Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 947/2012 vp Opiskelijavalintojen uudistaminen yksilöllistettyä opetusta saavilla Eduskunnan puhemiehelle Hallitus aikoo toteuttaa nuorten yhteiskuntatakuun vuoden 2013 alusta lukien. Osana yhteiskuntatakuuta toteutetaan koulutustakuu, jossa jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan jatkomahdollisuus lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa, oppisopimuskoulutuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Opetus- ja kulttuuriministeriön asetusluonnoksen ( ) 9 :ssä on perusopetuksen oppimäärän suorittaneiden valintapisteytyksen osalta todettu, että jos hakijan oppimäärä on yksilöllistetty matematiikassa, kielissä tai äidinkielessä, yleisen koulumenestyksen perusteella annettavista hakupisteistä annetaan puolet. Menettelyllä parannettaisiin ministeriön mukaan hakijoiden yhdenvertaista kohtelua, koska yksilöllistettyjä oppimääriä suorittaneiden todistukset eivät ole arviointiasteikon erilaisuuden vuoksi vertailukelpoisia muiden todistusten kanssa. Oppimäärän yksilöllistäminen on ensisijainen vaihtoehto ennen oppilaan vapauttamista oppimäärän suorittamisesta. Ensisijaisena tavoitteena on tukea oppilaan opiskelua siten, että yleisen oppimäärän mukaiset tavoitteet on mahdollista saavuttaa. Jos oppilas ei tukitoimista huolimatta saavuta yleisen oppimäärän mukaisia tavoitteita, oppimäärä yksilöllistetään. Oppimäärän yksilöllistäminen edellyttää erityisopetukseen ottamisen tai siirtämisen päätöstä. Yksilöllistäminen voi koskea perusopetuksen koko oppimäärää tai vain yksittäisiä oppiaineita. Yksilöllistämisen perustelut ovat vaihtelevia, ja opetusta saavien joukko on heterogeeninen. Suunniteltu pisteiden vähentäminen yleisen koulumenestyksen osalta ei paranna yhdenvertaisuutta vaan päinvastoin heikentää niiden oppilaiden mahdollisuutta tasa-arvoiseen kohteluun opiskelijavalinnassa, jotka ovat esimerkiksi pärjänneet kohtuullisen hyvin muuten opinnoissaan, mutta menettävät jo yhden yksilöllistetyn aineen perusteella puolet hakupisteistä. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Miten aiotaan taata yksilöllistettyä opetusta saavien oppilaiden tasa-arvoinen asema opiskelijavalintaprosessissa, jos heitä yleisen koulumenestyksen osalta "sakotetaan" automaattisesti siitä, että he ovat jossakin aineessa tai joissakin aineissa saaneet yksilöllistettyä opetusta? Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 2012 Sari Palm /kd Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Sari Palmin /kd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 947/2012 vp: Miten aiotaan taata yksilöllistettyä opetusta saavien oppilaiden tasa-arvoinen asema opiskelijavalintaprosessissa, jos heitä yleisen koulumenestyksen osalta "sakotetaan" automaattisesti siitä, että he ovat jossakin aineessa tai joissakin aineissa saaneet yksilöllistettyä opetusta? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Hallitus toteuttaa yhteiskuntatakuun vuoden 2013 alusta lukien niin, että jokaiselle alle 25- vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Osana yhteiskuntatakuuta toteutetaan koulutustakuu. Jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan jatkomahdollisuus lukioissa, ammatillisessa koulutuksessa, oppisopimuskoulutuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Hallitusohjelman mukaan ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijaksi ottamisen perusteita uudistetaan siten, että perusasteen päättäneet ja ilman toisen asteen tutkintoa ja koulutuspaikkaa olevat valitaan ensin toisen asteen opiskelijavalinnassa. Oppilaitosta vaihtaville opiskelijoille ja aiemman tutkinnon suorittaneille vahvistetaan erillisvalintoja, ammatillista lisäkoulutusta, oppisopimuskoulutusta ja näyttötutkintokoulutusta. Toisen asteen koulutukseen pääsyn turvaaminen on yksi keskeinen nuorisotakuun toimenpide. Tähän pyritään mm. varmistamalla ammatillisen peruskoulutuksen riittävä tarjonta, uudistamalla ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintoja, toteuttamalla