Pöytäkirjat, viranhaltijapäätökset ja lausunnot

Transkriptio

1 Maakuntahallitus I Pöytäkirjat, viranhaltijapäätökset ja lausunnot 991/81/813/ /81/812/ /81/813/ /81/813/ /81/813/ /81/ /81/812/2008 MH 57 Kainuun maakuntahallinnossa on valmistunut seuraavat kokouspöytäkirjat: - Sosiaali- ja terveyslautakunta Koulutuslautakunta Kainuun ammattiopisto -liikelaitoksen johtokunta Sosiaali- ja terveyslautakunta Viranhaltijapäätökset: (webtallennus-ohjelma pykälöi päätöstyy peittäin, jolloin jokaisella päätöstyypillä on oma py kälänumeroin ti) - maakuntajohtaja Alpo Jokelainen :t 2-4, vs. maakuntajohtaja Kalevi Yliniemi :t hallintojohtaja Kalevi Yliniemi :t 10-23, 3, henkilöstöjohtaja Juha Jääskeläinen.t tiethuoltojohtaja Riitta Remsu :t sairaalainsinööri Pentti Keränen :t 6-24, ravintohuoltopäällikkö Eila Heikkinen 1 - kehittämisjohtaja Jorma Teittinen :t aluekehitysjohtaja Juhani Kärkkäinen 1 - suunnittelujohtaja Hannu Heikkinen :t laskentapäällikkö Irma Kärnä :t toimistopäällikkö Anja Martiskainen :t 6-8, 7 - palkkahallinnon tiiminvetäjä Hilja Helenius 3 - palkkahallinnon tiiminvetäjä Maija Rusanen :t rahoitussihteeri Liisa Moilanen 2 - laskentasihteeri Raisa Heikkinen :t laskentasihteeri Pirjo Heikkinen :t 3-7 Lausunnot: 1) Suunnittelujohtaja Hannu Heikkinen ja suunnittelija Martti Juntunen ovat antaneet Vaalan kunnan kunnanhallitukselle lausunnon koskien lausuntopyyntöä Vaalan keskustaajaman osayleis kaa vas ta. Lau sun non mukaan maakunta -kuntayhtymällä ei ole huo mautet ta vaa osa yleis kaavaan. 2) Suunnittelujohtaja Hannu Heikkinen ja suunnittelija Martti Juntunen ovat antaneet Oulun tiepiirille lausunnon koskien lausuntopyyntöä valtatie 5 ja maanteiden 888 sekä 8881 taajamateiden pa ran ta mi sesta Risti jär vellä. Lausunnon mukaan maakunta

2 -kuntayhtymällä ei ole huomautettavaa ko. tiesuunnitelmaan. 3) Suunnittelujohtaja Hannu Heikkinen ja suunnittelija Martti Juntunen ovat antaneet Oulun tiepiirille lausunnon koskien lausuntopyyntöä tiesuunnitelmasta mt 8882 taajamatien panramisesta Ristijärvellä. Lausunnon mukaan maakunta -kuntayhtymällä ei ole huomautettavaa ko. tiesuunnitelmaan. 4) Suunnittelujohtaja Hannu Heikkinen ja suunnittelija Martti Juntunen ovat antaneet lausunnon Suomussalmen kunnanhal litukselle koskien lausuntopyyntöä Suomussalmen rakennusjärjes tysluonnosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa. Lausunnon mukaan maakunta -kuntayhtymällä ei ole huomautettavaa rakennus järjestysluonnokseen ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan. 5) Maakuntajohtaja Alpo Jokelainen ja suunnittelujohtaja Hannu Heikkinen ovat antaneet seuraavan sisältöisen lausunnon Ratahallintokeskukselle koskien lausuntopyynöä ratahallintokeskuksen toiminta- ja taloussuunnitelmaa vuosille : "Yleistä Kainuun maakunta yhtyy ratahallintokeskuksen näkemykseen siitä, että perusradanpidon ra hoitus on jäänyt merkittävästi jälkeen yhteiskuntataloudellisesti järkevän ja kestävän radanpi don tasosta ja seu rauksena on ollut