Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 594/2008 vp Erityisopetuksen laadun parantaminen Eduskunnan puhemiehelle Julkisuudessa valtiosihteeri Raimo Sailaskin on ollut huolissaan niistä nuorista, jotka eivät ole koulu-, sosiaali- tai työvoimaviranomaistenkaan rekistereissä. Tällaisia nuoria on useita kymmeniä tuhansia, ja kun tähän joukkoon vielä lisätään kymmenientuhansien nuorten työttömien joukko, on syytä olla todella huolissaan tästä kasvavasta joukosta nuoria, jotka ovat vaarassa ajautua pysyvämpään työttömyyteen ja yhteiskunnan turvaverkkojenkin ulkopuolelle. Yksi nuorten syrjäytymistä ja työttömyyttä ehkäisevistä keinoista on koulujen erityisopetukseen panostaminen. Yhä useampi koululainen Suomessa on erityisopetuksen piirissä, mutta olennaisinta erityisopetuksen tavoitteiden onnistumisen kannalta olisi erityisopetuksen laadun takaaminen. Näin ollen erityisopetuksen pienempiin ryhmäkokoihin panostaminen ja muu opetuksen laatua parantava panostus olisi erityisen tärkeää. Myös yhä varhaisemmassa vaiheessa tulisi voida puuttua koulunkäynti- ja oppimisongelmiin. Hallituksen tulisikin nyt asettaa selkeät tavoitteet erityisopetukselle ja tarjota tavoitteiden toteuttamiseen riittävät resurssit. Näin voitaisiin varmasti vähentää niiden nuorten määrää, joilla on vaikeuksia päästä osallistumaan yhteiskuntaan työssäkäyvinä, tuottavina jäseninä. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä peruskoulujen erityisopetuksen laadun parantamiseksi, jotta kaikille taattavan laadukkaan kouluopetuksen avulla voidaan laskea niiden nuorten määrää, jotka eivät peruskoulun suoritettuaan jatka kouluttautumistaan eivätkä siirry työelämään? Helsingissä 20 päivänä elokuuta 2008 Raimo Vistbacka /ps Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Raimo Vistbackan /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 594/2008 vp: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä peruskoulujen erityisopetuksen laadun parantamiseksi, jotta kaikille taattavan laadukkaan kouluopetuksen avulla voidaan laskea niiden nuorten määrää, jotka eivät peruskoulun suoritettuaan jatka kouluttautumistaan eivätkä siirry työelämään? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Osana perusopetuksen laadun kehittämistä opetusministeriö on käynnistänyt toimenpiteitä, joilla vahvistetaan oppilaan oikeutta saada yksilöllistä oppimisen ja kasvun tukea esi- ja perusopetuksessa. Tavoitteena on vahvistaa oppilaan oikeutta saada varhaista ja ennalta ehkäisevää tukea sekä erityisopetusta. Tarvittavien lainsäädäntö- ja opetussuunnitelmamuutosten tekeminen on käynnistetty. Tavoitteena on ottaa ne kunnissa ja kouluissa käyttöön syksyllä Oppimisvaikeuksiin ja muihin oppimisen esteisiin on voitava puuttua ajoissa, jotta vaikeudet eivät monimutkaistuisi. Tämä edellyttää moniammatillista yhteistyötä opetus-, sosiaali- ja terveystoimen kesken. Monissa kunnissa ja kouluissa on hyviä toimintatapoja, jotka tulee saada laajempaan käyttöön. Varhain käynnistyvä ja ennalta ehkäisevä tuki tarkoittaa esimerkiksi oppilaalle annettavaa osa-aikaista erityisopetusta, oppilashuollon palveluja, tukiopetusta sekä joustavia yksikölliset tarpeet huomioonottavia opetusjärjestelyjä. Niille oppilaille, jotka tarvitsevat pidempikestoista ja laajempaa tukea, tulee jatkossakin tehdä erityisopetuspäätös. Myös palvelujärjestelmien ja hoitotakuun nykyistä parempi toimivuus on välttämätöntä. Edellä olevien linjausten tukemiseksi opetusministeriö on myöntänyt tänä vuonna kunnille valtion erityisavustusta erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksen ja tukitoimien sekä oppilaanohjauksen kehittämiseen yhteensä 11,8 milj. euroa. Valtionavustuksella kunnat kehittävät erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetusta osana perusopetuksen kehittämistä. Kunnissa kehittämistoimet kohdennetaan erityisesti esi- ja perusopetusikäisten oppilaiden opetukseen, opetusmenetelmien kehittämiseen, kuntien hallinnollisten käytänteiden yhdenmukaistamiseen ja eri hallintokuntien yhteistyön tiivistämiseen. Lisäksi tehostetaan perusopetuksen oppilaanohjausta, erityisesti uravalinnan ohjausta sekä jatkoopintoihin, työhön ja ammatteihin perehtymistä. Tämän lisäksi kunnille on myönnetty erillistä valtionavustusta noin 6 miljoonaa euroa koulujen kerhotoiminnan sekä kodin ja koulun yhteistyön kehittämiseen. Näitä toimintoja on tarkoitus tukea myös vuosina Olennaista uudistusten toteutumiselle on, että kouluissa on riittävän pienet opetusryhmät, joissa oppilaiden yksilöllinen tukeminen onnistuu. Tätä varten opetusministeriö on esittänyt vuoden 2009 valtion talousarvioon lisärahoitusta kunnille opetusryhmien koon pienentämiseen 16 milj. euroa. Perusopetusasetuksessa (852/1998) sääde- 2

