss Kirsi 1 Esityksen sisältö Tietoa päätöksenteon tueksi Organisaatiotason tietoa
Kouluterveyskysely terveydenhoitajan työssä
Kouluterveyskysely terveydenhoitajan työssä Th, tutkija Hanne Kivimäki Terveydenhoitajapäivät 16.2.2018 Finlandia-talo 16.2.2018 Terveydenhoitajapaivat 2018/Kivimäki THL 1 Esityksen sisältö Yleistä tiedonkeruusta
Kouluterveyskysely 2008
Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 0 Etelä-Suomen, Itä-Suomen ja Lapin läänit lukion 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijat muutokset 00 0 sukupuolten väliset erot vuonna 0 Tiedosta
Opiskeluhuollon asiakaspalautekysely (esiopetus, perusopetus, toisen asteen ammatillinen koulutus, lukio)
Opiskeluhuollon asiakaspalautekysely (esiopetus, perusopetus, toisen asteen ammatillinen koulutus, lukio) - Opiskeluhuollon asiakaspalautekyselyllä kerätään asiakaspalautetta yhteisöllisestä ja yksilökohtaisesta
Opiskeluhuollon palvelut
Opiskeluhuollon palvelut 23.4.2018 Hanna Gråsten-Salonen Johtava koulukuraattori Kasvatus- ja opetuspalvelut Tampere OPISKELUHUOLLON ALATYÖRYHMÄN SELVITYS Maakunnassa opiskelijamäärien vaihteluväli suuri
Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely
Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja
Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely
Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v)
Tavoitteena nykyistä lapsi- ja perhelähtöisemmät, ennaltaehkäisevät ja vaikuttavat palvelut
Tavoitteena nykyistä lapsi- ja perhelähtöisemmät, ennaltaehkäisevät ja vaikuttavat palvelut Hankekokonaisuuden neljä osiota 1. Toimintakulttuurin muutos 2. Perhekeskustoimintamalli 3. Varhaiskasvatus,
Kouluterveyskysely 2008
Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 2008 Etelä-Suomen, Itä-Suomen ja Lapin läänit peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat muutokset 2000 2008 sukupuolten väliset erot vuonna 2008
Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia
Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä
Kouluympäristön terveellisyys ja turvallisuus sekä kouluyhteisön hyvinvointi. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Oulu 2.10 ja Kajaani 3.10.
Kouluympäristön terveellisyys ja turvallisuus sekä kouluyhteisön hyvinvointi Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Oulu 2.10 ja Kajaani 3.10. 2013 Kouluympäristön terveellisyys ja turvallisuus sekä kouluyhteisön
Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).
Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen
Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 1
Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana
Ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 1
Ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa 2008 2010 Kouluterveyskysely 2010 3..2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 49 Vähintään yksi vanhemmista työttömänä
Kouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset. Esittely medialle 23.1.2014
Kouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset Esittely medialle 23.1.2014 23.1.2014 THL:n kouluterveyskysely 2013 Toteutettiin valtakunnallisesti lomakekyselyllä huhtikuussa 2013 Jyväskylän kuntakohtaiset tulokset
Terveydenedistämisaktiivisuus oppilaitoksissa. Vesa Saaristo Hyvinvoinnin edistäminen kouluissa ja oppilaitoksissa Helsinki
Terveydenedistämisaktiivisuus oppilaitoksissa Vesa Saaristo Hyvinvoinnin edistäminen kouluissa ja oppilaitoksissa Helsinki 30.10.2013 Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) Tausta kansainvälisessä kirjallisuudessa
LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO
Opetussuunnitelman kuntakohtainen osa Kotkan lukiokoulutuksessa opiskelijahuollon osalta 1.8.2014 lukien. LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO Opiskeluhuolto sisältää lain mukaan koulutuksen järjestäjän hyväksymän
Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta
Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen en lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta Arja Rantapelkonen 27.3.2014 Aineisto kouluterveyskysely v. 2013 Peruskoulun 8. luokka Peruskoulun 9. luokka
KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOSTEN TARKASTELUA
KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOSTEN TARKASTELUA KOULUTERVEYSKYSELY Vastaajat Porvoo: Perusopetuksen 4.-5. luokat vastannut 894 kattavuus 72 % 8.-9. luokat vastannut 770 kattavuus 63 % Lukio vastannut 173
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen lukioissa TEA 2019
12 2019 14.5.2019 Päälöydökset Opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja on lukioissa aiempaa paremmin, myös resurssit ovat kasvaneet. Yhteisiä kirjattuja käytäntöjä on lukioissa aiempaa vähemmän.
