Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 1200/2010 vp Opettajan ammattinimikkeen suojaaminen Eduskunnan puhemiehelle Opettajan työ on yksi tärkeimmistä ja vaativimmista tehtävistä. Tällä hetkellä opettajan nimike ei ole suojattu, vaan sitä voi käyttää myös kuka tahansa tehtävään kouluttamaton. Opettajan sijaisina toimivat henkilöt eivät monesti ole tehtävään virallisesti päteviä, mutta voivat silti käyttää itsestään opettaja-nimikettä. Tilanne on epäreilu sekä kouluttamattomille opettajina toimiville, joille asetetaan opettajan vaatimukset, että lapsille ja heidän vanhemmilleen, jotka eivät voi olla varmoja opettajan pätevyydestä. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Aikooko hallitus toimia sen puolesta, että opettajan ammattinimike suojataan? Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 2011 Risto Kuisma /sd Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Risto Kuisman /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1200/2010 vp: Aikooko hallitus toimia sen puolesta, että opettajan ammattinimike suojataan? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Perusopetuksen opettajien kelpoisuusvaatimuksista säädetään opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen (986/1998), jäljempänä kelpoisuusasetus, 3 luvussa. Kelpoisuusasetuksessa kelpoisuusvaatimukset määritellään erikseen luokanopettajien, aineenopettajien, oppilaanohjaajien ja erityisopetusta antavien opettajien kelpoisuutena antaa perusopetuslaissa (628/1998) tarkoitettua opetusta. Kelpoisuusvaatimukset koskevat sekä virka- että työsopimussuhteisia rehtoreita ja opettajia koulutuksen järjestäjästä riippumatta. Lainsäädännön lähtökohtana on, että perusopetusta antava opettaja täyttää kelpoisuusasetuksessa säädetyt kelpoisuusvaatimukset. Poikkeuksesta pääsääntöön säädetään kelpoisuusasetuksen 23 :ssä. Sen mukaan opetusta antamaan voidaan väliaikaisesti, enintään vuoden ajaksi, määrätä henkilö, joka ei täytä säädettyjä kelpoisuusvaatimuksia. Tällöin edellytyksenä on, että kyseisellä henkilöllä on riittävä koulutus ja tehtävän edellyttämä taito. Henkilön koulutuksen riittävyyden ja tehtävän edellyttämän taidon arvioi tehtävään ottava viranomainen. Kelpoisuusasetuksen 23 :n mukaan epäpätevä henkilö voidaan määrätä antamaan opetusta yli kuuden kuukauden ajaksi vain, jos tehtävän edellyttämät kelpoisuusvaatimukset täyttäviä henkilöitä ei ole määräystä annettaessa saatavilla tai jos siihen on muu erityinen syy. Näin ollen ennen kuin epäpätevä henkilö voidaan määrätä antamaan opetusta yli kuuden kuukauden ajaksi, tehtävään ottavan viranomaisen täytyy ensin esimerkiksi julistamalla tehtävä haettavaksi selvittää, onko saatavilla kelpoisuusvaatimukset täyttäviä henkilöitä. Voimassa oleva lainsäädäntö antaa oppilaan huoltajille mahdollisuuden saada tieto perusopetusta antavan opettajan kelpoisuudesta. Opettajan valintaa koskevat asiakirjat, joista käy ilmi muun muassa opettajan kelpoisuus, ovat julkisia asiakirjoja. Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) mukaan julkisista asiakirjoista jokaisella on oikeus saada tieto. Jokaisella on myös oikeus seurata opetusta koulussa. Perusopetuslain 19 :n mukaan perusopetuslaissa tarkoitettu opetus on julkista. Opetusministeriö on muun muassa vuosia koskevalla opettajankoulutuksen laajennusohjelmalla pyrkinyt edesauttamaan opettajakelpoisuustilannetta. Vuonna 2010 Tilastokeskuksen keräämien opettajia koskevien tilastotietojen mukaan opettajakelpoisuustilanne on viime vuosina kokonaisuutena tarkastellen huomattavasti parantunut. Esimerkiksi tehtäväänsä kelpoisten lehtoreiden osuus on kasvanut 1,6 prosenttiyksikköä vuoteen 2005 verrattuna. Lehtoreista kelpoisia on vuonna 2010 jo 95,6 prosenttia. Luokanopettajien kelpoisuus on parantunut 4,2 prosenttia ja heidän kohdalla kelpoisuus on nyt 95,2 prosenttia. Erityisopettajien kohdalla pätevyys on kasvanut vuodesta 2005 vuoteen ,1 prosenttia, päätoimisten tuntiopettajien kohdalla parannus on 7,2 %. 2

