Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 1028/2013 vp Koulutussopimuksen käyttöönotto Eduskunnan puhemiehelle Nuorisotyöttömyys on yksi pahimmista nuoria koskevista yhteiskunnallisista ongelmista. Tilastokeskuksen mukaan syyskuussa 2013 työttömiä vuotiaita oli eli 17,9 prosenttia ikäluokasta. Se on 0,9 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuotta aiemmin. Yhdeksi ratkaisuksi nuorisotyöttömyyteen on tarjottu oppisopimuskoulutusta. Se ei ole kuitenkaan yltänyt toivottaviin tuloksiin eikä tavoittanut ensisijaisesti nuoria, vaan uuteen ammattiin kouluttautuvia aikuisia. Tilastokeskuksen mukaan oppisopimuskoulutuksen aloitti vuonna 2011 yhteensä henkilöä, joista 86 oli juuri peruskoulunsa päättäneitä nuoria. Yhteensä peruskoulunsa päättäneitä nuoria oli vuonna Heistä sijoittui toisen asteen ammatilliseen koulutukseen, lukioon ja ei aloittanut lainkaan tutkintotavoitteista opiskelua. Oppisopimuskoulutuksessa yrityksen ja opiskelijan välillä on työsuhde. Siihen liittyy monia hallinnollisia velvoitteita, ja opiskelijalle on maksettava työehtosopimuksen mukaista palkkaa työskentelyajalta, jota on prosenttia koulutuksen kestosta. Tämä on useille yrittäjille liian kallista ja byrokraattisesti työlästä, sillä ammattiin opiskelevan työpanos ei ole verrattavissa ammattilaisen työpanokseen. Suomen yrittäjät on esittänyt ratkaisuksi nuorisotyöttömyyteen ja nuorten syrjäytymiseen niin sanottua koulutussopimusta. Se muistuttaa oppisopimuskoulutusta, mutta aiheuttaa yrityksille vähemmän byrokratiaa ja kustannuksia. Koulutussopimuksessa opiskelijan ja yrityksen välillä ei ole työsopimusta, vaan opiskelija on kirjoilla oppilaitoksessa. Opiskelijalla on oikeus opintotukeen ja muihin opintososiaalisiin etuuksiin, ja hänelle maksetaan pientä korvausta yrityksessä tehdystä työstä. Korvauksen rahoittavat sekä yritykset että oppilaitosten valtionavustus. Koulutussopimus on suunnattu juuri peruskoulunsa tai lukion päättäneille nuorille, joille käytännössä oppiminen sopii paremmin kuin luokkahuonemuotoinen opiskelu. Oppimista tuetaan tarvittaessa ammatillisen oppilaitoksen teoreettisella opetuksella. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta mahdollisuus koulutussopimuksen käyttöönottoon Suomessa selvitetään pikaisesti? Helsingissä 8 päivänä marraskuuta 2013 Mika Niikko /ps Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Mika Niikon /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1028/2013 vp: Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta mahdollisuus koulutussopimuksen käyttöönottoon Suomessa selvitetään pikaisesti? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti opetus- ja kulttuuriministeriö pyrkii vahvistamaan koulutuksen työelämäyhteyksiä sekä työelämä- ja yrittäjyyskasvatusta kaikilla koulutusasteilla. Lisäksi tavoitteena on vahvistaa työpaikalla tapahtuvan opiskelun roolia sekä työvaltaisten oppimisympäristöjen ja opetusmenetelmien käyttöä ja monipuolistaa niiden toteuttamismahdollisuuksia ammatillisessa koulutuksessa. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille todetaan, että työvaltaisia opiskelumenetelmiä ja vaihtoehtoisia koulutusmalleja hyödynnetään (työn ja koulutuksen vuorottelu, koulutusta oppilaitoksessa, oppisopimuksella, näyttötutkintona, työpajassa tai näitä yhdistäen). Lisäksi kehitetään työpaikalla tapahtuvan opiskelun ja oppisopimuskoulutuksen laadunhallinnan välineitä ja menettelyjä. Työpaikalla tapahtuvan opiskelun/oppimisen kehittämistavoitteiden toteuttamiseksi opetus- ja kulttuuriministeriö asetti kolmikantaisen työryhmän , jonka toimikausi kestää asti. Työryhmän nykyinen nimi on Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistusryhmä, jossa on edustus myös koulutussopimusta esittäneestä Suomen Yrittäjät ry:stä. Työryhmän tehtävänä on valmistella oppisopimuskoulutuksen rinnalle nuorille suunnattuna, joustavasti koulutusta ja työtä yhdistävää mallia. Lisäksi työryhmä käsittelee avoimen