25 Tykistöntiellä ja Tykkimiehenkujalla kortteleissa 445,446,435,436 ja Kaavamittausten valvonta oikeuksien ja asemakaavan

Transkriptio

1 LIPERIN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ Kunnanhallitus Aika klo 17:00-18:15 Paikka Liperin kunnanvirasto Käsitellyt asiat :t Kokousasian otsikko Sivu 30 Laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 31 Pöytäkirjantarkastajat 4 32 Pöytäkirjoja ja yksihenkilöisten viranomaisten päätöksiä 5 33 Vuoden 2015 eduskuntavaalien vaaliviranomaiset 7 34 Itä-Suomen hallinto-oikeuden lausuntopyyntö 9 valituskirjelmästä 35 Itä-Suomen hallinto-oikeuden lausuntopyyntö Juojärven ja 11 Suurjärven ranta-asemakaavasta tehtyjen valitusten johdosta 36 Lausunto Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaiheen 15 ehdotuksesta 37 Asemakaavan laatiminen tiloille Sompakangas RN:o 76:77 23 ja Somparanta RN:o 76:76 38 Jyri VIII asemakaava-alue, tonttien luovutusehdot 25 Tykistöntiellä ja Tykkimiehenkujalla kortteleissa 445,446,435,436 ja Kaavamittausten valvonta oikeuksien ja asemakaavan 30 pohjakarttojen hyväksymisoikeuksien hakeminen yhdyskuntasuunnittelijalle 40 Viinijärven keskustan vesijohdon uusiminen Työllistymisen monet mahdollisuudet - työllistämishanke Keskushallinnon uudistaminen ja henkilöstöjärjestelyt Ajankohtaiset ja ilmoitusasiat 38

2 LIPERIN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ Nimi Tehtävä Lisätiedot Saapuvilla olleet jäsenet Pitkänen Jorma puheenjohtaja Gröhn Marja-Leena varapuheenjohtaja Hakulinen Pauli jäsen Kivivuori Marja-Leena jäsen Koppinen Kirsi jäsen Kosonen Juha jäsen Kuittinen Tero jäsen Kummunmäki Juhani jäsen Sormunen Piia jäsen Muut saapuvilla olleet Tikka Tiina valtuuston 1. vpj Parkkinen Sanna valtuuston 2. vpj Mikkanen Hannele kunnanjohtaja Raninen Hannu kunnankamreeri Sarkkinen Terttu hallintopäällikkö Poissa Reijonen Eero valtuuston pj. Allekirjoitukset Jorma Pitkänen puheenjohtaja Terttu Sarkkinen pöytäkirjanpitäjä Hannu Raninen, 42 pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Tarkastusaika Juha Kosonen pöytäkirjantarkastaja Tero Kuittinen pöytäkirjantarkastaja Pöytäkirja yleisesti nähtävillä

3 LIPERIN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ Kunnanhallitus Laillisuus ja päätösvaltaisuus KH 30 Kunnanjohtajan päätösehdotus: Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös: Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

4 LIPERIN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ Kunnanhallitus Pöytäkirjantarkastajat KH 31 Kunnanjohtajan päätösehdotus: Valitaan kaksi pöytäkirjan tarkastajaa. Seuraavana pöytäkirjan tar kastusvuorossa ovat Juha Kosonen ja Tero Kuittinen. Päätös: Valittiin Juha Kosonen ja Tero Kuittinen.

5 LIPERIN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ Kunnanhallitus Pöytäkirjoja ja yksihenkilöisten viranomaisten päätöksiä KH 32 Liperin kunnan hallintosäännön 24 :n asian ottamisesta kunnanhal lituksen käsiteltäväksi voi päättää kunnanhallituksen, kunnanhallituksen puheen johtajan ja kun nan joh ta jan lisäksi hen kilöstö- ja talousasioissa kunnankamreeri. Asian ottamisesta lautakunnan käsi teltäväksi voi päättää lautakunnan ja sen pu heenjohtajan lisäksi lautakunnan esittelijä. Sään nön 25 :n mukaan kunnan vi ranomaisen on neljän päivän kuluessa pöytäkirjan tarkastami sesta ilmoi tettava kunnanhallitukselle ja lautakunnalle niiden määräämällä tavalla niistä pää töksis tä, jot ka voidaan ottaa kunnanhallituksen ja lautakunnan käsiteltäväksi. Jos pöy täkirjaa ei tar kas te ta, määräaika lasketaan pöytäkirjan allekirjoittamisesta. Seuraavat pöytäkirjat ja muistiot ilmoitetaan kunnanhallitukselle: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, maakuntahallitus pöytäkirja Sosiaali- ja terveyslautakunta, JP, JK pöytäkirja Liperin pienryhmäkodin peruskorjaus-suunnittelu (vai he 2 talo B) muistio Liperin terveyskeskus-kalustepalaveri muistio Tekninen lautakunta, lupajaos pöytäkirja Tekninen lautakunta, KK pöytäkirja Seuraavat päätökset ilmoitetaan tiedoksi kunnanhallitukselle: Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätös (POKELY1376/ 2014) koskien luonnonsuojelualueen perustamista Lehtoranta RN:o 93:49; tilalle pinta-alaltaan 3,1 ha. Aluekuvaus: Kuoringan Selkäsaaren run sas la ho puus tois ta kangasmetsää sekä läheiset lintuluodot. Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätös nro 15/0021/4 (01820/13/KU/2299) valitukseen, joka on tehty Liperin teknisen lautakunnan tekemästä päätöksestä. Lautakunta antanut hakijoina olleille Liperin kun nan asukkaille, joihin kuuluu 4-5 taloutta luvan rakentaa kelluva pienlaituri kun nan omistamalle kiinteistölle. Lautakunta hylännyt valittajien oi kai su vaa ti muksen päätöksen kumoamisesta Hallinto-oikeus on hylännyt valituksen. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös nro 208 (R2014/823) muu toksen ha kuun, jolla haettu valituslupaa Itä-Suomen hovioikeuden te kemäs tä päätöksestä koskien törkeää kunnianloukkausasiaa ym. Korkein hal lin to-oi keus ei ole myöntänyt valituslupaa ja hovioikeuden tuomio jää siis pysyväksi. (326/ /2013) Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätös (Dnro 1030 /

6 LIPERIN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ Kunnanhallitus ) koskien Mondo Minerals B. V. Branch Finland / Vuonoksen rikastamon ja talkkitehtaan kalatalousmaksun käyttösuunnitelmaa vuosille Suunnitelma on lupapäätösten mukainen ja sisältää mm. kuhaistutuksia Sysmäjärveen. Seuraavat asiat ilmoitetaan tiedoksi kunnanhallitukselle: Kunnanjohtajan päätösehdotus: Kunnanhallitus merkitsee asiat tiedokseen ja päättää, ettei niitä ote ta kuntalain 51 :n nojalla kunnanhallituksen käsiteltäväksi. Päätös: Hyväksyttiin päätösehdotus.