nuorten aikuisten osaamisohjelma sekä kehittämällä nuorten oppisopimuskoulutusta. Koulutuspaikan turvaamisen ohella nuorisotakuun toteutuminen edellyttää, että lisäksi toteutetaan muita laaja-alaisia toimia, joilla tuetaan koulutuksen aloittaneiden tavoitteellista opiskelua ja tutkinnon suorittamista sekä sijoittumista työelämään tai jatko-opintoihin. Keskeisiä kehittämishankkeita tähän liittyen ovat ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittäminen, koulutuksen järjestämismuotojen käytön joustavoittaminen, työvaltaisten opiskelumenetelmien kehittäminen mukaan lukien nuorten oppisopimuskoulutus, erityisopetuksen kehittäminen, opinto-ohjauksen ja opiskeluhuollon kehittäminen, koulutuksen järjestäjien laadunhallinnan vahvistaminen ja palvelukyvyn parantaminen sekä ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän kehittäminen. Ammatillisessa opettajankoulutuksessa, erityisesti täydennyskoulutuksessa, yhtenä painopisteenä korostuu joustavien koulutuspolkujen toteuttamisen tukeminen sekä erityisopetus. Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijaksi ottamisen perusteiden uudistamista on valmisteltu opetus- ja kulttuuriministeriössä yhteistyössä Opetushallituksen kanssa. Työhön on osallistunut lisäksi asiantuntijoita mm. opinto-ohjaajista ja Suomen Kuntaliitosta. Valmistelussa on hyödynnetty Opetushallituksen organisoiman ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintoja ja opiskelijaksi ottamisen perusteiden kehittämistä koskevan tutkimuksen sekä pääsy- ja/tai soveltuvuuskokeiden kehittämishankkeen tuloksia. Lisäksi on otettu huomioon myös opetus- ja kulttuurimi- 2

3 Ministerin vastaus KK 947/2012 vp Sari Palm /kd nisteriön asettaman SORA-työryhmän linjaukset soveltuvuuden arvioinnista, opiskeluoikeuden peruuttamisesta ja sen palauttamisesta. Opetusja kulttuuriministeriö järjesti asetusluonnoksesta kuulemistilaisuuden Uusi asetus on tarkoitus antaa joulukuun 2012 aikana. Nykyisin voimassa olevan ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijaksi ottamista koskevan opetusministeriön asetuksen mukaan koulutuksen järjestäjä voi ottaa joustavalla valinnalla opiskelijoiden henkilöön liittyvän erityisen syyn perusteella enintään 30 prosenttia kuhunkin valintayksikköön otettavista opiskelijoista valintapistemäärästä riippumatta. Tällaisia henkilökohtaisia syitä voivat olla esim. terveydelliset syyt, oppimisvaikeudet, ammatillisen peruskoulutuksen puuttuminen, koulutodistusten vertailuvaikeudet, harrastustoimintaan liittyvät syyt, sosiaaliset syyt ja työllistymiseen liittyvät syyt. Ottaen huomioon mm. erityisopetuksen voimakas laajentuminen viime vuosien aikana sekä erilaiset ammatilliseen koulutukseen valmentavat ja valmistavat koulutukset ja joustavaan valintaan liittyvät yhdenvertaisuusongelmat joustavalle valinnalle ei nykyisessä muodossaan ole osoitettavissa samanlaista tarvetta kuin sillä on aikaisemmin ollut.tästä syystä joustava valinta nykymuodossaan esitettiin poistettavaksi. Asetusluonnoksen kuulemistilaisuudesta ja lausunnoista saadun palautteen perusteella joustava valinta on tarkoitus säilyttää osana opiskelijavalintaa. Sen käyttöä on kuitenkin nähty tarpeelliseksi täsmentää siten, että joustava valinta olisi jatkossa tarkoitus suunnata pääasiallisesti tilanteisiin, jossa hakijalla on esimerkiksi oppimisvaikeuksia tai erilaiset sosiaaliset syyt antaisivat perusteen käyttää joustavaa valintaa koulutuspaikan turvaamiseksi hakijalle. Lisäksi joustavaa valintaa voitaisiin käyttää tilanteissa, joissa henkilöltä puuttuu perusopetuksen päättötodistus tai todistus ei eri syistä ole vertailukelpoinen. Muutosten vuoksi joustavan valinnan nimi on myös tarkoitus muuttaa harkintaan perustuvaksi valinnaksi. Harkintaan perustuvan valinnan kehittämisellä ja täsmentämisellä on tavoitteena toisaalta parantaa eri syistä heikommassa asemassa olevien hakijoiden mahdollisuuksia päästä koulutukseen, toisaalta tukea sitä, että hakija tulisi valituksi koulutukseen, jonka suorittamiseen hänellä on tosiasialliset mahdollisuudet. Lisäksi tavoitteena on turvata hakijoiden yhdenvertainen kohtelu. Saadun palautteen perusteella asetusluonnosta on lisäksi tarkoitus muuttaa siten, että yksilöllistetyn oppimäärän matematiikassa, äidinkielessä tai kielissä suorittaneiden valintapisteitä ei tulla puolittamaan yhteishaussa. Yksilöllistetyn oppimäärän suorittaneiden koulutukseen hakeutumista ja pääsyä tuetaan lisäksi siten, että heillä tulee jatkossakin olemaan mahdollisuus hakea koulutukseen myös harkintaan perustuvassa valinnassa. Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijavalintaan esitettävillä uudistuksilla yhdessä sähköisten hakupalvelujen uudistamisen kanssa voidaan merkittävällä tavalla parantaa yksilöllistetyn oppimäärän suorittaneiden samoin kuin muidenkin erityistä tukea tarvitsevien asemaa opiskelijavalinnassa ja siten osaltaan varmistaa koulutustakuun toteutuminen. Helsingissä 3 päivänä tammikuuta 2013 Opetusministeri Jukka Gustafsson 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 947/2012 rd undertecknat av riksdagsledamot Sari Palm /kd: Hur tänker man garantera en jämlik ställning i processen för antagning av studerande när det gäller elever som får individualiserad undervisning, om de i fråga om den allmänna skolframgången automatiskt "bötfälls" för att de har fått individualiserad undervisning i ett ämne eller i flera ämnen? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Regeringen genomför samhällsgarantin från ingången av 2013 så att alla unga under 25 år och nyutexaminerade under 30 år erbjuds en arbets-, praktik-, studie-, ungdomsverkstads-, eller rehabiliteringsplats senast inom tre månader från det att arbetslösheten börjat. Utbildningsgaranti genomförs som en del av samhällsgarantin. Alla som avslutat den grundläggande utbildningen garanteras en möjlighet till fortsättning i gymnasium, yrkesutbildning, läroavtalsutbildning eller verkstad, inom rehabilitering eller på annat sätt. Enligt regeringsprogrammet revideras grunderna för att antas som studerande inom grundläggande yrkesutbildning så att sökande som gått ut grundstadiet och inte har någon examen och utbildningsplats på andra stadiet antas först vid antagningen av studerande till andra stadiet. För de studerande som byter läroanstalt och som avlagt en tidigare examen stärks möjligheterna till separat antagning, yrkesinriktad tilläggsutbildning, läroavtalsutbildning och utbildning för fristående examen. Att trygga en utbildningsplats på andra stadiet är en central åtgärd inom ungdomsgarantin. Detta eftersträvas bland annat genom att man säkerställer ett tillräckligt utbud av grundläggande yrkesutbildning, förnyar antagningen av studerande till yrkesutbildning, genomför kompetensprogrammet för unga vuxna samt utvecklar läroavtalsutbildningen för unga. Utöver tryggandet av utbildningsplatser förutsätts det enligt ungdomsgarantin att man dessutom genomför andra omfattande åtgärder för att främja att de som påbörjat utbildning studerar målinriktat och avlägger examen samt placerar sig i arbetslivet eller studerar vidare. Centrala utvecklingsprojekt i anslutning till detta går ut på att utveckla det yrkesinriktade examenssystemet, göra formerna för anordnande av utbildning flexiblare, utveckla arbetsintensiva studiemetoder inbegripet läroavtalsutbildning för unga, utveckla specialundervisningen, utveckla studiehandledningen och elev- och studerandevården, stärka kvalitetsledningen hos utbildningsanordnarna och förbättra serviceförmågan samt utveckla finansieringssystemet för yrkesutbildningen. Som en tyngdpunkt i den yrkespedagogiska lärarutbildningen, särskilt i den kompletterande utbildningen, betonas vikten av att främja flexibla utbildningsvägar och specialundervisningen. Reformen av grunderna för antagningen av studerande inom grundläggande yrkesutbildning har beretts vid undervisnings- och kulturministeriet i samråd med Utbildningsstyrelsen. Dessutom har bland annat studiehandledare och företrädare för Finlands Kommunförbund medverkat som sakkunniga. I beredningen har man dragit nytta av undersökningen om antagningen av studerande inom den yrkesutbildning som Utbildningsstyrelsen organiserar och om utvecklandet 4

