PERHETYÖN PILOTIT LOPPURAPORTTI ETELÄ-POHJANMAAN LAPSET, NUORET JA LAPSIPERHEET -KEHITTÄMISHANKE

Transkriptio

1 PERHETYÖN PILOTIT LOPPURAPORTTI ETELÄ-POHJANMAAN LAPSET, NUORET JA LAPSIPERHEET -KEHITTÄMISHANKE Anu Leinonen - Leena Ojanperä Marianne Takala Leena Huhtamäki Tanja Penninkangas Sirpa Tuomela-Jaskari Auli Romppainen (Kevät 2011)

2 SISÄLTÖ 1 KEHITTÄMISTOIMINNAN LÄHTÖKOHDAT Etelä-Pohjanmaan alueella tehdyn kehittämistyön taustaa KASTE ohjelma Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret, ja lapsiperheet - kehittämishanke Kuntakierrokset KEHITTÄMISTOIMINNAN TAUSTAA Perhetyön pilottien suunnittelutyö Kehittämistyön kuntayhtymät ja yhteistoiminta-alueet Pilottikohteiden henkilöstö Paikalliset pilotti- ja työrukkastyöryhmät Talous Kehittämistoiminnan tukirakenteet PERHETYÖN PILOTTIEN TOIMINTA Perhetyön pilotin kehittämistyön tavoitteet Kehittämistoiminnan sisältö Miten monialaisuus on toteutunut asiakas-kehittämistyössä Miten asiakkaan ääni on pyritty saamaan kuuluville KEHITTÄMISTOIMINNAN POHDINTA Kehittämistyön pohdintaa Jatkotoimenpide-ehdotukset kehittäjämentor -toiminnan jälkeen ARVIOINTIA JA PALAUTETTA KEHITTÄMISTOIMINNASTA Pilottien yhteiset tapaamiset, ns. kehittäjämentor tapaamisten palaute Paikallisten pilottiryhmien palaute Kehittäjämentoreiden palaute TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT JIK PERHETYÖN PILOTIN LOPPURAPORTTI Alueellisen kehittämistyön konteksti Kehittämistyön organisoituminen Työrukkastyöryhmät Kehittämistyön muut resurssit Kehittäjämentor- toiminta Perhetyön pilotin kehittämistyön tavoitteet Rakenteiden yhdenmukaistaminen Yhteistyön kehittäminen Ryhmätoiminnan suunnittelu Kehittämistoiminnan sisältö JIK peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä perhekeskusmalli Miten monialaisuus on toteutunut asiakas-kehittämistyössä Miten asiakkaan ääni on pyritty saamaan kuuluville Kehittämistoiminnan pohdinta Kehittämistoiminnan itsearviointi, kehittämistyön pohdintaa Jatkotoimenpide-ehdotukset mentor toiminnan jälkeen

3 8 JÄRVI-POHJANMAAN PERHETYÖN PILOTIN LOPPURAPORTTI Alueellisen kehittämistyön konteksti Kehittämistyön organisoituminen Työrukkastyöryhmät Kehittämistyön muut resurssit Kehittäjämentor -toiminta Perhetyön pilotin kehittämistyön tavoitteet Kehittämistoiminnan sisältö Miten monialaisuus on toteutunut asiakas-kehittämistyössä Miten asiakkaan ääni on pyritty saamaan kuuluville Kehittämistoiminnan pohdinta Kehittämistoiminnan itsearviointi, kehittämistyön pohdintaa Jatkotoimenpide-ehdotukset mentor -toiminnan jälkeen KAKSINEUVOISEN PERHETYÖN PILOTTI Alueellisen kehittämistyön konteksti Kehittämistyön organisoituminen kuntayhtymä Kaksineuvoisen pilotissa Työrukkastyöryhmät Kehittämistyön muut resurssit Kehittäjämentor- toiminta Perhetyön pilotin kehittämistyön tavoitteet Kehittämistoiminnan sisältö Miten monialaisuus on toteutunut asiakas-kehittämistyössä Miten asiakkaan ääni on pyritty saamaan kuuluville Kehittämistoiminnan pohdinta Kehittämistoiminnan itsearviointi, kehittämistyön pohdintaa Jatkotoimenpide-ehdotukset mentor toiminnan jälkeen RAPORTIN LIITTEET LIITE 1 Perheohjaajan määritelmä LIITE 2 Perhetyöntekijän määritelmä SUUPOHJAN PERHETYÖN PILOTIN LOPPURAPORTTI Johdanto Alueellisen kehittämistyön konteksti Kehittämistyön organisoituminen Työrukkastyöryhmä Kehittämistyön muut resurssit Suupohjan perhetyön pilotin toiminta Perhetyön pilotin kehittämistyön tavoitteet Kehittämistyön sisältö Miten monialaisuus on toteutunut asiakas-kehittämistyössä Miten asiakkaan ääni on pyritty saamaan kuuluville Kehittämistoiminnan pohdinta Kehittämistyön pohdintaa Jatkotoimenpide-ehdotukset pilottitoiminnan jälkeen RAPORTIN LIITTEET LIITE 1 Neuvolan perhetyön prosessi LIITE 2 Varhaiskasvatuksen perhetyön prosessi LIITE 3 Palvelusuunnitelma LIITE 4 Loppuarviointilomake

4 11 NEUVOLAN PERHETYÖN KOKEILU PAJULUOMAN PILOTTINEUVOLASSA Alueellisen kehittämistyön konteksti Kehittämistyön organisoituminen Työryhmä Kehittämistyön muut resurssit Pilotti -toiminta Neuvolan perhetyön pilotin kehittämistyön tavoitteet Neuvolan perhetyön kokeilu Kehittämistoiminnan sisältö Miten monialaisuus on toteutunut asiakas-kehittämistyössä Miten asiakkaan ääni on pyritty saamaan kuuluville Kehittämistoiminnan pohdinta Kehittämistoiminnan itsearviointi, kehittämistyön pohdintaa Jatkotoimenpiteet ja -ehdotukset kokeilun jälkeen RAPORTIN LIITTEET LIITE 1 Perhetilannepuntari LIITE 2 Hahmotelma neuvolan perhetyön mallinnuksesta

5 1 KEHITTÄMISTOIMINNAN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Etelä-Pohjanmaan alueella tehdyn kehittämistyön taustaa Ennen Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanketta maakunnassa on kehitetty perhetyötä perhekeskusvision hengessä ja Sosiaalialan kehittämishankkeiden jatkumossa (perhehankkeet), erityisesti Kuusiokuntien ja Järviseudun alueilla. Lisäksi maakunnan erillisissä lastensuojelun hankkeissa on paneuduttu sekä avo- että sijaishuollon kehityssisältöihin. Haasteena on ollut esimerkiksi toimivien, pysyvien perhekeskustyyppisten ja moniammatillisten toimintojen luominen lasten, nuorten ja perheiden kehitysympäristöihin. Myös kehittämistyön tulosten juurruttaminen ja uusien ylisektoraalisten rakenteiden luominen on aiemmista hankkeista huolimatta ollut yhä kesken, vaikka uudenlaisia yhteistyökäytäntöjä on jo aloiteltu. Varsinaisista lastensuojelun kehittämishankkeista Sijaishuolto Etelä-Pohjanmaalla (EPSI) -hanke päättyi lokakuussa Alueella jatkui elokuuhun 2009 saakka Lastensuojelun avohuollon ja perhetyön kehittämishanke, jossa perhetyön moninaisen kokonaisuuden kehittäminen nousi ajankohtaiseksi. Varhaiskasvatuksen hankkeita Etelä-Pohjanmaalla ei juurikaan ole ollut. Suupohjan alueella toimi erityisvarhaiskasvatuksen Helminauha -hanke syksyyn 2009 saakka, jossa kehitettiin muun muassa välineitä ja työtapoja varhaisen ja erityisen tuen tarpeen tunnistamiseen ja kuvaamiseen. Pohjanmaahankkeen puitteissa puolestaan on kehitetty oppilashuoltotoimintaa eri kouluasteilla ympäri maakuntaa. Lastenpsykiatrian erikoissairaanhoidossa kehittämiskohteina ovat olleet riskilasten ja -perheiden löytäminen, tuen, hoidon ja seurannan järjestäminen, pikkulapsipsykiatrisen osaamisen ja hoidon parantaminen sekä lasten ja nuorten hoitoa ja kuntoutusta kehittäneet hankkeet. Kehittämistyössä on keskitytty myös esimerkiksi perheinterventiomenetelmien ja varhaisen vuorovaikutuksen menetelmien levittämiseen. Edellä mainittujen hankkeiden jälkeen kehittämistyötä haluttiin jatkaa, sillä Etelä-Pohjanmaalla koettiin, että alueella aiemmin tehdystä kehittämistyöstä huolimatta yhä tarvitaan jalkautuvan rajapintatyöskentelyn kokemuksia, moniammatillisten ja ylisektorisesti toimivien rakenteiden luomiseksi. 1.2 KASTE ohjelma Kansallinen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelma eli KASTE -ohjelma on valtakunnallisen sosiaali- ja terveyspolitiikan lakisääteinen ohjausväline ja hallitusohjelman täsmentäjä. KASTE -ohjelmassa on määritelty sosiaali- ja terveyshuollon yleiset kehittämistavoitteet ja toimenpiteet vuosille Ohjelma sisältää 39 toimenpidettä, joita toteuttavat valtio, kunnat, kuntayhtymät ja järjestöt. Tavoitteiden toteutumista seurataan 19 erilaisen indikaattorin avulla. Ohjelman päätavoitteeksi on asetettu: osallisuuden lisääntyminen ja syrjäytymisen vähentyminen, hyvinvoinnin - ja terveyden lisääntyminen ja palveluiden laadun, vaikuttavuuden ja saatavuuden parantuminen sekä alueellisten erojen kaventuminen. Keinoiksi on asetettu 39 toimenpidettä, joiden avulla ehkäistään ennalta ja puututaan varhain, varmistetaan henkilöstön riittävyys ja osaaminen sekä luodaan sosiaali- ja terveydenhuollon ehyet palvelukokonaisuudet ja hyvät toimintamallit. Kehittämisen teema-alueiksi on valittu sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteet ja prosessit, sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteet, 5

6 perusterveyden- ja sosiaalihuollon vahvistaminen sekä lasten, nuorten ja perheiden palveluissa osallisuuden lisääminen ja syrjäytymisen ehkäisy. 1.3 Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret, ja lapsiperheet - kehittämishanke Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut viisi alueellista johtoryhmää (Etelä-Suomi, Itä- ja Keski-Suomi, Länsi-Suomi, Pohjois-Suomi ja Väli-Suomi), joiden tehtävänä on huolehtia KASTE-ohjelman toteutuksesta alueellaan. Väli-Suomen alueella toimii KASPERI Väli-Suomen lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluiden kehittämishanke, jonka yhtenä osahankkeena on Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet kehittämishanke. Kyseisen osahankkeen tavoitteena on kehittää lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluita kohderyhmän omissa toimintaympäristöissään lisäten osallisuutta ja mahdollistaen matalan kynnyksen toimintamuotoja. Moniammatillista / ylisektoraalista yhteistyötä kehitetään vahvistamalla peruspalveluita erilaisilla toimintavaihtoehdoilla. Näkökulmina kehittämistoiminnalle ovat ehkäisevä työote ja varhainen puuttuminen. Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke koostuu kolmen kehittämisnäkökulman pohjalta rakentuvista kokonaisuuksista, joita ovat: 1) verkkopohjaisen perhekeskuksen kehittäminen, 2) jalkautuvien palvelujen kehittämiskokonaisuus sekä 3) perhetyön kehittäminen ja peruspalveluiden vahvistaminen. Seuraavalla sivulla oleva kuvio 1. osoittaa, kuinka Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet - kehittämishanke on osana kansallista sosiaali- ja terveysohjelmaa vuosina

7 KASTE -OHJELMA Kansallinen sosiaali- ja terveysalan kehittämisohjelma KASPERI Väli-Suomen lapset, nuoret ja perheiden palveluiden kehittämishanke (Ohjausryhmä ja rypäsryhmät) ETELÄ-POHJANMAAN LAPSET, NUORET JA LAPSIPERHEET -KEHITTÄMISHANKE ) VERKKOPOHJAINEN PERHEKESKUS Asiantuntijatyöryhmä Teemakohtaiset alatyöryhmät 3) PERHETYÖ Asiantuntijatyöryhmä Asiantuntijatyöryhmä Perhetyön pilottikohteet ja kehittäjämentor -toiminta -JIK -Järvi-Pohjanmaa -Kaksineuvoinen -Suupohja Jalkautuvien palvelujen pilottikohteet -Pajuluoman neuvola -Pajuluoman päiväkoti (kehittäjäryhmä) -Lintuviidan, Rastipuiston ja Toukolanpuiston alakoulut sekä Toivorannan yhtenäiskoulu Lasten, nuorten ja lapsiperheiden osallisuus Kehittämistyö kohderyhmän omassa toimintaympäristössä 2) JALKAUTUVAT PALVELUT Pilottikohtaiset työryhmät Varhainen puuttuminen Ennaltaehkäisy Alueelliset perhetyön ryhmät Alueelliset LS sos.työntekijöiden ryhmät - Jalkautuvien palveluiden pilotti / Kuusiokunnat Etelä-Pohjanmaan kunnat (19) sivistys-, sosiaali-, terveys- ja vapaa-aikapalvelut Järjestöt Alueellinen ohjausryhmä Seurakunnat Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Oppilaitokset, SONet BOTNIA Erityisestä peruspalveluihin Kuvio 1. Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke osana KASTE -ohjelmaa Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishankkeen työskentelyä ohjaa alueellinen ohjausryhmä, jonka tehtävänä on toimia hankkeen toteuttajan tukena ja hankkeen valmistelu- ja toimeenpanoelimenä kehittää ja arvioida hanketta sekä ohjata niin, että se toteuttaa hankepäätöstä huolehtia, että maakunta pääsee mukaan toimintaan ja saa rahoilleen vastineen seurata hankkeen tavoitteiden saavuttamista sekä budjetin toteuttamista tarvittaessa muuttaa hankkeen toimenpiteitä, jotta tulokset saavutettaisiin antaa asiantuntemustaan hankkeelle ja tiedottaa siitä sekä saavutetuista tuloksista omille sidosryhmilleen käsitellä ja hyväksyä hankesuunnitelma, toteutus- ja viestintäsuunnitelma sekä arviointisuunnitelma käsitellä väliraportit ja mahdolliset hankesuunnitelmamuutokset hyväksyä hankkeen loppuraportin ennen rahoittajalle toimittamista. 7

8 1.4 Kuntakierrokset Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishankkeen kuntakierrosten tarkoituksena oli selvittää, mitkä ovat kuntien omat tarpeet ja toiveet alkavalle hanketyöskentelylle sekä millaista kuntien oma työskentely oli hankkeen alussa. Projektikoordinaattori Sirpa Tuomela-Jaskari sekä projektityöntekijä Auli Romppainen tekivät kierrokset kuntiin, kuntayhtymiin, peruspalveluliikelaitoskuntayhtymiin ja yhteistoimintaalueille seuraavasti: Kuntayhtymä Kaksineuvoinen , Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alue , Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä , JIK/Jalasjärvi ja JIK/Ilmajoki JIK/Kurikkaan , Lapualle ja Kuusiokuntiin tehdyillä kuntakierroksilla projektikoordinaattorin mukana oli projektityöntekijä Mirka Nisula. Seinäjoelle tehdyllä kuntakierroksella mukana oli projektikoordinaattori. Projektikoordinaattorin ja projektityöntekijän lisäksi kuntakierroksella olivat läsnä kunkin kunnan sosiaali- ja terveys- sekä sivistystoimen viranhaltijoita. Kuntakierrosten pohjalta Kuntayhtymä Kaksineuvoisen hanketyöskentelyn pääkohdiksi asetettiin jalkautuvan toimintamallin kehittäminen alueelle, perhetyön sisällön kehittäminen ja hyvien käytäntöjen kotouttaminen, varhaiskasvatuksen/päivähoidon avoimien toimintamallien kehittäminen sekä uuden lastensuojelulain selkeyttäminen hankkeen aikana. Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueella hanketyöskentely päätettiin keskittää perhetyön mentorointiin ja pilottikohdekokeiluun, nuorisopsykiatrian osaamisen tuomiseen paikallistasolle sekä vanhempain- tai perhekoulu -kokeiluihin. Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä päätti keskittyä perhetyön ja lastensuojelun tukemiseen sekä muuhun ennaltaehkäisevään työhön, tiedonkulun parantamiseen eri sektorien välillä, perhetyön prosessimallin mentorointiin sekä yhteistyöhön Selevä Paletti-hankkeen kanssa. Kuntakierrosten aikana Seinäjoella todettiin, että pilottikohteet ovat jo käynnistyneet. Hanketyöskentelyn pääkohdiksi asetettiin verkkopohjaisen perhekeskuksen kehittäminen sekä perhetyön toteuttaminen ennaltaehkäisevänä työnä. Myös peruspalveluja pyritään vahvistamaan ja luomaan konsultatiivinen työmalli. Kuusiokunnissa ja Kuusiokuntien terveyskuntayhtymässä hanketyöskentelyn toivottiin keskittyvän ehkäisevän työotteen kehittämiseen, konsultatiivisen työmallin luomiseen ja peruspalvelujen vahvistamiseen. Lapualla tehdyn kuntakierroksen pohjalta hanketyöskentelyn toivottiin keskittyvän erityislasten kohtaamiseen nivelvaiheessa, oppilashuollon kehittämiseen, maahanmuuttotyöhön, matalan kynnyksen toimintamuotoihin (etenkin nuorisotyössä) sekä perhetyön menetelmien kehittämiseen. JIK -peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän kuntakierrosten aikana Jalasjärvellä ja Ilmajoella toivottiin hanketyöskentelyn pääpainopisteeksi perhetyön kehittämisen pilotoinnin ja kehittäjämentor -toiminnan avulla. Kurikassa toivottiin perhetyön pilotoinnin ja kehittäjämentor -toiminnan lisäksi perhekeskusverkoston kehittämistä ja yhdenmukaistamista JIK-alueella. Lisäksi hanketyöskentelyn toivottiin selkeyttävän nuorten matalan kynnyksen toimintavaihtoehtoja. Myös erikoissairaanhoidon konsultaatiomallin luominen sekä kuntaliitoksen mukanaan tuomiin muutoshaasteisiin vastaaminen nähtiin tärkeänä. 8