3 Ministerin vastaus KK 594/2008 vp Raimo Vistbacka /ps tään erityisopetuksen opetusryhmien muodostamisesta. Opetuksen järjestäjä voi tälläkin hetkellä tehdä päätöksen riittävän pienestä ryhmäkoosta. Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 2008 Opetusministeri Sari Sarkomaa 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 594/2008 rd undertecknat av riksdagsledamot Raimo Vistbacka /saf: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att förbättra kvaliteten på specialundervisningen i grundskolorna, för att man med hjälp av högklassig skolundervisning som garanteras alla ska kunna minska antalet unga som efter genomgången grundskola inte fortsätter att utbilda sig eller går ut i arbetslivet? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Som ett led i utvecklandet av kvaliteten på den grundläggande utbildningen har undervisningsministeriet vidtagit åtgärder som stärker elevens rätt till individuellt stöd för inlärning och fostran inom förskoleundervisningen och den grundläggande utbildningen. Målet är att stärka elevens rätt att få tidigt och förebyggande stöd samt specialundervisning. Nödvändiga ändringar av lagstiftningen och läroplanerna har börjat utarbetas. Målet är att ta dem i bruk i kommunerna och skolorna hösten Man måste kunna ingripa i inlärningssvårigheter och andra hinder för inlärningen i tid, så att svårigheterna inte kompliceras. Detta förutsätter multiprofessionellt samarbete mellan undervisnings- samt social- och hälsovårdsväsendet. I många kommuner och skolor har man goda verksamhetskoncept som borde tas i användning på bredare front. Förebyggande stöd som sätts in tidigt innebär t.ex. specialundervisning som ges eleven på deltid, elevvårdstjänster, stödundervisning samt flexibla undervisningsarrangemang som beaktar individuella behov. För de elever som behöver långvarigare och mera omfattande stöd bör det även i fortsättningen fattas beslut om specialundervisning. Det är också nödvändigt att servicesystemen och vårdgarantin fungerar bättre än för närvarande. För att stöda ovan nämnda linjedragningar har undervisningsministeriet i år beviljat kommunerna sammanlagt 11,8 miljoner euro av statens specialunderstöd för utvecklande av undervisning och stödåtgärder samt elevhandledning för elever som behöver särskilt stöd. Med statsunderstödet utvecklar kommunerna undervisningen för elever som behöver särskilt stöd som ett led i utvecklande av den grundläggande undervisningen. I kommunerna inriktas utvecklingsåtgärderna särskilt på undervisning för elever i för- och grundskoleåldern, utvecklande av undervisningsmetoderna, förenhetligande av kommunernas administrativa förfaranden och intensifiering av samarbetet mellan olika förvaltningar. Dessutom effektiveras elevhandledningen inom den grundläggande undervisningen, särskilt handledningen vid karriärval samt informationen om fortsatta studier, arbete och yrken. Dessutom har kommunerna beviljats ett separat statsunderstöd på cirka 6 miljoner euro för utvecklande av klubbverksamheten i skolorna samt samarbetet mellan hem och skola. Avsikten är att stöda dessa verksamhetsformer även För att reformerna ska kunna genomföras är det väsentligt att undervisningsgrupperna i skolorna är tillräckligt små, så att det går att ge eleverna individuellt stöd. För detta ändamål har undervisningsministeriet i statsbudgeten för 2009 föreslagit tilläggsfinansiering om 16 miljoner euro till kommunerna för att minska undervisningsgruppernas storlek. I förordningen om 4

5 Ministerns svar KK 594/2008 vp Raimo Vistbacka /ps grundläggande undervisning (852/1998) föreskrivs om bildande av undervisningsgrupper för specialundervisning. Undervisningsanordnaren kan även för närvarande besluta om tillräckligt små grupper. Helsingfors den 9 september 2008 Undervisningsminister Sari Sarkomaa 5