7 LIPERIN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ Kunnanhallitus Kunnanhallitus Vuoden 2015 eduskuntavaalien vaaliviranomaiset 459/ /2014 KH Eduskuntavaalit toimitetaan sunnuntaina Ennakkoäänestys toi mi tetaan kotimaassa Kunnan keskusvaalilautakuntana toimii vuosiksi asetettu kunnan keskus vaa li lau ta kun ta. Liperin valtuuston päätöksellä Liperin kunta on jaettu kolmeen äänestysalueeseen. Vaalilain 15 :n mukaisesti kun nan hal lituk sen on hyvissä ajoin ennen vaaleja asetettava äänestysalueiden vaa li lau takun nat sekä ennakkoäänestyksestä laitoksissa ja kotiäänestyksistä huolehtivat vaa li toi mi kun nat. Vaalilautakuntaan kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kolme muuta jäsen tä sekä tarpeellinen määrä varajäseniä, kuitenkin vähintään kolme. Vaalitoimikuntaan kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja yksi muu jäsen se kä tarpeellinen määrä varajäseniä, kuitenkin vähintään kolme. Vaalilautakunnan ja vaalitoimikunnan varajäsenet on asetettava siihen jär jes tykseen, jossa he tulevat jäsenten sijaan. Vaalilautakunta ja vaalitoimikunta ovat pää tös val tai sia kolmijäsenisinä. Vaalikelpoisuus vaalilautakuntaan ja vaalitoimikuntaan määräytyy sen mukaan kuin kuntalaissa säädetään (33 ja 36 ). Eduskuntavaaleissa ehdokkaana oleva hen ki lö ei voi olla vaalitoimikunnan jäsenenä eikä varajäsenenä. Sekä vaalilautakunnan että vaalitoimikunnan jäsenten, että niiden varajäsenten tu lee mahdollisuuksien mukaan edustaa asianomaisessa vaalipiirissä edellisissä edus kun ta vaa leis sa eli vuoden 2011 eduskuntavaaleissa ehdokkaita asettaneita puo lue re kis te riin merkittyjä puolueita. Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien jäsen ten ja varajäsenten poliittista edustavuutta tarkastellaan erikseen, näin tehdään myös tasa-arvolain soveltamisessa. Sekä varsinaisissa jäsenissä että va rajä se nis sä on siis oltava naisia ja miehiä kumpiakin vähintään 40 %. Kokousmateriaalina jaetaan luettelo vuoden 2014 EU-vaalien vaalitoimikunnasta ja vaalilautakunnista. Kunnanjohtajan päätösehdotus: Kunnanhallitus valitsee vaalitoimikunnan ja vaalilautakunnat vuoden 2015 eduskuntavaalien toimittamista varten. Päätös: Valittiin vaalitoimikunta ja Liperin ja Ylämyllyn vaalilautakunnat. Viinijärven

8 LIPERIN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ Kunnanhallitus Kunnanhallitus KH 33 vaalilautakunta valitaan seuraavassa kokouksessa. Ote: keskusvaalilautakunta, asianosaiset Tiedoksi: Täytäntöönpano: Lisätietoja: Kunnanjohtajan päätösehdotus: Kunnanhallitus valitsee Viinijärven vaalilautakunnan. Päätös: Valitaan Viinijärven vaalilautakunta seuraavassa kokouksessa. Ote: Tiedoksi: Täytäntöönpano: Lisätietoja:

9 LIPERIN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ Kunnanhallitus Itä-Suomen hallinto-oikeuden lausuntopyyntö valituskirjelmästä 407/ /2013 KH 34 Valtuutettu Kauko Huohvanainen on toimittanut hallinto-oikeuteen vali tus kir jel män, jolla hän on hakenut muutosta Liperin kunnanvaltuuston ko kouksen päätökseen 81. Valituskirjelmässään valittaja on lisäksi esittänyt vaa ti muk sia koskien hänen tekemiään asiakirjapyyntöjä Liperin kunnan kun nankam ree ril le. Hallinto-oikeus ilmoittaa käsittelevänsä kunnallisvalituksen ja asia kirja pyyn töä koskevan asian erikseen. Kunnallisvalituksen osalta kunnanhallitus on an ta nut lausuntonsa , tämän lisäksi hallinto-oikeus pyytää vielä lisäksi lau sun toa asiakirjapyyntöasiassa. Hallintovalituksessaan Huohvanainen on vaatinut kunnankamreeria toi mit ta maan (tarkoittanee ) esitetyn talouskatsauksen, joka on näytetty valtuustosalissa. Lisäksi valittaja on vaatinut kunnankamreeria tu losta maan kaikki asianajaja Pietarisen Liperin kunnalle osoittamat laskut vv Kunnankamreeri on lähettänyt kirjallisen vastauksen valtuutettu Huohva nai sel le liittyen edellä mainittuihin asiakirjoihin. Kunnanjohtajan päätösehdotus: Kunnanhallitus lausuntonaan esittää, että Itä-Suomen hallinto-oikeus hylkää koko nai suu des saan hallintovalituksen myös asiakirjapyyntövaatimusten osalta. Val tuus ton kokouksessa valtuutetuille on kerrottu suullisesti kunnan ta lous ti lan ne ko. päivän tuloslaskelmatiedon mukaisesti. Valtuustossa on esitetty tu los las kel man pohjalta kunnan taloustilanne kyseisenä päivänä, eikä tu los laskel maa ole tulostettu paperisena tai tallennettu sähköiseen muotoon. Val tuus tolle esitetään kaksi kertaa vuodessa koko kuntaa koskeva talous- ja toi min ta suunni tel man raportti (talousraportti I ja talousraportti II) sekä tilinpäätös. Edellä mainit tu jen lisäksi valtuutetuille annetaan valtuuston kokouksissa tilannekatsauksia kun nan taloustilanteesta tarpeen mukaan. Asianajaja Pietarisen laskuista vv kunnankamreeri on toimittanut valtuu tet tu Huohvanaiselle yhteenvetoluettelon, josta ilmenee laskujen aihe ja summat. Laskuja ei ole kopioitu, koska osassa on salassapidettävää tietoa (mm. sosiaali- ja terveystoimen yksityishenkilöiden asioihin liittyviä). Tarvittaessa laskut (paitsi salassapidettävät) ovat nähtävissä sovittuna aikana kunnankamreerin huoneessa, mikäli valtuutettu haluaa tutustua niihin. Päätös: Hyväksyttiin päätösehdotus. Ote: Tiedoksi: Itä-Suomen hallinto-oikeus

10 LIPERIN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ Kunnanhallitus Täytäntöönpano: Lisätietoja: Liitteet 1 Itä-Suomen hallinto-oikeuden lausuntopyyntö koskien kunnallisvalitusta ja asiakirjapyyntöjä Liperin kunnan kunnankamreerilta

11 LIPERIN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Itä-Suomen hallinto-oikeuden lausuntopyyntö Juojärven ja Suurjärven ranta-asemakaavasta tehtyjen valitusten johdosta 548/ /2013 Tekla Itä-Suomen hallinto-oikeus pyytää Liperin kunnanhallitusta antamaan lau sun tonsa Juojärvi-Suurjärven ranta-asemakaavasta esitettyihin vaatimuksiin ja niiden pe rus te lui hin. Muutoksenhaku koskee Liperin kunnanvaltuuston tekemää ranta-ase ma kaa va pää tös tä. Kaavasta on tullut kaksi muutoksenhakupyyntöä, Pohjois-Karjalan elinkeino-, liiken ne- ja ympäristökeskukselta (myöhemmin Ely-keskus) ja Joensuun seudun luon non ys tä vät ry:ltä. Ely-keskuksen vaatimus hallinto-oikeudessa on, että Li perin kunnanvaltuuston hyväksymä Juojärven- Suurjärven ranta-ase ma kaa va on kumottava lainvastaisena. Ely-keskuksen muutoksenhakupyynnön perustelut Valituksenalainen ranta-asemakaava koskee Liperin kunnan kylän Korpivaara tilaa Asikkala RN:o 4:30 ja Leppälahden kylän tiloja Jatalahti RN:o 17:76 ja Ja tanie mi RN:o 17:77. Ranta-asemakaavalla alueelle muodostuu 13 omarantaista loma-asun non rakennuspaikkaa, joista 12 on uusia. Kaavaselostuksen mukaan kaa van alueet Juojärvellä ja Suurjärvellä on käsitelty omina kokonaisuuksinaan, ei kä alueiden välisiä rakennusoikeuden siirtoja ole tehty. Juojärvelle kaavassa muo dos tuu 6 rakennuspaikkaa ja venevalkama sekä Suurjärvelle 7 ra ken nuspaik kaa ja venevalkama. Lisäksi molemmille alueille on kaavoitettu maa- ja metsä ta lous aluei ta. Kaava-alueen pinta-ala on 50 ha ja silllä on rantaviivaa yh teensä 4,5 km. Ranta-asemakaavan tavoitteena on osoittaa alueille laskennallisen ra ken nus oikeu den verran omarantaisia rakennuspaikkoja. Pohjois-Karjalan Ely-keskuksen valitus lyhyesti yksilöitynä: - Kaava-alue koostuu kahdesta palstasta, jotka sijaitsevat eri järvien rannalla. Juojärvi ja Suurjärvi ovat tyypeiltään erilaiset. Palstojen välinen etäisyys on 6,4 kilometriä. Kaukana toisistaan eri järvien rannoilla sijaitsevista alueista ei muodostu Ely-keskuksen näkemyksen mukaan tarkoituksenmukaista kokonaisuutta, jolloin valituksen alainen kaava ei täytä maankäyttö- ja rakennuslain 74.2 säädettyä vaatimusta. (74.2, maanomistajan toimesta laadittavan asemakaavan alueen on muodostettava tarkoituksenmukainen kokonaisuus).