9 2 KEHITTÄMISTOIMINNAN TAUSTAA 2.1 Perhetyön pilottien suunnittelutyö Alueella tehtyjen kuntakierrosten ja niistä nousseiden toiveiden ja tarpeiden jälkeen tarkennettiin yhteistoiminta-alueittain tai kunnittain kehittämistyön painopiste. Perhetyön osalta tarve pilotointiin nousi JIKalueelta, Järvi-Pohjanmaalta, Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueelta ja Suupohjasta. Lisäksi hankesuunnitelmassa yhdeksi pilottikohteeksi oli valittu Pajuluoman neuvola, jossa käynnistyi neuvolan perhetyön kokeilu keväällä Perhetyön pilottikohteet vahvistettiin Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet - kehittämishankkeen ohjausryhmässä keväällä Tämän jälkeen projektikoordinaattori kävi keskusteluja kuntien keskeisten toimijoiden kanssa. Pilottikohtaisiin paikallisiin keskusteluihin koottiin kuntakierrosten kautta saadut palautteet. Lisäksi hahmotettiin pilottien alustavia tavoitteita. Nämä keskustelut aloitettiin JIK alueella (Kurikka, Ilmajoki, Jalasjärvi) , Järvi-Pohjanmaalla (Alajärvi, Soini, Vimpeli) , Kaksineuvoisen alueella (Kauhava, Evijärvi, Lappajärvi) ja Suupohjassa (Isojoki, Kauhajoki, Karijoki, Teuva) Tapaamisia jatkettiin kevään ja kesän aikana jokaisella pilottialueella yhdestä kahteen kertaan. Tapaamisissa tarkennettiin ja rajattiin tavoitteita, keskusteltiin pilottien kehittäjämentoreiden rekrytointitavasta sekä hankkeen ja kuntien välisistä kustannuksista. Sopimukset hankkeen ja pilottien kesken solmittiin pilotoinnin alkuvaiheessa. 2.2 Kehittämistyön kuntayhtymät ja yhteistoiminta-alueet Perhetyön pilotointialueet jaettiin kuntien, kuntayhtymien, peruspalveluliikelaitoskuntayhtymien ja yhteistoiminta-alueiden mukaisesti. Näin ollen JIK peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä (Jalasjärvi, Ilmajoki, Kurikka) muodosti yhden alueen, jonka väestöpohja on noin JIKky tuottaa pääosin terveyskuntayhtymän palveluita mukaan lukien ikäihmisten sosiaalityön palvelut. Kehittäjämentor toimi JIK:in alaisuudessa yhteistyökumppaneinaan myös kuntien sosiaalitoimi. Perhetyö on organisoitunut sekä kuntien että JIKky:n perhekeskuksen, lähinnä Kurikan perhekeskuksen palveluna. Oman alueensa muodosti Järvi- Pohjanmaan yhteistoiminta-alue (Alajärvi, Soini ja Vimpeli), jonka asukasmäärä on noin asukasta. Järvi-Pohjanmaalla perhetyö on hallinnollisesti perusturvalautakunnan alaista toimintaa. Omana alueenaan toimi myös Kuntayhtymä Kaksineuvoinen (Kauhava, Evijärvi, Lappajärvi), jonka väestöpohja on noin asukasta. Kaksineuvoisen ky. hoitaa alueensa sosiaali- ja perusterveydenhuollon palvelut. Perhetyö on organisoitunut kuntayhtymässä sosiaalityön alaisuuteen sekä ehkäisevänä että lastensuojelun perhetyön toimintana. Suupohjan seutukunnan alueella asukkaita on yhteensä noin Suupohjan perhetyö sijoittuu sosiaalipalvelujen vastuualueeseen, vaikka ennaltaehkäisevä perhetyö linkittyy osaksi myös neuvolan ja varhaiskasvatuksen palveluihin. Perhetyö on organisoitunut sekä lastensuojelun avohuollon tukitoimena että ennaltaehkäisevänä perhetyönä. Painopiste on kuitenkin ollut lastensuojelussa. Seinäjoen asuntoalue Kärki-Pajuluoma muodosti myös oman alueensa, jossa asuu noin asukasta (tilasto ). Lasten lukumäärä on noin 550. Perhetyö on organisoitunut Seinäjoella aikaisemmin siten, että kaupungin perhekeskus on vastannut lastensuojelun avo- ja laitospalveluista. Perhetyötä on ollut saatavilla vain lastensuojelun avohuollon tukitoimena. Pajuluoman pilottineuvolan kehittämistyö liittyy laajemmin hankkeen jalkautuvien palveluiden kehittämiskokonaisuuteen, jonka tavoitteena on työn kehittäminen pilotti - toiminnan (neuvola, päiväkoti, koulut) kautta moniammatillisena yhteistyönä. 9

10 2.3 Pilottikohteiden henkilöstö Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet kehittämishankkeen hankesuunnitelmassa oli kirjattu perhetyön kehittämistyön toteutuminen pilottitoiminnassa mm. palkattavalla projektihenkilöstöllä tai irrottamalla työntekijä omasta työstään ns. kehittäjämentoriksi. Wikipedian ( mukaan mentoroinnissa tietoa ja osaamista siirretään kokeneemmalta kokemattomalle. Osaava, arvostettu ja kokenut asiantuntija (mentor) neuvoo, tukee ja edistää vuorovaikutussuhteessa kehityshaluista henkilöä työssä. Se voi olla asiantuntijuuden laajentamista, syventämistä, tukemista ja vahvistamista. Kehittämishankkeessa kehittäjämentor toiminta miellettiin juuri edellisenkaltaiseksi toiminnaksi, jossa kehittäjämentor päädyttiin palkkaamaan pilottijakson ajaksi paikalliseksi kehittäjätyöntekijäksi. Kehittäjämentoreiden rekrytointi toteutettiin jokaiselle perhetyön pilottialueelle alueen haluamalla tavalla. Ainoastaan JIK alueella rekrytointi toteutettiin sisäisellä hakumenettelyllä, muut kehittäjämentorit / kehittäjäperhetyöntekijä kutsuttiin työhön. Ensimmäinen pilotti käynnistyi Kaksineuvoisen alueella, kun kehittäjämentor psykoterapeutti sekä erityistason perheterapeutti Marianne Takala aloitti työnsä toukokuussa osa-aikaisena työntekijänä. Elokuun alussa pilotit käynnistyivät JIKky:sä ja Järvi-Pohjanmaalla. JIK alueella kehittäjämentorina aloitti terveydenhoitaja Anu Leinonen ja Järvi-Pohjanmaalla sosionomi AMK Leena Ojanperä. Suupohjan pilotti käynnistyi pidetystä kokouksesta, jolloin kehittäjäperhetyöntekijänä aloitti sosionomi AMK Leena Huhtamäki. Tämä henkilöstö oli työsuhteessa joulukuun loppuun 2010 saakka. 2.4 Paikalliset pilotti- ja työrukkastyöryhmät Perhetyön pilottien kehittämistyön tukena ovat toimineet seutukunnalliset ohjausryhmät, joita kutsuttiin pilotti- ja/tai työrukkastyöryhmiksi. Edellä mainittujen työryhmien jäsenet ovat sosiaali-, terveys- ja sivistystoimesta, sillä tarkoituksena on ollut koota moniammatillinen työryhmä, jotta perhetyötä voitaisiin kehittää ja tarkastella useilta eri näkökulmilta. Työryhmän jäsenluetteloa tarkastellessa voidaan todeta, että työrukkastyöryhmät ovat olleet varsin moniammatillisia, sillä jäseninä ovat olleet projektityöryhmän lisäksi mm. perhekeskuksen johtaja, sosiaalityön päällikkö, sosiaalityön johtaja, sosiaalityöntekijä, sosiaaliohjaaja, koulukuraattori, hoitotyön johtaja, eri sektoreiden terveydenhoitajat ja heidän osastonhoitajansa, perhetyöntekijä, perhetyön tiimivastaava, perheohjaaja, psykologi, puheterapeutti, perheterapeutti, kehittäjä-mentor, varhaiskasvatusjohtaja ja päivähoidon alue-esimies. 2.5 Talous Pilottitoiminta; palkka- ja matkakulut Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke kustansi pilotointijakson ajalta kehittäjämentorien / kehittäjätyöntekijän palkkakustannukset. Organisaatiot, joissa pilotointi oli käynnissä, huolehtivat kehittäjämentorin / kehittäjätyöntekijän käytössä olevista työtiloista ja tarvittavista työvälineistä (tietokone, puhelin jne.) ja niihin liittyvistä kustannuksista. Niin ikään lähiesimiehenä toimivat ko. organisaatioiden edustajat. Pilottitoimintaan kohdistuvista matkakustannuksista Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet - kehittämishanke kustansi enintään Edellä mainitun summan ylittyvistä mahdollisista kuluista huolehti organisaatio, jossa pilotti oli käynnissä. Pilottien palkka- ja asiantuntijapalvelut yhteensä noin matkakulut max. noin

11 Kehittämistyön ohjaus Perhetyön pilottikohteiden (JIK, Järvi-Pohjanmaa, Kaksineuvoinen ja Suupohja) tavoitteet, työmenetelmät ja taustatilanteet olivat keskenään hyvin erilaisia ja kehittämistyön ohjauksen tarpeet jokaisella erityisiä. Yhteisissä tapaamisissa tavoitteena oli tukea ja laajentaa näkökulmaa, hakea työmenetelmiä sekä ryhmän jäsenten että ohjaajan laajojen kokemusten ja taustakoulutusten avulla sekä käsitellä kulloinkin ajankohtaisia teemoja ja siten varmistaa pilottien eteneminen parhaalla mahdollisella tavalla. Kehittämistyön ohjausta ohjasi psykoterapeutti, työnohjaaja Riitta Malkamäki. Kehittämistyön ohjausta oli yhteensä viisi kertaa eli 12 tuntia (12 x 60 minuuttia). Kehittämistyön ohjauskulut olivat yhteensä 2016, joiden lisäksi kuluja muodostui tarjoilusta. Kehittäjämentor -tilaisuudet Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke järjesti piloteille kehittäjämentor - tilaisuuksia. Tilaisuuksia oli yhteensä neljä: Lapua, Alajärvi, Ilmajoki ja Kauhava. Hanke kustansi tilaisuuksista aiheutuneet tilavuokrat ja tarjoilukulut. Kehittäjämentor -tilaisuudessa asiantuntijoina kehittäjämentor -toiminnasta Keski-Suomessa olivat kertomassa Kasvatustieteen tohtori, varhaiskasvatuksen kehittäjä Paula Korkalainen ja päivähoidonjohtaja Päivi Salonen Multialta. Hanke kustansi asiantuntijoiden matkakulut ja luentopalkkiot. Tutustumismatka Jyväskylään Hanke järjesti tutustumismatkan Jyväskylään Tutustumismatkan fokuksena oli ennaltaehkäisevä perhetyö ja sen kehittämisprosessi. Hanke kustansi matkan ja tarjoilut. Kulut yhteensä noin 700. Mallinnukset Työprosessimallinnukset Järvi-Pohjanmaalla kehitetystä intensiivisen perhetyön mallista sekä Pajuluoman neuvolapilotissa ja Suupohjan pilotissa kehitetystä neuvolan / ehkäisevän perhetyön mallista hankitaan Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskukselta asiantuntijapalvelujen ostona. Työprosessimallinnukset valmistuvat syksyyn 2011 mennessä. 2.6 Kehittämistoiminnan tukirakenteet Kehittämistoiminta kytkeytyi tiiviisti pilottikuntien yhteyteen, jossa kehittäjämentorit työskentelivät fyysisesti. Pilottikohtaisesti jokaiselle kehittäjämentorille / kehittäjäperhetyöntekijälle määriteltiin esimies paikallisella tasolla. Myös paikalliset pilotti- tai työrukkasryhmät toimivat kehittäjämentorin tukena sekä lähiohjausryhmänä. Näissä tapaamissa olivat mukana myös Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet kehittämishankkeen edustajat mahdollisuuksien mukaan. Paikallisissa pilottitapaamisissa keskusteltiin kehittämisprosessin etenemiseen liittyvistä sisällöistä ja pyrittiin ratkaisemaan laajemmalla asiantuntijuudella piloteissa esiintyviä haasteita. Kaikkien alueiden edellä mainitut pilotti- tai työrukkasryhmät kokoontuivat suunnitteluvaiheessa huhtikuulla ( ) Lapualle yhteiseen suunnittelutapaamiseen (ns. kehittäjämentor tapaamiseen). Tapaamisessa oli 25 osallistujaa. Kyseisessä tapaamisessa kehittäjämentor -toiminnasta kertoi kasvatustieteiden tohtori, varhaiskasvatusjohtaja Paula Korkalainen sekä Multian päivähoidonjohtaja Päivi Salonen. Eri alueiden pilottiryhmät ja pilottikuntien toimijat toteuttivat Jyväskylään suunnatun matkan Fokuksena oli tutustua ennaltaehkäisevään perhetyöhön neuvoloissa ja perhevalmennuksessa. Syksyn aikana pidettiin kolme laajempaa kehittäjämentor tapaamista, jotka kohdennettiin kaikkien pilottien paikallisille työryhmille. Etelä-Pohjanmaan osahankkeen näkökulmasta hyötynä nähtiin se, että piloteissa 11

12 kehitettävät sisällölliset näkökulmat ja painotukset tulisivat näin jo kehittämisvaiheessa tiedoksi muille alueille ja olisivat monistettavissa laajemmin Etelä-Pohjanmaalla. Tapaamiset keskittyivät myös kunkin pilotin etenemisen tarkasteluun. Syksyn kahdessa ensimmäisessä (Alajärvi , jossa osallistujia oli 30 ja Ilmajoki , jossa osallistujia oli 26) tapaamisessa pilottien etenemisen tarkastelun lisäksi toteutettiin ryhmätyönä tehtävä, jossa alueen kehittäjämentorit esittivät oman kehittämistyön pulmansa ja haasteensa. Muiden alueiden pilottiryhmät pyrkivät antamaan vastauksia ja ratkaisuehdotuksia näihin kysymyksiin. Viimeisessä laajemmassa tapaamisessa (Kauhava , jossa oli 32 osallistujaa), kuultiin eri pilottien esittämät kehittämistoiminnan helmet. Kehittämishankkeen toimesta kehittäjämentorit / kehittäjäperhetyöntekijä olivat mukana kehittämistyönohjauksessa elokuusta joulukuulle kerran kuukaudessa. Hankkeen toimesta projektityöntekijä oli mukana näissä tapaamisissa. Kehittämistyön ohjauksessa painotuksina olivat mm. hanketyöhön liittyvät asiat, pilottien tavoitteiden sisällöt (mm. asiakkuudet; vertaisryhmätoiminta; määritelmät, roolitukset, kirjaaminen, resurssit, mallinnus; moniammatillinen tiimityö; asiantuntijuus), henkilöstöön, johtajuuteen ja rakenteisiin liittyvät asiat. Alla olevassa kuviossa (kuvio 2) on havainnollistettu perhetyön kehittämistoiminnan tukirakenteet. Kuvio 2. Kehittämistyön tukirakenteet perhetyön piloteissa. 12

