Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 140/2007 vp Konkurssipesään peräytettävät velat Eduskunnan puhemiehelle Takaisinsaannista konkurssipesään annetun lain (758/1991) 10 :ssä säädetään velan maksun peräytymisestä seuraavasti: "Velan maksu myöhemmin kuin kolme kuukautta ennen määräpäivää peräytyy, jos velka on maksettu epätavallisin maksuvälinein tai ennenaikaisesti taikka määrällä, jota pesän varoihin nähden on pidettävä huomattavana. Maksu ei kuitenkaan peräydy, jos sitä voidaan pitää olosuhteet huomioon ottaen tavanomaisena." Saamieni tietojen mukaan konkurssipesän pesänhoitajat tulkitsevat lakia usein niin, että he pyrkivät vaatimaan "velan" maksun peräytymistä lähes kaikenlaisten maksujen osalta. Kun samassa yhteydessä oikeustoimia vaaditaan peräytyviksi eli maksuja palautettaviksi konkurssipesälle, niin pesänhoitajat saattavat "uhkailla" toista, usein "pienempää" osapuolta mahdollisilla oikeudenkäyntikuluilla, jos asia viedään oikeusistuimen ratkaistavaksi. Peräytyväksi maksuksi on pyritty tulkitsemaan esim. pienen siivousalan yrityksen saama summaltaan vaatimaton maksu, jossa on laskutettu konkurssiin ajautunutta yritystä jatkuvaluonteisista siivouspalveluista. Kun tällaisessakin tapauksessa yleisen oikeustajun mukaan olisi selvästi kyse olosuhteet huomioon ottaen tavanomaisesta maksusta, voisi olla tarpeen tarkentaa lakia, jotta tavanomaiseksi luettavat maksut olisi määritelty tarkemmin. Näin voitaisiin välttää riita-asioiden käsittelyä oikeusistuimissa sekä tilannetta, jossa konkurssipesän hoitaja voi "kiristää" "pienempää" osapuolta mahdollisesti maksettaviksi lankeavien oikeudenkäyntikulujen avulla. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko hallituksella suunnitelmia tarkentaa lakia takaisinsaannista konkurssipesään siten, että lain 10 :n tarkoittamat tavanomaiset maksut määritellään lakiin tarkemmin, jotta voidaan välttää niistä aiheutuvien riita-asioiden käsittelyä oikeusistuimissa sekä tilannetta, jossa konkurssipesän hoitaja voi "kiristää" "pienempää" osapuolta peräyttämään vapaaehtoisesti saamansa maksun esim. tavanomaisesta työsuorituksesta mahdollisesti maksettaviksi lankeavien oikeudenkäyntikulujen avulla? Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 2007 Raimo Vistbacka /ps Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Raimo Vistbackan /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 140/2007 vp: Onko hallituksella suunnitelmia tarkentaa lakia takaisinsaannista konkurssipesään siten, että lain 10 :n tarkoittamat tavanomaiset maksut määritellään lakiin tarkemmin, jotta voidaan välttää niistä aiheutuvien riita-asioiden käsittelyä oikeusistuimissa sekä tilannetta, jossa konkurssipesän hoitaja voi "kiristää" "pienempää" osapuolta peräyttämään vapaaehtoisesti saamansa maksun esim. tavanomaisesta työsuorituksesta mahdollisesti maksettaviksi lankeavien oikeudenkäyntikulujen avulla? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Takaisinsaannin tarkoitus on turvata velkojien yhdenvertaisuutta. Takaisinsaannista konkurssipesään annetun lain nojalla voidaan peräyttää oikeustoimi, jolla on esimerkiksi sopimattomasti suosittu velkojaa toisten velkojien kustannuksella, siirretty omaisuutta velkojien ulottumattomiin tai lisätty velkoja velkojien vahingoksi. Lain tarkoituksena on myös toimia ennalta ehkäisevästi niin, että se hillitsee velallista ryhtymästä velkojia loukkaaviin toimenpiteisiin ja velkojia