12 LIPERIN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Kaavaselostuksen mukaan ranta-asemakaavalla on ryhmitelty rakennuspaikkoja suurempiin ryhmiin, jolloin vapaan rantaviivan määrä on mahdollisimman suuri. Valituksenalaisessa päätöksessä Suurjärvelle sijoittuvan kaava-alueen pohjois-osassa olevaan Jatanniemen kärkeen on sijoitettu uusi RA-alue (kortteli 4). Rakennuspaikka sijaitsee maisemallisesti aralla alueella niemenkärjessä. Suunnitellut rakennuspaikat tulee Ely-keskuksen mukaan ohjata sellaisille alueille, joissa ne aiheuttavat mahdollisimman vähän haitallisia vaikutuksia mm.maisema-arvoille ja virkistysalueille. Sijoittamalla rakennuspaikkoja useamman rakennuspaikan sisältäviksi korttelialueiksi pystytään turvaamaan se, että alueille jää riittävästi ja riittävän pitkiä yhtenäisiä rakentamisesta vapaita ranta-alueita. Suurjärven alueella olevalla kaava-alueella on mm. maisema-arvot huomioon ottaen paremmin rakentamiseen soveltuvia alueita kuin Jataniemen kärkeen osoitettu rakennuspaikka. Näin ollen valituksenalainen kaava-alue ei tältä osin täytä maankäyttö- ja rakennuslain 73 :ssä säädettyjä sisältövaatimuksia. - Kaavan vaikutusten arvioinnissa ei ole eritelty kaavapalstoja toisistaan. Kaava-alueella on kuitenkin arvokkaita luonto- ja maisemakohteita, joihin kaavan toteuttaminen vaikuttaa. Esimerkiksi Juojärven kaavapalstalla Nuottaniemessä on venevalkama, joka on kaavaselostuksessa todettu arvokkaaksi maisemakohteeksi. Ely-keskuksen näkemyksen mukaan kaavaselostuksessa mainitut kaavan vaikutukset ovat kokonaisuudessaan suppeat ja liian yleispiirteiset. Kaava-aineiston perusteella ei ole siten mahdollista arvioida, täyttääkö ranta-asemakaava maankäyttö- ja rakennuslain 54 :ssä tarkoitetut sisältövaatimukset - Edellä mainittujen syiden perusteella Liperin kunnanvaltuuston tekemä ranta-asemakaavapäätös on kumottava. Joensuun seudun luonnonystävät / Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry:n va lituk set lyhyesti yksilöitynä: - Valituksessa vaaditaan kunnanvaltuuston päätöksen kumoamista koska se ei perustu riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin maankäyttöja rakennusl ain 9 edellyttämällä tavalla. - Valittajista Joensuun seudun luonnonystävät ry on jättänyt, heinäkuussa kaavan ollessa luonnosvaiheessa, huomautuksen Liperin kunnalle kaavan luontoselvitysten riittämättömyydestä. Vaikka huomautus on kuitattu sähköpostilla tulleen perille kunnan kirjaamoon, sitä ei kuitenkaan mainita laisinkaan kaavan päätösasiakirjoissa. Muistutus koski kaava-aluiden luontoarvojen

13 LIPERIN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ Tekninen lautakunta Kunnanhallitus selvitystä mm. pesimälinnuston ja liito-oravan esiintymiseen liittyviä havainnointia alueella kaavatyön puitteissa. Muistutuksessa ollaan lisäksi sitä mieltä, että kaavahanke olisi tullut jättää kokonaan toteuttamatta ja jättää alue kokonaisuudessaan luonnonsuojelualueeksi. - Valitusperusteena ovat riittämättömät luontoselvitykset, jotka jakaantuvat kahteen osaan: tehtyjen selvitysten virheelliseen ajankohtaan sekä liito-oravaselvityksen puuttumisen kokonaan Juojärven osa-alueelta. KH 35 Itä-Suomen hallinto-oikeuden lausuntopyyntö liitteineen nähtävillä kokouksessa Yhdyskuntasuunnittelija 1. Lautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että Lipe rin kunnanvaltuuston päätös , koskien Juojärven ja Suurjärven ran ta-ase ma kaa van hyväksymistä kumotaan ja kaava palautetaan uudelleen valmis tel ta vak si. Perusteluna kaavan ehdotusvaiheen käsittelyssä inhimillisen erehdyksen takia kä sit te le mät tä jäänyt, Joensuun seudun luonnonystävät ry:n muistutus, jota ei ole huomioitu kaavaa valmisteltaessa hyväksyttäväksi. 2. Lautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle, että Itä-Suomen hal lin to-oikeu del le annetaan seuraavanlainen lausunto: Kaavan valitusprosessin käsittely esitetään keskeytettäväksi. Perusteluna, että kun nan hal li tus esittää valtuustolle Juojärven ja Suurjärven ranta-asemakaavan hy väk sy mis pää tök sen kumoamista ja kaavan palauttamista uudelleen val mis telta vak si. Muihin valituksissa esitettyihin vaatimuksiin otetaan kantaa uudelleen val mis te lun yhteydessä. Teknisen johtajan päätösehdotus: Lautakunta hyväksyy yhdyskuntasuunnittelijan esityksen. Päätös: Hyväksyttiin päätösehdotus. Ote: 1. khall - valt // Itä-Suomen hallinto-oikeus, Maankäyttötoimisto 2. khal // Itä-Suomen hallinto-oikeus, Maankäyttötoimisto Tiedoksi: Täytäntöönpano: Lisätietoja: Maankäyttötoimisto Kunnanjohtajan päätösehdotus: 1. Kunnanhallitus hyväksyy teknisen lautakunnan esityksen ja esittää valtuustolle, että Liperin kunnanvaltuuston päätös , koskien

14 LIPERIN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Juojärven ja Suurjärven ranta-asemakaavan hyväksymistä kumotaan ja kaava palautetaan uudelleen valmisteltavaksi. Perusteluna kaavan ehdotusvaiheen käsittelyssä inhimillisen erehdyksen takia käsittelemättä jäänyt, Joensuun seudun luonnonystävät ry:n muistutus, jota ei ole huomioitu kaavaa valmisteltaessa hyväksyttäväksi. 2. Lisäksi kunnanhallitus antaa Itä-Suomen hallinto-oikeudelle seuraavanlaisen lausunnon: Kaavan valitusprosessin käsittely esitetään keskeytettäväksi. Perusteluna, että kunnanhallitus esittää valtuustolle Juojärven ja Suurjärven ranta-asemakaavan hyväksymispäätöksen kumoamista ja kaavan palauttamista uudelleen valmisteltavaksi. Muihin valituksissa esitettyihin vaatimuksiin otetaan kantaa uudelleen valmistelun yhteydessä. Päätös: Hyväksyttiin päätösehdotus. Ote: 1. Valtuusto / Itä-Suomen hallinto-oikeus, Maankäyttötoimisto 2. Itä-Suomen hallinto-oikeus, Maankäyttötoimisto Tiedoksi: Täytäntöönpano: Lisätietoja: Maankäyttötoimisto