13 3 PERHETYÖN PILOTTIEN TOIMINTA 3.1 Perhetyön pilotin kehittämistyön tavoitteet Perhetyön pilottien tavoitteet muodostuivat alueen kehittämistarpeista. JIK:in kehittämistyön tavoitteiksi asetettiin rakenteiden yhdenmukaistaminen, yhteistyön kehittäminen ja ryhmätoiminnan suunnittelu. Järvi- Pohjanmaa asetti tavoitteekseen monialaisen yhteistyön kehittämisen, ehkäisevän perhetyön vahvistamisen ja perhetyön sisällöllisen kehittämisen. Kaksineuvoisen perhetyön kehittämistyöllä oli neljä päätavoitetta: työn sisällöllinen kehittäminen, perhetyön kehittämistyön arviointi, vertaisryhmien käynnistäminen sekä sektorirajat ylittävän toiminnan kehittäminen. Suupohjan ennaltaehkäisevän perhetyön mallintamisen tavoitteena on ollut vanhemmuuden ja arjessa selviytymisen tukeminen, perheen omien voimavarojen vahvistaminen sekä opastaminen arjen asioiden hoitamisessa. Työrukkastyöryhmä määritteli, että neuvolan ennaltaehkäisevän perhetyön kehittäjätyöntekijän työstä 2/3 tulisi olla ehkäisevän perhetyön kehittämistä käytännön työn kautta ja 1/3 mallinnustyötä. Pajuluoman pilottineuvolan keskeisinä tavoitteina olivat avun vieminen lapsen ja perheen omaan toimintaympäristöön sekä varhaisen ja erityisen tuen tarpeiden tunnistaminen. Neuvolan pilottityöskentelyn keinoina olivat yhteistyökäytäntöjen selkeyttäminen ja neuvolapilotin perhetyön kokeilu / case -työskentely ja siihen pohjautuva työn mallintaminen. 3.2 Kehittämistoiminnan sisältö Perhetyön pilottien ja Pajuluoman pilottinneuvolan kehittämistoiminnan sisältö muotoutui hanketyöskentelylle ja alueelliselle pilotille asetettujen tavoitteiden mukaisesti sekä kuntien tarpeista ja kehittämishankkeen resursseista lähtien. Kehittämistoiminnan sisällön kannalta tärkeäksi työskentelymenetelmäksi nousi kaikissa piloteissa kehittäjämentor toiminnan lisäksi tiivis tiimi- ja ryhmätyöskentely. Pilottien eri tiimit kokoontuivat säännöllisesti sekä osallistuivat hankkeen tarjoamiin koulutuksiin ja yhteistyöryhmiin. Lisäksi pilotit järjestivät yhteistyössä kuntasektorin kanssa strategiapäiviä. Monialaisen tiimin koettiin nostavan esiin lapsen etua ja asiakkaan tilanteesta saatiin kokonaisvaltaisempi kuva. Näinkin lyhyen ajan jälkeen tiimityöskentelyn koettiin auttavan myös työssä jaksamisessa. JIK:in alueella perhekeskusajattelua tehtiin tutuksi paikallislehdissä olleiden juttujen myötä. JIK Perhekeskusten yhteiset verkkosivut työstettiin valmiiksi. Jalasjärven perhekeskus sai vuoden 2011 alusta ehkäisevään työhön perhetyöntekijän kunnan ostopalveluna. Perhetyön pilotin aikana Jalasjärven perhekeskustiimissä pohdittiin tulevan perhetyöntekijän työnkuvaa ja perhetyön prosessia. Yhteistyötä mietittiin lastensuojelun, perheneuvolan ja neuvolan toimijoiden kanssa ja päätettiin laajentaa jo toimiva yhteistyöfoorumi koskemaan myös terveydenhoitajia. Säännölliset kokoontumiset sovittiin ja niitä lähdettiin toteuttamaan. Lisäksi JIK:n alueella suunniteltiin ryhmätoimintaa eri asiakasryhmien tarpeiden mukaan (esim. Jalasjärvellä heräteltiin lastenkuntoutustyöryhmä, ja nyt kyseiset ryhmät koko JIK alueella). Tärkeänä nähtiin yhteistyön kehittäminen EPSHP lasten- ja nuortenpsykiatrian sekä pikkulapsipsykiatrian ja JIK perhekeskusten välillä. Myös erikoissairaanhoidon jalkautumien perusterveydenhuoltoon korostettiin ja tavoitteena oli aloittaa kerran kuukaudessa tapahtuvat konsultaatiot JIK:iin jo vuoden 2011 alussa. Tärkeänä nähtiin myös sosiaalitoimen mukana olo silloin, kun asia heitä koskee. Järvi-Pohjanmaalla kehittäjämentor tapasi jokaisen perhetyöntekijän ja kuuli heidän ajatuksiaan perhetyön nykytilasta ja muutostarpeista. Samalla mietittiin jokaisen työntekijän henkilökohtaisia vahvuuksia tehdä perhetyötä. Kehittäjämentor toimi myös perhetyöntekijän työparina jalkautumalla kotikäynneille ja oli osallisena yhdessä intensiiviperhetyön työskentelyssä. Viikoittaisissa perhetyön tiimitapaamisissa käytiin keskustelua perhetyön käytänteistä ja koko perhetyön prosessista. Pilotin aikana otettiin käyttöön uusia välineitä ja työtapoja. Perhetyön tiimien lisäksi kehittäjämentor osallistui myös sosiaalityöntekijöiden ja perhetyöntekijöiden yhteisiin tiimeihin kerran kuukaudessa. Perhetyöntekijöiden ja sosiaalityöntekijöiden yhteinen ke- 13

14 hittämispäivä pidettiin joulukuussa Perhetyön ryhmätoiminta käynnistyi Järvi-Pohjanmaalla syyskuussa 2010, joka kokoontui viikoittain yhteensä 12 kertaa. Perhetyön ryhmän kaikilla perheillä oli voimassa oleva lastensuojelun asiakkuus. Suullisessa palautteessa äidit kokivat hyötyneensä ryhmässä käymisestä ja toivoivat sen jatkuvan keväällä Lisäksi perhetyön eri lomakkeiden osalta päädyttiin siihen, että ne laitetaan Pro Consona- sosiaalityön ohjelmaan, jota lastensuojelun sosiaalityöntekijät käyttävät. Kaksineuvoisen työn sisällöllisen kehittämisen tavoitteena oli vahvistaa ja syventää osaamista. Kuntayhtymän perhetyön tiimi muilla sosiaalityön osaajilla vahvistettuna kouluttautui touko-marraskuun aikana; kolmena päivänä opiskeltiin konkreettisia perhetyön menetelmiä ja välineitä. Perhetyön tiimeihin hankittiin välineitä ja niiden käyttämistä tuettiin mm. tiimipalavereissa. Perheohjaajien ja -työntekijöiden roolit avattiin, jonka jälkeen avattiin eri työmuotoja, joita näyttäisi olevan kolme; lastensuojelun perhetyö, ennaltaehkäisevä perhetyö sekä vertaisryhmätoiminta. Neuvolan perhetyöhön on aikaisemmin tultu neuvolasta tehdyn lähetteen kautta, ja nyt sovittiin, että lähete voi tulla myös päivähoidosta. Työskentelyn nimeksi tuli nimikilpailun jälkeen Neuvokas -perhetyö. Perhetyön lähetteen tekijää varten laadittiin esitteet sekä lapsierheiden kotipalvelusta, että Neuvokas-perhetyöstä. Neuvokas-perhetyön tueksi sovittiin perustettavan moniammatillinen ohjausryhmä, jonka tehtävänä on tarjota moniammatillista tukea. Se pitää yllä myös keskustelua siitä, miten lapsiperheiden kotipalvelu ja lastensuojelun perhetyö erovavat Neuvokas-perhetyöstä. Ohjausryhmä seuraa alueellisen tasa-arvon toteutumista, työresurssien riittävyyttä ja oikeaa kohdentumista. Ohjausryhmän jäsenet tiedottavat Neuvokasperhetyöstä omilla työpaikoillaan. Lisäksi käynnistettiin perhetyön vertaisryhmä, jonka toiminta on sosiaalisesti kuntouttavaa ja tukea antavaa, ja siksi sitä voi käyttää myös ennaltaehkäisevänä työmuotona. Suupohjassa koottiin seutukuntaan sopiva malli, jossa tarkennettiin neuvolan ehkäisevän perhetyön ohjaamiskäytäntöjä, kuvattiin perhetyö prosessikokonaisuutena, avattiin perhetyön työkäytäntöjä sekä kustannusvaikuttavuutta. Pilotin aikana selkeytettiin lastensuojelun ja ennaltaehkäisevän perhetyön rajapintoja ja kriteereitä. Ennaltaehkäisevä työ on pyritty erottamaan lastensuojelun perhetyöstä ja pilotin aikana päätettiin, että ennaltaehkäisevän perhetyön piiriin kuuluvat ne perheet, joissa lastensuojeluasiakkuutta ei ole. Tärkeäksi kehittämisen kohteeksi nähtiin myös ryhmämuotoisen perhetyön mallintaminen ja vanhemmuuden tukeminen. Pilotin aikana kehittäjäperhetyöntekijä ideoi yhdessä varhaiskasvatuksen ja Selevä Paletin kanssa Kauhajoelle Perhetupa Soffan, jossa on käynnistetty useita avoimia ja vertaisperheryhmiä sekä avointa varhaiskasvatustoimintaa. Varhaiskasvatuksen konsultoivan perhetyön mallissa luotiin ehkäisevän perhetyön ohjaamiskäytännöt, kuvattiin perhetyö prosessi-kokonaisuutena ja avattiin perhetyön työkäytäntöjä. Varhaiskasvatuksen konsultoivan perhetyön pilottiin valittiin kolme päiväkotia Kauhajoelta. Tavoitteena oli levittää toimintamallia koko seutukuntaan sen jälkeen, kun kiertävä perhetyöntekijä aloitti tehtävässään. Muualla seutukunnissa perhetyö on tehnyt tarvittaessa yhteistyötä kotipalvelun kanssa. Kunnissa on myös pystytty tarjoamaan tilapäistä, maksullista lapsiperheiden kotipalvelua osana perhetyötä tai kotipalvelua. Pilotin aikana on noussut tarve selventää ennaltaehkäisevän perhetyön ja lapsiperheiden kotipalvelun roolia, eroa ja palvelujen myöntämisperusteita. Lisäksi pilotin aikana on mietitty asiakas- ja kotikäyntitietojen kirjaamis- ja tilastointikäytäntöjen yhtenäistämistä ja selkeyttämistä seutukunnallisesti. Pilotin aikana myös päätettiin, että ennaltaehkäisevää perhetyötä tarjotaan seutukunnissa maksutta. Näin palvelun vastaanottaminen ei kaadu maksullisuuteen. Pajuluoma pilottineuvolan perhetyö määriteltiin työntekijälähtöiseksi prosessiksi, joka tarkoittaa sitä, että neuvolan terveydenhoitaja käynnistää prosessin. Perheet, joista huoli saattaa herätä, ovat tavallisia perheitä, joilla saattaa olla hetkellistä tarvetta erityiseen tukeen. Perhetyötä tehdään perheen tarpeet huomioiden. Ehkäisevä perhetyö on varhaista ja ehkäisevää tukea sekä nopeasti tarpeeseen vastaavaa ja lyhytkestoista. Tavoitteena voi olla vanhempien tukeminen, lasten hoidon ja kasvatuksen tukeminen, perheen toimintakyvyn tai vanhempien kyvyn vahvistaminen perhe-elämän haasteisiin sopeutumisessa ja/tai uusiin elämäntilanteisiin tai perheen voimavarojen vahvistaminen. Tarvittaessa perhetyöntekijä tekee yhteistyötä perheen 14

15 luvalla muiden toimijoiden kanssa moniammatillisesti tai ohjaa perheen muiden palveluiden piiriin. Neuvolan perhetyön ideana on saada perheelle apua lyhytkestoisella työllä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ennen kuin ongelmat ehtivät kasaantua. Jos huoli perheestä ei vähenny ko. aikana tai huoli perheestä jää edelleen, tehdään tarvittaessa lastensuojeluilmoitus ja perhe ohjautuu lastensuojelun palveluiden piiriin. Perhetyön päätteeksi tehtyä työtä ja vaikuttavuutta arvioidaan perhetilannepuntarin avulla. Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke hankkii neuvolan perhetyön mallinnusprosessiin ostopalvelun Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIAlta. Yhteistyössä neuvolan pilottityöryhmän kanssa tehdään työprosessimallinnus neuvolan perhetyöstä, joka valmistuu syksyyn 2011 mennessä. 3.3 Miten monialaisuus on toteutunut asiakas-kehittämistyössä Perhetyön eri pilottien kehittämistavoitteet ovat olleet monialaisuutta painottavia. Pilottien aikana monialainen työote on kehittynyt ja sen hyödyt niin asiakkaan kuin työntekijän näkökulmasta on havaittu. Kehittäjämentoreiden lisäksi kuntien perhetyöntekijöiden koulutustaustat ja työkokemukset ovat olleet erilaisia, jotka jo sinällään tuovat työskentelyyn monialaisuutta. Perhetyön näkyvyys on lisääntynyt ja sitä kautta perhetyöntekijät ovat osallistuneet entistä enemmän koulu- yms. palavereihin. Verkosto on laajentunut. Huostaanottoprosesseissa perhetyöntekijän rooli on lisääntynyt. Myös perhetyöntekijöiden, sosiaalityöntekijöiden ja perheneuvolan kanssa yhteistyö on lisääntynyt. Joidenkin perheiden kohdalla yhteistyö psykiatrian poliklinikan sairaanhoitajan, päihdetyöntekijän sekä depressiohoitajan kanssa on ollut hyvinkin tiivistä. Perhetyöntekijät yhdessä eri organisaatioiden ammattilaisten kanssa ovat luoneet uusia toimintamalleja, työmenetelmiä sekä verkostoja. Perheiden parissa työskentelevien ammattilaisten näkökulmien yhteensovittaminen asiakkaan tilanteen tai asian edistämiseksi on ollut keskiössä. Monialaisuus on mahdollistanut työtoverien näkökulmien kuulemisen ja oman näkökulman tuomisen muiden käyttöön. Koko pilotin ajan keskustelu on ollut avointa, mikä on mahdollistanut uusien oivalluksien syntymisen. Ennaltaehkäisevän perhetyön kehittäminen on ollut seutukunnassa yhdessä tekemisen, jakamisen ja oppimisen tila. Pilottineuvola - kokeilussa mukana olleiden työntekijöiden palautteena pilottityöskentelystä oli, että moniammatillinen yhteistyö on aina hyväksi, tulee toisen työ tutuksi ja on helpompi tehdä yhteistyötä. 3.4 Miten asiakkaan ääni on pyritty saamaan kuuluville Perhetyön piloteissa perhetyötä on kehitetty asiakaslähtöisesti. Laadukkaat työmenetelmät ja selkeästi avatut työn tavoitteet helpottavat vuoropuhelua. Lastensuojelun perhetyössä sosiaalityöntekijä on usein kulkenut pitkän matkan perheen rinnalla jo ennen kuin perhetyö on päädytty aloittamaan, sillä esimerkiksi lastensuojelutarpeen selvityksen eri vaiheet antavat asiakkaalle mahdollisuuden tulla kuulluksi. Lisäksi monialaista työotetta kehittämällä saadaan asiakkaan näkökulma entistä paremmin esille ja asiakkaan tarpeeseen pystytään vastaamaan mahdollisimman varhain ja matalalla kynnyksellä. Asiakasta ei tarvitse juoksuttaa eri asiantuntijoilla, vaan hänen asiaansa keskittyy useampia asiantuntijoita asiakkaan omista tarpeista lähtien. Erikoissairaanhoidon jalkautumisen ja konsultaation ansiosta asiakkaan on mahdollista saada erityistason asiantuntemus omalla paikkakunnalla. Perhetyön prosessiin kuuluu ns. tutustumis-kartoitusvaihe. Tällöin perheelle annetaan tilaa tulla kuulluksi perheen ollen kumppani eikä toiminnan kohde. Perhetyön suunnitelma sekä väli- ja loppuarvio tehdään yhdessä perheen kanssa ja perheen toivomukset mm. perhetyön aikatauluista otetaan huomioon. Myös perhetyön ryhmätoimintaa on suunniteltu ja toteutettu perheiden tarpeita kuunnellen. Kuntayhtymä Kaksineuvoinen on tarjonnut ja tarjoaa jatkossakin lapsiperheiden kotipalvelua, minkä puuttumisesta useat kunnat ovat saaneet huomautuksia. 15

16 Pajuluoman pilottineuvolan perhetyön kokeiluun osallistuneilta perheiltä pyydettiin palautetta etenkin siitä, mitä perhetyöntekijä perheissä teki. Perhetyöntekijän koettiin työskennelleen eniten lasten kanssa tai keskustelleen perheen kanssa. Perhetyöntekijä ohjasi vanhempia tai lapsia tarpeiden mukaisesti tai auttoi siivoamisessa / kotitöissä. Perheet arvioivat, että perhetyöstä oli ollut paljon hyötyä perheiden arkeen. 16

