Terveydenhuollon priorisointi 2013: suomalainen palveluvalikoima Liisa-Maria Voipio-Pulkki Johtaja, STM /terveyspalveluryhmä

Transkriptio

1 Terveydenhuollon priorisointi 2013: suomalainen palveluvalikoima Liisa-Maria Voipio-Pulkki Johtaja, STM /terveyspalveluryhmä Kuntamarkkinat

2 Mitä priorisointi on? Hanasaaren konsensuskokous 1999: Tavoite: Luoda sellainen terveydenhuolto, jossa vallitsee paras mahdollinen tasapaino palvelujen tarpeen ja niiden saatavuuden välillä Tarkoitus: Terveyteen vaikuttavien hoitokäytäntöjen luominen ja sopiminen siitä, miten tarpeellisiksi arvioidut palvelut jaetaan oikeudenmukaisesti Kaikki ne pyrkimykset, joiden tarkoituksena on tietoisesti ohjata terveyspalvelujen käyttöä ja vähentää vähiten vaikuttavien ja tehottomien hoitojen käyttöä (Ryynänen ym. 1999)

3 Potilasdirektiivi ja priorisointi -??? 1. Help patients to exercise their rights to reimbursement for healthcare received in another EU country 2. Provide assurance about safety and quality of cross-border healthcare 3. Establish formal cooperation between health systems 3

4 Miksi rajat ylittävä terveydenhuolto käynnisti uudelleen keskustelun priorisoinnista? Sovelletaan yleisesti EU- ja Eta-alueen terveyspalveluihin riippumatta siitä, miten ne on järjestetty, tarjottu tai rahoitettu Poikkeukset: elinsiirrot, pitkäaikaishoito, julkiset rokotusohjelmat Potilaan vapaa oikeus hakeutua hoitoon mihin tahansa EUalueella: ennakkoluvan pitäisi olla poikkeus Potilaan oikeus samansuuruiseen korvaukseen hoitokustannuksista kuin vastaavasta hoidosta olisi potilaan kotimaassa maksettu: ns. 5. malli (sava+poikkeus) Vain sellainen hoito on korvattava, joka on potilaan kotimaassakin korvattavaa: palveluvalikoima rajaa vastuun Lähtökohtana on, että potilas maksaa hoitokustannukset aina ensin itse ja hakee jälkikäteen korvausta hoitokuluista omasta maastaan Hoitoa annetaan aina hoidonantajavaltion lainsäädännön mukaisesti (myös potilasvahinkojärjestelmät) Direktiivi ei velvoita korvaamaan matkakustannuksia

5 Vain sellainen hoito on korvattava, joka on potilaan kotimaassakin korvattavaa Edellyttää kansallisen palveluvalikoiman määrittelyä, jotta tiedetään minkälaisen ulkomailla annetun hoidon kustannuksista potilas on oikeutettu korvaukseen Palveluvalikoiman määrittely on käytännössä valtion (ainoa) keino rajata kustannusvastuuta; valikoimasta poissuljettua hoitoa ei tällöin kuitenkaan saa olla tarjolla kotimaassakaan julkisen terveydenhuollon järjestämänä/tukemana Sama palveluvalikoima kotimaassa ja rajat ylittävässä terveydenhuollossa EU-tuomioistuimen oikeuskäytäntö: jos palveluvalikoima on liian yleisellä tasolla määritelty, valtio helposti katsotaan korvausvelvolliseksi, jos potilas hakee tietyn spesifin hoidon toisesta jäsenmaasta

6 Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä..." Suomen perustuslaki (731/99), momentti On ensin päätettävä, onko x arvokasta ja onko p riittävä. Demokratia edellyttää hyviä prosesseja, joita noudatetaan. Siksi tarvitaan uusi keskustelu- ja päätöksentekojärjestelmä: kirjaviisaus ja kokemus, päättäjät ja kansalaiset yhdessä koko ajan

7 Palvelukorityöryhmän linjaukset: nykytila Suomalaista terveydenhuollon palveluvalikoimaa ei nykyisin ole yksityiskohtaisesti määritelty. Ei ole määritelty, mitä hoidolla Suomessa tarkoitetaan tai mitä se sisältää. Määrittelymekanismeja on lainsäädännössä ja käytännön toiminnassa, asiaa on myös tutkittu. Rokotusohjelmat, seulonnat, yhtenäiset hoidon perusteet, lääkkeiden viitehinnat, käypä hoito Suomalaisen terveydenhuollon toiminnan on perustuttava arvioituun tieteelliseen näyttöön sekä hyviin hoito- ja toimintakäytäntöihin.

8 Jtk: määrittelyprosessi Palveluvalikoiman sisällöstä tulee päättää kansallisella tasolla. On määriteltävä prosessi, jolla palveluvalikoiman sisällöstä päätetään. Päätöksenteon on oltava julkista, määriteltyä ja yleisesti hyväksyttyihin periaatteisiin perustuvaa. Päätöksentekoprosessin tulee johtaa palveluvalikoimaan, jossa tasapainoisesti ilmentyvät oikeudenmukaisuus, tarpeenmukaisuus, tasapuolisuus ja kustannusvaikuttavuus. Päätöksentekoprosessi riippuu siitä, minkä tyyppiseen palveluvalikoiman rakenteeseen (määrittelyyn) päädytään.