perusparannustarpeiden kasaantuminen ja korjausvelan lisääntyminen. Rautatielii kenteen asiakkaille tämä on näkynyt mm. palvelutason jälkeen jää neisyytenä ja välityskykypuutteiden aiheuttamana kuljetuskustannusten nousuna. Perusra danpidon rahoitusta tulisi nostaa nykytasolta noin 100 M :lla/vuosi. Rautatieliikenteen ja rataverkon kehittämisessä tulee tunnistaa Itä- ja Pohjois-Suomen erityis olosuh teet ja erityisesti saavutettavuuspuutteet ja kohdistaa sinne tarvittavia kehittämistoi menpiteitä. Maan tasapainoisen kehittämisen sekä Itä- ja Pohjois-Suomen kilpailukyvyn kan nalta on oleellisen tärkeää turvata liikenneyhteydet samantasoisena kuin muualla Suomessa. Rataverkon parantaminen nykyai kaisen ja tehokkaan raideliikenteen edellyttämälle tasolle on em. alueilla valitettavasti vielä alkuvai heessaan. Mahdollisesti useita vuosia kestävä maailmanlaajuinen heikko taloussuhdanne on otollinen ajankohta panostaa maamme rataverkkoon ja samalla parantaa työllisyyttä. Ratahallintokes kuksen tuleekin esit tää mahdollisiin valtion elvytyspaketteihin tasapuolisesti kiireellisiä rata verkon kehittämishankkeita eri puolilta maata. Toiminta ja taloussuunnitelma Valtioneuvoston liikennepoliittisessa selonteossa eduskunnalle (Liikennepolitiikan linjat ja lii kenne verkon kehittämis- ja rahoitusohjelma vuoteen 2020) on alueellista saavutettavuutta ar vioitaessa läh tökohtana pidetty sitä, että nopean henkilöliikenteen rataverkko ulottuu Savon radalla Iisalmeen saak ka. RHK:n toiminta- ja taloussuunnitelmassa nopea rata esitetään päättyväksi kuitenkin Kuopioon (Kuva 30. Terminaalien ja rataverkon tavoitetila, sivu 52). Kai nuun maakunnan näkemyksen mukaan nopea ra taverkko tulee ulottaa kaikkiin maakuntakes kuksiin, koska raideliikenteellä tulee olemaan kasvava rooli maakuntakeskusten välisissä ja niistä pää kaupunkiseudulle suuntautuvissa matkoissa. Savonradalla nopean junalii ken-

3 teen yhteys tulee ulottaa Kajaaniin saakka, sillä Kajaani on jo nyt no pean junakaluston (Pendolino) lähtöasemana. Toiminta- ja taloussuunnitelman sivulla 11 todetaan, että "Valtakunnallis ten ja seutukuntien välisten yhteyksien perustan muodostavat valtakunnal lisesti merkittävät liikenneverkot". Seu tukuntien sijaan tulee kuitenkin pu hua maakunnista, joka on tässä asiayhteydessä oikea määrittely. Kainuun maakunta pitää tärkeänä välityskyvyltään kriittisen Kontiomäki-Oulu rataosan pikais ta paran tamista sillä palvelutason parantaminen ei paranna ainoastaan tavaraliikenteen kulje tustehokkuutta vaan myös henkilöliikenteen palvelutasoa Kajaani-Oulu välillä. Valitettavasti vielä tässäkin toiminta ja taloussuunnitelmassa todetaan, että ns. vähäliikenteis ten rato jen rahoitus- ja korjauspäätökset ovat vielä tekemättä. Liikennepoliittisessa selonteos sa puuhuollon kuljetukset ovat näkyvässä asemassa ja joillekin vähäliikenteisille rataosille on osoitettu rahoitusta ja parannustoimenpiteitä. Lopuille rataosista ei ole kuitenkaan tehty pää töksiä rahoituksesta ja korjaus