Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 1175/2013 vp Toisen asteen koulutuksen suorittaneiden ja erityisesti ylioppilaiden asema nuorisotakuussa Eduskunnan puhemiehelle Nuorisotakuu tuli voimaan vuoden 2013 alusta. Sen mukaan, hallitusohjelmassakin linjatusti, jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tulee tarjota työ-, työkokeilu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Nuorisotakuun avulla halutaan saada aikaan nopeita ja pysyviä muutoksia nuorten tilanteen parantamiseksi. Nuorten työpajatoiminnalla ja etsivällä nuorisotyöllä on keskeinen rooli nuorisotakuun toteuttamisessa. Ne ovat osa nuorisolaissa (72/2006) säädettyä nuorten sosiaalista vahvistamista, ja molempia tuetaan erityisvaltionavustuksella. Sekä työpajatoiminnalle että nuorisotyölle on ominaista hallinnolliset ja organisatoriset sektorirajat ylittävä monialaisuus ja ammatillisuus. Kokonaisrahoitus on vuosien aikana muodostunut monikanavaiseksi. Tällä hetkellä OKM:n nuorisoyksikkö avustaa työpajoja 13 miljoonalla eurolla, ja eduskunnan käsittelyssä olevassa valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2014 esitetään lisäksi etsivään nuorisotyöhön enintään 14 miljoonaa euroa. Nuorisotakuuseen kuuluu monia hyviä asioita. Nuorisotakuu on koulutustakuu; siihen kuuluu nuorten aikuisten osaamisohjelma, joka edistää nuorten työllisyyttä ja lisää nuorten ammattitaitoa. Koulutustakuu auttaa koulutuspaikkoihin suuntaamisessa, ja nuorille aikuisille on lisätty koulutuspaikkoja osaamisohjelman kautta. Aina kouluttautuminen ei onnistu perinteisesti koulua käyden. Nuorten työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö toteuttavat nuorisotakuuta yksilöllisesti, joustavasti ja aina yksittäisen nuoren tarpeista käsin. Nuorten työpajatoiminta kattaa tällä hetkellä 85 prosenttia ja etsivä nuorisotyö 93 prosenttia Suomen kunnista. Koulutustakuun toteutumiseksi paremmin tarvitaan nykyistä monipuolisempia opetus- ja opiskelutapoja, opetusmenetelmiä ja oppimisympäristöjen hyödyntämistä. Tämä on muun muassa oppimisvaikeuksista kärsivien nuorten kohdalla tärkeää. Oppisopimuksen kehittäminen erityisesti nuorille sopivaksi kouluttautumis- ja työelämään juurtumismuodoksi on tärkeää. Nuorisotakuun avulla ensimmäisten kolmen kuukauden aikana 93 prosentille nuorista on tehty työllistämissuunnitelma. Työpaikan tai jonkun muun toimenpiteen on saanut noin 73 prosenttia nuorista ensimmäisten kolmen kuukauden aikana. Nuorisotakuussa on monilta osinmyös onnistuttu. Nuorisotakuun piiriin eivät käytännössä kuitenkaan kaikki pääse tasapuolisesti. Ongelmallista on, että ylioppilaiksi valmistuneet nuoret eivät pääse nuorisotakuun piiriin ja sen mahdollistamiin toimiin. Ilman koulutus- ja työpaikkaa on hyvin erilaisista taustoista tulevia nuoria mutta myös niitä, joilla koulutustaustana on ylioppilastutkinto. Yo-todistus katsotaan toisen asteen tutkinnoksi, mutta se ei anna ammatillista valmiutta toimia missään ammatissa. On esimerkkitapauksia siitä, että matalan kynnyksen koulutuspaikat menevät ensisijaisesti muille kuin ylioppilaille, koska nuorisotakuun piiriin kuuluvat paikat ovat Versio 2.0

2 ammattiopistoissa omana hakunaan. Ylioppilaat hakevat yleensä yhteishaussa, mutta jollei opiskelupaikkaa saa sitä kautta, on vaarassa jäädä tyhjän päälle. Näin voi käydä erityisesti silloin, kun nuoren arvosanat lukiosta ovat jatkoon pääsyn kannalta haastavat. On muistettava, että valitettavasti myös ylioppilas voi syrjäytyä, jos ei pääse opiskeluun ja työhön kiinni ajoissa. Nuorisotakuun paikkojen tulee olla aidosti avoinna kaikille. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Miten hallitus huolehtii siitä, että tarvittaessa toisen asteen tutkinnon suorittaneilla, myös ylioppilailla, on mahdollisuus matalan kynnyksen koulutuspalveluihin nuorisotakuun piirissä? Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 2013 Sari Palm /kd 2

3 Ministerin vastaus KK 1175/2013 vp Sari Palm /kd Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Sari Palmin /kd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1175/2013 vp: Miten hallitus huolehtii siitä, että tarvittaessa toisen asteen tutkinnon suorittaneilla, myös ylioppilailla, on mahdollisuus matalan kynnyksen koulutuspalveluihin nuorisotakuun piirissä? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Nuorten yhteiskuntatakuun eli nuorisotakuun mukaisesti jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tulee tarjota työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Osana nuorisotakuuta on myös koulutustakuu, jonka mukaan jokaiselle peruskoulun päättäneelle tulee taata jatkomahdollisuus lukioissa, ammatillisessa koulutuksessa, oppisopimuskoulutuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishakua käytetään otettaessa opiskelijoita ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/1998) tarkoitettuun ammatilliseen peruskoulutukseen ja lukiolaissa (629/1998) tarkoitettuun lukiokoulutukseen. Yhteishakua ei kuitenkaan käytetä otettaessa opiskelijoita esimerkiksi näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon valmistavaan koulutukseen eikä oppisopimuskoulutuksena järjestettävään ammatilliseen peruskoulutukseen. Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishakua on muutettu syksyllä 2013 toteutetusta yhteishausta lukien siten, että yhteishaussa ammatilliseen koulutukseen voivat hakeutua vain sellaiset henkilöt, jotka eivät ole vielä suorittaneet ammatillista perustutkintoa, muuta ammatillista tutkintoa tai korkeakoulututkintoa. Sen sijaan ylioppilastutkinnon suorittaneet henkilöt voivat edelleen hakea yhteishaussa. Koulutuksen järjestäjä voi yhteishaussa suunnata osan ammatillisen peruskoulutuksen tarjonnasta lukion oppimäärän suorittaneille, eli lukion oppimäärän suorittaneet hakeutuvat ammatilliseen peruskoulutukseen erillisessä lukion oppimäärän suorittaneiden hakukiintiössä. Opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatillisessa peruskoulutuksessa annetussa opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksessa (4/2013) on määritelty myös erilliset yhteishaun valintaperusteet lukion oppimäärän suorittaneille. Lukion oppimäärän suorittanut käyttää hakeutuessaan lukion päättötodistuksen arvosanoja. Korotetut arvosanat otetaan huomioon, jos niistä on erillinen, virallinen todistus. Yhteishaussa täyttämättä jääneet paikat täytetään joustavasti koulutuksen järjestäjäkohtaisten lisähakujen kautta. Opinnot voi mahdollisuuksien mukaan aloittaa myös kesken lukuvuoden, jos opiskelijapaikkoja on vapaana tai vapautuu. Käytössä on myös koulutuksen järjestäjän harkintaan perustuva valinta, josta säädetään opetus- ja kulttuuriministeriön valintaperusteasetuksen 23 :ssä. Koulutuksen järjestäjä voi hakijan henkilöön liittyvien syiden perusteella ottaa enintään 30 prosenttia kuhunkin hakukohteeseen otettavista opiskelijoista opiskelijan saamasta valintapistemäärästä riippumatta. Tällaisia hakijan henkilöön liittyviä syitä ovat oppimisvaikeudet, sosiaaliset syyt sekä koulutodistusten puuttuminen tai todistusten vertailuvaikeudet. 3