ammattiopiston/ohjaamo-mallin kehittämistä ja seuraa nuorten aikuisten osaamisohjelman toimeenpanoa. Kyseisessä työryhmässä valmisteltiin keväällä 2013 yhdessä työelämän järjestöjen, koulutuksen järjestäjien, työ- ja elinkeinoministeriön ja opetushallinnon kanssa ehdotukset toimenpiteistä, joilla luodaan nuorten oppisopimuskoulutukseen ennakkojakso, tuetaan joustavia siirtymiä ammatillisesta peruskoulutuksesta oppisopimuskoulutukseen sekä edistetään työpaikalla tapahtuvaa oppimista kokonaisuutena. Työryhmän keväisen esityksen mukaisesti hallitus käsitteli nuorten oppisopimuskoulutuksen tehostamista maaliskuun kehysriihen yhteydessä ja myönsi rahoitusta ehdotusten toteuttamiseen vuosille Työpaikalla tapahtuvan opiskelun kehittämishankkeille myönnettiin 8 miljoonaa euroa ja nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittämishankkeille 17,8 miljoonaa euroa vuosille Osana nuorisotakuun toimia opetus- ja kulttuuriministeriö tukee tällä rahoituksella vuodesta 2014 lukien nuorten työssä oppimista oppisopimuskoulutusta laajentamalla ja kehittämällä oppisopimuskoulutuksen rinnalla nuorille suunnattua joustavampaa koulutusta ja työtä yhdistävää mallia. Toimenpiteet kohdennetaan alle 25- vuotiaille, vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa oleville nuorille. Lähtökohtana on kehittää ammatillista peruskoulutusta kokonaisuutena nykyisen lainsäädännön puitteissa. Ammatillista koulutusta koskeva lainsäädäntö antaa laajat ja joustavat mahdollisuudet hyödyntää työpaikalla 2

3 Ministerin vastaus KK 1028/2013 vp Mika Niikko /ps tapahtuvaa opiskelua eri muodoissaan opiskelijan ja työelämän tarpeet huomioiden. Opetus- ja kulttuuriministeriön käynnistämän nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen tavoitteena on monipuolistaa ei-työsopimussuhteisen työssäoppimisen toteutustapoja ja kehittää työssäoppimisen laatua koulutuksen järjestäjien ja työpaikkojen yhteistyössä. Työpaikalla tapahtuvan opiskelun määrä voi vaihdella työpaikan ja opiskelijalle tutkinnon perusteiden pohjalta määritellyn tarpeen mukaisesti. Edellytyksiä nykyistä laajemmalle työpaikalla tapahtuvan oppimisen hyödyntämiselle osana oppilaitosmuotoista ammatillista peruskoulutusta arvioidaan aikanaan toimialakohtaisesti saatujen kokemusten pohjalta. Tarkoitus on kehittää ja ottaa käyttöön malleja koulutuksen toteuttamiseksi oppilaitosmuotoisen ja oppisopimuskoulutuksen yhdistelmänä. Tavoitteena on myös työssäoppimispaikkojen lisääminen ja työpaikalla tapahtuvan opiskelun ja ohjauksen vahvistaminen. Tästä syystä ei ole tarpeen käynnistää erillisiä koulutussopimusta koskevia kehittämishankkeita. Edellä mainittujen kehittämistavoitteiden edistämiseksi opetus- ja kulttuuriministeriö on lähettänyt kirjeen koulutuksen järjestäjille koskien valtionavustuksista nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi. Päätökset valtionavustuksista pyritään tekemään vuoden 2013 loppuun mennessä. Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 2013 Opetusministeri Krista Kiuru 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 1028/2013 rd undertecknat av riksdagsledamot Mika Niikko /saf: Vad ämnar regeringen göra för att möjligheten att ta i bruk utbildningsavtal i Finland utreds snarast? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Enligt målen för regeringsprogrammet för statsminister Jyrki Katainens regeringsträvar undervisnings- och kulturministeriet efter att stärka utbildningens kontakter till arbetslivet och fostran till företagsamhet och arbetsliv på att utbildningsnivåer. Dessutom är målet att inlärningpå arbetsplatsen samt arbetsinriktade inlärningsmiljöer och undervisningsmetoder ska få en viktigare roll och användas mångsidigare inom yrkesutbildningen.i utvecklingsplanen för utbildning och forskning för åren konstateras att arbetsinriktade studiemetoder och alternativa utbildningsmodeller (arbete och utbildning i intervaller, utbildning vid läroanstalt, genom läroavtal, som fristående