5 Ministerns svar KK 947/2012 vp Sari Palm /kd av grunderna för antagning av studerande samt av resultaten av utvecklingsprojektet för inträdes- och/eller lämplighetsprov. Dessutom har man beaktat de riktlinjer som den av undervisnings- och kulturministeriet tillsatta SORA-arbetsgruppen gett i fråga om bedömningen av sökandens lämplighet samt indragning och återställande av studierätten. Undervisnings- och kulturministeriet ordnade ett diskussionsmöte om förslaget till ny förordning den 23 augusti Avsikten är att den nya förordningen ska utfärdas i december Enligt undervisningsministeriets gällande förordning om antagningen av studerande inom grundläggande yrkesutbildning kan utbildningsanordnaren av särskilda skäl som hänger samman med den sökandes person genom antagning enligt prövning anta högst 30 procent av de studerande i varje antagningsenhet oavsett antalet ansökningspoäng. Personliga skäl av detta slag kan var till exempel hälsomässiga skäl, inlärningssvårigheter, avsaknad av grundläggande yrkesutbildning, svårligen jämförbara skolbetyg, skäl som ansluter sig till fritidsintressen, sociala skäl och skäl som hänger samman med tryggande av sysselsättningsmöjligheterna. Med beaktande av bland annat den kraftiga utvidgningen av specialundervisning de senaste åren, olika utbildningar som orienterar och förbereder för yrkesutbildning och jämlikhetsproblemen i anslutning till antagning enligt prövning, är behovet av antagning enligt prövning i dess nuvarande form inte det samma som tidigare. Det har därför föreslagits att antagning enligt prövning i dess nuvarande form ska slopas. Utgående från responsen från diskussionsmötet och yttrandena om förslaget till förordning är avsikten att antagning enligt prövning ska hållas kvar som en del av antagningen av studerande. Det har dock ansetts vara nödvändigt att användningen preciseras så att antagning enligt prövning i fortsättningen i huvudsak sker när den sökande har till exempel inlärningssvårigheter eller det finns särskilda sociala skäl till grund för antagning enligt prövning för att trygga en utbildningsplats för den sökande. Dessutom ska antagning enligt prövning kunna tillämpas när den berörda personen saknar ett avgångsbetyg från den grundläggande utbildningen eller betyget av olika orsaker inte är jämförbart. Med anledning av ändringarna är det också meningen att den finska språkdräkten ändras så att "joustava valinta" blir "harkintaan perustuva valinta". Målet med att utveckla och precisera antagningen enligt prövning är dels att förbättra möjligheterna för sökande som av olika orsaker har en svagare ställning att komma in på utbildning, dels att främja möjligheterna att de sökande antas till sådan utbildning som de har faktiska möjligheter att fullgöra. Målet är dessutom att säkerställa likabehandling av de sökande. Utgående från den respons som fåtts är avsikten vidare att ändra utkastet till förordning så att antagningspoängen för sökande som följt en individualiserad lärokurs i matematik, modersmål eller språk inte halveras vid gemensam ansökan. Dessutom främjas möjligheterna för dem som följt en individualiserad lärokurs att söka till och komma in på en utbildning genom att de också i fortsättningen ska kunna söka sig till utbildning genom antagning enligt prövning. Genom de föreslagna reformerna av antagningen av studerande inom grundläggande yrkesutbildning tillsammans med reformen av de elektroniska ansökningstjänsterna kan man på ett betydande sätt förbättra ställningen för dem som följt en individualiserad lärokurs, liksom även ställningen för andra som behöver särskilt stöd, vid antagningen av studerande och på så sätt säkerställa att utbildningsgarantin genomförs. Helsingfors den 3 januari 2013 Undervisningsminister Jukka Gustafsson 5