toimenpiteistä. Rataverkko tulee nähdä kokonaisuutena, jossa vähäliikenteisillä radoilla on maan tavaralii kenteen kuljetusketjuissa ja logistiikassa oma osuutensa. Vähäliikenteisiä ratoja käytetään pääosin puunjalos tusteollisuuden raaka-ainekuljetuksiin tai muihin raskaisiin kuljetuksiin. Ne ovat kytkeytyneet monilta osin metsäteollisuuden kuljetustarpeisiin ja teollisuusyksiköiden, hankinta-alueiden ja kuljetusten suuntautumisen muutoksiin. Kilpailun vapautuminen on osa tulevaa toimintaympäristön muutosta. Tä mä ja kulje tustehokkuuden lisäys sekä käynnissä oleva puunjalostusteollisuuden ra kennemuutos voi vat osaltaan olla aktivoimassa kuljetusten lisäämistä nyt vähäliikenteisiksi määritellyillä rataosilla. Kontiomäki-Ämmänsaari rataosa on tärkeä Ylä-Kainuun alueen ja muualla maassa sijaitse vien tuo tantolaitosten välisille puuraaka-ainekuljetuksille ja tulevaisuudessa mahdollisesti myös kaivannais teollisuuden kuljetuksille. Ylä-Kainuun alueelta on löydetty lupaavia malmi esiintymiä, mutta mahdollinen kaivostoiminta saattaa käynnistyä tarvittavien selvitysten jäl keen vasta vuoden kuluttua. Rautatieyhteys on kaivostoiminnan kuljetuksille välttämä töntä. Pesiökylä-Taivalkoski radan purkamis ta koskevaan esitykseen Kainuun maakunta suh tautuu varauksellisesti tulevaisuuden mahdollisuuk sien (mm. kaivosteollisuuden kuljetukset, bioenergiakuljetukset), aluekehityksen muutoksen ja mm. rautatieliikenteen kilpailun vapautu misen taitekohdassa. Rataosan purkaminen heikentäisi oleellisesti kaivostoiminnan käynnis tämisen edellytyksiä Ylä-Kainuun alueella ja sillä olisi välillisesti mittavia ne gatiivisia aluekehi tysvaikutuksia koko maakunnalle ja jopa laajemmallekin alueelle. Rataosa on myös merkittä vä Taivalkosken kunnalle, jonka elinkeinoelämän kehittyminen nojaa metalli-, puu- ja matkailuelinkeinoihin. Kainuun maakunnan mielestä tälle purettavaksi määritellylle rataosalle tulee varata riittävä jatkoaika pitkän aikavälin kehittämistoimien suunnittelua ja aloittamista varten. Rataosaa ei tässä vaiheessa tule lyhytnäköisesti purkaa ja Vääkiön ratasillan uudelleen ra kentamiseen tulee varautua." 6) Maakuntajohtaja Alpo Jokelainen ja suunnittelujohtaja Hannu Heikkinen ovat antaneet seuraavan sisältöisen lausunnon liikenne- ja viestintäministeriölle, koskien lausuntopyyntöä joukkoliikennelakiluonnosta, hallituksen esitys : "Kainuun maakunnan -kuntayhtymä joukkoliikenteen toimijana Kainuun maakunta -kuntayhtymä vastaa vuoden 2005 alussa käynnisty-

4 neen Kainuun hallin tokokeilun myötä maakuntaliitoille kuuluvien tehtävien ohella sosiaali- ja terveydenhuollon sekä toisen asteen koulutuksen järjestämisestä Kainuussa. Hallintokokeilun käynnistymisen myötä Kainuun maakunta -kuntayhtymä otti vastatakseen lisäksi Kainuussa linjaliikennet tä täydentävän ostetun runkoliikenteen suunnittelun ja hankkimisen. Osto liikenteen kilpailuttami sen hoitaa edelleen Oulun lääninhallitus Kai nuun maakunta -kuntayhtymän antamien ohjei den mukaan. Kainuuseen laadittiin vuoden 