examen, i verkstad eller en kombination av dessa) ska användas. Dessutom utvecklas studier på arbetsplatsen och verktyg och metoder för kvalitetskontroll inom läroavtalsutbildning. För att förverkliga utvecklingsmålen för studier/inlärning på arbetsplatsen tillsatte undervisnings- och kulturministeriet en tre parts arbetsgrupp , vars mandatperiodgår ut Arbetsgruppens nuvarande namn är Nuortentyössäoppimis- ja oppisopimusuudistusryhmä (Gruppen för reformering av ungas inlärning i arbete och läroavtal) och där är också Företagarna i Finlandrf,som föreslog utbildningsavtal, är representerade. Arbetsgruppen har till uppgift att vid sidan av läroavtalsutbildning bereda en utbildningsmodell som riktas till ungdomar och flexibelt kombinerar utbildning och arbete. Dessutom behandlar arbetsgruppen utvecklingen av en modell för öppet yrkesinstitut och följer upp verkställigheten av kompetensprogrammet för unga vuxna. I denna arbetsgupp bereddes våren 2013 i samarbete med arbetsmarknadsorganisationerna, utbildningsanordnarna, arbets- och näringsministeriet och utbildningsförvaltningen förslag till åtgärder för att inrättaen förhandsperiod inom läroavtalsutbildningen för unga, stödja en smidig övergång från grundläggande yrkesutbildning till läroavtalsutbildning samt främja inlärning på arbetsplatsen som en helhet. Enligt arbetsgruppens förslag behandlade regeringen en effektivering av läroavtalsutbildning för unga i samband med ramförhandlingarna i mars och beviljade finansiering för genomförande av förslagen för åren För projektet med att utveckla studier som sker på arbetsplatsen beviljades 8 miljoner euro ochför utvecklingsprojekten för läroavtalsutbildning för unga beviljades 17,8 miljoner euro för åren Som en del av ungdomsgarantin stöder undervisnings- och kulturministeriet genom denna finansiering från och med 2014ungdomars inlärning i arbete genom att bygga ut läroavtalsutbildningen och vid sidan av läroavtalsutbildningen utveckla en flexiblare modell för kombination av utbildning och arbete, som riktas till unga. Åtgärderna riktas till ungdomar under 25 år som saknar en examen efter grundskolan. Utgångspunkten är att utveckla den grundläggande yrkesutbildningen som helhet inom ramen för nuvaran- 4

5 Ministerns svar KK 1028/2013 vp Mika Niikko /ps de lagstiftning. Lagstiftningen om yrkesutbildning ger omfattande och flexibla möjligheter att i olika former utnyttja studier som sker på arbetsplatsen med beaktande av de studerandes och arbetslivets behov. Målet för den reform av inlärning i arbete och läroavtal som undervisnings- och kulturministeriet inlett är att införa mångsidigare möjligheter att genomföra inlärning i arbete utan arbetsavtal och att utveckla kvaliteten på inlärning i arbete i samarbete mellan utbildningsanordnarna och arbetsplatserna. Omfattningen av de studier som sker på arbetsplatsen kan varierar enligt det behov som fastställs utgående från arbetsplatsen och examensgrunderna för den studerande. Förutsättningarna för att i större utsträckning använda sig av inlärning på arbetsplatsen som en del av grundläggande yrkesutbildning i läroanstaltsform kommer i sinom tid att utvärderas branschvis på basis av erfarenheterna. Avsikten är att utveckla och ta i bruk modeller för att anordna utbildning som en kombination av utbildning vid läroanstalt och läroavtalsutbildning. Syftet är också att öka antalet platser för inlärning i arbete och stärka studier som sker på arbetsplatsen och handledningen av dem. Av denna orsak är det inte nu nödvändigt att inleda separata utvecklingsprojekt gällande utbildningsavtal. För att främja ovannämnda utvecklingsmål har undervisnings- och kulturministeriet sänt ett brev till utbildningsanordnarna angående statsandelar för verkställande av arbetsinlärnings- och läroavtalsreformen för unga. Målet är att besluten om statsandelar ska fattas före utgången av år Helsingfors den 3 december 2013 Undervisningsminister Krista Kiuru 5