15 LIPERIN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Lausunto Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaiheen ehdotuksesta 419/ /2012 Tekla Maakuntakaavaehdotuksessa käsitellään koko maakunnan alueelta mer ki tyk seltään seudulliset vähittäiskaupan suuryksiköt enimmäismitoituksineen, kes kusverk ko, taajamatoimintojen alueet sekä yksittäisiä teollisuus- ja työ paik ka toi minto jen alueita. Joensuun kaupunkiseudun eli Joensuun ja Outokummun kau punkien sekä Kontiolahden, Liperin ja Polvijärven kuntien alueelta käsitellään lisäksi seu dul li set viheryhteystarpeet sekä yksittäisiä virkistysalueita ja -kohteita, matkai lu pal ve lu jen kohteita, vierasvenesatamia ja maa- ja metsätalousvaltaisia aluei ta. Joensuun kaupunkiseudulta kaavassa esitetään myös moot to ri ra ta-alueen laajennus sekä seudullinen ampumarata ampumamelualueineen. Maakuntakaavan 4. vaiheen tavoiteaikatauluasettelun mukaan kaava tulisi maakun ta val tuus ton hyväksyttäväksi kesäkuussa 2015 ja saattaisi sen edelleen ympä ris tö mi nis te riön vahvistettavaksi. Maakuntakaava kumoaa maakuntakaavaselostuksessa erikseen mainitut ja erilli sel lä kartalla esitetyt maakuntakaavan 1. ja 2. vaiheita koskevat alueet. Maakuntakaavan 4. vaiheen luonoksessa Liperin kunta otti kantaa Lei nosen lammen itäpuolen Ares-alueen (taajamatoimintojen reservialue) rajaukseen. Kunnan kan nan ot to on otettu huomioon kaavan ehdotusvaihetta laadittaessa. Luon nosvai he oli nähtävillä ja lausunnoilla välisenä aikana. Maakuntakaavan 4. vaiheen sisältö (pääkohdat lyhyesti) Keskeisinä maankäytöllisinä kysymyksinä Joensuun kaupunkiseudulla ovat Kontio lah den lakkautetun varuskunta-alueen maankäyttö, seudullinen am pu ma ra taky sy mys Joensuun kaupunkiseudulla, Kontiolahden Jaamankangas kokonaisuudessaan, Liperin Ylämyllyn ja lentokentän välisen alueen maankäyttö se kä Valtatie 6 itäpuoleiset alueet Joensuussa Ilomantsintien ja Reijolan liit tymien välillä, erityisesti Papinkankaan alue. Koko maakuntaa koskettavana maan käy töl li se nä kysymyksenä on puolestaan vähittäiskaupan suuryksiköiden si joit tu mi nen ja niiden mitoitus. Maakuntakaavassa tämä tarkoittaa keskeisesti kes kus ta toi min to jen alueiden varauksia sekä vähittäiskaupan suuryksiköiden varauk sia keskustatoimintojen alueiden ulkopuolella. Sen lisäksi maa kun ta kaa vassa osoitetaan merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alara jat keskustatoimintojen alueiden ulkopuolella. Taajamatoimintojen alueet (A,Ares- kohdemerkinnät) Nykytilanne Joensuun kaupunkiseudulla on tapahtunut tai tapahtumassa huomattavia aluei-

16 LIPERIN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ Tekninen lautakunta Kunnanhallitus den käy tön muutoksia, joilla on vaikutusta koko kaupunkiseudun yh dys kun ta raken teen kehitykseen. Kontiorannan varuskunta-alueen lakkautuminen vuoden 2014 alusta vapautti isoja alueita Kontiorannassa ja Jaamankankaalla muuhun käyt töön. Höytiäisen eteläpuolella oleva Jaamankankaan laaja, vielä pääosin maa- ja metsätalous- sekä ulkoilukäytössä olevaan alueeseen kohdistuu myös mui ta alueidenkäytön tarpeita ja se on potentiaalinen pidemmän aikavälin kaupun ki seu dun kasvualue. Lentoaseman toiminnan ja lentokentän ympäristön ke hit tä mi nen sekä len to kentän toiminnan turvaaminen edellyttävät maankäytön uudenlaista tarkastelua. Kau pun ki seu dun kasvunedellytysten turvaaminen länteen (Välikangas Ylä mylly Mar ja la) edellyttää seudullisten virkistysyhteyksien ja -alueiden yh teen so vitta mis ta muun maankäytön kanssa osana koko alueen vir kis tys ver kos toa. Etelän suun nan merkitys kantakaupungin kasvusuuntana on vahvistunut lii ken ne verkos sa ja muussa yhdyskunnan kehityksessä tapahtuneiden muu tos ten vuoksi. Eri tyi ses ti valtatie 6 itäpuolisten alueiden saavutettavuus Ilo mant sin tien (kt 74) ja Rei jo lan välillä on parantanut merkittävästi uusien lii ken ne jär jes te ly jen myötä ja alu eet ovat potentiaalista työpaikka -alueiden kasvualuetta. Suunnitteluperiaatteet ja tavoitteet Nykyinen Joensuun kaupunkiseudun asukasmäärä on asukasta asukkaan tavoite vuodelle 2030 merkitsee lähes asukkaan lisäystä kau pun ki seu dul la eli kaikkiaan noin 8,6% kasvua väestömäärässä. Yhdyskuntatalouden kannalta on edullista eheyttää taajamien rakenteita ja oh jata mahdollisimman suuri osa kasvusta nykyisen taajamarakenteen sisälle. Joensuun kaupunkiseudulla maakuntakaavan taajama-alueita rajattaessa on huo miota kiinnitetty erityisesti taajamakeskustojen eheyttämiseen ja palveluiden tu ke miseen sekä kantakaupungin kasvumahdollisuuksien turvaamiseen pääteiden suun tai ses ti. Keskeisiä tavoitteita ovat: Päivitetään maakunnan taajama-alueet nykyisen toteutuneen taajaman (YKR taajamarajaus) ja kuntien maankäytön suunnitelmien pohjalta Luodaan Joensuun kaupunkiseudulla edellytykset vahvalle kasvulle. Varau du taan Joensuun kaupunkiseudulla noin asukkaan lisäykseen mi kä tarkoittaa noin 8,8 %:n kasvua nykyisestä. Tavoitteena on, että kaupunkiseudun väestönkasvusta vähintään 80 % koh dis tuu taajama-alueille Varaudutaan väestön ikärakenteen tuomiin haasteisiin palvelurakenteen ke hit tä mi ses sä Kytketään ydinkaupunkiseutuun liittyvät taajamat yhtenäiseksi ra ken teel lisek si kokonaisuudeksi. Ohjataan kasvu pääosin taajamarakenteen sisälle tai kiinteästi olevan taa ja ma ra ken teen yhteyteen. Tiivistetään joukko- ja kevyenliikenteen laatukäytävien vaikutusalueiden se kä palvelukeskusten / palvelukeskittymien maankäyttöä Joensuun kaupunkiseudun esitettäviä taajama-alueita on yhdenmukaistettu ja tii-

