Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 471/2013 vp Käyttäytymisen merkitseminen ero- ja päättötodistukseen Eduskunnan puhemiehelle Opetushallituksen päättämissä vuoden 2004 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa on yleismääräys käyttäytymisen arvioinnista: "Käyttäytymisen arviointi kohdistuu siihen, miten oppilas ottaa huomioon muut ihmiset ja ympäristön sekä noudattaa sääntöjä. Oppilaan käyttäytymistä arvioivat kaikki oppilasta opettavat opettajat. Opetussuunnitelmassa tulee asettaa tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle. Käyttäytymisen tavoitteita määriteltäessä otetaan huomioon koulun kasvatukselle asetetut tavoitteet." Perusopetuslain (628/1998) 22 :n mukaan oppilaan oppimista, työskentelyä ja käyttäytymistä tulee arvioida monipuolisesti. Perusopetusasetuksen (852/1998) 10 :n mukaan kunkin lukuvuoden päättyessä oppilaalle tulee antaa todistus, johon merkitään arvio myös oppilaan käyttäytymisestä. Asetuksen 12 :n mukaan arviota käyttäytymisestä ei merkitä päättö- ja erotodistukseen. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan oppilaiden häiriökäyttäytyminen kouluissa on lisääntynyt ja muuttunut yhä vakavampaan ja väkivaltaisempaan suuntaan. Oppilaiden hallussa on ollut jopa teräaseita. Koulurauha ja sen myötä opiskeluhaluisten oppilaiden oikeus rauhalliseen opiskeluun sekä opettajien työssä jaksaminen on uhattuna. Opettajilla ei ole riittävästi resursseja ja keinoja turvatakseen opiskelurauhan. Häiriökäyttäytyvä oppilas selviää ilman merkintää erotai päättötodistuksessaan. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että asetus perusopetuksesta 852/1998 ja sen 12 kumotaan, jotta oppilaan käyttäytyminen ja sen arvio merkitään myös päättö- ja erotodistukseen? Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 2013 Reijo Hongisto /ps Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Reijo Hongiston /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 471/2013 vp: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että asetus perusopetuksesta 852/1998 ja sen 12 kumotaan, jotta oppilaan käyttäytyminen ja sen arvio merkitään myös päättö- ja erotodistukseen? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Perusopetuslain 22 :n mukaan oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Oppilaan oppimista, työskentelyä ja käyttäytymistä tulee arvioida monipuolisesti. Opintosuoritusten arvioinnista ja opinnoissa etenemisestä on voimassa, mitä perusopetusasetuksessa säädetään ja Opetushallitus määrää. Perusopetuslain 22 :n 2 momentin mukaan todistuksiin merkittävistä tiedoista päättää Opetushallitus. Perusopetusasetuksen 10 :n mukaan oppilaan opintojen edistymisestä sekä oppilaan työskentelystä ja käyttäytymisestä on annettava riittävän usein tietoa oppilaalle ja hänen huoltajalleen. Kunkin lukuvuoden päätteeksi oppilaalle tulee antaa todistus, johon merkitään oppilaan opinto-ohjelma ja oppiaineittain tai aineryhmittäin arvio siitä, miten oppilas on saavuttanut asetetut tavoitteet, sekä arvio oppilaan käyttäytymisestä. Opetushallitus määrää, mitkä oppiaineet voidaan arvioida yhdessä. Arvio annetaan numeroin tai sanallisesti. Sanallista arviointia voidaan käyttää mm. arvioinnissa vuosiluokilla 1 7 ja aina numeroarvostelun lisäksi. Nykyisten säännösten mukaan oppilaan käyttäytymistä tulee arvioida kaikilla perusopetuksen vuosiluokilla. Päättö- ja erotodistukseen arviota oppilaan käyttäytymisestä ei kuitenkaan perusopetusasetuksen 12 :n mukaan merkitä. Jos käyttäytymisestä annetaan numeroarvostelu, todistusarvosana merkitään kaikkiin muihin todistuksiin paitsi päättö- ja erotodistukseen. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan päättötodistukseen voi kuulua liitteitä, esimerkiksi arvio oppilaan käyttäytymisestä ja työskentelystä sekä sanallinen liite alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävistä valinnaisista oppiaineista. Käytännössä opetuksen järjestäjät ovatkin voineet todistuksen liitteessä antaa arvion oppilaan käyttäytymisestä myös päättö- ja eroarvioinnin yhteydessä. Opetus- ja kulttuuriministeriö katsoo, että käyttäytymisen arvosanan merkitsemisellä kaikkiin todistuksiin voisi olla myönteisiä kasvatuksellisia vaikutuksia oppilaiden käyttäytymiseen koulussa ja merkintä voisi osaltaan tukea turvallisen oppimisympäristön rakentamista. Toisaalta päättötodistukseen tehtävään todistusmerkintään liittyy myös ratkaistavia kysymyksiä käyttäytymisen arvioinnin kasvatuksellisten ja häiriökäyttäytymistä ehkäisevän vaikutuksen, päättöarvosanojen vertailukelpoisuuden ja päättöarvosanan korottamismahdollisuuksien suhteen. Opetus- ja kulttuuriministeriö katsoo, että oppilasarviointia koskevan lainsäädännön muuttamiseen ei ole tarvetta. Sen sijaan Opetushallituksen toimivallassa on tehostaa oppilasarviointia koskevaa informaatio-ohjausta. Lisäksi opetusja kulttuuriministeriö on valmistellut toimenpiteitä ja uusia keinoja koulujen työrauhan ja hyvinvoinnin edistämiseen, opettajien ja rehtorien mahdollisuuksiin puuttua häiriökäyttäytymi- 2