2004 aikana tiiviissä yhteistyössä Kainuussa joukkoliikennettä harjoitta vien yrittäjien, kuntien ja lääninhallituksen kans sa lähivuosien rahoitusmahdollisuuk siin perustuva Kainuun runkoliiken teen kehittämissuunnitelma. Kehittämissuunnitelmassa on määritetty run koliiken teen palvelutasotavoitteet. Palvelutasotavoitteiden määrittelyllä on pyritty varmistamaan asukkaiden tasapuolinen kohtelu eri puolella Kainuu ta. Yhdessä sovituilla palvelutasotavoitteilla on määritetty ta voitetila, johon pääsemiseksi on suunniteltu erilaisia joukkoliikenteen ja henkilökuljetus ten kehittämis toimenpiteitä. Kehittämissuunnitelman tar koituksena on ol lut, että liikenteen ostot kohdistetaan ensi sijaisesti palvelutasotavoitteiden mukaista tarjontaa toteuttavien vuorojen ostamiseen. Runkoliiken teen ke hittämissuunnitelma sisälsi toimenpideohjelman vuosille Kehittämissuunnitelmaa tarkistetaan parhail laan ja se tulee sisältämään mm. palvelutasotavoitteet ja toimenpideohjelman vuo sille Joukkoliikennepalvelujen kehittämiseksi ja yhteistyön lisäämiseksi Kainuun maakuntahallitus perusti vuoden 2005 alussa henkilökuljetusten työryhmän, joka kokoontuu keskimäärin 4 kertaa vuodessa käsittelemään joukkoliikenneasioita. Työryhmässä ovat edustettuina Kai nuun maakunta -kuntayhty mä, Kainuun kunnat, Oulun lääninhallitus, Kela, Linja-autoliitto se kä Taksiliitto. Kainuun maakunta -kuntayhtymä perusti vuoden 2008 alusta lukien orga nisaatioonsa Kulje tuspalvelut -yksikön, jonka tehtävänä on keskitetysti hoitaa kuntayhtymän palvelutoimintaan liittyvä henkilökulje tusten järjestely. Kuljetuspalvelut -yksikkö suunnittelee ja kilpailuttaa yh dessä maakunta -kuntayhty män hankintatoimiston kanssa palveluliikenteen Kainuun alu eella. Tällä toiminnalla pyritään turvaa maan mm. palveluliikenteen taso, saatavuus ja jatkuminen Kainuun alueella. SHL ja VPL perusteella myön nettyjä matkoja yhdistellään ns. asiointimat koiksi, jolloin yhteistyötä teh dään myös koululaiskul jetuksia järjestävien peruskuntien kanssa. Joukkoliikenteen peruspalvelutaso on toteutunut Kainuun maakunnan alueella suhteellisen hyvin muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Tulevaisuuden näkymät joukkoliikenteen jär jestämiselle ovat huolestuttavat joukkoliikenteen kustannuskehityksen ja matkustajamäärien vähenemisen vuoksi eri tyisesti maaseudun joukkoliikennevuoroissa. Itsekannattavaa liiken nettä täydentävään runkoliiken teen ostoihin varatut määrärahat (valti-on rahoitus) eivät enää vastaa kustannusten nousua. Niiltä osin kuin maakunnan rahoi-tus ei riitä tarpeellisen liiken teen hankintaan, kuljetusten järjestämisvastuu ja kustannuk-set siirtyvät kunnille tai liikenne lakkautuu. Tulevaisuuden joukkoliikennepalvelujen järjestämisessä oleellisia asioita ovat ostopalveluun varatta vat määrärahat ja matkojen yhdistelyn sekä kutsuohjatun liikenteen kehittyminen. Maakunnan tasa puolisen kehittämisen kannalta on tärkeää, että joukkoliikennemahdollisuu det ja peruspalveluta so turvataan kaikkialla maakunnan eri osissa. Yleistä joukkoliikennelakiluonnoksesta