17 4 KEHITTÄMISTOIMINNAN POHDINTA 4.1 Kehittämistyön pohdintaa Kehittäjämentorit ovat pohtineet kehittämistyötä laajasti. Kehittäjämentoreiden raportteja lukiessa lukijalle tulee mielikuva innostuneesta ja innovatiivisesta työntekijästä, joka on saanut työnsä hyvälle alulle yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa, ja josta nyt on kuntien hyvä jatkaa kehittämistyöskentelyä perustasolla. JIK peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä kehittämistyö lähti ripeästi liikkeelle ja kehittäjämentor otettiin kaikissa yksiköissä hyvin vastaan. Perhetyön Pilotille oli JIK:ssä vahva johdon tuki. Toimintaa kehitettiin perheen tarpeista lähtien. Johdon tuki mahdollisti sen, että alkuvaiheessa työntekijöiden oli mahdollista käyttää työaikaansa kehittämiseen ja uuden toimintatavan opettelemiseen. Perhekeskusmalli otettiin käyttöön kaikissa JIK kunnissa, mutta mallin kehittäminen jatkuu ja tulee olemaan jatkuvaa. Järvi-Pohjanmaalla kehittäjämentor -toiminta oli suhteellisen uusi käsite sosiaali- ja terveydenhuollossa. Tämän vuoksi mentorointi on ollut perhetyön- pilottihankkeessa osaamisen ja kokemusten jakamista, uuden tiedon rakentumista ja rikastamista vuorovaikutuksessa, vertaistukea, motivointia ja innostamista omaan kehittämiseen. Pilotin aikana perhetyö on tiimiytynyt ja yksi perhetyöntekijä toimii tiimivastaavana. Alajärvi on perhetyöntekijöiden kotipesä. Perhetyö tällaisenaan on suhteellisen uutta, sillä vasta vuoden 2009 alusta on aloitettu tekemään työtä yhdessä. Perhetyötä tehdään lastensuojelun kontekstissa perheen tarpeista lähtien. Perhetyön tekemisessä näkyy työntekijöiden erilainen koulutustausta, mikä auttaa vastaamaan perheiden erilaisiin tarpeisiin. Lastensuojelun perhetyön resurssia on voitu käyttää hieman myös ennaltaehkäisevään perhetyöhön. Lapsiperheiden kotipalvelu puuttuu alueelta kokonaan. Varsinainen neuvolan perhetyö ei edennyt tässä hankkeessa. Kolmas tavoite, perhetyön sisällöllinen kehittäminen, toteutui lähes kaikilta osin. Ratkaisevinta oli sosiaalityöntekijöiden ja perhetyöntekijöiden roolien selkiytyminen perhetyön prosessissa. Kuntayhtymä Kaksineuvoisessa päädyttiin kehittämään työtä siten, että se mahdollistaa työntekijöiden vahvuuksien hyödyntämisen. Kehittäjämentorin näkökulmasta muutostyötä edisti se, että Kaksineuvoisen alueella työn kehittäminen oli aloitettu jo ennen perhetyön pilottia ja moni asia oli idullaan. Työtä helpotti myös perhetyön tiimivastaavan kehittämismyönteisyys sekä johdon tuki. Perhetyöntekijöiden ja perheohjaajien roolit avattiin. Roolitukset ovat Kuntayhtymä Kaksineuvoisen näköisiä, mutta ne ovat käyttökelpoisia muillakin alueilla. Vaikka roolit ja työn sisällöt ovat aukikirjoitettuja, täytyy ne muistaa päivittää aika ajoin, sillä perhetyö kehittyy nopeasti ja sen on vastattava suhteellisen nopeasti uusiin haasteisiin. Perhetyö ja työn tekeminen jäsentyivät ja uusia toimintatapoja jäi elämään. Työn kehittäminen jatkuu mentoroinnin jälkeenkin, sillä kun yksi asia muuttuu, muuttuu systeemissä pikkuhiljaa moni muu asia. Suupohjassa pilottitoiminnan avulla saatiin selkeytettyä ja mallinnettua yhteistyökuvioita etenkin neuvolan kanssa. Varhaiskasvatuksen kanssa yhteistyö oli ollut melko vähäistä, joten yhteistyötä päästiin nyt rakentamaan. Tärkeä ennaltaehkäisevän perhetyön osa Kauhajoella on myös Perhetupa Soffa. Kokemukset neuvolan perhetyöstä olivat lupaavia eli työskentelyn aikana perhetyöntekijät saivat positiivista, sanallista palautetta asiakkailta, kun perheet huomasivat itse, miten myönteisiä muutoksia tapahtui. Myös avoimien ryhmien kautta löytyi vertaistukea ja mielekästä tekemistä. Varhaiskasvatuksessa ainuttakaan perhettä ei vielä ehtinyt perhetyöntekijöille ohjautua. Kauhajoella perhetyöntekijät pääsivät kunnolla aloittamaan pelkän ennaltaehkäisevän työn tekemisen vasta vuodenvaihteen jälkeen, kun he olivat saaneet siirrettyä tai päätettyä vanhoja asiakkuuksiaan lastensuojelun puolelta. Neuvolaan siirtyvät työntekijät olisikin pitänyt nimetä vähän aikaisemmin, jotta kokeilutyö olisi saatu vauhtiin. Pajuluoman pilottineuvolan työryhmän keskustelussa todettiin sekä toiminnan että palautteen perusteella, että perhetyön kokeilulla päästiin niihin tavoitteisiin, joihin työllä oli pyritty. Terveydenhoitajat onnistuivat valikoimaan kokeiluun varhaisen tuen tarpeessa olevat perheet. Ehkäisevälle perhetyölle on ominaista viranomaislähtöisyys eli se, että neuvolan terveydenhoitaja määrittelee työtä. Kokeilu osoitti, että neuvolan 17

18 perhetyöllä on selkeä paikka lapsiperheiden kotipalvelun ja lastensuojelun korjaavan perhetyön välissä. Ehkäisevän, neuvolan perhetyön tavoitteena on, että muutamilla käyntikerroilla pystytään tukemaan perhettä ja puuttumaan ongelmaan. Kun ehkäisevälle perhetyölle ei ole enää tarvetta ja tavoite on saavutettu, voidaan perhe ohjata tarvittaessa lapsiperheiden maksulliseen kotipalveluun. Mikäli perheessä ongelmat eivät ratkea ja / tai perhetyöntekijälle / terveydenhoitajalle jää huoli perheestä, tulee ko. viranomaisten tehdä lastensuojeluilmoitus, jolloin perhe siirtyy korjaavan lastensuojelun perhetyön piiriin. Neuvolan perhetyössä kohdattiin kirjaamiskäytäntöihin liittyvä ongelma ja epäkohta. Kokeilussa perhetyöntekijän taustaorganisaationa oli sosiaalitoimi, eivätkä sosiaalitoimen ja terveystoimen tietojärjestelmät ole yhteneväiset. Sosiaalitoimen työntekijällä ei ollut mahdollista saada käyttöoikeuksia terveydenhuollon järjestelmään. Toinen kirjaamiseen liittyvä ongelma on se, mihin tietojärjestelmän lehdelle perhetyön käynnit kirjataan. 4.2 Jatkotoimenpide-ehdotukset kehittäjämentor -toiminnan jälkeen Yhteistyön kehittäminen ja lisääminen on jatkossakin tärkeää. JIK:in alueella keskityttiin kunkin kunnan perhekeskuksen kehittämiseen, ja jatkossa JIK perhekeskusten välistä yhteistyötä voi kehittää. Yhteistyötä kehitettiin pilotin aikana perhekeskusten lisäksi kuntien sosiaalitoimen kanssa. Jatkossa on tärkeätä jatkaa tätä yhteistyötä, myös kolmannen sektorin kanssa. Varsinkin ryhmätoiminnassa voitaisiin hyödyntää enemmän mm. seurakunnan ja MLL:n osaamista, sillä molemmat toimivat lapsiperheiden parissa. Perheiden toiveita voisi kartoittaa ja sen pohjalta suunnitella yhteistyötä. Kauhajoella aloittaneen Perhetuvan tapainen toiminta voisi olla tavoitteena myös JIK alueella. Järvi-Pohjanmaalla pilotin puitteissa tehtiin perhetyön toimintasuunnitelma vuodelle 2011, jossa on tavoitteena ehkäisevän perhetyön kehittäminen, yhteistyö MLL:n, seurakuntien, kyläseurojen ja muiden toimijoiden kanssa, lastensuojelun perhetyökokonaisuuden edelleen kehittäminen ja mallintaminen sekä nopean puuttumisen mallin kehittäminen ehkäisevän perhetyön puolelle. Lisäksi tavoitteena on saada perhetyöntekijän lisäresurssi, joka kohdistetaan ennaltaehkäisevään perhetyöhön sekä perheohjaajan nimeäminen perhetyön yksikköön. Vuoden 2012 visiona on ennaltaehkäisevän perhetyön kehittäminen edelleen ja lisäresurssin saaminen sekä asiakaslähtöisyyden ja perhetyön laadun kehittäminen asiakastyytyväisyyskyselyiden avulla. Kaksineuvoisessa kehittämisprosessi jatkuu mentoroinnin päätyttyäkin. Perhetyöpilotin päättyessä oli aika pohtia, mitä seuraavaksi. Ajatus yhteistyön laajentamisesta vielä vankemmin yli sektorirajojen tuntuu hyvältä sekä lasten ja perheiden palvelujen palvelukokonaisuuden rakentaminen, jossa eri toimijatahojen asiantuntemus olisi mahdollisimman hyvin käytettävissä perheiden hyväksi. Suupohjassa yhteistyö neuvolan kanssa saatiin hyvin käyntiin Kauhajoella, mutta muissa seutukunnissa ei ollut mahdollisuutta panostaa ennaltaehkäisevään työhön vaan pääpaino oli korjaavassa työssä. Tulevaisuudessa tulee kiinnittää huomiota muiden kuntien mahdollisuuteen tarjota ennaltaehkäisevää perhetyötä sekä neuvolan että varhaiskasvatuksen alueella. Pilotoinnin aikana kiinnitettiin huomiota työkäytäntöjen yhdenmukaistamiseen seutukunnissa. Siksi ennaltaehkäisevän perhetyön kirjaamis- ja tilastointikäytäntöjä on myös pyritty selkeyttämään. Terveys Effica- ohjelma pitää asentaa kevään 2011 aikana muillekin seutukuntien ennaltaehkäisevää perhetyötä tekeville perhetyöntekijöille. On myös ratkaistava, mihin varhaiskasvatuksen perhetyön asiakaskäynnit jatkossa kirjataan ja tilastoidaan, koska tällä hetkellä niiden kirjaamiselle ei ole mallia. Seutukunnassa kehitettiin perhetyön pilotin kanssa samanaikaisesti laajennettua perhevalmennusta Selevä Paletti- hankkeen toimesta. Pilotin aikana keskusteltiin useaan otteeseen siitä, että lastensuojelun perhetyö, ennaltaehkäisevä perhetyö ja lapsiperheiden kotipalvelu tulee erottaa palveluina toisistaan. Huomioitavaa on, että seutukunnissa perhekeskuksia ei vielä ole, mutta sekä Teuvalle että Kauhajoelle niitä on suunniteltu. 18

19 Seinäjoella Pajuluoman neuvolapilotin myötä neuvolan perhetyö otettiin käyttöön neuvoloissa maaliskuussa 2011 kaupungin lastensuojeluyksikön uudelleen järjestelyn yhteydessä. Ehkäisevän työn tiimin työ painottuu neuvolan perhetyöhön ja lapsiperheiden kotipalveluun. Tavoitteiden asettamiseksi otetaan käyttöön perhetilannepuntari ennaltaehkäisevässä neuvolan perhetyössä. Perhetyöntekijä käsittelee yhdessä perheen kanssa puntarin vastaukset ja nostaa esille keskeisimmät asiat ja muokkaa näin tavoitetta perhetyön jaksolle. Jatkossa tärkeää on monialaisen yhteistyön kehittäminen edelleen ja sen tiivistäminen eri sektoreiden välillä. Yhteistyön tiivistäminen myös kolmannen sektorin, esimerkiksi järjestöjen (MLL) ja seurakuntien kanssa olisi tärkeää. Sekä julkisella että järjestösektorilla tehdään paljon töitä lapsiperheiden kanssa ja tämän vuoksi voimavarojen yhdistäminen olisi olennaista. 19

20 5 ARVIOINTIA JA PALAUTETTA KEHITTÄMISTOIMINNASTA 5.1 Pilottien yhteiset tapaamiset, ns. kehittäjämentor tapaamisten palaute Jokaisesta laajemmasta tapaamisesta (Lapua ; Alajärvi ; Ilmajoki ja Kauhava ) kerättiin palautetta sähköisesti Webropol -työkalun kautta. Palautetta kysyttiin tilaisuuksien tiedottamisesta, sisällöstä ja ryhmätöistä sekä osallistujien kokemista oivalluksista. Yleisarvosanaltaan tilaisuudet arvioitiin olevan 4,2 5,1 pistemäärän paikkeilla (6 pistettä max.). Yhteiset laajemmat tilaisuudet koettiin yleisesti tärkeiksi. Osallistujat tulivat tietoisiksi näissä tapaamisissa myös eri pilottien tavoitteista sekä perhetyön moninaisista kehittämisideoista. Tilaisuuksiin lähteminen toiselle puolelle maakuntaa mahdollisti mm. omasta työstä irrottautumisen ja matkojen aikana tutustumisen sellaisiin toimijoihin, joitten kanssa ei muuten kohtaa arjen työssä. Osallistujat havaitsivat myös muiden kehittämisalueiden perustason työntekijöiden painiskelevan samanlaisten asioiden ja ongelmien kanssa alueesta riippumatta. Erilaiset työkäytännöt havahduttivat perustason työntekijöitä. Erityisesti koettiin antoisaksi ryhmätyöt, jossa pureuduttiin toisen alueen pulmiin ja haettiin ratkaisuehdotuksia niihin. Esitetyt ratkaisuvaihtoehdot hyödynsivät usein jossain määrin jokaista pilottia. Osallistujat kokivat saavansa konkreettisia rakentavia uusia ideoita ja käytäntöjä omaan työhön. Ryhmätyöt mahdollistivat myös oman työn reflektoinnin. Ennaltaehkäisevän perhetyön mahdollisuudet koettiin innostaviksi. Oivalluksiksi kehittäjämentortapaamisen palautteissa todettiin, että yhteistyön tekeminen on edelleen haasteellista eri toimijoiden kesken, vaikka nämä työskentelevät saman perheen kanssa. Lisäksi kehittämistyölle ja muutostyölle on varattava aikaa sekä panostettava hankkeen jälkeiselle ajalle. Useissa palautteissa pohdittiin perhetyön uusien sisältöjen merkityksiä mm. omalle työlle esimerkiksi yhteistoimintaa vahvistamalla eri sektoreiden välillä. Todettiin myös, että kuntien johdon sitoutuminen, rakenteiden toimivuus ja selkeät tavoitteet mahdollistavat hankkeessa kokeiltuja mallien siirtymistä käytännön työhön, jotta ne eivät jää pelkiksi suunnitelmiksi. Hankkeen etenemisen myötä korostui palautteessa myös se, että eri piloteissa kehitetyt mallit palvelivat toisiaan; eri pilottien hyviä käytäntöjä oli hyödynnetty toisissa piloteissa. Kehittämistyön helmet konkretisoituivat ja niitä päästiin esittelemään tavalla, joka hyödynsi osallistujia. 5.2 Paikallisten pilottiryhmien palaute Paikallisille pilottiryhmille lähti palaute-/arviointikysely 46:le suunnittelu- ja pilotointivaiheessa olevalle työntekijälle helmi-maaliskuussa Vastauksia tuli takaisin 23. Vastausprosentti muodostui siis 50. JIK:n vastaajia oli yhteensä 30,4 %, Järvi-Pohjanmaalta ja Kaksineuvoisesta 26,1 % ja Suupohjasta 17,4 %. Ennen pilottia olleita suunnittelukokouksia oli ollut riittävästi ja vastaajat olivat kokeneet osallistuneensa niihin aktiivisesti. Pilottien tavoitteet löytyivät suurimman osan mielestä kohtuullisen helposti ja mukana oli ollut keskeisimmät työn kehittämiseen liittyvät henkilöt. KASTE hanketyöntekijöiden osallistuminen suunnitteluun oli ollut myös riittävää. Itse pilotointijakson tavoitteet koettiin selkeäksi ja koettiin pääosin saavutetuksi pilotoinnin aikana. Omaa työpanostaan oli käyttänyt mielestään tarpeeksi kehittäjämentorin tukena 2/3 vastaajista. Paikallisia pilottiryhmien kokoontumisia koettiin myös olleen tarpeellinen määrä. Laajempia kehittäjämentor -tilaisuuksia oli ollut riittävästi, tosin niihin olisi toivottu laajempaa asiantuntemusta käyttöön ja vaihtoehtoisia toimintamalleja. Kaikkien vastaajien mielestä kehittäjämentoreiden työpanos oli kiitettävä. KASTE hanketyöntekijöiden työpanos oli myös riittävää. Kuitenkin pilotointiaika oli 50 % mielestä liian lyhyt. Kehittämishankkeen avulla saatiin aikaa ja resurssia asioiden paperille kirjaamiseen, joiden ansiosta on saatu alueelle mm. lisätoimi. 20