17 LIPERIN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ Tekninen lautakunta Kunnanhallitus vis tet ty siten, että selkeästi rakennettavuudeltaan ja sijainniltaan epäedullisia aluei ta on rajattu pois. Joensuun kaupunkiseudun yhtenäisen taajama-alueen pin ta-ala on vähentynyt maakuntakaavan voimassa olevasta taa ja ma-alue rajauk ses ta noin 9,3%. Samalla esimerkiksi Pyhäselän ranta-alueita Joensuun Rei jo las sa, Kulhon itäosien alueita sekä Liperin Leinosenlammen itäpuolen aluei ta on merkitty taajamatoimintojen reservialueeksi eli alueiksi, joilla on edel lytyk siä taajamatoimintojen alueeksi pääosin vasta vuoden 2025 jälkeen. Iik senvaa ran alue osoitetaan kohdemerkinnällä taajama-alueen reservialueena a-res. Liperin Leinosenlammen itäpuolisen alueen osoittaminen maakuntakaavassa Ares-alu ee na on tullut mahdolliseksi Ylämyllyn ympäristössä tapahtuneen ja suun ni tel lun maankäytön johdosta, että toisaalta seudullisen vi her yh teys tar vever kos ton päivittämisen myötä. Leinosenlammen itäpuolinen alue on luontevaa jat ku moa Ylämyllyn alakeskuksen ympäristön vahvalle yhdyskuntarakenteen kas vul le ja tukien näin Ylämyllyn palvelurakennetta. Leinosenlammen pohjoispuolella Jyrinkylän alueella on toteuttamatta enää pieniä alueita. Samaan aikaan Liperin kunnan Joensuun puoleisia alueita Pol vi järven tien ja Lentoväylän välissä ollaan ohjaamassa maakuntakaavassa taajamatoiminnoista työpaikka-alueiksi. Perusteena näille muutoksille ovat alueen monet taajamatoimintoja rajoittavat tekijät kuten tiestö, rautatie, voi ma joh tolin ja ja erilaiset melukysymykset. Näiden ratkaisujen keskeisenä tavoitteena on vah vis taa Ylämyllyn alakeskuksen asemaa kaupunkiseudun läntisessä kas vusuun nas sa. Maakuntakaavassa ollaan osoittamassa Ylämyllyn aluetta pal ve le va seudullinen viheryhteystarve Pyhäselän rantaraitilta Hirsiniemen uuden ra ken tuvan venesataman suunnasta vt9 ylikulun kautta Polvijärventien itä puo lit se moottoriurheilukeskuksen eteläpuolitse edelleen Pärnävaaran ur hei lu kes kuk sen suuntaan. Ylämyllyn alueen toinen seudullinen viheryhteystarve ollaan osoittamassa puoles taan Jyrinkylän länsipuolitse. Leinosenlammen itäpuolisen alueen kyt key ty minen seudulliseen viheralueverkostoon on tärkeää, mutta se tulee tapahtua paikal li sel la tasolla kuntakaavoituksessa. Tulee myös huomata, että Lei nosen lammen itäpuolisella alueella on jo lukuisia olemassa olevia rantarakennuksia pi hapii rei neen (21 kpl) eli viheryhteyden osoittaminen ranta-alueelle olisi senkin puoles ta vähintään vaikeaa tai jopa mahdotonta. Kauppa ja aluerakenne (C,c,c1,ca ja ca1 -kohdemerkinnät) Merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja kes kus tatoi min to jen alueen ulkopuolella: Vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja on koko Pohjois-Karjalan maakunnan alu eel la ellei selvityksin osoiteta alarajan ylittävän suuryksikön olevan vai ku tuksil taan paikallinen, on 3000 k-m² lukuun ottamatta: Joensuun kaupunkikeskustan (C) ja Rantakylän keskustatoimintojen (C) alueita, Kiteen ja Lieksan keskustaajamien taajamatoimintojen alueita (A)

18 LIPERIN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ Tekninen lautakunta Kunnanhallitus se kä Joensuun kaupunkiseudulta Niinivaaran ja Noljakan alakeskusten alueita (ca), joissa alaraja on tilaa vaativan erikoistavaran kaupassa k-m² ja muus sa vähittäiskaupassa k-m² Nurmeksen ja Outokummun keskustaajamien taajamatoimintojen alueita (A) sekä Joensuun kaupunki-seudulta Lehmon ja Reijolan alakeskusten alueita (ca) ja Joensuun tilaa vaativan kaupan työpaikka-aluetta (TP-kme), joissa alara ja on tilaa vaativan erikoistavaran kaupassa k-m² ja muussa vä hit täiskau pas sa k-m² Ilomantsin, Juuan ja Tohmajärven keskustaajamien taajamatoimintojen alueita (A) sekä Joensuun kaupunkiseudulta Kontiolahden, Liperin ja Ylämyllyn ala kes kuk sien alueita (ca), joissa alaraja on tilaa vaativan erikoistavaran kaupas sa k-m² ja muussa vähittäiskaupassa k-m² Teollisuus- ja työpaikkatoimintojen alue (T,t,TP,TP-1,TP-kme- koh de mer kinnät) Nykytilanne Joensuun kaupunkiseudulla oli vuoden 2011 lopussa kaikkiaan työ paikkaa. Työpaikkojen määrä on luvulla kasvanut noin 11 % vuoden 2000 tasos ta. Suurinta kasvu on ollut Kontiolahdella (14,9 %) ja Joensuussa (13,6 %). Vuon na 2010 työpaikoista n. 88 % sijaitsi taajamissa ja n. 12 % ha ja-asu tusalueil la. Suunnitteluperiaatteet ja tavoitteet Maakuntakaavassa täydennetään ja yhdenmukaistetaan voimassa olevan maakun ta kaa van teollisuus- ja työpaikkatoimintojen varauksia ja merkintöjä. Maakuntakaavassa osoitetaan muutamia uusia vähintään seudullista merkitystä omaavia teollisuus- ja työpaikkatoimintojen alueita Joensuun kaupunkiseudulta sekä tehdään joitakin yksittäisiä muutoksia merkintöihin kaupunkiseudun ulkopuolella. Lähtökohtana maakuntakaavassa on turvata nykyisten teollisuus- ja työpaikkatoimintojen laajentamismahdollisuudet ja osoittaa toimintaan hyvin soveltuvia muita vaihtoehtoisia alueita eri puolilta kaupunkiseutua. Joensuun kaupunkiseudulla on tarvetta profiloida työpaikka-alueita tuotannon ympäristövaikutusten ja toisaalta taajamakuvallisten vaatimusten suhteessa. Joensuun kaupunkiseudulla on tarpeen myös varautua erityisiä ympäristöhäiriöitä kuten melua, pölyä, hajua ja tärinää aiheuttavien tuotantolaitosten mahdollisiin sijaintipaikkavaatimuksiin. Työpaikkojen aluevarausten laajuus on laskennallista mitoitustarvetta suurempi mutta mahdollistaa vaihtoehtoisia sijoittumismahdollisuuksia. Maakuntakaavan 4. vaiheessa esitetään uusina työpaikkatoimintojen alueina Joensuun kaupunkiseudulta Joensuun Papinkankaan alue ja Liperin Honkalammen työpaikkatoimintojen alue. Työpaikkatoimintojen alueita laajennetaan lisäksi Liperin alueella Polvijärventien ja Lentokentäntien välisellä alueella vt9 pohjoispuolisella alueella sekä Kontiolahden Lehmon eritasoliittymän