9 Ehdotukset Suomalaisen terveydenhuollon palveluvalikoima Suomessa on yksi yhtenäinen selkeästi määritelty palveluvalikoima, jota sovelletaan yhtenäisin ja yhdenvertaisin perustein kaikessa julkisesti järjestetyssä tai rahoitetussa terveydenhuollossa. Palveluvalikoimaan kuuluu kaikki lääketieteellisesti ja hammaslääketieteellisesti perusteltu potilaan terveydentilan edellyttämä hoito ja tutkimus. Lisäksi voidaan määritellä hoitoja, jotka eivät kuulu suomalaiseen palveluvalikoimaan tai jotka pitäisi siitä poistaa. Joidenkin sairauksien ja hoitomuotojen osalta palveluvalikoimassa määritellään yksityiskohtaisemmin tietyn hoitomuodon sisältyminen palveluvalikoimaan tai hoitomuodon rajaaminen tietyille potilasryhmille.

10 Ehdotukset Palveluvalikoiman sisältö Ydinsisältönä on yleisluontoinen määritelmä lääketieteellisesti ja hammaslääketieteellisesti perustellusta potilaan terveydentilan edellyttämästä hoidosta. Palveluvalikoiman tulee olla sopusoinnussa käytössä olevien kansallisten voimavarojen kanssa. Palveluvalikoimassa voitaisiin määritellä lisäksi myös hoitoja, jotka eivät kuulu suomalaiseen palveluvalikoimaan (poissuljenta) tai jotka pitäisi siitä poistaa. Pohjana yksityiskohtaiselle määrittelylle ovat arvioituun tieteelliseen näyttöön perustuvat hoitosuositukset ja katsaukset sekä niihin perustuvat yhtenäiset hoidon perusteet. Aluksi yleisluontoinen palveluvalikoima ajan myötä jatkuvasti täydentyisi ja täsmentyisi.

11 Palveluvalikoima HE:ssa laiksi rajat ylittävästä terveydenhuollosta Perustuu e.m. työryhmän ehdotuksiin Potilasdirektiivin kansallinen toimeenpano edellyttää palveluvalikoiman määrittelyä Valikoimaa sovellettaisiin yhtenäisin ja yhdenvertaisin perustein kaikessa julkisesti järjestetyssä tai rahoitetussa terveydenhuollossa Stm:n yhteyteen perustettaisiin uusi, pysyvä ja laajapohjainen toimielin; kustannuksista vastaa valtio Neuvosto, sihteeristö ja asiantuntijoiden verkosto; 4-v. kausi Ei yksittäisiä potilaita koskevia päätöksiä Ei muutoksenhakuoikeutta

12 Palveluvalikoima HE:ssa laiksi rajat ylittävästä terveydenhuollosta (jtk) Vaikutusarviointi: määrittelyn odotetaan johtavan palvelutarjonnan yhdenmukaistumiseen ja siten yhdenvertaisuuden lisääntymiseen (julkinen/yksit.) Teknisesti tulisi terveydenhuoltolakiin valikoima perustuu voimassa oleviin säädöksiin voidaan ottaa kantaa myös siihen, mikä ei kuulu valikoimaan myös voimavarat on huomioitava > hintatason kohtuullisuus riittävyys: edellytykset toimia yhteiskunnan täysivaltaisena jäsenenä; syrjimättömyys (esim. harvinaiset sairaudet) yksilöllinen hoidon tarpeen arviointi säilyy ammattihenkilöillä poikkeustilanteissa palveluvalikoimasta voidaan poiketa riippumaton toimielin tekee valikoimaa koskevat päätökset

13 Paras ulkoinen näyttö Käypä hoito Uusien menetelmien Lääkehoidon hallittu kehittämiskeskus käyttöönotto ROHTO HALO Kiireettömän hoidon kriteerit Fimea Lääke-HTA Lääkärin tietokannat Menetelmäarviointi Finohta Kansallinen terveyshanke Sähköinen potilaskertomus Ydintiedot EBMeDS Sähköinen päätöksentuki Neuvova potilaskertomus ----? s 2012 Lähde: Minna Kaila, TF 2012 Tilastot & rekisterit

14 Näkökulmia lähiajan priorisointikeskusteluun Tulevaisuuden potilas ei ole hallintoalamainen vaan aktiivinen, vaativa ja maksukykyinen hyvinvointipalveluiden kuluttaja ainakin osa heistä, ja tiettyyn rajaan asti Millaiset kustannukset potilaalle/yhteiskunnalle ovat hyväksyttäviä? maksukattokeskustelu; palvelusetelit vakava sairaus köyhyyden aiheuttajana Nimikkeiden priorisoinnista pitäisi siirtyä heikoimmassa asemassa olevien palveluiden ensisijaistamiseen heidän omista tarpeistaan käsin posterisoinnista aktiiviseen priorisointiin Oikeudenmukaisuuden kokemus ja luottamus avun saamiseen tarvittaessa => veronmaksuhalukkuus vaikuttavuuden ja kohtuullisuuden mittarit tarvitaan Fokus vaikuttamattomasta hoidosta luopumiseen, potilasturvallisuuteen ja hukan vähentämiseen