5 Jotta nykyisen tasoiset ja hintaiset joukkoliikennepalvelut voidaan ylläpitää, tarvitaan myös tu levai suudessa julkista tukea valtiolta ja kunnilta. Valtion ja kuntien välisiin rahoitusosuuksiin ei tässä yh teydessä tulisi tehdä muutoksia. Valtion tulee turvata kysyntäpohjainen haja-asu tusalueiden perus palvelutason mukainen palvelu koko maassa. Sen ylimenevän palveluta son ja lipunhintojen alennus ten tukeen voivat mahdollisuuksiensa mukaan osal listua myös kun nat. Nykyinen taloustilanne ei tosin mahdollista kuntien joukkoliikenteen määrärahojen nos tamista ja uusien velvoitteiden asetta mista, sillä jo nykyisenkin tilanteen säilyttäminen voi tuottaa suuria vai keuksia. Joukkoliikennelain tavoitteeksi kirjattu kulkutapaosuuden kasvattaminen edellyttää, että val tion liiken nehallinnon johdolla toteutetaan valtakunnallisesti yhteensopivat lippu- ja rahastus- sekä informaatio järjestelmät. Joukkoliikennelain valmistelua voi aiheellisesti kritisoida. Valmistelu on tehty kiireellä ja nyt la kiluon noksen ollessa lausuntovaiheessa eivät lau suntopyyntöasiakirjat sisällä tarpeellisia tie toja, jotta lau sunnon antajat voi sivat ottaa tosiasiallisesti kantaa lakiluonnokseen ja sen vai kutuksiin. Lau suntopyynnön liitteenä olevassa vaikutusten arviointiraportissa todetaan kin, et tä se on alustava taloudellis ten vaikutusten suuntaviivoihin keskitty vä raportti ja varsinainen taloudellisten vaikutusten raportti valmistuu hel mikuussa Alustava vaikutusten arviointi raportti sinällään ansiokkaas ti selkeyttää varsin vaikeaselkoista lakiluonnosta. LVM on asettanut työryhmän uudistamaan joukkoliikenteen julkista rahoitusta ja työryhmän toimikau si kestää helmikuun 2009 loppuun. Valitettavasti joukkoliikenteen järjestämisen kan nalta oleellinen rahoitusjärjestelmä ei myöskään ole käytettävissä lausuntopyynnön aikatau lussa, sillä oleellista olisi tietää mm. se, miten määritellään valtion rahoitukseen kuuluva joukkoliikenne, mikä on valtion ja kun tien työjako ja kustannusten jakoperusteet palvelujen järjestämisessä ja kehittämisessä. Lakiluonnos Palvelutason määrittely tulee laissa korvata sanalla palvelutasotavoitteet. Palvelutasoa ei voi da mää ritellä ennen rahoituksen varmistumista (valtio ja kunnat). Palvelutasotavoitteiden tu lee olla realistiset ja rahoitusmahdollisuuksiin perustuvia. Joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet ja strategiset suunnitelmat joukkoliikenteen palveluis ta ja nii den toteuttamisen rahoitustarvearviot tulee tehdä viranomaisten, maakuntien liittojen ja kuntien yh teistyössä eli myös paikallinen ja alueellinen näkökulma riittävästi huomioiden. Kuntien tulee saada vaikuttaa oman alueensa palvelutasoon ja rahoitusosuuteensa. Valmis telussa tulee kuulla liikenteen harjoittajia, palvelun käyttäviä asiakkaita ja muita osallisia. Suunnittelun periaatteita on täydennettävä eri liikenteiden yhteensovittamiseksi ja eri toimi joiden työnjakoa