19 LIPERIN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ Tekninen lautakunta Kunnanhallitus ympäristön alueella ja pieneltä osin Joensuun Raatekankaan pohjoisosassa. Lisäksi maakuntakaavassa yhdenmukaistetaan työpaikkatoimintojen merkintöjä muuttamatta itse alueiden laajuutta (Pitkämäen alue Nurmeksessa sekä vt9 ja ylämyllyntien välinen alue Liperissä ja Joensuussa) sekä muutetaan muutamia kohdemerkintöjä aluevarausmerkinnöiksi (Kontiolahden Uuro ja Vaskela). Pinta-alaisesti kaupunkiseudun länsipuolinen työpaikkatoimintojen aluekokonaisuus (Liperin Välikankaalta aina Lentokentäntien alueelle saakka) on laaja, mutta todellisuudessa hyödynnettävä alue on huomattavasti pienempi. Aluetta halkovat muun muassa VT9 ja seututiet (st 501 ja st 502), rautatie sekä 110 kv suurvoimajohtolinja. Kyseisen laajan työpaikkatoimintojen alueen osoittamista laajana puoltavat myös useat melua aiheuttavat toiminnot eli lentokenttä sekä moottoriurheilukeskus. Joensuun kaupunkiseudun seudullinen ampumarata (ea, me-3 kohdemerkinnät) Nykytilanne Keskeisiä seudulliseen ampumarataan liittyviä maakuntakaavassa ratkaistavia kysymyksiä ovat olleet: Kontiorannan lakkautuneen varuskunta-alueen uusi maankäyttö Maakunnallisen/seudullisen ampumaradan sijoittamisvaihtoehdot Joensuun seudun ampumaurheilijat ja metsästäjät ovat käyttäneet harjoituspaikkoinaan ampumaratoja Kontiorannan varuskunnassa ja Pohjois-Karjalan rajavartiostossa Onttolassa. Kontiorannan ampumaratojen käyttö loppui kesällä 2013 varuskunnan lakkauttamisen myötä ja rajavartioston Onttolan ampumaratojen siviilikäyttö loppui vuoden 2015 alussa. Maakuntakaavaehdotuksessa esitetään Joensuun kaupunkiseudun seudullisen ampumaradan paikka Kontiorantaan samalla paikalle, missä sijaitsi myös yksi entisen varuskunta-alueen ampumaradoista. Kontiorantaan on esitetty melualue (me-3), joka on ampumahallein rajatun 55 db:n melualueen raja. Kontiorantaan tulee ns. luotilajien ampumarata, joka mahdollistaa harjoittelun, metsästäjien ampumakokeet ja kilpailutoiminnan. Sen sijaan muun muassa haulikko- tai practicalammunnan vaatimille radoille ei esitetä seudullista ampumarataa Joensuun kaupunkiseudulle johtuen niiden meluvaikutuksista. Näin ollen esitetty seudullinen ampumaratkaisu ei ole täydellinen, kaikki aselajit mahdollistava ampumaurheilukeskus, mutta esimerkiksi haulikkoammunnan harjoitusmahdollisuudet nähdään turvattavan jo olemassa oleville ampumaradoilla. Maakuntakaavan liitekartalla (Liite 4) esitetään sekä voimassa olevien maakuntakaavojen seudulliset ampumaradat sekä paikalliset radat. On tärkeää huomioida, että paikalliset radat voivat toimia myös jatkossa, jotta turvallisia ampumaharrastuksen ja -harjoittelun mahdollistavia paikkoja löytyy maakunnasta.

20 LIPERIN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Virkistysalueet ja -kohteet, viheryhteystarpeet sekä matkailukohteet (V,V/a,MU,rm,mv3 - kohdemerkinnät sekä symbolit) Nykytilanne Joensuun kaupunkiseudun tärkein ja samalla seudullisesti merkittävin luontoalue on Jaamankangas ympäristöineen. Jaamankankaan yhtenäinen laaja metsäalue ulottuu lännessä Lykynlammelle ja Pärnävaaralle sekä koillisessa Kontiolahden ampumahiihtostadionille saakka. Alue on kaupunkiseudun asukkaiden monipuolisessa ulkoilu- ja virkistyskäytössä toimien samalla myös useiden lajien elinympäristönä ja muun muassa merkittävänä pohjavesialueena aivan kaupungin tuntumassa. Varuskunta-alueen toiminnan lakattua maankäytön paineet ovat edelleen kasvaneet Jaamankankaan alueella. Joensuun kaupunkiseudun merkittävimpinä matkailupalvelujen keskuksina toimivat Joensuun kaupunkikeskustan ohella Huhmarin alue Polvijärvellä ja Outokummun vanhan kaivoksen alue Outokummussa. Lisäksi kaupunkiseudulla on lukuisa määrä matkailupalveluita tarjoavia yrityksiä. Matkailun kysynnän kasvaessa ja uusien suuren kokoluokan matkailupalveluiden hankkeiden johdosta on tarpeen tarkastaa matkailun merkintöjen ajantasaisuus Joensuun kaupunkiseudulla. Suunnitteluperiaatteet ja tavoitteet Keskeisiä virkistys- ja matkailualueisiin liittyviä tavoitteita ovat: Osoitetaan Joensuun kaupunkiseudulle viheralueverkosto, joka kytkee viheryhteystarpeiden kautta olemassa olevat seudulliset virkistys-, matkailu- ja luontokohteet yhdeksi toimivaksi kokonaisuudeksi. Osoitetaan ja tarkistetaan olemassa olevat että mahdolliset uudet (esimerkkinä ampumahiihtostadionin ympäristö) seudulliset virkistysalueet. Turvataan tärkeät ekologiset käytävät osana viheryhteystarpeita. Selkeytetään virkistysalueitten ja yhteyksien sekä muun maankäytön välistä rajapintaa. Turvataan ranta-alueitten (Pyhäselkä, Pielisjoki, Höytiäinen ja kanava) yhtenäiset viherkäytävät ja yhteiskäyttöiset alueet. Jaamankangas säilytetään pääosin kaupunkiseudun myös virkistystä ja muuta vapaa-ajan toimintaa palvelevana maa- ja metsätalousvaltaisena alueena. Varaudutaan mahdollisiin uusiin matkailupalveluiden alueiden ja kohteiden osoittamiseen (esimerkkinä Kontiorannan alue).

21 LIPERIN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Kaikki maakuntakaavan 1. vaiheessa vahvistetut viheryhteystarpeet Joensuun kaupunkiseudulla kumotaan. Veneily ja melonta ovat kasvattaneet hiljalleen suosiotaan viime vuosina.kasvava kysyntä luo tarpeen kehittää satamaverkostoa erityisesti Pyhäselän pohjoisosassa ja Höytiäisen etelärannalla. Hirsiniemeen on suunnitteilla veneilijöiden suojasatama ja veneenlaskupaikka. Tällä hetkellä Pyhäselän pohjoisin satama löytyy Joensuusta. Maakuntakaavan 4. vaiheessa osoitetaan seuraavat uudet satama-alueet,liperin Hirsiniemeeen ja Kontiolahden Ristilahteen. Pääkohdat muutoksista ja lisäyksistä maakuntakaavan luonnosvaiheen jälkeen Liperin kunnan alueella: Seudullisten ja paikallisten viheryhteyksien väyliä on pohdittu ja niiden sijoittumiseen on tehty tarvittavia muutoksia (Viheryhteys, Hirsiniemi - Pärnävaara 4km). Taajamatoimintojen (A) aluerajausta on Ylämyllyn osalta laajennettu vt 9 pohjoispuolella Sompalammen ja Nuottilammen välisellä alueella. Leinosenlammen itäpuolen taajamatoimintojen reservialuetta (Ares) on laajennettu pohjoisen suuntaan Joensuun rajan ja Polvijärventien välinen alue on muutettu kokonaisuudessaan työssäkäyntialueeksi (TP-1). Luonnosvaiheessa esitetyt TP merkinnät on korvattu TP-1 merkinnällä. Edellä mainittu mer kintä osoittaa teollisuus- ja työssäkäyntialuetta joka sijoittuu luo ki tel lul le pohjavesialueelle. Liperin Kirkonkylän keskus on osoitettu Joensuun kaupunkiseudun alakeskus merkinnällä (ca) Ylämyllyn moottoriradan osalta on esitetty pelkästään laajentumisalue (olemassa oleva alue on jo vahvistettu edellisissä vaihekaavoissa). Yhdyskuntasuunnittelija Esitän tekniselle lautakunnalle ja edelleen kunnanhallitukselle, että se lausuntonaan Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaiheen kaavaehdotukseen toteaa, että kaavaehdotus vastaa keskeisiltä osiltaan kunnan tavoitteita ja antaa hyvät lähtökohdat kunnan maankäytön jatkosuunnitteluun. Teknisen johtajan päätösehdotus: Lautakunta hyväksyy yhdyskuntasuunnittelijan esityksen. Päätös: Hyväksyttiin päätösehdotus. Ote: khall // Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Tiedoksi: maankäyttö Täytäntöönpano: Lisätietoja: yhdyskuntasuunnittelija