3 Ministerin vastaus KK 471/2013 vp Reijo Hongisto /ps seen, osallisuuden sekä opiskelijahuollon laajentamiseen toiselle asteelle. Hallitus esitti näitä koskevat muutokset lainsäädäntöön. Koulujen työrauhaa koskevien lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan ja oppilas ja -opiskelijahuoltolain elokuun alusta Helsingissä 24 päivänä kesäkuuta 2013 Opetusministeri Krista Kiuru 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 471/2013 rd undertecknat av riksdagsledamot Reijo Hongisto /saf: Vilka åtgärder tänker regeringen vidta för att förordningen om grundläggande utbildning 852/1998 och dess 12 upphävs, så att elevens uppförande och bedömningen av det antecknas också i avgångs- och skiljebetyget? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Enligt 22 i lagen om grundläggande utbildning är syftet med elevbedömningen att leda och sporra eleverna i deras studier och utveckla deras förutsättningar att bedöma sig själva. Elevernas inlärning, arbete och uppförande ska bedömas mångsidigt. Om bedömning av studieprestationerna och om framsteg i studierna gäller vad som bestäms om detta i förordningen om grundläggande utbildning och vad Utbildningsstyrelsen föreskriver. Enligt 22 2 mom. i lagen om grundläggande utbildning beslutar Utbildningsstyrelsen om de uppgifter som ska antecknas i betygen. Enligt 10 i förordningen om grundläggande utbildning ska eleven och hans vårdnadshavare tillräckligt ofta få uppgifter om elevens framsteg i studierna samt om elevens arbete och uppförande. Vid varje läsårs slut ska eleven ges ett betyg. I betyget antecknas elevens studieprogram och ämnesvis eller ämnesgruppsvis en bedömning av hur eleven har uppnått de uppställda målen samt en bedömning av elevens uppförande. Utbildningsstyrelsen bestämmer vilka läroämnen som kan bedömas gemensamt. Bedömningen ges med siffror eller genom verbal bedömning. Verbal bedömning kan användas bl.a. i bedömningen i årskurserna 1 7 och alltid vid sidan av bedömning med siffror. Enligt nuvarande bestämmelser ska elevens uppförande bedömas i alla årskurser i den grundläggande utbildningen. Enligt 12 i förordningen om grundläggande utbildning, ska en bedömning av elevens uppförande dock inte antecknas i avgångs- och skiljebetyget. Om man ger bedömningen av uppförandet med siffror, antecknas betygsvitsordet i alla andra betyg förutom avgångs- och skiljebetyget. Enligt läroplansgrunderna för den grundläggande utbildningen kan bilagor ingå i avgångsbetyget, till exempel en bedömning av elevens uppförande och arbete samt en verbal bedömning av tillvalsämnen vilka omfattar mindre än två årsveckotimmar. I praktiken har utbildningsanordnarna alltså kunnat ge en bedömning av elevens uppförande i en bilaga till betyget också i samband med avgångs- och skiljebetyget. Undervisnings- och kulturministeriet anser att en anteckning av vitsordet för uppförande i alla betyg, kunde ha positiva fostrande verkningar på elevernas uppförande i skolan och anteckningen kunde å sin sida stöda uppbyggandet av en trygg undervisningsmiljö. Dock hänför sig till anteckningen i avgångsbetyget också andra frågor som bör lösas; uppförandebedömningens fostrande verkningar och förebyggande av störande beteende, slutvitsordens jämförbarhet och möjligheter att höja slutvitsordet. Undervisnings- och kulturministeriet ser inte behov av att ändra på lagstiftningen om elevbedömningen. Däremot hör det till Utbildningsstyrelsens befogenheter att effektivera informationsstyrningen angående elevbedömningen. Dessutom har undervisnings- och kulturministe- 4

5 Ministerns svar KK 471/2013 vp Reijo Hongisto /ps riet förberett åtgärder och nya metoder för att främja skolornas arbetsro och välmående, för lärarnas och rektorernas möjligheter att ingripa i störande uppförande, för en utvidgning av delaktigheten samt elevvården till andra stadiet. Regeringen föreslog dessa ändringar i lagstiftningen den 6 juni Lagändringarna om arbetsfreden i skolorna är avsedda att träda i kraft den 1 januari 2014 och lagen om elev- och studentvård från och med början av augusti Helsingfors den 24 juni 2013 Undervisningsminister Krista Kiuru 5