ja yhteistyövelvollisuutta vielä koros tettava ja selkeytettävä. Täydennykset ja muutokset tulee tehdä tarvittaviin lain kohtiin, mm. 4, 5 ja 6 :iin. Lakiluonnoksen yksityiskohtaisissa perusteluissa todettu maakuntaliittojen rooli palvelutason määrit telyssä ja joukkoliikenteen tarpeen huomioon ottamisesta maankäytön ja kaavoituksen suunnittelussa on tarkoituksenmukaista ja niiden toimialaan soveltuva. Markkinahäiriöihin liittyvän sääntelyn osalta Kainuun maakunta pitää hyvin epätodennäköi senä sitä, että tuetun liikenteen rinnalle tulisi Kainuun alueella markkinaehtoista liikennettä kilpailemaan samas ta liikenteestä. Mi käli

6 Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus: yhteysvälillä on olemassa markkinaehtoista liiken nettä, ei siihen ole tarkoituk senmukaista tieten tahtoen sijoittaa tuettua liikennettä. Lakiluonnoksen siirtymäsäännöt tulee tarkistaa ja loppuvuoden 2009 toiminnalle tarvitaan selkeät oh jeet, jotta lippujärjestelmät saadaan säily mään asiakkaille päin mahdollisimman hyvinä hallintomallin tarkistamises ta huolimatta. Siirtymäsäännöillä ei saa sitoa liian pitkäksi ajaksi kuntien toimintaa ja ra hoitusta. Aluehallinnon uudistuksen myötä syntyvälle uudel le hallinnolle ja kunnille on kuitenkin va rattava riittävä aika muutoksiin so-peutumiseen mm. osaamisen lisäämisen ja tietovarannon hankki misen vuoksi. Joukkoliikennelain vaikutusarviointi Vaikutusarvioinnissa esitetään useita tärkeitä huomioita, jotka tulee ottaa huomioon lain jat kovalmis telussa, esimerkkinä seuraavat: - lakiluonnos jättää toimivaltaisille viranomaisille huomattavaa harkin tavaltaa joukkoliikennepalveluiden järjestämisessä. Tämä asettaa haasteita lain jatkovalmis telulle ja myöhem min riittävää ohjeistusta, jotta harkintavallan tasapuolinen käyttö ja sovelta minen turvataan koko maan alueella. - lakiluonnoksessa mainituissa käyttöoikeussopimuksissa on monia niiden sisältöön ja kilpailutukseen liittyviä tekijöitä ja myös epävar muuksia, joiden tosiasialli sia käytännön vaikutuksia on vaikea arvioida. Li säksi vaikutusarvioinnissa todetaan, että käyttöoikeussopimuksiin liittyvät tekijät tulisi ratkaista ennen lainsäädännön käyttöönottoa ja samalla tulisi varmistua siitä, että toimivaltaiset viranomaiset ymmärtävät vaihtoehdot lin ja-autopalveluiden järjestämiseen ja niiden käytännön toteutuksen vaa timat seikat." 7) Maakuntajohtaja Alpo Jokelainen ja suunnittelujohtaja Hannu Heikkinen ovat antaneet lausunnon Pohjois-Pohjanmaan liitolle koskien lausuntopyyntöä Pyhäjoen kunnan ja Raahen kau pungin alueella sijaitsevan Hanhikiven ydin voi ma maa kun ta kaavan luonnos ta. Lausunnon mukaan maakunta -kuntayhtymällä ei ole huomautettavaa ko. luonnokseen. Lisätietoja asiasta antaa hallintojohtaja Ka levi Yliniemi puh tai sähkö postitse etunimi.sukunimi@kainuu.fi. Maakuntahallitus päättää, ettei viranhaltijapäätöksiä ja pöytäkirjoihin merkittyjä päätöksiä oteta maakuntahallituksen käsiteltäväksi sekä merkitsee annetut lausunnot tiedoksi. Hyväksyi.