21 Onnistumisen kokemuksina pilotointijaksolla nimettiin mm. saadut tuotokset ja mallit. Näitä nimettiin esimerkkeinä perheohjaajan ja perhetyöntekijän työnkuvien syvällinen roolijaon pohdinta ja tuotos, perhekeskustoiminnan levittäytyminen jokaiseen JIK -kuntaan sekä intensiiviperhetyön, neuvolan ja varhaiskasvatuksen ennaltaehkäisevän perhetyön mallit. Myös perhetyön konkreettiset uudet kokeilut, mm. ryhmätoimintojen ja perhetuvan käynnistyminen oli selkeä onnistumisen kokemus. Saavutuksiksi mainittiin jo edellä mainitut mallit. Perhetyölle tuli näkyvyyttä ja profiilin nostamista. Lisäksi todettiin, että perhetyöntekijän työskentelyyn on tullut selkeyttä ja varmuutta, joka on mahdollistanut oman työn tärkeäksi kokemisen merkityksen. Selkeämmät toimintalinjat yhteistyökumppaneitten suuntaan on saavutettu. Lisäksi saatiin konkreettisesti uusi työntekijä tekemään ennaltaehkäisevää perhetyötä. Epäonnistumisiksi määriteltiin se, että osassa yhteistyösuhteissa olisi tiivistämisen varaa. Toisaalta koettiin, että pilotointijaksolla oli paljon päällekkäisyyksiä ja toi tullessaan hässäkkää, jolloin kokonaisuus oli aika ajoin hukassa. Koettiin myös, että tavoitteet jäivät osin keskeneräisiksi tai niitä ei täysin saavutettu. Näistä mainittiin mm. ehkäisevän lastensuojelutyön aikaansaaminen, sen mallintamisen keskeneräisyys tai keskittyminen liiaksi yhden kunnan alueelle. KASTE -hankkeen roolista todettiin, että sen rooli oli ratkaiseva taloudellisen ja henkilöstöresurssin mahdollistajana. Positiivista palautetta annettiin siitä, että rekrytointi oli mahdollista toteuttaa alueen toiveiden mukaan ja mukauduttiin paikallisiin kehitettäviin malleihin. Todettiin, että hanketyöntekijöiden tuoma tuki ja asiantuntemus pilotin eteenpäin viemisessä oli merkittävää ja alueiden tilanteisiin oli paneuduttu hyvin. Sen merkitys korostui mm. paikallisissa hankeen toteutukseen liittyvissä palavereissa, joissa asiantuntemus oli tarpeen esille nousseiden keskusteluteemojen jäsentämiseksi ja liittämiseksi kehittämistyön aihioikisi. Erityisesti tehtyjen mallien ja niiden päätökseen saattaminen ja juurruttaminen, toiminnan yhtenäistäminen ja levittäminen laajemmille alueelle sekä kunkin työntekijän vahvuuksien ja erityisosaamisen parempi käyttöönotto nähtiin seuraaviksi kehittämisenkohteiksi. Muitten alueitten kehitetyistä malleista oltiin kiinnostuneita, joten ne näyttivät tulevan uusina painotuksina eri alueilla esiin. Perhetyöntekijöiden työnohjaus mainittiin myös tärkeänä kehittämisen kohteena. Yhteistyötä muiden tahojen kanssa haluttiin kehittää; esim. tarve olisi selvittää: Miten perhetyön käyttöön on otettavissa muiden toimijoiden asiantuntemus (psykiatria, perheneuvolat, lastensuojelu jne.)? Muita mainittavia kehittämisenkohteita on lueteltu seuraavassa: - Valtakunnalliset ohjeet pätevyysvaatimuksiin, asiakasmääriin ja ennaltaehkäisevän työn malleihin - Mikä on sosiaalityöntekijän rooli perhetyön tilaajana, asiakkaan motivoijana ja perhetyön tavoitteiden asettajana ja asiakastyön suuntaajana. Kuinka tämä rooli otetaan ja mitkä ovat perhetyöntekijän ja sosiaalityöntekijän vastuualueet tässä? - Mikä toimii kaupungeissa ja maaseudulla ja mitä toimintaa kannattaa jatkaa? - Malleja ja hyviä käytäntöjä Intensiivityön malleihin, raportointiin, leiritoimintaan sekä toiminnallisuuteen - Mitä on perhetyön sisältö ja miten sitä rajataan? Teemallisina kehittämisenkohdepainotuksina tuli esille mm. nuorten yksinäisyys, kirjaamisen kehittäminen, vanhemmuuden arviointi, aikuisten kehitysvammaisten ja kehitysviiveisten vanhemmuus. Eväitä mahdollisiin KASPERI II -pilotteihin liittyen toivottiin pitempää pilotointi- ja menotorointiaikaa sekä perhetyöntekijöille työnohjausta ja koulutusta. Tämän lisäksi toivottiin vähemmän tavoitteita. Perhetyön piilotoinnilla tulisi olla myös näkyvyyttä enemmän esimerkiksi terveydenhuoltoon ja sivistystoimeen päin. Lisäksi toivottiin tietoa perhetyön intensiivijaksoilta esim. yksityissektorilta. 21

22 5.3 Kehittäjämentoreiden palaute Palautekyselyyn vastasi kaikkien alueiden kehittäjämentorit ja kehittäjäperhetyöntekijä. Pilotin tavoitteet olivat selkeät kaikkien kehittäjämentoreiden mielestä. Tosin yhdessä vastauksessa sanottiin aluksi tavoitteiden olleen laajoja, mutta ne täsmentyivät konkreettisiksi toteuttamiskelpoisiksi tavoitteiksi. Asetetut tavoitteet saavutettiin kolme mentorin mielestä. Juurruttamiselle olisi pitänyt jättää aikaa. Paikalliset pilottiryhmät kokoontuivat riittävästi ja mentorit kokivat saaneensa riittävästi tukea pilottiryhmiltä yhtä vastaajaa lukuun ottamatta. Kehittäjämentorit kokivat saaneensa riittävästi tukea KASTE -työntekijöiltä ja KASTE -hankkeen työpanos kokonaisuudessaan koettiin riittäväksi pilotin työskentelyssä. Kaikille suunnattuja kehittäjämentor -tilaisuuksia niin ikään koettiin olleen riittävästi kuten myös kehittämistyönohjausta. Toisaalta yhteiset tapaamiset olisivat voineet riittää ilman kehittämistyönohjaustakin yhden vastaajan mielestä. Kolmen vastaajan mielestä pilotointiaika oli liian lyhyt. Mutta koska se oli lyhyt, oli myös tartuttava asioihin rivakasti. Kaiken kaikkiaan pilottiaika koettiin virkistäväksi ja mielenkiintoiseksi, josta itsekin oppi. Onnistumisen kokemuksiksi todettiin mm. se, että kun tavoitteet oli muokattu konkreettisiksi, sen pohjalta kehittämistyö pääsi hyvään vauhtiin. Pilotin aikana luodut pitkän aikavälin tavoitteet mahdollistivat katseen kohdistumisen jatkoon. Onnistumisia tuli perhetyön profiilin nostamisessa, ryhmätoiminnan käynnistämisessä, lastensuojelun perhetyön prosessin selkeyttämisessä, perhetyöntekijän ja sosiaalityöntekijän roolien selkeyttämisessä sekä perhetyön sisällöllisessä kehittämisessä. Onnistumiseksi koettiin myös uusi innokkuus ja yhdessä tekemisen meininki työyhteisössä sekä ylisektoraalinen yhteistyön tiivistyminen. Todettiin myös, että pilottialue on kehitysmyönteinen, joka oli koko toiminnalle tärkeä edellytys. Saavutuksiksi piloteissa todettiin moniammatillinen perhekeskustyö, erikoissairaanhoidon kanssa tehty sopimus konsultatiivisista käynneistä; perhetyön prosessien ja roolituksien, toimintatapojen selkeytyminen. Asiakkaan näkökulmasta saavutettiin saumattomampi palveluverkosto. Työntekijä on tietoinen siitä, kuka tekee, mitä tekee ja koska tekee. Myös kehittämismyönteisen ilmapiirin luominen oli selkeä saavutus. Epäonnistumiseksi lueteltiin mm. moniammatillisen yhteistyön nihkeyden tai kehittämistyölle havaittiin olevan vastustusta kentällä. Yhteistyötä kaivattiinkin eri toimijoihin päin. Toisaalta taas suunniteltuja malleja ei ehditty kehittää loppuun saakka esimerkiksi henkilöstöresurssien vähyyden tai pilotointiajan lyhyyden vuoksi. Kun kehittäjämentorit aloittivat elokuun alussa 2010, KASTE -hankkeen perhetyöstä vastaavat työntekijät olivat vielä vuosilomalla. Pilotoinnin alkuvaiheessa työntekijä tunsi kaivanneensa puhelinsoittoa, mutta jälkikäteen alku antoikin omille ajatuksille sijaa. Jatkossa tukea ja kannustusta työntekijä tosin koki saaneensa. Muutoin KASTE- hankkeen rooliin ja panostukseen oltiin tyytyväisiä ja matalalla kynnyksellä koettiin voivan ottaa yhteyttä. Seuraaviksi kehittämiskohteiksi mentorit mainitsivat yhteistyön syventäminen sekä omalla alueella että 3. sektorin kanssa. Lisäksi kehittämisenkohteiksi mainittiin mm. lastensuojelun perhetyön prosessin jämäköityminen, intensiiviperhetyön kehittäminen, ryhmätoimintojen lisääminen sekä ennaltaehkäisevän perhetyön kehittäminen sen eri muotoineen, esim. varhaiskasvatuksessa. Asiakkaiden mukaan ottaminen kehittämistyöhön nähtiin myös merkittävänä. Eväitä mahdollisiin KASPERI II -pilotteihin kehittäjämentorit antoivat ehdotuksina mm. perhekeskusajattelun jalkauttamista oman alueen ulkopuolelle. Katsottiin myös, että jos pilotti saadaan alueelle, on tärkeä saada muokattua tavoitteita paikallisella tasolla konkreettiseksi ja rajata niitä kokonaisuudessaan ennen pilotointijaksoa. Jatkohankkeessa voisi keskittyä myös niihin tavoitteisiin, jotka ovat jääneet saavuttamatta ensimmäisen pilotoinnin aikana. 22

23 6 TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Uudelle, koko Väli-Suomen alueen KASPERI II -hankkeelle haettiin joulukuussa 2010 rahoitusta ajalle Etelä-Pohjanmaan osahankkeen hankesuunnitelma painottui mm. kehitysympäristöihin vietäviin palveluihin ja asiakaslähtöisiin palveluprosesseihin. Perhetyön osalta tämä tarkoitti, että seuraavassa hankkeessa sitä suunniteltiin kehitettävän ennaltaehkäisevänä perhetyönä osana monialaista perhepalvelukokonaisuutta. Tavoitteena oli jatkaa jo tehtyä kehittämistyötä uudesta näkökulmasta kehittämällä perhetyön pilotteja, rakenteistamalla mentorointia ja vahvistamalla edeltävässä hankkeessa tehdyn työn pohjalta toimivia malleja, mm. paneutuen laaja-alaisesti perhetyön sisältöihin, menetelmiin sekä yhteistyön ja kumppanuuden syventämiseen ja työn juurruttamiseen. KASTE / KASPERI II -rahoituspäätös saatiin Myönnetty valtionavustus KASPERI II - hankekokonaisuudelle oli puolta pienempi, kuin haettu rahoitusosuus. Tämä tarkoittaa osahankkeiden tavoitteiden tiivistämistä ja selkeyttämistä sekä resurssien vähentymistä. Hankesuunnitelman täydentäminen on käynnistynyt ja se käsitellään alueellisessa työryhmässä toukokuussa Työryhmässä on edustettuina kaikki kunnat / yhteistoiminta-alueet. Keskustelut kuntien toimijoiden kanssa selkeyttävät sen, mihin hankkeella halutaan pyrkiä ja mitä hankerahoituksella on mahdollisuus toteuttaa. Perhetyön asiantuntijatyöryhmä on valmistemassa kannanottoa ehkäisevän perhetyön osalta. Kannanotossa huomioidaan ehkäisevän perhetyön asemoituminen sekä vaikuttavuusanalyysi huomioiden sekä inhimilliset että taloudelliset kustannukset. Kannanotto lähetetään alueen kuntien viranhaltijoille ja luottamushenkilöille. 23

24 7 JIK PERHETYÖN PILOTIN LOPPURAPORTTI JIK PERHETYÖN PILOTTI Loppuraportti Kehittäjämentor Anu Leinonen

25 7.1 Alueellisen kehittämistyön konteksti Kehittämistyön organisoituminen Kehittämistyötä tapahtui kolmen kunnan alueella: Jalasjärven ja Ilmajoen kunnat sekä Kurikan kaupunki. Alueen väestöpohja on noin , josta alle kouluikäisiä lapsia on Kaikissa kunnissa on järjestetty lastensuojelun perhetyötä, mutta vain Kurikassa ehkäisevää perhetyötä perhekeskuksen palveluna. Kunnat muodostavat JIK peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän, johon sisältyvät terveyspalvelut. Sosiaalitoimi on peruskunnissa. Kehittäjämentor toimi JIK Ky:n alaisuudessa yhteistyökumppaneinaan myös kuntien sosiaalitoimi Työrukkastyöryhmät Työrukkasryhmä koottiin alkuvuodesta 2010 JIK Ky:n kuntien sosiaali- ja terveyspalveluista. Kokoonpano muodostui seuraavaksi (sulkeissa varajäsen): Hoitotyön johtaja Elise Lepistö,JIK ky Perheterapeutti Aila Alestalo, JIK ky Jalasjärven perheneuvola (psykologi Mira Tampio) Terveydenhoitaja Mervi Piirto, JIK ky Kurikan perhekeskus (th Tiina Leikas) Perhetyöntekijä Virpi Pihlajamäki, Kurikan sosiaalitoimi (pt Virpi Vainionpää) Terveydenhoitaja Eila Suksi, JIK ky Ilmajoen neuvola Sosiaalityöntekijä Mila Vuorela, Jalasjärven sosiaalitoimi Perheterapeutti Tuula Ahonen, JIK ky Ilmajoen perheneuvola (th Gita Yli-Hannuksela) Terveydenhoitaja Marja-Liisa Ahola, JIK ky Jalasjärven neuvola (th Seija Juupaluoma) Kehittäjämentor Anu Leinonen Projektityöntekijä Auli Romppainen, E-P lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke Projektikoordinaattori Sirpa Tuomela-Jaskari, E-P lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke Kevään aikana kokoontumisia oli muutamia. Kehittämistyön alettua elokuussa 2010 tapaamisia oli kerran kuukaudessa kaksi tuntia kerrallaan. Kevään tapaamisissa päätettiin kehittäjämentorin paikan sisäiseen hakuun laittamisesta, haastatteluista ja valinnan suorittamisesta. Keskusteltiin tiiviisti myös kehittämispilotin tavoitteista. Kehittäjämentor osallistui kokoukseen ensimmäisen kerran elokuussa. Tuolloin myös täsmennettiin tavoitteita ja hyväksyttiin kehittäjämentorin laatima alustava työsuunnitelma. Jatkossa kokouksissa keskusteltiin kehittämistyön etenemisestä ja suunniteltiin tulevaa. Kehittäjämentor sai peilata näkemyksiään työrukkasryhmälle, heidän antaessa rakentavaa palautetta. Aluksi tavoitteet olivat hyvin laajoja ja niitä oli paljon, mutta kehittämistyön ensimmäisinä kuukausina tavoitteet saatiin rajattua ja muodostettua niistä konkreettisia ja toteuttamiskelpoisia Kehittämistyön muut resurssit Kehittämistyö tapahtui pääsääntöisesti JIK peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän kolmessa perhekeskuksessa. Kussakin perhekeskuksessa toimivat äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoitajat, lääkäri, terveyskeskuspsykologi, perheneuvolan työntekijät ja puheterapeutti. Kurikassa on lisäksi perheohjaaja. Perhekeskuksen työntekijöiden tehtäväalueet ovat moninaiset, mutta kehittämistyötä koskevana alueena on alle kouluikäisten lasten ja odottavien perheiden mahdollisimman varhainen tukeminen. 25

26 Kuntien sosiaalitoimen lastensuojelun työntekijät kuuluivat kehittämistyön yhteistyökumppaneihin, kukin kunta haluamallaan intensiteetillä. Yhteistyötä lähdettiin myös kehittämään EPSHP:n lasten- ja nuortenpsykiatrian sekä pikkulapsipsykiatrian henkilöstön kanssa. 7.2 Kehittäjämentor- toiminta Perhetyön pilotin kehittämistyön tavoitteet JIK Perhetyön pilotin tavoitteet muodostuivat seuraavanlaisiksi: 1. Rakenteiden yhdenmukaistaminen 2. Yhteistyön kehittäminen 3. Ryhmätoiminnan suunnittelu Rakenteiden yhdenmukaistaminen Rakenteiden yhdenmukaistaminen piti sisällään JIK perhetyön pilotin tärkeimmän tavoitteen eli perhekeskustoiminnan aloittamisen jokaisessa JIK kunnassa Kurikassa toimivaa mallia soveltaen. Tavoitteeseen sisältyy monialaisten perhekeskustiimien jäsenten nimeäminen, työskentelyn tavoitteiden asettaminen, tiimityön pelisääntöjen laatiminen ja toiminnan arviointi joulukuussa Tavoitteiksi asetettiin myös monialaisen perhekeskustyön tuominen tutuksi asiakkaille sekä perhekeskuksen ehkäisevän työn perhetyöntekijän toimenkuvan miettiminen Yhteistyön kehittäminen Perusterveydenhuollon perhekeskustoiminnassa yhteistyö kuntien sosiaalitoimen, päivähoidon ja muiden lasten ja nuorten kanssa työskentelevien tahojen kanssa on tärkeää. Tärkeää on myös yhteistyö erikoissairaanhoidon kanssa. Perhetyön pilotin tavoitteiksi asetettiin toimivien yhteistyörakenteiden sopiminen perhekeskusten ja sosiaalitoimen lastensuojelun työntekijöiden kanssa sekä yhteistyökäytännöistä sopiminen EPSHP lasten- ja nuortenpsykiatrian sekä pikkulapsipsykiatrian kanssa Ryhmätoiminnan suunnittelu Vertaistukiryhmien aloittaminen nousi toiveeksi monelta taholta. JIK ky on kuitenkin organisaationa nuori, eikä toimintaa ole vielä ehditty yhdenmukaistaa kaikilta osin. Tavoitteeksi asetettiin tästä syystä JIK ryhmätoiminnan kehittäminen, jonka pohjalta olisi helpompi lähteä myöhemmin toteuttamaan myös vertaistukiryhmiä Kehittämistoiminnan sisältö Perhekeskustoiminnan aloittamista oli JIK ky:ssä pohdittu, joten pilotin alkaessa kunnissa oli toiminnan aloittamiselle hyvät edellytykset. Kehittämistyön alussa kuntien eri yhteistyöpalaverikäytännöt koottiin yhteen, joiden pohjalta yhtenäistämistä ja kehittämistä lähdettiin viemään eteenpäin. Elokuussa neuvolan toimijoille oli ns. strategiapäivä, jossa kehittäjämentor esitteli Kurikan perhekeskuksen tiimityönmallia. JIK ky järjesti elokuun lopussa myös tiimityön koulutuspäivän, jonka tarkoituksena oli antaa informaatiota Kurikan perhekeskuksen käymästä tiimityön koulutusprosessista. Koulutuspäivään osallistui Jalasjärveltä ja Ilmajoelta toimijoita, jotka kuuluisivat perhekeskukseen ja perhekeskuksen tiimiin. Molemmissa kunnissa vahvistui päivän aikana, että perhekeskuksen muodostavat äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoitajat, lääkäri, psykologi, puheterapeutti, perheneuvolan psykologi, sosiaalityöntekijä ja perhete- 26

27 rapeutti. He muodostavat myös perhekeskuksen monialaisen tiimin. Lisäksi perhekeskukseen kuuluvat koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon terveydenhoitajat ja vastaanottoapulainen. Koulutuspäivässä sovittiin myös tiimien ensimmäinen kokoontumispäivä. Kehittäjämentor osallistui tiimikokouksiin tuoden osaamistaan Kurikan tiimityömallin kautta. yhteisesti laaditut tavoitteet ja työskentelylle asetetut pelisäännöt auttavat tiimityöskentelyyn sitoutumista. Molemmissa kunnissa kerättiin toiveita ja tarpeita, joiden perusteella Jalasjärvellä asetettiin kaksi tavoitetta: 1)Tiimiytyminen; jäsenten roolien selkiyttäminen ja tiimin hyvä toiminta 2) Alle kouluikäisten Jalasjärveläisten lasten ja heidän perheidensä varhainen, oikeanlainen ja oikea-aikainen tukeminen. Ilmajoella tavoitteiden laatiminen siirtyi, mutta pelisäännöistä keskusteltiin käyttäen apuna Kurikan pelisääntöjä. Muokkauksen jälkeen Ilmajoen perhekeskustiimin pelisäännöt hyväksyttiin. Tiimit päättivät kokoontua syksyn ajan sovitusti joka toinen viikko 1½ -2 tuntia kerrallaan. Jalasjärvellä tämä oli käytäntönä jo aiemminkin, nyt tiimiin osallistujien kokoonpano kuitenkin täydentyi. Heille asiakasasioiden monialainen käsittely oli kuitenkin jo tuttua. Ilmajoella tällaista rakennetta yhteistyölle ei ollut, joten syksyn tiimien kokoontumisen tarkoitus oli sitoutumisen vahvistuminen ja toisiinsa tutustuminen. Ilmajoellakin päästiin kuitenkin jo marraskuussa käsittelemään työntekijälle asiakastyössä nousseita pulmia. Arviointi tehtiin joulukuussa. Perhekeskustiimin jäsenet arvioivat omaa osallisuuttaan ja osallistumistaan tiimityöskentelyyn. Molemmissa perhekeskustiimeissä ollaan tyytyväisiä ja sitoutuneita tiimin työskentelyyn. Tiimin jäseniltä saadaan tukea ja vahvistusta. Toisaalta kaikkien kuulluksi tulemiseen tulee kiinnittää huomiota. Kokousrakenteet mm. etukäteen sovittu vaihtuva puheenjohtajuus ja sihteeriys koettiin hyvinä. Monialaisen tiimin koetaan nostavan esiin lapsen etua ja asiakasasiaan saadaan kokonaisvaltaisempi kuva, eikä asiakaan tarvitse hakea palvelua monelta asiantuntijalta. Näinkin lyhyen ajan jälkeen tiimityöskentelyn koettiin auttavan työssäjaksamisessa. Perhekeskusajattelua tehtiin tutuksi paikallislehdissä olleiden juttujen myötä. JIK Perhekeskusten yhteiset verkkosivut saatiin valmiiksi ja verkkoon joulukuussa, kehittäjämentor huolehtii vielä alkuvaiheessa päivittämisestä. Jalasjärven perhekeskus saa vuoden 2011 alusta ehkäisevään työhön perhetyöntekijän kunnan ostopalveluna. Perhetyöntekijä tulee hallinnollisesti perhekeskukseen. Joulukuun aikana Jalasjärven perhekeskustiimissä pohdittiin tulevan perhetyöntekijän työnkuvaa. Perhetyön perustehtävinä nähtiin mm. perheiden elämänhallinnan ja omien voimavarojen käyttöönoton tukeminen, lasten hoidon ja kasvatuksen ohjaaminen, kodin arjen ja arkirutiinien hallinta sekä perheen vuorovaikutustaitojen tukeminen. Perhetyöhön ohjaudutaan perhekeskuksen monialaisen tiimin kautta ja työ on suunnitelmallista sekä tavoitteellista. Perhetyöntekijä tekee työtä asiakkaan kotona ja työ sisältää erilaista ohjausta perheen tarpeista lähtien, mutta myös perheen kanssa yhdessä tehtävää lasten- ja kodinhoitoa sekä ryhmätoimintaa. Yhteistyötä lähdettiin kehittämään sosiaalitoimen lastensuojelun kanssa Kurikassa ja Jalasjärvellä. Jalasjärvellä lastensuojelun työntekijät olivat tehneet tiivistä yhteistyötä perheneuvolan kanssa. Yhteistyötä mietittiin lastensuojelun, perheneuvolan ja neuvolan toimijoiden kanssa ja jo toimiva yhteistyöfoorumi päätettiin laajentaa koskemaan myös terveydenhoitajia. Säännölliset kokoontumiset sovittiin ja niitä lähdettiin heti toteuttamaan. Lisäksi Jalasjärvellä heräteltiin lastenkuntoutustyöryhmä ja sovittiin säännölliset kokoontumisajat. Lastenkuntoutustyöryhmät toimivat nyt koko JIK alueella. Yhteistyön kehittäminen EPSHP lasten- ja nuortenpsykiatrian sekä pikkulapsipsykiatrian ja JIK perhekeskusten välillä nähtiin tärkeänä. Joulukuussa pidettiin yhteistyöpalaveri, johon kutsuttiin ko. päättäjät erikoissairaanhoidosta ja JIK ky:stä sekä perhekeskusten edustajat. Tätä ennen JIK perhekeskusten edustajat ja JIK ky:n johto kokoontuivat miettimään omia toiveitaan yhteistyölle ja yhteistyömallista laadittiin ehdotus. 27

28 Erikoissairaanhoidon jalkautumien perusterveydenhuoltoon nähtiin tärkeänä ja tavoitteena on aloittaa kerran kuukaudessa tapahtuvat konsultaatiot JIK:iin jo vuoden 2011 alussa. Konsultaatio jaetaan JIK perhekeskuksissa väestöpohjan ja tarpeiden mukaisesti. Sosiaalitoimen mukana olo nähtiin myös tärkeänä silloin, kun asia heitä koskee. Ryhmätoiminnan suunnittelua varten kutsuttiin koolle JIK ky:n terveydenhoitajien ja erityistyöntekijöiden edustus. Kutsu otettiin hyvin vastaan ja noin 20 toimijaa kokoontui syyskuussa ja marraskuussa miettimään ryhmätoiminnan yhtenäistämistä ja kehittämistä. Liikkeelle lähdettiin kertomalla minkälaista ryhmätoimintaa missäkin kunnassa jo on ja minkälaiselle toiminnalle olisi tarvetta. Perhevalmennus toteutetaan monialaisesti joka kunnassa, mutta varsinkaan erityistyöntekijöiden resurssit eivät riitä pitämään ryhmiä tarpeeksi usein. Syyskuun tapaamisessa päätettiin pitää odottaville äideille suunnattu fysioterapeutin vetämä kokoontuminen JIK:ssä yhteisesti, kiertäen eri kunnissa. Samalla tavalla toteutetaan psykologin tai perheneuvolan työntekijän pitämä tulevien vanhempien kokoontuminen. Sisältöä ja käytännön toteuttamista miettivät ammattiryhmät omissa kokoontumisissaan. Tavoitteena on ryhmien aloitus alkuvuodesta Perheneuvola sopi myös yhteisesti pidettävän eroryhmän aloittamisesta vuonna 2011 ensin Ilmajoella sitten Jalasjärvellä ja mahdollisesti Kurikassa. Kurikan perhekeskuksen perheohjaaja aloitti kokeiluluonteisesti perhevalmennukseen osallistuneiden perheiden tapaamiset. Ryhmä kokoontui päivällä ja siihen osallistuivat äidit ja vauvat sekä isät mahdollisuuksiensa mukaan. Vanhemmat olivat esittäneet toiveita tämän tyyppisestä ryhmästä. Ryhmään kutsutaan perhekeskuksen muita toimijoita, kuten puheterapeutti ja fysioterapeutti kertomaan lapsen kehityksestä. Kurikan sosiaalitoimen lastensuojelun työntekijöiden kanssa suunniteltiin vertaistukiryhmän aloittamista. Kohderyhmänä sillä olisi kotona pienten lasten kanssa olevat lastensuojelun ja perhekeskuksen perhetyön asiakkaat. Vastuu ryhmien suunnittelusta ja vetämisestä tulee olemaan lastensuojelun perhetyöllä, mutta perhekeskuksesta osallistutaan tarvittaessa. Ryhmä alkanee tammi-helmikuussa

29 7.3 JIK peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä perhekeskusmalli Sosiaalitoimen lastensuojelu Lastenpsykiatria Nuorisopsykiatria Pikkulapsipsykiatria Oppilashuoltoryhmä Säännölliset tapaamiset -asiakasasiat Perhekeskus Terveydenhoitajat, Lääkäri, Psykologi, Perheneuvolan työntekijät, Puheterapeutti, Toimintaterapeutti ja Perhetyöntekijä Säännölliset konsultaatiot MTY, Psykiatrian pkl Tiimi - Asiakasasiat (lupa/asiakas läsnä) - Ohjaus perhetyön tai muun perhekeskuspalvelun piiriin - PK kehittäminen PERHE Päivähoito Säännölliset tapaamiset Yhteistyötä jo eri muodoissa - jatkossa kehitettävä Seurakunta MLL Lasten kuntoutustyöryhmä Terveydenhoitajat, Lääkäri, Perheneuvolan työntekijä, Toimintaterapeutti, Fysioterapeutti, Puheterapeutti, Päivähoidon edustaja, Erityislastentarhanopettaja, Kuntoutusohjaaja - Lapsen kuntoutukseen liittyvät asiat - Kuntoutussuunnitelmat - Lähetteet Kuvio 3.JIKky:n perhekeskusmalli Miten monialaisuus on toteutunut asiakas-kehittämistyössä JIK Perhetyön pilotin kaikki kehittämistavoitteet ovat olleet monialaisuutta painottavia. Perhekeskuksen monialainen tiimi muodostaa yhteistyön pohjan, johon kuuluu tärkeänä osana yhteistyö muiden organisaatioiden kanssa. Monialainen työote on kehittynyt ja sen hyödyt niin asiakkaan kuin työntekijänkin näkökulmasta havaitaan Miten asiakkaan ääni on pyritty saamaan kuuluville JIK perhetyön pilotin tavoitteet olivat rakenteiden yhdenmukaistaminen ja yhteistyön kehittäminen. Monialaista työotetta kehittämällä saadaan asiakkaan näkökulma entistä paremmin esille ja asiakkaan tarpee- 29

30 seen päästään vastaamaan mahdollisimman varhain ja matalalla kynnyksellä. Asiakasta ei tarvitse juoksuttaa eri asiantuntijoilla, vaan hänen asiaansa keskittyy useampia asiantuntijoita asiakkaan omista tarpeista lähtien. Erikoissairaanhoidon jalkautumisen ja konsultaation ansiosta asiakkaan on mahdollista saada erityistason asiantuntemus omalla paikkakunnalla. Mahdollisen osastohoidon ollessa kyseessä perustason työntekijä on siirtymävaiheissa mukana neuvotteluissa, jolloin päästään sopimaan asiakkaalle parhaasta tuesta tai hoidosta jatkossa. 7.4 Kehittämistoiminnan pohdinta Kehittämistoiminnan itsearviointi, kehittämistyön pohdintaa Pohdin keväällä pitkään haenko kehittäjämentoriksi. Tuolloin päätökseen vaikutti vahva halu olla kehittämässä JIK peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän perhekeskusta ja kuntien välistä yhteistyötä. Kurikan kehittämishanke oli eri tutkimuksin osoittanut monialaisen yhteistyön hyödyt. Myös JIK:ssä samaan aikaan tehtävä strategiatyö, jossa perhekeskusten perustaminen oli nostettu tavoitteeksi, antoi hyvän pohjan perhetyön pilotin toteutumiselle. Kehittämistyö lähti ripeästi matkaan ja kehittäjämentor otettiin hyvin vastaan kaikissa yksiköissä. Tiukoista aikatauluista ja työmäärästä huolimatta perhetyön pilottiin sitouduttiin hyvin ja kukin antoi oman panoksensa tavoitteiden toteutumiseksi. Pilotissa läheisesti työskentelevien määrä oli suuri (yli 40 henkilöä), eikä kaikkia pystynyt riittävästi tapaamaan. Työpiste sijaitsi Jalasjärven perhekeskuksessa, jolloin pystyi käymään keskusteluja ja peilaamaan omia näkemyksiä parhaiten siellä. Antoisinta olisi ollut vielä enemmän kiertää työpisteissä muutenkin kuin vain palavereissa. Perhetyön Pilotille oli JIK:ssä vahva johdon tuki. Toimintaa kehitetään perheen tarpeista lähtien ja perhekeskusmalli on juuri tällaista toimintaa. Johdon tuki mahdollistaa sen, että alkuvaiheessa työntekijöillä on mahdollisuus käyttää työaikaansa kehittämiseen ja uuden toimintatavan opettelemiseen. Haluan kiittää JIK johtoa heidän konkreettisesta osallistumisestaan perhetyön pilotin kehittämistyöhön, ilman sitä tämä ei olisi ollut mahdollista. Mentorina on oppinut paljon ja mikä antoisinta, on saanut tutustua omaa työsektoria laajemmin JIK:n toimintaan mutta myös muiden pilottikohteiden toimintaan. Hyviä käytänteitä on laadittu joka pilotissa ja niistä voi jatkossa hyödyntää osasia niin omassa työssä kuin JIK:ssä yleensä. Perhekeskusmalli on otettu käytäntöön kaikissa JIK kunnissa, mutta mallin kehittäminen jatkuu ja tulee olemaan jatkuvaa. Perhekeskuksen monialainen toimintamallin pohjalta on kuitenkin jo nyt ollut helpompi vastata valtioneuvoston asetukseen neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä ehkäisevän suun terveydenhuollosta Jatkotoimenpide-ehdotukset mentor toiminnan jälkeen Yhteistyön kehittäminen ja lisääminen on jatkossakin tärkeää. Nyt keskityttiin kunkin kunnan perhekeskuksen kehittämiseen. Jatkossa JIK perhekeskusten välistä yhteistyötä voi kehittää. Konkreettisena esimerkkinä on asiakkaille jaettavan materiaalin yhtenäistäminen sekä yhteiset JIK perhekeskustapaamiset. Tapaamisissa voidaan jatkaa siitä mihin strategiatyössä päästiin ja pohtia mihin suuntaan toimintaa tulisi mahdollisesti painottaa. JIK Perhekeskuksissa työskentelee suuri määrä työntekijöitä, joilla on omaa erityisosaamista tai kiinnostusta ottaa vastuuta jostakin erityisasiasta. Tällaista erityisosaamista voitaisiin hyödyntää yli kuntarajojen ja parantaa näin edelleen JIK:n palvelua, resurssit huomioiden. 30

31 Pilotin aikana perhekeskusten lisäksi yhteistyötä kehitettiin kuntien sosiaalitoimen kanssa. Jatkossa on tärkeää jatkaa tätä yhteistyötä, sekä yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa. Varsinkin ryhmätoiminnassa voitaisiin hyödyntää enemmän mm. seurakunnan ja MLL:n osaamista, sillä molemmat toimivat lapsiperheiden parissa. Perheiden toiveita voisi kartoittaa ja yhteistyötä suunnitella sen pohjalta. Kauhajoella aloittaneen Perhetuvan tapainen toiminta voisi olla tavoitteena JIK alueellakin. 31

32 SYKSY Rakenteiden yhdenmukaistaminen 1.1 Perhekeskus joka JIK kunnassa Moniammatillinen tiimityö ketä tiimissä tehtäväkuvaukset tarpeiden kautta tavoitteet arviointi joulukuussa 2010 kokouskäytännöt 1.2. Perhekeskusajattelu tutuksi asiakkaille JIK yhtenäiset nettisivut päivittämisestä huolehtijan valinta Paikallislehtiin juttu moniammatillisesta kotiin annettavasta perhetyöstä 1.3. Perhetyöntekijän työn määrittely indikaatiot perhetyön prosessin suunnittelu kirjaaminen Efficaan Moniammatillinen tiimityö perheiden hyväksi tiimityön kehittäminen koulutuksen avulla asiakasnäkökulma perhekeskuksen tiimityön perustehtävän ja arvojen miettiminen työkalujen käyttöön otto: vavu, hupu arviointi 3-4 x vuodessa Perhekeskusajattelu tutuksi asiakkaille JIK perhekeskusten esitteiden tekeminen ja yhtenäistäminen paikallislehtiin juttu perhetyöntekijöistä vastuuhenkilöt Perhetyöntekijä tiimiin tiimiajatteluun tutustuttaminen tiimityön koulutus työmenetelmien pohtiminen tiimissä (parityöskentely, perhetilannepuntarin, eril. korttien käyttö jne.) Moniammatillinen tiimityö vakiintunut JIK:ssä tiimityön koulutus jatkuu arviointi tavoitteiden tarkistus asiakastyytyväisyyskyselyt PK:ssa JIK perhekeskusten yhteistyön tiivistäminen JIK palkkaamat perhetyöntekijät kunnissa asiakaskysely perhetyön asiakkaille JIK kunnissa 2. Yhteistyön kehittäminen, tiivistäminen Lastensuojelun kanssa tarpeiden kartoitus tavoitteet Päivähoidon kanssa? Erikoissairaanhoidon (psyk) kanssa yhteinen kokoontuminen vastuuhenkilön valinta 3. Ryhmätoiminnan suunnittelu Perhevalmennuksen kehittäminen JIK yhteisten ryhmien mahdollisuuden kartoitus Yhteistyö: Säännölliset, sovitut tapaamiset Tavoitteellista Yhteistyöfoorumin kehittäminen JIK ja Epshp/ psykiatria välille Yhteistyön kehittäminen Srk, MLL kanssa Vertaistukiryhmien aloittaminen yhteistyössä lastensuojelun, srk, MLL kanssa 32

33 JIK Perhetyön Pilotin HELMInauha RAKENTEIDEN tarkastelu ja kehittäminen oman työyhteisön, organisaation ja yhteistyötahojen kesken. Mitä palavereita on, mikä on niiden sisältö ja tarkoitus Keiden on tarkoituksenmukaista osallistua Mitä asioita käsitellään missäkin (asiakasasiat, työnohjauksellisuus, työn kehittäminen) Säännöllisiä vai tarvittaessa kokoontuvia Koollekutsuja, puheenjohtaja, sihteeri Kun rakenteet ovat kaikille selviä, toiminta on saumatonta. Kukin tietää miten ja missä saan asiani kuuluville, päällekkäisyydet vähenevät ja yhteistyöstä tulee toimivaa ja mielekästä. 33

34 KASTE/ Perhetyön Pilotti JIK Rakenteita on tutkittu ja hiottu JIK Perhekeskuksissa. Ne tuovat: R R Ryhtiä ja Rajausta A A Asiakaslähtöisyyttä K K Konkretiaa ja Kokonaisnäkemystä E E Ennakoitavuutta N N Nopeaa reagointia T T Tiimiytymistä E E Ennaltaehkäisyä E E Erityisosaamista T T Tavoitteellisuutta RAKENTEILLA RYHTIÄ TOIMINTAAN! 34

35 8 JÄRVI-POHJANMAAN PERHETYÖN PILOTIN LOPPURAPORTTI JÄRVI-POHJANMAAN PERHETYÖN PILOTTI Loppuraportti Kehittäjämentor Leena Ojanperä

36 8.1 Alueellisen kehittämistyön konteksti Kehittämistyön organisoituminen Järvi - Pohjanmaa on yhteistoiminta-alue, jonka muodostavat Soinin ja Vimpelin kunnat sekä Alajärven kaupunki. Lehtimäen kunta yhdistyi Alajärven kaupunkiin vuoden 2009 alusta. Yhteistoiminta-alueen perustamiseen päädyttiin Paras -hankkeen myötä. Alueen kunnat ovat itsenäisiä, mutta palvelutuotanto on siirretty yhteisiin lautakuntiin. Yhteislautakuntien perustamisen yhteydessä kaikki palvelut tuotteistettiin ja kunnat siirtyivät tilaaja-tuottajajärjestelmään. Yhteistoiminta-alueen asukasmäärä on n asukasta, joista Alajärvellä asuu 10595, Soinissa 2437 ja Vimpelissä 3265 asukasta. Ennen vuotta 2009 Soini ja Lehtimäki ovat tehneet yhteistyötä Kuusiokuntien kanssa, Vimpeli ja Alajärvi Järviseudun muiden kuntien, Evijärven ja Lappajärven, kanssa. Alueella on ollut erilaisia Lasten- ja lapsiperheiden palvelujen kehittämishankkeita: mm. Kuusiokuntien Varpu-hanke Lehtimäellä sekä Järviseudun perhetyön- keskushanke ja jatkona Perhe-hanke Alajärvellä ja Vimpelissä. Järvi - Pohjanmaalla perhetyö on hallinnollisesti perusturvalautakunnan alaista toimintaa. Perhetyöntekijöiden esimiehenä on sosiaalityön johtaja. Perhetyötä tekee tällä hetkellä viisi perhetyötekijää, perhetyöntekijänimikkeellä. Järvi - Pohjanmaan yhteistoiminta -alueella perhetyötä tarjotaan lastensuojelun avohuollon tukitoimena. Tähän malliin siirryttiin vuoden 2009 alusta, sitä ennen osa perhetyöntekijöistä toimi vielä kotihoidon alaisuudessa Työrukkastyöryhmät Kokoonpano: Tuulikki Mäkinen, sosiaalityön johtaja Johanna Keltikangas, sosiaalityöntekijä Susanna Jokela, sosiaalityöntekijä Marjo Sillanpää, sosiaalityöntekijä, perheterapeutti, perheneuvola Elisa Latvala, perhetyöntekijä Arja Puskala, terveydenhoitaja Virpi Salmenautio, terveydenhoitaja Tiina Särkijärvi, terveydenhoitaja Pirjo Sillanpää, perhetyöntekijä Tiina Silvonen, perhetyöntekijä Teija Tuomela, perhetyöntekijä Miina Myllyperkiö, perhetyöntekijä Sanna Puotinen, koulukuraattori Ryhmä on kokoontunut kerran kuukaudessa. Marraskuun kokoontuminen siirtyi joulukuulle yhteensattumien vuoksi. Auli Romppainen on ollut mukana joulukuun ja Sirpa Tuomela - Jaskari syyskuun ja joulukuun kokoontumisissa. Kehittämistyön kannalta on ollut tärkeää, että ryhmä on moniammatillinen. Sen kautta on tullut ymmärrystä toisen työstä. Etenkin terveydenhoitajien puheenvuoroissa on näkynyt perhetyön erilaiset käytännöt alueellisesti. Kehittämistyön yksi tavoite, kahden seutukunnan perhetyötapojen, käsitteistön ja menetelmien yhdenmukaistaminen, on mahdollistunut ryhmän avulla. Ryhmän kautta on tullut tietoa, mitä osaamista alueen työntekijöillä on. Myös työntekijöiden erilaiset verkostot ovat hyödyttäneet kehittämistä. Kehittäjämentor on saanut ohjausta työhönsä. Ryhmän jäsenet ovat tuoneet esiin kehittämistarpeet kukin oman ammattialueensa kontekstista käsin. 36

37 Ryhmässä on tullut esiin moniammatillisen työskentelyn edut ja haitat. Työskentelyn prosessinomaisuutta on haitannut osallistujien vaihtuminen ja poissaolot. Projektikoordinaattorin ja projektityöntekijän osallistuminen ryhmään on jäntevöittänyt työskentelyä ja auttanut rajaamaan tavoitteita Kehittämistyön muut resurssit Paikallinen henkilöstö ja tehtäväalueet Kehittäjämentor on toiminut tiiviissä yhteistyössä perhetyöntekijöiden kanssa. Erityisen tiivistä yhteistyö on ollut perhetyön tiimivastaavan kanssa. Sosiaalityön johtajan kanssa on ollut kaksi sovittua kehittämispalaveria ja myös muuta yhteydenpitoa. Kehittäjämentor on osallistunut lastensuojelun/perhetyön tiimeihin Lehtimäellä, Soinissa ja Vimpelissä. Tiimit ovat moniammatillisia: terveydenhoitaja, perheneuvolan sosiaalityöntekijä, lastensuojelun sosiaalityöntekijä sekä perhetyötekijä. Vimpelissä tiimiin osallistuu myös päivähoidon ohjaaja ja terveyskeskuspsykologi. Kehittäjämentor on tavannut alueen päivähoidonohjaajat, koulukuraattorin sekä erityislasten kuntoutusohjaajan ja kertonut pilottihankkeen tavoitteista sekä kuullut heidän näkemyksiään yhteistyöstä. Lisäksi on tavattu kotihoidonohjaajaa ja selvitetty heidän mahdollisuuksiaan vastata lapsiperheiden kotipalvelun tarpeeseen. Kehittäjämentor on osallistunut Vimpelissä järjestettyyn laajennettuun oppilashuoltotyöryhmään. Tilaisuudessa oli mahdollisuus tuoda esiin, miten perhetyön keinoin voitaisiin tukea kouluikäisiä ja heidän perheitään. Kehittäjämentor on osallistunut myös Järvi - Pohjanmaan mielenterveys- ja päihdestrategian toteutumista seuraavaan palaveriin. 8.2 Kehittäjämentor -toiminta Perhetyön pilotin kehittämistyön tavoitteet 1) Monialaisen yhteistyön kehittäminen kahden seutukunnan perhetyötapojen, käsitteistön ja menetelmien yhdenmukaistaminen muiden sektoreiden ja eri toimijoiden tietoiseksi tekeminen perhetyön käytänteistä ja toimintatavoista 2) Ehkäisevän perhetyön vahvistaminen tarvetta matalan kynnyksen perhetyölle neuvolan perhetyö järjestöyhteistyö 3) Sisällöllinen kehittäminen miten ja millaiset tavoitteet tutustumislomake perheelle kotiin mentävän avun tueksi ja rinnalle uusia vaihtoehtoja Kehittämistoiminnan sisältö Kehittäjämentor on tavannut jokaisen perhetyöntekijän erikseen ja kuullut heidän ajatuksiaan perhetyön nykytilasta ja muutostarpeista. Samalla on mietitty jokaisen työntekijän henkilökohtaisia vahvuuksia tehdä perhetyötä. Kehittäjämentor on toiminut perhetyöntekijän työparina jalkautumalla kotikäynneille seitsemässä perheessä. Lisäksi yhdessä intensiiviperhetyön asiakasperheessä käytiin perhetyöntekijän työparina vanhemmuustyöskentelyä viikoittain. 37

38 Viikoittaisissa perhetyön tiimitapaamisissa käytiin keskustelua perhetyön käytänteistä ja koko perhetyön prosessista. Otettiin myös käyttöön uusia välineitä ja työtapoja. Tiimissä arvioitiin säännöllisesti omaa toimintaa ja annettiin palautetta toisten toiminnasta. Kehittäjämentor osallistui myös sosiaalityöntekijöiden ja perhetyöntekijöiden yhteisiin tiimeihin. Nämä tiimit kokoontuivat kerran kuukaudessa. Perhetyöntekijöiden ja sosiaalityöntekijöiden yhteinen kehittämispäivä pidettiin joulukuussa. Perhetyön ryhmätoiminta käynnistyi syyskuussa 2010 ja se kokoontui viikoittain yhteensä 12 kertaa, kaksi tuntia kerrallaan. MLL:n tiloissa kokoontuneessa ryhmässä oli viisi äitiä ja jokaisella heistä oli mukanaan alle kaksivuotias lapsi. Ryhmä koottiin yhdessä perhetyöntekijöiden ja sosiaalityöntekijöiden kesken. Kaikilla perheillä oli voimassa oleva lastensuojelun asiakkuus. Ryhmän ohjaajia oli aina kaksi, perhetyöntekijä työparinaan kehittäjämentor. Jokaiselle kerralle oli sekä toiminnallista että keskustelevaa sisältöä. Jotkut toiminnat vaativat useamman ohjaajan esim. yhteisen ruokailun järjestäminen. Äitien toivomuksia kuultiin alussa ja myös toiminnan jatkuessa. Ryhmän nimi, Äitien tuuletustupa, on tuliaisina Kaste-hankkeen järjestämältä Jyväskylän opintoretkeltä. Suullisessa palautteessa äidit kokivat hyötyneensä ryhmässä käymisestä ja toivoivat sen jatkuvan keväällä Neuvolassa pidetyssä yhteistyöpalaverissa sovittiin, että perustetaan valmennuksen jatkoryhmä perhevalmennuksessa mukana olleille, ensimmäisen lapsensa saaneille perheille, työparina terveydenhoitaja ja perhetyöntekijä. Suunnittelukokous oli tammikuussa 2011, koollekutsujana neuvola. Perhetyön eri lomakkeiden, lähetteen, suunnitelman ja arvion, osalta päädyttiin siihen, että ne laitetaan Pro Consonaan. Tämä selkeyttää ja yhtenäistää käytäntöjä. Niitä on edelleen mahdollisuus muokata ja lisätä uusia. Perhetyöntekijä/tiimivastaava Tiina Silvonen oli ennen mentor -toiminnan alkua lähtenyt tuomaan alueelle ajatusta perhekuntoutuksen tuottamisesta omana toimintana. Hanke sysäsi tätä kehittämistä voimallisesti eteenpäin. Syksyn 2010 aikana perhetyössä oli kaksi ns. intensiiviperhetyön asiakasperhettä. Molemmissa näissä kokeiltiin erilaisia työtapoja Miten monialaisuus on toteutunut asiakas-kehittämistyössä Perhetyön paikallinen pilottiryhmä on tuonut monialaisuutta kehittämistyöhön. Perhetyön näkyvyys on lisääntynyt ja sitä kautta perhetyöntekijät ovat osallistuneet entistä enemmän koulu yms. palavereihin. Verkosto on laajentunut. Huostaanotto- prosesseissa perhetyöntekijän rooli on lisääntynyt. Perhetyöntekijöiden ja sosiaalityöntekijöiden yhteistyö on lisääntynyt. Yhteistyö perheneuvolan kanssa on tiivistynyt ja perheiden kanssa on tehty yhteistä työtä muutoksen aikaansaamiseksi. Joidenkin perheiden kohdalla yhteistyö psykiatrian poliklinikan sairaanhoitajan, päihdetyöntekijän sekä depressiohoitajan kanssa on ollut hyvinkin tiivistä Miten asiakkaan ääni on pyritty saamaan kuuluville Kun on kyse lastensuojelun perhetyöstä, on sosiaalityöntekijä kulkenut pitkän matkan perheen rinnalla, ennen kuin perhetyö on päädytty aloittamaan. Lastensuojelutarpeen selvityksen eri vaiheet antavat asiakkaalle mahdollisuuden tulla kuulluksi. Kun perhetyö aloitetaan, tiimissä mietitään kuka perhetyöntekijöistä sopisi parhaiten tähän perheeseen. Siinä pohditaan työntekijän osaamisalueet sekä muu sopivuus nimenomaan tähän perheeseen. Perhetyön prosessiin kuuluu ns. tutustumis-kartoitusvaihe. Tällöin perheelle annetaan tilaa tulla kuulluksi ja perheen ollen kumppani, eikä toiminnan kohde. Perhetyön suunnitelma tehdään yhdessä perheen kanssa, samoin väliarvio. 38

39 Perheen toivomukset mm. perhetyön aikatauluista otetaan huomioon. Syyskuussa 2010 alkanutta ryhmätoimintaa on suunniteltu ja toteutettu perheiden tarpeita kuunnellen. 8.3 Kehittämistoiminnan pohdinta Kehittämistoiminnan itsearviointi, kehittämistyön pohdintaa Kehittäjämentor -toiminta on suhteellisen uusi käsite sosiaali- ja terveydenhuollossa. Mentorointi on perhetyönpilottihankkeessa Järvi - Pohjanmaalla ollut osaamisen ja kokemusten jakamista, uuden tiedon rakentumista ja rikastamista vuorovaikutuksessa, vertaistukea, motivointia sekä innostamista omaan kehittämiseen. Hankkeen alkaessa elokuussa 2010 perhetyössä oli viisi perhetyöntekijää, näistä kaksi uutta. Yksi perhetyöntekijöistä on otettu määräaikaisesti intensiiviperhetyöhön. Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueella perhetyötä tehdään lastensuojelun avohuollon tukitoimena. Lastensuojelun perhetyön prosessia oli mietitty ja tehty kaavioksi. Perhetyö on tiimiytynyt ja yksi perhetyöntekijä toimii tiimivastaavana. Alajärvi on perhetyöntekijöiden kotipesä. Perhetyö tällaisenaan on suhteellisen uutta, vasta vuoden 2009 alusta on aloitettu tekemään yhteistyötä. Aikaisempien perhetyön hankkeiden aikana käytiin keskustelua siitä, tuleeko perhetyön olla ohjauksellista vai kodinhoidollista. Tämän hankkeen aikana se ei noussut kynnyskysymykseksi. Perhetyötä tehdään lastensuojelun kontekstissa perheen tarpeista lähtien. Perhetyön tekemisessä näkyy työntekijöiden erilainen koulutustausta, mikä auttaa vastaamaan perheiden erilaisiin tarpeisiin. Lastensuojelun perhetyön resurssia on voitu käyttää myös jonkin verran ennaltaehkäisevään perhetyöhön. Lapsiperheiden kotipalvelu alueelta puuttuu kokonaan. Perhetyön kehittämisen ainekset olivat jo muhimassa hankkeen alkaessa. Tarvittiin vain ulkopuolinen tuki ja sysäys kehittämiselle. Kahden seutukunnan perhetyötapojen, käsitteistön ja menetelmien yhdenmukaistaminen ei tuottanut ongelmia. Se tapahtui yhteistyötä tekemällä ja ennen kaikkea omaa tekemistä arvioimalla. Toisena isompana tavoitteena ollut ehkäisevän perhetyön vahvistaminen toteutui hankkeen aikana vain osittain. Perhevalmennuksen jatkoryhmä yhteistyössä neuvolan kanssa aloittaa helmikuussa Varsinainen neuvolan perhetyö ei edennyt tässä hankkeessa. Alussa oli tarkoitus irrottaa yksi perhetyöntekijä neuvolaan, mutta siihen ei ollut resursseja. Toisaalta malliehdotelma (kts. jäljempänä), jossa ennaltaehkäisevä perhetyö on erotettu selkeästi lastensuojelun perhetyöstä, mahdollistaa neuvolan perhetyön kriteerit täyttävän palvelun tarjoamisen perheille. Sama malli mahdollistaa lapsiperheiden kotipalvelun kriteerit täyttävän palvelun tarjoamisen perheille perhetyönä. Selkeä tarve sekä neuvolan perhetyölle että lapsiperheiden kotipalvelulle on olemassa. Järjestöyhteistyön kohdalla tehtiin rajausta. Vaikka konkreettinen yhteistyö jäi toteuttamatta, pohjaa sille luotiin keskusteluissa koko hankkeen ajan. Viimeisessä hankkeen pilottiryhmässä sovittiin, että perusturvassa työskentelevän sosiaaliohjaajan osaamista voitaisiin hyödyntää osana laajempaa, ehkäisevää monialaista työtä: ryhmä- sekä leiritoiminnan ja järjestöyhteistyön koordinoimiseen. Hänellä on laaja-alaista kokemusta erilaisten leirien ja ryhmien vetämisestä ja nuorten kanssa työskentelemisestä. Kolmas tavoite, perhetyön sisällöllinen kehittäminen toteutui lähes kaikilta osin. Ratkaisevinta oli sosiaalityöntekijöiden ja perhetyöntekijöiden roolien selkiytyminen perhetyön prosessissa. Yhteisessä kehittämistilaisuudessa keskusteltiin kehittäjämentorin alustuksen pohjalta. Alustuksen pohjalta nousi esiin lastensuojelulakiin perustuvan lastensuojelutarpeen selvityksen tekemisen merkitys myös perhetyön näkökulmasta. Perhetyöntekijän käyttäminen siinä työparina nähtiin uutena mahdollisuutena. Kun lastensuojelutarpeen selvitys on tehty, toimijoilla on enemmän tietoa lasten ja koko perheen tilanteesta. Myös muut perheen tarvitsemat palvelut on kartoitettu. Perhetyö voi näin alkaa vankoilla tiedoilla ja edetä nimenomaan perhetyölle asetettujen tavoitteiden mukaan. Myös uusien perhetyön lomakkeiden käyttöönotosta sovittiin. Ne laitetaan Pro Consonaan ja ovat siten yhteneväiset koko alueella. Nämä kaikki muutokset ovat alku sille, että perhetyö on selkeä, rajattu koko- 39

40 naisuus ja jossa edetään perheen kanssa yhdessä sovittujen tavoitteiden suuntaisesti. Perhetyö olisi paketti, jota tilatessaan tietää, mitä saa. Tämä kehitys on välttämätöntä ja tulee esiin etenkin siinä vaiheessa, kun verrataan itsetuotettua ja ostettua perhetyötä, perhekuntoutusta tai vanhemmuudenarviointia. Perhetyön yksi tärkeä osuus on dokumentointi. Kirjaaminen liittyy perhetyön sisällölliseen kehittämiseen. Kirjaamiskäytännöt ovat valtakunnallisesti hyvin kirjavia. Järvi-Pohjanmaalla yhteisiin kirjaamiskäytäntöihin siirryttiin vuonna Perhetyö kirjataan Pro Consonaan asiakaskertomukseen. Perhetyöntekijällä ei ole pääsyä lastensuojelun muihin tietoihin. Kirjaaminen vaatii edelleen kehittämistä. Lastensuojelutarpeen selvitys ja sitä kautta oikein kohdennetut perhetyön tavoitteet antavat hyvät raamit perhetyön tavoitteiden asettamiselle ja kirjaamiselle. Kirjaamisen laatuun vaikuttaa jokaisen kokemus ja koulutus. Ryhmätoiminnan aloittaminen heti hankkeen alussa onnistui yli odotusten. Toisaalta nopea aloitus oli haastava, suunnittelulle jäi vähän aikaa. Kokemuksen kautta siitä saatiin kuitenkin toimiva malli kotiin mentävän perhetyön rinnalle. Ryhmää aloitettaessa on huomioitava, että alku- ja loppuvalmisteluille on varattava aikaa, vaikka teemat on valmiiksi mietitty. Lasten ollessa alle 2-vuotiaita, ryhmä toimii ajoittain lasten ehdoilla. Kun on kyseessä lastensuojelun avohuollon tukitoimi, ohjaajilla täytyy olla kokemusta perheiden kriiseistä. Ryhmätoiminta, ollessaan yksi lastensuojelun avohuollon tukitoimi, voisi korvata perhetyön kotikäynnit kokonaan jonkun perheen kohdalla. Näin vapautuisi työntekijäresurssiakin. Ryhmään osallistuminen tulisi kirjata asiakassuunnitelmaan. Ryhmässä käynnit voisi kirjata asiakaskertomukseen samoin kuin perhetyön käynnit. Ryhmänohjaaja saa paljon tietoa esim. äidin ja lapsen vuorovaikutuksesta. Ryhmätoiminta on tavoitteellista ja parhaimmillaan se on perhetyön viimeinen vaihe. Eli ryhmän jälkeen voisi tulla esim. MLL:n äiti-lapsipiiri tai seurakunnan avoin ryhmä. Ryhmätoiminnassa näkyi sen vertaistuellinen merkitys, mikä jo yksistään kannustaa kehittämään ryhmätoimintaa. Kevään 2011 ryhmätoiminnan suunnittelussa on tärkeää hyödyntää alueen muiden toimijoiden osaamista. Syksyn ryhmän perusteella keväälle on voitu suunnitella teemat ja vastuuhenkilöt. Ryhmä tulee olemaan ulospäin suuntautuneempi, kuin syksyn ryhmä. Tehdään tutustumiskäyntejä esim. kirjastoon ja pyydetään MLL:n perhekahvilan ohjaaja kertomaan heidän toiminnastaan. Perheneuvola on halukas tuomaan ryhmään esim. Theraplay -menetelmää. Neuvolan ja muiden toimijoiden taholta on tullut tarvetta ennaltaehkäisevien ryhmien perustamiseen. Isien saaminen mukaan enemmän lasten arkeen voisi tapahtua ryhmän avulla. Alakouluikäisille, haastavasti käyttäytyville pojille suunnattu ryhmä voisi toimia yhteistyössä koulukuraattorin, seurakunnan nuoriso-ohjaajan ja perhetyöntekijän kesken. Tarvetta on myös yksinhuoltajaäitien ryhmälle. Tässä perhetyöntekijän työparina voisi olla esim. depressiohoitaja ja/tai seurakunnan diakonissa. Intensiiviperhetyöstä kertyi kokemusta syksyn ajalta: se on haastavaa sekä perheelle että toimijoille jo pelkästään käyntimäärien takia. Intensiiviperhetyön perheitä oli kaksi: toisella perheellä oli ollut perhekuntoutusjakso laitoksessa ja toisessa perheessä takana oli avohuollon sijoitus. Intensiiviperhetyö vaatii työparityöskentelyä sekä eri ammattihenkilöiden osaamisen ja osallistumisen hyödyntämistä. Jokaisen toimijan on tiedettävä oma osuutensa. Eli sekä perheiden että toimijoiden on sitouduttava. Intensiiviperhetyön mallia voisi jatkossa käyttää myös, kun suunnitellaan sijoituksen purkua. Ajan myötä ja kokemuksen karttuessa meillä on myös intensiiviperhetyöstä tiivis paketti niiden perheiden tarpeisiin, jotka hyötyvät intensiiviperhetyöstä. Intensiiviperhetyön mallia voisi käyttää myös perhetyön keskellä. Eli jos ei päästä toivottuihin tavoitteisiin ja tai ongelmat lisääntyvät muutetaan työskentelytapa intensiiviseksi perhetyöksi. Intensiiviperhetyöllä voidaan myös lyhentää perhetyön jaksoja. Intensiiviperhetyön voisi todeta tulleen jäädäkseen. Se tarvitsee kuitenkin jämäkkyyttä ja linjassa seisomista ja jatkuvaa kehittämistä sekä arviointia. Intensiiviperhetyön moniammatilliseen tiimiin kuuluu lastensuojelun sosiaalityöntekijä, perhetyöntekijä, päihdetyöntekijä, perheneuvolan sosiaalityöntekijä ja/tai psykologi, koulukuraattori, depressiohoitaja, terveydenhoita- 40

41 ja, psyk. sairaanhoitaja, päivähoidonohjaaja ja lääkäri. Tarvittaessa myös muita toimijoita eri hallintokunnista. Intensiiviperhetyössä ja yleensäkin perhetyössä on ehdottoman tärkeää määritellä eri toimijoiden rooli selkeästi. Lastensuojelun perhetyössä moniammatillisen ryhmän vetovastuu on sosiaalityöntekijällä. Yksittäisen perhetyöntekijän rooli näyttäytyy ajoittain hyvinkin palveluohjauksellisena. Tähän vaikuttaa perhetyöntekijän koulutustausta ja perheen tilanne. Kaiken kaikkiaan perhetyön profiilin nostoon on tarvetta suhteessa perheisiin ja toimijoihin. Edelleen perhetyö nähdään kodinhoidollisena tukena, vaikka perhetyön ohjauksellinen luonne on lisääntynyt. Panostettaessa perhetyön sisällölliseen ja rakenteelliseen kehittämiseen, panostetaan samalla myös laatuun. Mentor -toiminta vahvisti entisestäänkin ajatusta siitä, että perhetyö vaatii erityisosaamista. Kun tehdään lastensuojelun perhetyötä, ovat perheiden ongelmat moninaisia. Jos mahdollista sudenkuoppaa kehittämistyöstä etsii, se voisi olla liika uppoutuminen konkreettiseen perhetyöhön. Toisaalta lastensuojelun perhetyö on haastavaa ja sitä tehdään vähin resurssein, joten muunlainen toimintatapa ei olisi mahdollistanut rinnalla kulkemista. Perhe tuli tutuksi myös mentorille ja reflektointi mahdollistui. Perhetyö vaatii jatkuvaa vuoropuhelua sitä tekevien kanssa. Vuoropuhelu on mahdollistanut kehittämisen ja muutosprosessin. Perhetyön muissa piloteissa on kehitetty malleja, jotka soveltuvat myös Järvi-Pohjanmaalle: Kaksineuvoisen tekemä perhetyöntekijän ja perheohjaajan työnkuvan ja työsisältöjen selkiyttäminen on tarpeen myös tällä alueella. Se tulee mietittäväksi, kun jatkokehitetään ennaltaehkäisevää perhetyötä. JIK:n alueen moniammatillisen tiimityöskentelyn kehittäminen ja kokemukset sen toimimisesta on hyödynnettävissä myös meillä. Samoin Suupohjan malli neuvolan perhetyön prosessista palvelee aluettamme siinä vaiheessa, kun neuvolaan saadaan perhetyöntekijä. Monissa palavereissa tuodaan esiin, että ongelmiin olisi pitänyt puuttua jo paljon aikaisemmin. Päijät- Hämeessä toimii Nopean puuttumisen malli, jota Järvi-pohjanmaalla voisi toteuttaa, työparina perhetyöntekijä ja koulukuraattori. Tällöin koululaisesta on pieni huoli esim. poissaolot koulusta, mikä ei aiheuta lastensuojeluasiakkuutta. Koulusta tulisi yhteydenotto perhetyön tiimille ja työpari jalkautuisi kotikäynnille Jatkotoimenpide-ehdotukset mentor -toiminnan jälkeen Perhetyön toimintasuunnitelma Ehkäisevän perhetyön kehittäminen 2. Työryhmä kehittämään ennaltaehkäisevää perhetyötä, johon kuuluu oleellisena osana yhteistyö MLL:n, seurakuntien, kyläseurojen ja muiden toimijoiden kanssa. Tärkeää selvittää ja koota yhteen, mitä toimintaa alueella jo nyt on. Yhteneväisyys yhteistoiminta-alueella tehdyn päihde- ja mielenterveysstrategian kanssa. 3. Lastensuojelun perhetyökokonaisuuden, johon kuuluu myös intensiiviperhetyö, edelleen kehittäminen ja mallintaminen 4. Nopean puuttumisen malli ehkäisevän perhetyön puolelle 5. Perhetyöntekijän lisäresurssi, joka kohdistetaan ennaltaehkäisevään perhetyöhön Perheohjaajan nimeäminen perhetyön yksikköön 41

42 Perhetyön yksikkö (ks. kuvio 4 sivulla 43.) johtaa sosiaalityön johtaja Tiimivastaava/perheohjaaja sosiaaliohjaaja osallistuu lastensuojelutiimeihin vastuu kehittämistyöstä ja koordinoinnista, moniammatillisen tiimin kokoaminen ennaltaehkäisevään perhetyöhön työparina perhetyöntekijöille sosiaalityöntekijän työparina lastensuojelutarpeen selvitystä tehtäessä Lastensuojelun perhetyön prosessi lastensuojeluilmoitus > lastensuojelutarpeen selvitys > lastensuojelun asiakkuus > asiakassuunnitelma > lastensuojelun perhetyön asiakasprosessi > lähete perhetyöhön sosiaalityöntekijältä perheohjaajalle > perhetyön tiimi käsittelee > perhetyöntekijän ja sosiaalityöntekijän kotikäynti > kartoittavat perhetyön kotikäynnit > perhetyön suunnitelma: paikalla perhe, perhetyöntekijä ja sosiaalityöntekijä, perhetyöntekijä tekee perhetyön suunnitelmaa, sosiaalityöntekijä tarkistaa asiakassuunnitelmaa > väliarvio > lopetus > seurantakäynti ja asiakaspalaute > jälkiarviointi (perhetyöntekijä ja sosiaalityöntekijä) lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä on prosessin johtaja Intensiiviperhetyö vaihtoehto laitoksessa tehtävälle perhekuntoutukselle tai vanhemmuuden arvioinnille tarjotaan perheelle, kun akuutin huostaanoton riski, tavoitteena huostaanoton purkaminen, tarkoitus turvata kiireellisen huostaanoton jälkeinen kotiinpaluu, tarkoitus välttää avohuollon sijoitus, avohuollon muut tukikeinot eivät riitä, perheellä on intensiivisen tuen tarve Ryhmätoiminta lastensuojelun perhetyön avohuollon tukitoimi joko korvaamaan kotikäynnit tai kotikäyntien loppuessa siirrytään ryhmään perhetyöntekijä-työpari ohjaa lastensuojelun sosiaalityöntekijä valitsee asiakkaat ryhmään Ennaltaehkäisevän perhetyön kokonaisuus (ks. kaavio) ennaltaehkäisevä perhetyö erotetaan lastensuojelun perhetyöstä selkeäksi kokonaisuudeksi, jota perheohjaaja koordinoi, perhetyöntekijöistä 1 (uusi toimi) työskentelee ennaltaehkäisevällä puolella, myös muut perhetyöntekijät mukana esim. ryhmien vetämisessä, leiritoiminnassa, teemapäivien järjestämisessä tiimi on moniammatillinen ja sen kutsuu koolle perheohjaaja, tiimin kautta perheet ennaltaehkäisevään perhetyöhön, tiimi kehittää ja suunnittelee ennaltaehkäisevää puolta ennaltaehkäisevällä puolella yhteistyökumppanina Kolmas sektori, MLL ja Seurakunnat ym.: yhteisiä ryhmiä, vertaistukea, tukihenkilöitä, leirejä 2012 ennaltaehkäisevä perhetyö toimii: perheohjaajan koolle kutsumana tiimi kokoontuu ja perheet ohjautuvat sitä kautta perhetyöntekijälle, ennaltaehkäiseviä ryhmiä on aloitettu yhteistyössä seurakunnan ja MLL:n kanssa, ennaltaehkäisevään perhetyöhön edelleen lisäresurssi asiakaslähtöisyyttä ja perhetyön laatua kehitetään asiakastyytyväisyyskyselyillä. lastensuojelun perhetyö: perhetyöntekijät työparina lastensuojelutarpeen selvityksessä, intensiivistä perhetyötä kehitetty ja voitu hyödyntää myös huostaanottojen purkamisessa. 42

43 Perhetyön yksikkö Sosiaalityön johtaja Perheohjaaja Lastensuojelun perhetyö Ennaltaehkäisevä perhetyö Tiimi neuvola koulu päivähoito perheneuvola Kuvio 4. Järvi-Pohjanmaan perhetyön yksikön suunnitelma ja rakenne. 43