22 LIPERIN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ Tekninen lautakunta Kunnanhallitus KH 36 Kunnanjohtajan päätösehdotus: Kunnanhallitus hyväksyy teknisen lautakunnan esityksen ja toteaa lausuntonaan Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaiheen kaavaehdotukseen, että kaavaehdotus vastaa keskeisiltä osiltaan kunnan tavoitteita ja antaa hyvät lähtökohdat kunnan maankäytön jatkosuunnitteluun. Päätös: Hyväksyttiin päätösehdotus. Ote: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Tiedoksi: maankäyttö Täytäntöönpano: Lisätietoja: yhdyskuntasuunnittelija Liitteet 2 MK 4. vaiheen kaavaehdotus kartta, kaavaluonnosvaiheen kartta ja 1,2 ja 3 vaiheen vahvistettu yhdistelmäkartta 3 Muutokset maakuntakaavan 1. ja 2. ja 3. vaiheisiin (taulukko)

23 LIPERIN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Asemakaavan laatiminen tiloille Sompakangas RN:o 76:77 ja Somparanta RN:o 76:76 Tekla Juha-Petteri Kuokkanen on toimittanut Liperin kuntaan pyynnön asemakaavan laa ti mi sek si tilalle Sompakangas RN:o 76:77 ( ). Tilan pinta-ala on 32,7 hehtaaria. Tila sijaitsee Nuottilammen ja Sompalammen välisellä alueella ja etelässä se rajoittuu rautatiealueeseen. Kaavoitustyön aloittamisesta on käyty alustava neuvottelu kunnan maan käyt töosas ton kanssa, jossa on käsitelty alueella nykyisin työn alla olevaa ja mah dol lises ti tulevaa yksityiskohtaisempaa maankäytön suunnittelua. Alueelle ollaan tällä hetkellä laatimassa Ylämyllyn lammet osayleiskaavaa, jossa alue on luonnosvaiheessa esitetty Ares alueena (asemakaavoituksen re ser vialu ee na). Lisäksi maakuntakaavan 4. vaiheen kaavaehdotuksessa on alue esitet ty taajamatoimintojen alueena. Maakuntakaavaehdotuksen perusteella tullaan Ylämyllyn lammet osa yleis kaavaan kaavaehdotusvaiheessa esittämään kyseistä aluetta ase ma kaa voi tet ta vana alueena. Liperin kunta omistaa tilan Sompakangas länsipuolella noin neljän hehtaarin kokoi sen tilan, Somparanta RN:o 76:76, joka rajoittuu Sompalampeen. Liiteenä kartta alueesta Alueen kaavakartat nähtävillä kokouksessa Yhdyskuntasuunnittelija Esitän tekniselle lautakunnalle ja edelleen kunnanhallitukselle, että Liperin kunta käyn nis tää asemakaavan laatimisen tiloille Sompakangas RN:o 76:77 ( ) ja Somparanta RN:o 76:76 ( ). Asemakaavatyötä tehdään saman aikaisesti maakuntakaavoituksen ja osa yleiskaa voi tuk sen rinnalla, siten että asemakaavoitus voidaan vahvistaa vasta kun kak si edellä mainittua ohjaavaa kaavatyötä on hyväksytty ja vahvistettu.

24 LIPERIN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ Tekninen lautakunta Kunnanhallitus KH 37 Koska kysymyksessä on suuremmalta osin maankäyttö- ja rakennuslain 74 :n mu kai nen ns. maanomistajakaava, velvoitetaan maanomistajaa vastaamaan osal taan suunnittelusta ja myöhemmin alueen toteuttamisesta aiheutuvista kustan nuk sis ta. Muutoin kaavan laatimisesta ja hyväksymisestä noudatetaan asema kaa va me net te lyä (MRL 8.luku). Kustannusten jyvittämisestä maanomistajien kes ken sovitaan myöhemmin kaavatyön yhteydessä ja maankäyttösopimusta laa dit taes sa. Teknisen johtajan päätösehdotus: Lautakunta hyväksyy yhdyskuntasuunnittelijan esityksen. Päätös: Hyväksyttiin päätösehdotus. Ote: khall // Juha-Petteri Koponen ja maankäyttö Tiedoksi: Täytäntöönpano: maankäyttö Lisätietoja: yhdyskuntasuunnittelija Kunnanjohtajan päätösehdotus: Kunnanhallitus hyväksyy teknisen lautakunnan esityksen. Liperin kunta käynnistää asemakaavan laatimisen tiloille Sompakangas RN:o 76:77 ( ) ja Somparanta RN:o 76:76 ( ). Asemakaavatyötä tehdään saman aikaisesti maakuntakaavoituksen ja osayleiskaavoituksen rinnalla, siten että asemakaavoitus voidaan vahvistaa vasta kun kaksi edellä mainittua ohjaavaa kaavatyötä on hyväksytty ja vahvistettu. Koska kysymyksessä on suuremmalta osin maankäyttö- ja rakennuslain 74 :n mukainen ns. maanomistajakaava, velvoitetaan maanomistajaa vastaamaan osaltaan suunnittelusta ja myöhemmin alueen toteuttamisesta aiheutuvista kustannuksista. Muutoin kaavan laatimisesta ja hyväksymisestä noudatetaan asemakaavamenettelyä (MRL 8.luku). Kustannusten jyvittämisestä maanomistajien kesken sovitaan myöhemmin kaavatyön yhteydessä ja maankäyttösopimusta laadittaessa. Päätös: Hyväksyttiin päätösehdotus. Ote: Juha-Petteri Kuokkanen ja maankäyttö Tiedoksi: Täytäntöönpano: maankäyttö Lisätietoja: yhdyskuntasuunnittelija p Liitteet 4 Kartta alueesta

25 LIPERIN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Jyri VIII asemakaava-alue, tonttien luovutusehdot Tykistöntiellä ja Tykkimiehenkujalla kortteleissa 445,446,435,436 ja / /2012 Tekla Liperin kunnanvaltuusto on päätöksellään VALT 65 / hyväksynyt Jy ri VIII - alueen asemakaavan. Hyväksytyltä asemakaava-alueelta ollaan luovut ta mas sa tontteja kesän 2015 rakentajille. Luovutettavia tontteja on yhteensä 10 kappaletta. Seitsemän erillispientalotonttia (AO) sijaitsee Tykkimiehenkujalla ja kolme asuinpientalotonttia (AP) Tykistöntiellä. Nyt luovutuksessa olevat tontit sijoittuvat varuskunnan häkkialueen länsipuolelle ja niiden läheisyydessä on hyvät virkistysalueet ja maastot sekä lukuisia pieniä ve sis tö jä, joilla on uimarantoja. Alueelta noin ki lo met rin päässä toimii muun muuas sa Paloaukean päiväkoti ja -koulu sekä Jyrin koulu. Ylä myl lyn keskustaan luovu tet ta val ta alueelta tulee matkaa noin 3 kilometriä. Alueella toimiii Joensuun seudun joukkoliikenteen yhteydet. JYRI VIII alueelle, Tykkimiehenkujalle ja Tykistöntielle rakennetaan kun nal lis tekniik ka kesän 2015 alussa ja tontit ovat luovutettavissa rakentajille alkaen. Tonttien hinnat on määritelty kunnanvaltuuston kokouksessa Vuoden 2015 uudet luovutettavat AO - tontit voidaan joko myydä tai vuokrata tarjousten perusteella. Tonttien vuotuinen vuokrahinta on 1/15 osa tontin myyntihinnasta. AO -tonttien perusneliöhinta on 13,00 /m2 (korttelit 445 ja 446). Luovutettavat AP - tontit myydään tarjousten perusteella. AP- tonttien perusneliöhinta on 15,00 /m2 (korttelit 435,436 ja 437). Liite Kaavakartta alueesta Yhdyskuntasuunnittelija: Esitän tekniselle lautakunnalle ja edelleen kunnanhallitukselle JYRI VIII ase makaa va-alu een tonttien tarjouskilpailusta ja luovuttamisesta Tykistöntiellä ja Tyk kimie hen ku jal la kortteleissa 445,446,435,436 ja 437 seuraavaa: Kaikkia tontteja koskevat luovutusehdot: - Yksi (1) tontti varaajaa ja ruokakuntaa kohti, kukin hakija/ruokakunta voi tehdä tarjouksen vain yhdestä tontista. - Tarjous tulee jättää suljetussa kirjekuoressa - Tarjous on samalla varaus, josta peritään varausmaksu.