3 Ministerin vastaus KK 1200/2010 vp Risto Kuisma /sd Voimassa oleva lainsäädäntö antaa opetus- ja kulttuuriministeriön näkemyksen mukaan oppilaan huoltajille riittävän mahdollisuuden saada tietoa ja varmistua perusopetusta antavan opettajan kelpoisuudesta sekä takaa koulutettujen henkilöiden oikeutetusti paremman aseman työmarkkinoilla suhteessa kouluttamattomiin. Nimikkeen suojaamiseen liittyisi olennaisena osana ajantasaisen ja luotettavan henkilörekisterin perustaminen. Tällaisen rekisterin hyötyä ja vaikuttavuutta on arvioitava suhteessa sen perustamisen ja ylläpidon kustannuksiin. Opetus- ja kulttuuriministeriö pyrkii kysymyksen taustalla olevan epäkohdan poistamiseen seuraamalla opettajakelpoisuustilanteen kehitystä ja suuntaa tarvittavia toimenpiteitä kelpoisuustilanteen parantamiseksi. Opetus- ja kulttuuriministeriö ei ole tällä hetkellä valmistelemassa opettajan ammattinimikkeen suojaamista. Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 2011 Opetusministeri Henna Virkkunen 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 1200/2010 rd undertecknat av riksdagsledamot Risto Kuisma /sd: Ämnar regeringen vidta åtgärder för att se till att yrkesbeteckningen lärare skyddas? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Bestämmelser om behörighetsvillkoren för lärare inom den grundläggande utbildningen finns i 3 kap. i förordningen om behörighetsvillkoren för personal inom undervisningsväsendet (986/1998, nedan kallad behörighetsförordningen). I behörighetsförordningen fastställs behörighetsvillkoren separat för klasslärare, ämneslärare, elevhandledare och lärare som meddelar specialundervisning som behörighet att ge undervisning som avses i lagen om grundläggande utbildning (628/1998). Behörighetsvillkoren gäller rektorer och lärare i såväl tjänste- som arbetsavtalsförhållande oavsett utbildningsanordnare. Utgångspunkten i lagstiftningen är att en lärare som ger grundläggande utbildning ska uppfylla de behörighetsvillkor som anges i behörighetsförordningen. Ett undantag från huvudregeln finns i 23 i behörighetsförordningen. Enligt den kan en person som inte uppfyller behörighetsvillkoren förordnas att meddela undervisning interimistiskt för högst ett år. En förutsättning är då att personen har tillräcklig utbildning och den förmåga uppgiften kräver. Den anställande myndigheten bedömer om personens utbildning är tillräcklig och om personen har den förmåga uppgiften kräver. Enligt 23 i behörighetsförordningen kan en icke-behörig person förordnas att meddela undervisning för längre tid än sex månader endast om personer som uppfyller de behörighetsvillkor som uppgiften förutsätter inte står till buds när förordnandet ges eller om det finns andra särskilda skäl till detta. Innan en icke-behörig person kan förordnas att ge undervisning för mer än sex månader ska den anställande myndigheten således, t.ex. genom att förklara uppgiften ledig, ta reda på om personer som uppfyller behörighetsvillkoren står till buds. Gällande lagstiftning ger elevens vårdnadshavare en möjlighet att få information om vilken behörighet en lärare som ger grundläggande utbildning har. Handlingar som gäller val av lärare, av vilka bl.a. lärarens behörighet framgår, är offentliga handlingar. Enligt lagen om offentlighet i myndigheternas verksamhet (621/1999) har var och en rätt att ta del av offentliga handlingar. Alla har också rätt att följa undervisningen i skolan. Enligt 19 i lagen om grundläggande utbildning är den undervisning som avses i lagen om grundläggande utbildning offentlig. Undervisningsministeriet har försökt förbättra lärarbehörighetssituationen bl.a. genom ett program för kvantitativ utvidgning av lärarutbildningen för Enligt den statistik om lärare som Statistikcentralen samlat in för 2010 har lärarbehörighetssituationen som helhet förbättrats betydligt under de senaste åren. Exempelvis andelen lektorer som är behöriga för sin uppgift har ökat med 1,6 procentenheter jämfört med År 2010 var redan 95,6 procent av lektorerna behöriga för sin uppgift. Behörigheten bland klasslärare har förbättrats med 4,2 procent och är nu uppe i 95,2 procent. Under perioden har behörigheten bland speciallära- 4

5 Ministerns svar KK 1200/2010 vp Risto Kuisma /sd re ökat med 5,1 procent. För timlärare i huvudsyssla är förbättringen 7,2 procent. Enligt undervisnings- och kulturministeriet ger gällande lagstiftning elevens vårdnadshavare tillräckliga möjligheter att få information om och bekräftelse på vilken behörighet en lärare som ger grundläggande utbildning har. Dessutom garanterar lagstiftningen att utbildade personer har en berättigat bättre ställning på arbetsmarknaden än de som saknar utbildning. Ett viktigt led i skyddet för yrkesbeteckningen är att det inrättas ett tidsenligt och tillförlitligt personregister. Nyttan av och verkningsfullheten för registret måste bedömas i förhållande till vad det kostar att inrätta och föra det. Undervisnings- och kulturministeriet försöker avhjälpa det missförhållande som ligger till grund för spörsmålet genom att följa hur lärarbehörighetssituationen utvecklas och sätter in behövliga åtgärder för att förbättra den. För närvarande bereder undervisnings- och kulturministeriet inget skydd för yrkesbeteckningen lärare. Helsingfors den 3 mars 2011 Undervisningsminister Henna Virkkunen 5