Kouluterveyskysely Kanta- Hämeessä 2008
Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely Kanta- Hämeessä 200 lukion 1. ja 2. vuosikurssin i opiskelijat muutokset 2000, 2004 200 200 sukupuolten väliset erot vuonna 200 Tiedosta hyvinvointia
Kouluterveyskysely 2017
Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja paikallisesta peruskoululaisten aineistosta Koulukuraattori Eija Kasurinen Koulupsykologi Reetta Puuronen Kouluterveyskysely 2017 -THL toteutti valtakunnallisen kouluterveyskyselyn
Kouluterveyskyselystä tietoa opiskeluhuollon tueksi
Kouluterveyskyselystä tietoa opiskeluhuollon tueksi Th, tutkija Hanne Kivimäki Opiskeluhuollon verkostopäivä 8.3.2018 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki 8.3.2018 Kivimäki THL 1 Esityksen sisältö
Monialainen yhteistyö kouluterveydenhuollossa opiskeluhuoltolain säädöksistä toimivaan käytäntöön
Monialainen yhteistyö kouluterveydenhuollossa opiskeluhuoltolain säädöksistä toimivaan käytäntöön Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Seinäjoki 4.9.2018 Perälä M-L ym. Monialainen opiskeluhuolto ja sen
Hyvä kuntapäättäjä! Kouluterveyskyselyn tulokset kunnan poliittisessa päätöksenteossa. Miten indikaattorikoostetta voidaan hyödyntää?
1(2) Hyvä kuntapäättäjä! Olemme koonneet kuntasi Kouluterveyskyselyn tuloksista tiiviin indikaattorikoosteen poliittisen päätöksenteon tueksi. Toivomme, että koosteesta on hyötyä tehtävässäsi! Kouluterveyskyselyn
Kuraattori- ja koulupsykologipalvelut Pirkanmaalla
Kuraattori- ja koulupsykologipalvelut Pirkanmaalla 6.5.2018 Lähtökohdat Yhteenveto on laadittu LAPE-hankkeen oppilas- ja opiskeluhuollon alatyöryhmässä kunnilta kerättyjen tietojen perusteella Oppilasmäärätiedot
Oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanon arviointi LAPE -opiskeluhuollon oppimisverkostotilaisuus
Oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanon arviointi LAPE -opiskeluhuollon oppimisverkostotilaisuus 4.5.2018 Tarja Frisk ja Anna-Mari Summanen Arvioinnin lähtökohdat Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen peruskouluissa TEA 2017
12 2018 15.5.2018 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen peruskouluissa TEA 2017 Päälöydökset Oppilashuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut ovat yhä useamman koulun käytettävissä, henkilöstöresurssit
Miten hyödynnän TEAviisaria opiskeluhuollon toteutumisen seurannassa
Miten hyödynnän TEAviisaria opiskeluhuollon toteutumisen seurannassa Vesa Saaristo, asiantuntija Oppilas- ja opiskelijahuollosta kohti uutta opiskeluhuoltoa Kansalliset kehittämispäivät XIV, Messukeskus,
Kouluterveyskysely 2013, P-S avi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija
Kouluterveyskysely 2013, P-S avi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja
Peruspalveluiden arviointi 2015 Nuorten mielenterveys ja käytettävissä olevat opiskeluhuoltopalvelut
Peruspalveluiden arviointi 2015 Nuorten mielenterveys ja käytettävissä olevat opiskeluhuoltopalvelut Varhainen puuttuminen ja puheeksiottaminen hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamiseksi Hanko 6.10.2016
Opiskelijahuolto lisäopetuksessa
Opiskelijahuolto lisäopetuksessa Opetushallitus 17.3.2015 Kristiina Laitinen Opetusneuvos 1 Säädökset, eduskunta-asiakirjat sekä opetussuunnitelmien perusteet Lait Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013)
Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa
Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa 25.9.2015 Tampere Käytännön kokemuksia yhteistyöstä Hanna Gråsten-Salonen Vastaava koulukuraattori Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampere
OPISKELUHUOLTO JA ERITYISOPETUS
OPISKELUHUOLTO JA ERITYISOPETUS 7.3.2016 Annamari Murtorinne yläkoulun rehtori ja Niina Rekiö-Viinikainen erityisopettaja TOIMINTAKULTTUURIN KESKEISET PIIRTEET Hyvinvointi ja turvallinen arki Yhdenvertaisuus
8.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö
8.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö Oppilashuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa siten, että siitä muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus