Eduskunnan puhemiehelle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Eduskunnan puhemiehelle"

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 1368/2010 vp Perheen yrittäjyyden vaikutus kotona asuvan aikuisen lapsen työmarkkinatukeen Eduskunnan puhemiehelle Nykyisin elämänvaiheiden muutoskohdissa nuoret aikuiset saattavat asua vanhempiensa kodissa. Näin esimerkiksi varusmiespalveluksen ja opintojen tai työelämän siirtymävaiheissa ennen itsenäistymistä omaan asumiseen. Tilanteessa, jossa työmarkkinoilla ei ole onnistanut heti, nuori on oikeutettu työmarkkinatukeen. Vanhempien kotona asuvalle työttömälle työnhakijalle työmarkkinatuki määräytyy siten, että siinä otetaan huomioon vanhempien tulot. Kansaneläkelaitoksen ohjeissa todetaan seuraavaa: "Jos vanhempien tulot ylittävät tulorajan, työmarkkinatuestasi vähennetään puolet tulorajan ylittävästä tulosta. Työmarkkinatukea ei kuitenkaan voida evätä kokonaan vanhempien tulojen takia, vaan aina saat vähintään puolet täysimääräisestä työmarkkinatuesta. Jos et hakemuksessasi selvitä vanhempiesi tuloja, sinulle myönnetään automaattisesti 50 % työmarkkinatuesta." Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Miten työmarkkinatuki tulee maksaa kotona asuvalle nuorelle aikuiselle, jonka perheessä vanhempi tai molemmat vanhemmat ovat yrittäjiä ja voidaanko vanhempien yrittäjyyteen perustuen evätä työmarkkinatuki, jos nuori ei ole työssä yrityksessä eikä hänellä ole pk-yrityksessä muutenkaan omistuksellista tai päätöksenteko-oikeudellista osuutta? Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 2011 Sari Palm /kd Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Sari Palmin /kd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1368/2010 vp: Miten työmarkkinatuki tulee maksaa kotona asuvalle nuorelle aikuiselle, jonka perheessä vanhempi tai molemmat vanhemmat ovat yrittäjiä ja voidaanko vanhempien yrittäjyyteen perustuen evätä työmarkkinatuki, jos nuori ei ole työssä yrityksessä eikä hänellä ole pk-yrityksessä muutenkaan omistuksellista tai päätöksenteko-oikeudellista osuutta? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Työttömyysturvalain mukaan työmarkkinatuki maksetaan osittaisena työnhakijalle, joka asuu vanhempiensa taloudessa eikä ole täyttänyt työssäoloehtoa. Tämä perusteella työmarkkinatuki tulee pääsääntöisesti maksaa osittaisena kotona asuvalle nuorelle aikuiselle, jonka perheessä vanhempi tai molemmat vanhemmat ovat yrittäjiä. Osittaisen työmarkkinatuen suuruus on 50 % siitä työmarkkinatuesta, johon työnhakijalla muutoin olisi oikeus. Osittaista työmarkkinatukea koskevaa säännöstä ei kuitenkaan sovelleta aikana, jona työnhakija osallistuu työllistämistä edistäviin palveluihin tai jos vanhempien laissa tarkoitetut tulot ovat enintään euroa kuukaudessa. Tätä tulorajaa nostetaan 106 eurolla jokaisen työnhakijan vanhempien huollettavana olevan samassa taloudessa asuvan osalta. Jos vanhempien yhteenlasketut tulot ylittävät euroa kuukaudessa, hakijan täysimääräisestä työmarkkinatuesta vähennetään 50 % tulorajan ylittävistä tuloista. Jos näin laskettu osittainen työmarkkinatuki olisi pienempi kuin 50 % siitä työmarkkinatuesta, johon henkilö muutoin olisi oikeutettu, hänelle maksetaan viimeksi mainittu. Työmarkkinatukea ei siten voida kokonaan evätä vanhempien tulojen takia, vaan henkilöllä on vanhempien tuloista riippumatta aina oikeus saada vähintään 50 % siitä työmarkkinatuesta, johon hän muutoin olisi oikeutettu. Jos vanhemmat eivät tulorajan ylittävistä tuloista huolimatta pysty tukemaan hakijaa taloudellisesti hänen työttömyytensä aikana, hakijan on mahdollista toimittaa asiasta luotettava selvitys Kansaneläkelaitoksen toimistoon. Jos selvityksen perusteella voidaan luotettavasti osoittaa, ettei hakijan vanhemmilla ole mahdollisuutta tukea hakijaa taloudellisesti, työmarkkinatukea ei alenneta kotona asumisen johdosta, vaan hakijalle maksetaan se työmarkkinatuki, johon hän muutoin olisi oikeutettu. Osittaista työmarkkinatukea laskettaessa vanhempien tuloina otetaan huomioon samat tulot, jotka otetaan puolison tuloina huomioon työmarkkinatuen tarveharkinnassa. Huomioon otetaan siten kaikki tulot tulon lähteestä tai veronalaisuudesta riippumatta lukuun ottamatta erikseen etuoikeutetuiksi säädettyjä tuloja. Siten huomioon otettavaksi tulee myös vanhempien yritystoiminnasta ansaitsema tulo riippumatta siitä, työllistyykö työttömyysetuuden hakija vanhempiensa yrityksessä vai ei. Osittaista työmarkkinatukea laskettaessa vanhempien yritystoiminnasta saamasta tulosta otetaan huomioon sekä ansio- että pääomatulo-osuus. Työmarkkinatukea ei kuitenkaan voida evätä kokonaan vanhempien yritystulon perusteella, vaan henkilöllä on tällöinkin oikeus saada vähintään 50 % siitä työ- 2

3 Ministerin vastaus KK 1368/2010 vp Sari Palm /kd markkinatuesta, jonka hän saisi ilman vanhempiensa tulojen huomioon ottamista. Vanhempien yrittäjyys voi vaikuttaa työmarkkinatuen osittamisen lisäksi myös työttömyysetuuden saamisen työvoimapoliittisiin edellytyksiin, jos henkilö työllistyy vanhempiensa yrityksessä. Tällöin työ- ja elinkeinotoimisto tutkii, työllistyykö henkilö päätoimisesti yrittäjänä ja onko hänellä siksi oikeutta työttömyysetuuteen. Jos henkilö ei työskentele vanhempiensa omistamassa yrityksessä, ei häntä voida pitää työttömyysturvalaissa tarkoitetulla tavalla yrittäjänä eikä häneltä vain vanhempien yrittäjyyteen perustuen voida evätä työmarkkinatukea. Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 2011 Sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 1368/2010 rd undertecknat av riksdagsledamot Sari Palm /kd: Hur ska arbetsmarknadsstödet betalas ut till en ung vuxen person som bor hemma och vars ena förälder eller vardera föräldern i familjen är företagare, och kan arbetsmarknadsstödet förvägras på grund av föräldrarnas företagsverksamhet om den unga personen inte arbetar i företaget och inte heller på annat sätt genom ägande eller beslutanderätt tar del av företagsverksamheten i det lilla eller medelstora företaget? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Enligt lagen om utkomstskydd för arbetslösa betalas partiellt arbetsmarknadsstöd till en arbetssökande som bor i sina föräldrars hushåll och inte har uppfyllt arbetsvillkoret. Enligt detta ska partiellt arbetsmarknadsstöd i regel betalas till en ung vuxen som bor hemma och vars ena förälder eller vardera föräldern är företagare. Det partiella arbetsmarknadsstödet är 50 % av det arbetsmarknadsstöd som den arbetssökande annars är berättigad till. Bestämmelsen som gäller partiellt arbetsmarknadsstöd tillämpas dock inte under den tiden när den arbetssökande deltar i sysselsättningsfrämjande service eller om de inkomster som föräldrarna har och som avses i lagen är högst euro i månaden. Denna inkomstgräns höjs med 106 euro för varje person som den arbetssökandes föräldrar försörjer och som bor i samma hushåll. Om föräldrarnas sammanräknade inkomster överskrider euro i månaden minskas den arbetssökandes fulla arbetsmarknadsstöd med 50 % för den inkomst som överskrider inkomstgränsen. Om det partiella arbetsmarknadsstödet på detta sätt räknat är mindre än 50 % av det arbetsmarknadsstöd som personen annars är berättigad till betalas det till honom eller henne ut det senare nämnda. Därmed kan arbetsmarknadsstöd inte förvägras helt på grund av föräldrarnas inkomster, utan oberoende av föräldrarnas inkomster är personen berättigad till minst 50 % av det arbetsmarknadsstöd som han eller hon annars är berättigad till. Om föräldrarna, trots de inkomster som överskrider inkomstgränsen, inte kan stöda den sökande ekonomiskt under hans eller hennes arbetslöshetstid, har den sökande möjligheten att lämna en tillförlitlig utredning i ärendet till Folkpensionsanstaltens kontor. Om det på basis av utredningen på ett tillförlitligt sätt kan påvisas att den sökandes föräldrar inte har möjlighet att stöda den sökande ekonomiskt, minskas inte arbetsmarknadsstödet på grund av att personen bor hemma, utan till den sökande betalas det arbetsmarknadsstöd som han eller hon annars är berättigad till. När det partiella arbetsmarknadsstödet räknas ut beaktas såsom föräldrarnas inkomster samma inkomster som vid behovsprövningen av arbetsmarknadsstödet beaktas såsom makens inkomster. Med undantag av de inkomster som anges som prioriterade inkomster i lagen beaktas därmed alla inkomster oberoende av inkomstkälla eller skattepliktighet. Därför bör även den inkomst som har intjänats genom föräldrarnas företagsverksamhet beaktas, oberoende av om den som ansöker om arbetslöshetsförmånen är syssel- 4

5 Ministerns svar KK 1368/2010 vp Sari Palm /kd satt i sina föräldrars företag eller inte. När det partiella arbetsmarknadsstödet räknas ut beaktas både förtjänstdelen och kapitalinkomstdelen av inkomsterna från föräldrarnas företagsverksamhet. Arbetsmarknadsstödet kan dock inte helt förvägras på basis av föräldrarnas företagsinkomst, utan personen är även i dessa fall berättigad till minst 50 % av det arbetsmarknadsstöd som han eller hon annars är berättigad till utan beaktande av sina föräldrars inkomster. Förutom på verkställandet av arbetsmarknadsstödet kan föräldrars företagsverksamhet även inverka på de arbetskraftspolitiska förutsättningarna för erhållande av arbetslöshetsförmåner, om personen är sysselsatt i sina föräldrars företag. Arbets- och näringsbyrån utreder då om huruvida personen är sysselsatt på heltid som företagare och om han eller hon därför är berättigad till arbetslöshetsförmånen. Om en person inte arbetar i ett företag som ägs av hans eller hennes föräldrar kan personen inte anses vara företagare såsom avses i lagen om utkomstskydd för arbetslösa, och arbetsmarknadsstöd kan inte förvägras honom eller henne enbart på basis av föräldrarnas företagsverksamhet. Helsingfors den 28 mars 2011 Social- och hälsovårdsminister Juha Rehula 5

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 85/2011 vp Varhennetun eläkkeen vaikutukset takuueläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 1.3.2011, ja sen tarkoituksena on ollut turvata Suomessa asuvan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 136/2011 vp Takuueläkkeen mukaisen vähimmäiseläkkeen turvaaminen varhennettua eläkettä saaville Eduskunnan puhemiehelle Parhaillaan eduskunnan käsittelyssä oleva takuueläkelain muutos

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 130/2008 vp Työ- ja työkyvyttömyyseläkkeiden maksupäivä Eduskunnan puhemiehelle Työeläkkeen ja työkyvyttömyyseläkkeen maksupäivä on kuukauden ensimmäinen päivä. Tapauksissa, joissa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 281/2011 vp Lapsettomien leskien leskeneläkkeen ikärajojen laajentaminen Eduskunnan puhemiehelle Lapsettomien leskien leskeneläkettä saavat tämänhetkisen lainsäädännön mukaan 50 65-

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 986/2009 vp Auton katsastamisen mahdollistaminen Espanjassa Eduskunnan puhemiehelle Huomattava määrä suomalaisia asuu osan vuotta Espanjassa. Monilla on siellä oma Suomessa rekisteröity

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1355/2001 vp Ulkomaaneläkkeiden sairausvakuutusmaksut Eduskunnan puhemiehelle EU:n tuomioistuimen päätös pakottaa Suomen muuttamaan niiden eläkeläisten verotusta, jotka saavat eläkettä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1094/2013 vp Eläkeläisten kireä verotus Eduskunnan puhemiehelle Kun henkilö jää eläkkeelle, hänen tulotasonsa puolittuu, kun sitä verrataan henkilön työelämästä saamaan palkkaan. Eläkeläisten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 350/2007 vp Oikeus sairauspäivärahaan tai eläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Kontiolahtelainen Kauko Riikonen koki melkoisen yllätyksen, kun hän 1.6.2004 nilkkavammasta alkaneen sairausloman

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 62/2003 vp Pehmytkudosreuman lääkitys Kela-korvauksen piiriin Eduskunnan puhemiehelle Pehmytkudosreuman (fibromyalgian) hoitoon käytettävät lääkkeet eivät kuulu Kelan erityiskorvattavien

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 946/2010 vp Adr-ajolupavaatimukset Helsinki-Vantaan lentokentällä Eduskunnan puhemiehelle Autonkuljettajilta vaaditaan adr-ajolupa, mikäli he kuljettavat vaarallisia aineita yli sallittujen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 300/2004 vp Sovitellun ansiopäivärahan kohtuullistaminen Eduskunnan puhemiehelle Työttömyysturvalain (1290/2002) 4 luvun 5 :n mukaan soviteltu ansiopäiväraha lasketaan siten, että etuus

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 777/2008 vp Kelan maksamat matkakorvaukset oman auton käytöstä Eduskunnan puhemiehelle Kela korvaa sairauden ja kuntoutuksen vuoksi tehtyjen matkojen kuluja. Kelan toimistosta voi hakea

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 820/2013 vp Työosuuskunnassa työskentelevän työttömyysturva Eduskunnan puhemiehelle Työosuuskunta on liiketoimintaa harjoittava yritys ja työorganisaatio, joka on perustettu muodostamaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1016/2009 vp Etuuksien leikkautuminen osa-aikaeläkkeelle siirryttäessä Eduskunnan puhemiehelle Työntekijä jäi pysyvästä työsuhteesta osa-aikaeläkkeelle 1. huhtikuuta 2009 alkaen. Myöhemmin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 76/2006 vp Kelan järjestämän vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen suunnitelman laatiminen Eduskunnan puhemiehelle Kelalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää vajaakuntoisten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 399/2007 vp Kansainvälisen adoption rajoitukset Eduskunnan puhemiehelle Lapseksiottamisesta annettua lakia (153/1985) muutettiin vuonna 1996, jotta Suomessa voitiin saattaa voimaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1256/2001 vp Palkansaajan järjestäytymättömyys ammattiliittoihin Eduskunnan puhemiehelle Perustuslaki turvaa oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoon. Käytännössä valinnanvapautta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 159/2012 vp Aikuisen ADHD-potilaan metyylifenidaattilääkityksen korvaaminen Eduskunnan puhemiehelle ADHD aiheuttaa keskittymishäiriötä, se myös hankaloittaa ja vaikeuttaa ihmiselämän

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 546/2010 vp Kuljettajantutkintojen kilpailuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kilpailuttaa kuljettajantutkintojen vastaanottamisen 19 maakunnassa,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 482/2012 vp Leskeneläkkeen 50 vuoden ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Leskeneläkettä koskevat säännökset edellyttävät leskeltä 50 vuoden ikää tietyissä tilanteissa. Kansaneläkelain mukaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 440/2012 vp Taksiautoilijoiden ajoluvan ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Taksiautoilijat sekä linja- ja kuorma-auton kuljettajat ovat olennainen osa tieliikennettämme, ja heidän kykynsä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 416/2013 vp Kehitysvamma-alan ammattitutkinnon kelpoisuus sosiaali- ja terveysalalla Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvamma-alan ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta tarjotaan useissa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 59/2012 vp Ulkomailla äänestämisen helpottaminen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla äänestäminen on suomalaisissa vaaleissa äänioikeutetulle yhtä tärkeä oikeus kuin kotimaassakin oleskeleville

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 77/2011 vp Euroopan vakautusmekanismin sopimusluonnos Eduskunnan puhemiehelle Hallitus on alkukesästä 2011 esittänyt Suomen liittymistä Euroopan vakautusmekanismiin (EVM), ja euroalueeseen

Lisätiedot

Till riksdagens talman

Till riksdagens talman KK 496/2009 vp Mikaela Nylander /r ym. SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 496/2009 rd Publicering av platsannonser också i svenska dagstidningar Till riksdagens talman Enligt språklagen är en tvåspråkig myndighet skyldig

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1019/2013 vp Poliisin lupapalveluiden ajanvaraus Eduskunnan puhemiehelle Poliisin lupapalveluita varten pitää jatkossa varata aika Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren poliisilaitoksella.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 937/2009 vp Lävistyksiä koskeva valvonta ja ohjeistus Eduskunnan puhemiehelle Lävistykset ovat kasvattaneet suosiotaan koristautumisen muotona. Lävistystä tehtäessä vahingoitetaan aina

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1058/2004 vp Ulkomailla asuvien henkilöiden Suomesta saatavien tulojen verotus Eduskunnan puhemiehelle Euroopan komissio on viime vuoden lopulla tehdyn päätöksen perusteella kehottanut

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 71/2004 vp Ulkomailla työskentelyn vaikutukset kansaneläkkeen viivästymiseen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla työskennelleiden Suomen kansalaisten eläkepäätökset viipyvät usein kuukausikaupalla.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 648/2002 vp Tupakkalain tulkinta Eduskunnan puhemiehelle Ympäristön tupakansavu luokitellaan syöpävaaralliseksi aineeksi. Tämä merkitsee sitä, että erityisen riskialttiita työntekijöitä,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 612/2003 vp Käsityöläisten arvonlisävero Eduskunnan puhemiehelle Erilaiset maatilatorit toimivat käsityöläisten ja muiden pienten tavarantoimittajien myyntipaikkoina. Nykyinen arvonlisäverojärjestelmä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 133/2009 vp Valtion eläkevastuut Eduskunnan puhemiehelle Edellisen hallituksen aikana arvioitiin, että valtionhallinnosta voitaisiin vähentää vuoteen 2011 mennessä 9 650 työpaikkaa.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 876/2010 vp Työnantajien Kela-maksun poiston vaikutus työpaikkojen määrään Eduskunnan puhemiehelle Työnantajien Kela-maksu on hallituksen esityksestä poistettu. Hallitus perusteli esityksessään

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 329/2009 vp Kasvirohdosvalmisteiden myyntikanavan määrittely lääkelaissa Eduskunnan puhemiehelle Luontaistuotealan keskusliitto ry ja Fytonomit ry ovat luovuttaneet 16.4.2009 ministeri

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2009 vp Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen aravan rajoituksista vapautuminen Eduskunnan puhemiehelle Hiljattain julkisuudessa kerrottiin Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 793/2004 vp Uskonnollinen painostus Eduskunnan puhemiehelle Ajatus lähestyvästä poismenosta saa monet ikäihmiset aikaisempaa kiinnostuneemmiksi uskonasioista. Tämä saattaa ikäihmiset

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 759/2004 vp Liikunnanopettajien pätevöityminen terveystiedon opettajiksi Eduskunnan puhemiehelle Uuden lain myötä aikaisemmin valmistuneet liikunnanopettajat eivät ole päteviä opettamaan

Lisätiedot

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi.

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi. KK 1370/1998 vp Kirjallinen kysymys 1370 Mikko Kuoppa Iva-r: Varhennetun vanhuuseläkkeen riittävyydestä Eduskunnan Puhemiehelle Varhennettua vanhuuseläkettä on markkinoitu ikääntyneille työntekijöille

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 257/2010 vp Inkretiinimimeettien korvattavuus Eduskunnan puhemiehelle Diabeteksen hoito vie jo nyt noin 15 prosenttia Suomen terveydenhuollon menoista ja sairastuneiden määrän arvioidaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 596/2013 vp Lymfaterapian Kela-korvauksen uudelleenarviointi Eduskunnan puhemiehelle Lymfaterapia on fysioterapian erikoisala, jolla hoidetaan erilaisia turvotuksia. Elimistössä virtaavaa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 95/2006 vp Saamenkieliset ylioppilaskirjoitukset Eduskunnan puhemiehelle Saamen kielen aseman parantamiseksi Suomessa tuli vuonna 1992 voimaan kielilaki. Vuonna 2004 tuli voimaan saamen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2001 vp Postinjakelu Kangasalan Kuohenmaalla Eduskunnan puhemiehelle Postin toiminta haja-asutusalueilla on heikentynyt. Postin jakaminen myöhään iltapäivällä ei ole kohtuullista.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 416/2007 vp Nuorten leskien perhe-eläketurvan parantaminen Eduskunnan puhemiehelle Perhe-eläkkeen tarkoitus on turvata lesken ja lasten toimeentulo perheen toisen huoltajan kuoltua.

Lisätiedot