kohdistamasta velalliseen painostusta. Kysymyksessä mainitun 10 :n nojalla velan maksu voidaan peräyttää, jos se on tapahtunut konkurssihakemusta edeltäneiden kolmen kuukauden aikana ja jos velka on maksettu epätavallisin maksuvälinein tai ennenaikaisesti taikka määrällä, jota pesän varoihin nähden on pidettävä huomattavana. Velan maksu ei kuitenkaan peräydy, jos sitä voidaan pitää olosuhteet huomioon ottaen tavanomaisena. Lain säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen (HE 102/1990 vp) mukaan tavanomaisia maksuja ovat esimerkiksi sellaiset liiketoiminnassa suoritetut maksut, joilla ei voida katsoa olevan yhteyttä velallisen maksukyvyttömyyteen ja tulevaan konkurssiin. Velan maksun tavanomaisuutta arvioitaessa on oikeuskäytännössä kiinnitetty huomiota osapuolten väliseen liiketoimintaan ja olosuhteisiin kokonaisuudessaan sekä velkojien yhdenvertaisuuteen (esimerkiksi KKO 1997:174 ja KKO 1998:55). Tavanomaisia maksuja ovat tyypillisesti yrityksen palkat ja vuokrat sekä muut yrityksen juoksevien asioiden hoitoon kuuluvat säännölliset suoritukset samoin kuin verot ja lakisääteiset maksut. Velkasuhteen osapuolten aiemmin noudattamalle tai kyseisellä alalla tyypillisenä pidettävälle maksukäytännölle on annettu merkitystä samoin kuin sille, onko yritys vastaavalla tavalla lyhentänyt myös muiden velkojiensa saatavia. Jos peräytettäväksi vaadittu maksu on kokonaisuutena arvioiden ollut osa tavanomaista liiketoimintaa, myös yksittäistä maksua voidaan pitää tavanomaisena. Jos taas maksu on esimerkiksi tapahtunut sen jälkeen, kun yritykselle on annettu konkurssiuhkainen maksukehotus ja yritykseen on mahdollisesti kohdistettu painostustoimiakin maksun saamiseksi, maksua ei yleensä voida pitää tavanomaisena. Sitä, milloin maksua voidaan pitää tavanomaisena, ei voida laissa määritellä yksiselitteisesti niin, että määrittely johtaisi oikeana pidettävään lopputulokseen silloinkin, kun tapaukset poikkeavat toisistaan olennaisesti. Lisäksi on huomattava, että tavanomaisuuden merkitys voi 2

3 Ministerin vastaus KK 140/2007 vp Raimo Vistbacka /ps olla erilainen säännöksessä mainittujen eri takaisinsaantiperusteiden osalta. Viime kädessä kysymyksen maksun tavanomaisuudesta joutuu ratkaisemaan tuomioistuin. Säännöksen tulkintakäytäntöä on kuitenkin kertynyt jo siinä määrin, että asioista pystytään usein sopimaan ilman tuomioistuinmenettelyä. Konkurssiasiamies valvoo pesänhoitajien toimintaa. Yksittäistapauksessa velkoja tai velallinen, joka pitää pesänhoitajan menettelyä lainvastaisena tai muuten epäasiamukaisena, voi tehdä selvityspyynnön konkurssiasiamiehelle. Konkurssiasiain neuvottelukunta on lisäksi antanut suosituksen, joka koskee hyvää pesänhoitotapaa takaisinsaantiasioiden hoidossa (suositus 9/2004). Hallituksen tarkoituksena ei ole muuttaa takaisinsaannista konkurssipesään annettua lakia siltä osin kuin se koskee velan maksun peräyttämistä. Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 2007 Oikeusministeri Tuija Brax 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 140/2007 rd undertecknat av riksdagsledamot Raimo Vistbacka /saf: Planerar regeringen att precisera lagen om återvinning till konkursbo så att de sedvanliga betalningar som avses i 10 definieras närmare för att undvika dels att tvister om dem förs till domstol, dels att boförvaltaren med hänvisning till eventuella rättegångskostnader "utövar utpressning på den svagare" för att få denne att frivilligt återbetala en betalning som mottagits för t.ex. en sedvanlig arbetsprestation? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Syftet med återvinning är att säkerställa likabehandling av fordringsägarna. Med stöd av lagen om återvinning till konkursbo kan en rättshandling gå åter t.ex. om den på ett otillbörligt sätt har gynnat en viss borgenär framför andra, om gäldenärens egendom genom den har undandragits borgenärerna eller om skulderna har ökats till skada för borgenärerna. Syftet med lagen är också preventivt, dvs. den skall få gäldenären att avstå från åtgärder som kränker borgenären och hindra borgenärerna från att utöva påtryckning på gäldenären. Med stöd av 10 som nämndes i spörsmålet kan betalning av skulden återvinnas om betalningen har skett under de tre månaderna som föregår konkursansökan och om den har gjorts med ovanliga betalningsmedel eller i förtid eller med ett belopp som med hänsyn till boets tillgångar skall anses vara avsevärt. Betalningen går likväl inte åter, om den med beaktande av förhållandena kan anses vara sedvanlig. Enligt lagens förarbeten (RP 102/1990 rd) avses med sedvanliga betalningar t.ex. sådana affärstransaktioner som inte kan anses ha kopplingar till gäldenärens betalningsoförmåga eller kommande konkurs. Vid bedömningen av om en betalning skall betraktas som sedvanlig har man inom rättspraxis fokuserat på affärstransaktionerna mellan parterna och på förhållandena sammantaget samt på likabehandling av borgenärerna (t.ex. HD 1997:174 och HD 1998:55). Typiska sedvanliga betalningar är löner och hyror som företaget betalat och företagets andra regelbundna betalningar för löpande ärenden samt skatter och lagstadgade betalningar. Man har beaktat den betalningspraxis som parterna har iakttagit tidigare eller som kan anses typisk för branschen i fråga samt också tittat på om företaget på motsvarande sätt har betalat av på sina skulder till andra borgenärer. Om den betalning som återkrävs sammantaget har varit att anse som sedvanlig affärsverksamhet, har även enskilda betalningar kunnat betraktas som sedvanliga. Om däremot betalningen har skett efter det att företaget har hotat med konkurs och företaget eventuellt har blivit föremål också för andra påtryckningar, kan betalningen inte betraktas som sedvanlig. Det är inte möjligt att i lagen ta in en sådan entydig definition av sedvanlig betalning som skulle leda till ett resultat som anses rättvist också i de fall där omständigheterna är väsentligt olika. Dessutom bör man observera att sedvanlighet kan ha olika betydelse för de olika återvinningsgrunder som tas upp i lagen. I sista hand blir det domstolens sak att avgöra om en betalning är 4

5 Ministerns svar KK 140/2007 vp Raimo Vistbacka /ps sedvanlig. Vedertagen tolkningspraxis finns dock redan i så stor omfattning att det ofta går att nå en uppgörelse utan rättegång. Konkursombudsmannen övervakar boförvaltarnas verksamhet. I enskilda fall kan en borgenär eller en gäldenär som anser att boförvaltaren har förfarit lagstridigt eller på annat sätt osakligt begära granskning av konkursombudsmannen. Dessutom har delegationen för konkursärenden gett en rekommendation om god boförvaltningssed i återvinningsärenden (rekommendation 9/2004). Regeringen har inte för avsikt att ändra lagen om återvinning till konkursbo till den del den gäller återbetalning av betalning av skuld. Helsingfors den 18 juni 2007 Justitieminister Tuija Brax 5