26 LIPERIN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Varausmaksu on 1000 / tontti. Varausmaksu on maksettava kunnan osoittamalle tilille kolmen (3) viikon kuluessa siitä, kun kunta on hyväksynyt tonttivarauksen. Varausmaksu laskutetaan varaajalta erikseen maankäyttötoimiston toimesta. Varausmaksu on oltava maksettuna ennen myynti- tai vuokrauspäätöstä. - Varausmaksu hyvitetään ostajalle kauppahinnassa ja vuokraajalle ensimmäisen vuokran yhteydessä. Mikäli varaaja peruu varauksensa, kunta pitää maksetun varausmaksun. - Myyntitonteissa ostajalta peritään maapohjan hinnan lisäksi: - Tonttikohtainen puuston arvo - Lohkomiskustannukset - Rajapyykkien hinta - Kaupanvahvistajan palkkio - Vuokratonteissa maapohjan perusvuokran lisäksi vuokraajalta peritään: - Tonttikohtainen puuston arvo - Lohkomiskustannukset - Rajapyykkien hinta - Tontin ostajalle aiheutuu kauppakirjan allekirjoituksesta AO tonteilla vähintään 100 k-m2 asuinrakennuksen rakentamisvelvoite ja AP tonteilla vähintään 300k-m² rakentamisvelvoite. Rakennus tulee olla kolmessa vuodessa kauppakirjan allekirjoittamisesta siinä vaiheessa, että siinä voidaan suorittaa hyväksyttävästi käyttöönottokatselmus. - AO -tontin vuokraajalle aiheutuu vuokrasopimuksen allekirjoituksesta vähintään 100 m2 asuinrakennuksen rakentamisvelvoite. Rakennus tulee olla kolmessa vuodessa vuokrasopimuksen allekirjoittamisesta siinä vaiheessa, että siinä voidaan suorittaa hyväksyttävästi käyttöönottokatselmus. - Kauppakirja tai vuokrasopimus tulee tehdä kolmen (3) kuukauden kuluessa hyväksytyn vuokraus- tai myyntipäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. - Erillispientalotonttien (AO) osalta sopimussakkona peritään euroa ja asuinpientalotonttien (AP) osalta euroa. Sopimussakko voidaan periä niin myynti- kuin vuokratonteilta. - Rakennuspaikan luovuttaminen rakentamattomana vaatii kunnan kirjallisen suostumuksen. JYRI VIII, kortteleiden 445,446,435,436 ja 437 tonttien hakeminen ja tar jous-

27 LIPERIN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ Tekninen lautakunta Kunnanhallitus ai ka - Tonteista voi jättää tarjouksen välisenä aikana. Tarjouskuoret tulee toimittaa Liperin kunnanviraston infopisteeseen klo15:00 mennessä. Tarjouskuoret avataan Liperin kunnanviraston maankäyttötoimistossa tarjouskilpailun päättymispäivän jälkeisenä arkipäivänä. Tonttien luovutusehdot Tykkimiehenkujalla korttelissa 445, tontit 1-3 ja 446, tontit 1-4 AO tonttien osalta - Tontit luovutetaan myymällä tai vuokraamalla tarjouskilpailun perusteella suurimman tarjotun kauppahinnan perusteella - Tontin voi ostaa tai vuokrata. Tontin vuokra määräytyy tarjotun kauppahinnan perusteella siten että, vuosivuokran suuruus on ko. vuokratonteille 1/15 tontin maapohjan kauppahinnasta. Vuokra-aika on 50 vuotta. - Maapohjan perusneliöhinta on 13,00 / m2 - Kukin hakija voi jättää tarjouksen yhdestä tontista. Vain yksi tontti hakijaa/ ruokakuntaa kohden luovutetaan. - Ensisijaisesti tonttien luovutuksissa ja hakumenettelyssä suositaan tontin loppukäyttäjää (tuleva asukas on rakentaja taikka rakennuttaja). Ammattirakentajille voidaan tarjota kuitenkin haussa jakamatta jääneitä tontteja. - Mikäli johonkin tonttiin ei ole kohdistunut tarjouksia, sitä tarjotaan mahdolliselle ilman haluamaansa tarjouskilpailussa mukana ollutta tonttia jääneelle tarjoajalle tarjousten suuruusjärjestyksessä suurimmasta ilman tonttia jääneestä tarjouksesta alkaen. Tontin perusmaan hinta määräytyy tarjoushinnan perusteella. - Mikäli em. menettelyn jälkeen on vielä vapaita tarjouskilpailuun osallistuneita tontteja, jaetaan ne hakemusten perusteella tarjouskilpailun jälkeen määritellyn pohjahinnan mukaisesti. Allekirjoitetussa tarjouksessa tulee esittää: Kuoressa tunnus JYRI VIII - TARJOUS, AO Hakijan yhteystiedot Tarjouksen kohde muodossa: Korttelinumero / tonttinumero Haettavasta tontista tarjottava maapohjan neliöhinta. Tarjouksessa ei tule huomioida kauppahintaan lisättäviä; Puuston hintaa

28 LIPERIN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/ Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Lohkomiskustannuksia Rajapyykkien hintaa Kaupanvahvistajan palkkiota Tonttien luovutusehdot Tykistöntiellä kortteleiden 435,436 ja 437 AP tonttien osalta - Tontit luovutetaan myymällä. - Maapohjan perusneliöhinta on 15,00 /m2 - Kukin hakija voi jättää tarjouksen yhdestä tontista. Vain yksi tontti hakijaa/ ruokakuntaa kohden luovutetaan. - Mikäli johonkin tonttiin ei ole kohdistunut tarjouksia, sitä tarjotaan mahdolliselle ilman haluamaansa tarjouskilpailussa mukana ollutta tonttia jääneelle tarjoajalle tarjousten suuruusjärjestyksessä suurimmasta ilman tonttia jääneestä tarjouksesta alkaen. Tontin perusmaan hinta määräytyy tarjoushinnan perusteella. - Mikäli em. menettelyn jälkeen on vielä vapaita tarjouskilpailuun osallistuneita tontteja, jaetaan ne hakemusten perusteella tarjouskilpailun jälkeen määritellyn pohjahinnan mukaisesti - Allekirjoitetussa tarjouksessa tulee esittää: Kuoressa tunnus JYRI VIII - TARJOUS, AP Hakijan yhteystiedot Tarjouksen kohde muodossa: Korttelinumero / tonttinumero Haettavasta tontista tarjottava maapohjan neliöhinta. Tarjouksessa ei tule huomioida kauppahintaan lisättäviä; Puuston hintaa Lohkomiskustannuksia Rajapyykkien hintaa Kaupanvahvistajan palkkiota Lisäksi esitän, että tonttimarkkinoinnissa - ja myynnissä voidaan ryhtyä täy täntöön pa no toi miin välittömästi kunnanhallituksen päätöksen jälkeen ennen pää töksen lainvoimaisuutta. Teknisen johtajan päätösehdotus: Lautakunta hyväksyy yhdyskuntasuunnittelijan esityksen. Päätös: Hyväksyttiin päätösehdotus. Ote: khall // maankäyttö