4 Ministerin vastaus Ammatillisen toisen asteen tutkinnon suorittaneet eivät yhteishaun uudistamisen jälkeen voi hakeutua ammatilliseen peruskoulutukseen yhteishaussa. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, että jo tutkinnon suorittaneet eivät voisi ollenkaan hakeutua ammatilliseen koulutukseen. Hakumenettelynä ei kuitenkaan tällöin ole yhteishaku, vaan niin sanotut erillishaut. Erillishauissa koulutuksen järjestäjä määrittelee valintaperusteet ja hakuajan, joten erillishauissa mukana oleva koulutustarjonta ei ole sidottu yhteishaun valintaperusteisiin tai hakuaikoihin. Tämä mahdollistaa jouston sekä opintojen aloitusajankohdan että valintaperusteiden määrittelyssä. Erillishauissa tutkinnon jo suorittaneet henkilöt voivat hakea oppilaitosmuotoiseen ammatilliseen peruskoulutukseen eli samaan koulutukseen, johon tutkintoa vailla olevat henkilöt hakevat yhteishaun kautta. Lisäksi erillishakujen kautta haetaan muun muassa näyttötutkintona suoritettavaan tutkintoon valmistavaan koulutukseen sekä oppisopimuskoulutuksena järjestettävään ammatilliseen peruskoulutukseen, sillä nämä koulutukset eivät ole mukana yhteishaussa. Koulutuksen järjestäjien onkin tärkeää kiinnittää huomiota siihen, että myös yhteishaun ulkopuolisissa erillishauissa on mukana riittävästi koulutustarjontaa niiden hakijoiden tarpeisiin, jotka eivät voi hakea yhteishaussa mukana olevaan koulutukseen. Jos henkilöllä on jo ammatillinen tutkinto, toisen ammatillisen perustutkinnon suorittaminen ei aina ole työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaisin vaihtoehto. Uuden tutkinnon sijaan henkilön ammattitaitoa ja työllistymistä saattaisi tällöin edistää paremmin tutkinnon osien suorittaminen taikka näyttötutkinnon suorittaminen. Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmää ja rahoitusjärjestelmää ollaankin uudistamassa. Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta annetun päätöksen mukaisesti tutkintojärjestelmän ja rahoitusjärjestelmän uudistamista koskevat hallituksen esitykset on tarkoitus antaa keväällä Esitysten valmistelussa on tarkoitus kiinnittää huomiota myös aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseensekä mahdollisuuksiin suorittaa koko tutkinnon sijaan tutkinnon osia. Tavoitteena on välttää tarpeetonta päällekkäistä koulutusta sekä ohjata kukin henkilö hänelle tarkoituksenmukaisimpaan koulutukseen. Helsingissä 21 päivänä tammikuuta 2014 Opetusministeri Krista Kiuru 4

5 Ministerns svar KK 1175/2013 vp Sari Palm /kd Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 1175/2013 rd undertecknat av riksdagsledamot Sari Palm /kd: Hur sörjer regeringen för att de som avlagt examen på andra stadiet, också studenterna, vid behov har möjlighet att få så kallade utbildningstjänster med låg tröskel inom ramen för ungdomsgarantin? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: I enlighet med samhällsgarantin för unga, det vill säga ungdomsgarantin, ska alla under 25 år och nyutexaminerade under 30 år erbjudas arbets-, praktik-, studie-, verkstads- eller rehabiliteringsplats senast efter tre månaders arbetslöshet. I ungdomsgarantin ingår också utbildningsgarantin, enligt vilken alla som gått ut grundskolan ska garanteras möjlighet till fortsatt utbildning i gymnasium, yrkesutbildning, läroavtalsutbildning, verkstad, rehabilitering eller på annat sätt. Vid antagningen av studerande till grundläggande yrkesutbildning, som avses i lagen om yrkesutbildning (630/1998) och till gymnasieutbildning, som avses i gymnasielagen (629/1998) tillämpas gemensam ansökan till yrkesutbildning och gymnasieutbildning. Gemensam ansökan tillämpas dock inte då studerande antas till exempel till förberedande utbildning för yrkesinriktad grundexamen som avläggs som fristående examen och inte heller till grundläggande yrkesutbildning som anordnas som läroavtalsutbildning. Gemensam ansökan till yrkesutbildning och gymnasieutbildning har ändrats efter höstens 2013 gemensamma ansökan på så sätt, att endast de personer som inte ännu har avlagt en yrkesinriktad grundexamen, någon annan yrkesexamen eller högskoleexamen kan söka till yrkesutbildning i gemensam ansökan. Däremot kan personer med studentexamen fortfarande söka via gemensam ansökan. Utbildningsanordnaren kan i gemensam ansökan rikta en del av utbudet inom den grundläggande yrkesutbildningen till dem som avlagt gymnasiets lärokurs, det vill säga de som avlagt gymnasiets lärokurs söker inom en särskild ansökningskvot till den grundläggande yrkesutbildningen. I undervisnings- och kulturministeriets förordning om grunderna för antagning av studerande inom grundläggande yrkesutbildning (4/2013) har också bestämts särskilda antagningsgrunder i gemensam ansökan för dem som avlagt gymnasiets lärokurs. De som avlagt gymnasiets lärokurs söker med vitsorden i gymnasiets avgångsbetyg. Höjda vitsord beaktas, om det finns ett särskilt officiellt intyg på dem. Lediga studieplatser efter den gemensamma ansökan fylls flexibelt genom tilläggsansökan som utbildningsanordnarna arrangerar var för sej. Studier kan också om möjligt påbörjas under läsåret om det finns lediga studieplatser eller om studieplatser blir lediga. Också antagning enligt utbildningsanordnarens prövning kan tillämpas, om vilket det föreskrivs i 23 i undervisnings- och kulturministeriets förordning om antagningsgrunderna. Utbildningsanordnaren kan anta högst 30 procent av de studerande till vart och ett sökobjekt, på basen av orsaker som ansluter sig till sökandens person, oberoende av de poäng som studeranden fått. Dylika orsaker som ansluter sig till sökandens person kan vara inlärningssvårigheter, soci- 5

6 Ministerns svar ala orsaker samt avsaknad av skolbetyg eller svårigheter att jämföra betygen. De som har avlagt en examen på andra stadiet kan inte efter reformen av gemensam ansökan söka till den grundläggande yrkesutbildningen via gemensam ansökan. Det betyder ändå inte att de som redan avlagt en examen inte överhuvudtaget kan söka till yrkesutbildning. Ansökningsförfarandet är emellertid då inte gemensam ansökan utan så kallad separat ansökan. I separat ansökan bestämmer utbildningsanordnaren antagningsgrunderna och ansökningstiden, vilket betyder att utbildningsutbudet i separat ansökan inte är bundet till antagningsgrunderna och ansökningstiderna i gemensam ansökan. Det ger möjligheter till flexibilitet då man besluter om när studierna börjar och antagningsgrunderna. I separat ansökan kan de personer som redan har en examen söka till grundläggande yrkesutbildning i skolform, det vill säga till samma utbildning som de som inte har en examen söker till via gemensam ansökan. Dessutom söker man via separat ansökan bland annat till förberedande utbildning för avläggande av fristående examen samt grundläggande yrkesutbildning som ordnas som läroavtalsutbildning, eftersom dessa utbildningar inte ingår i gemensam ansökan. Det är viktigt att utbildningsanordnarna uppmärksammar att också utbildningsutbudet utanför gemensam ansökan är tillräckligt för de sökandes behov som inte kan söka till den utbildning som finns i gemensam ansökan. Om en person redan har en yrkesexamen, är avläggande av en andra yrkesinriktad grundexamen inte alltid det mest ändamålsenliga alternativet med tanke på att få arbete. I stället för en ny examen kunde personens yrkeskompetens och möjligheter att få arbete då gynnas bättre av att avlägga delar av en examen eller att avlägga en fristående examen. Yrkesutbildningens examenssystem och finansieringssystem revideras också. I enlighet med beslutet den 29 november 2013 om verkställandet av regeringens strukturpolitiska program är avsikten att ge regeringens förslag till en reform av examenssystemet och finansieringssystemet våren I förberedandet av förslagen har man för avsikt att fästa vikt också vid att identifiera och erkänna tidigare förvärvad kompetens samt möjligheterna att avlägga delar av examen i stället för en hel examen. Syftet är att undvika onödig dubbel utbildning samt vägleda personer till sådana utbildningar som är mest ändamålsenliga för dem. Helsingfors den 21 januari 2014 Undervisningsminister Krista Kiuru 6