Kaavoituskatsaus 2017 Hyvinkään kaupunki - Kaavoitus

Transkriptio

1 Kaavoituskatsaus 2017 Hyvinkään kaupunki - Kaavoitus

2 Yhteystiedot: Anitta Ojanen kaavoituspäällikkö puh Hannu Lindqvist yleiskaavasuunnittelija puh Postiosoite: Hyvinkään kaupunki, Kaavoitus PL 21, Hyvinkää Käyntiosoite: Suutarinkatu 2 D, III kerros Sähköpostit ovat muotoa: etunimi.sukunimi@hyvinkaa.fi Julkaisija: Hyvinkään kaupunki, kaavoitus Taitto: Marja-Leena Suodenjoki, Niko Kostia Etukannen kuva Niko Kostia: Hitsaajat-patsas, kirjastoaukio, Hämeenkatu. Takakannen kuva: Asemanpuisto, Rautatienkatu. Mika Ahonen kaava-arkkitehti puh Charlotta Tanner kaavasuunnittelija puh Elina Joutsen kaavasuunnittelija puh Veera Seppälä kaavasuunnittelija puh Janne Oittinen kaavasuunnittelija puh Satu Laaksonen kaava-avustaja puh Marja-Leena Suodenjoki kaava-avustaja puh Virpi Sotka kaava-avustaja puh Olemme myös Facebookissa: facebook.com/hyvinkaakaavoittaa

3 Sisällys Kaavoituskatsaus Hyvinkään kaupunki 1 ALKUSANAT 4 Kaavoituksen uudet tuulet 5 2 KAAVOITUSPROSESSI Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmä Vuorovaikutus 10 3 KAAVOITUKSEN TAVOITTEET Lähtökohdat ja kehitysnäkymät Ympäristön parantaminen kaavoja uudistamalla Asemakaavojen ajantasaisuus Asuntotuotantotavoitteet 14 Asuntotonttivaranto Yritystoimintaa palvelevat kaavoitushankkeet Keskustan kehittämisen lähtökohdat ja tavoitteet 15 Ydinkeskustan kehittämissuunnitelma 15 4 ASEMAKAAVAT Vuonna 2016 voimaan tulleita asemakaavoja Vuoden 2017 asemakaavahankkeita 18 Metsäkalteva 18 Kravunlaakso II (1), vireillä 19 Metsäkallio (2), vireillä 19 Metsäkaltevan keskusta (3), vireillä 19 Hangonsilta 20 Hangonsillan asuinalueet (4-6), vireillä 20 Keskuslukio, päiväkoti ja liikuntapuisto (4-6), vireillä 20 Kalevankadun varren työpaikka-alueet (4-6), vireillä 20 Täydennysrakentamiseen liittyvät kaavahankkeet 22 Kruununpuisto (7), vireillä 22 Koritsoonin alue (8) ja keskustan liikennejärjestelyt (9), tulossa vireille 22 Musiikkiopisto, kortteli 520 (10), vireillä 23 Sveitsi-Härkävehmas (11), tulossa vireille 23 Härkävehmas, kortteli 770 (12), vireillä 23 Salonkatu-Pappilankatu, kortteli 528 (13), vireillä 24 Urakansuun alue (14), tulossa vireille 24 Kainonkuja, kortteli 1743 (15), tulossa vireille 24 Marjamäenkadun alue (16), vireillä 24 Kenttäkadun päiväkoti, kortteli 113 (17), vireillä 24 Salonkatu-Uudenmaankatu-Hyvinkäänkatu, osa kortteleita 516 ja 517 (18), tulossa vireille 24 Yli-Anttilantie, kortteli 1127 (19), vireillä 25 Pavinmäen palvelukeskus, kortteli 3270 (20), tulossa vireille 25 Karsikkotie, kortteli 1618 (21), vireillä 25 Jussilankatu 2-4, kortteli 1024 (22), vireillä 25 Työpaikka-alueet 26 Sahanmäki, Niinistönkatu, Varastokatu ja Kaapelikatu, kortteli 830 (23), vireillä 26 Kapulan jätteidenkäsittelyalue (24), vireillä 26 Kallionopon laajennus (25), tulossa vireille 26 Beckhoff Automation Oy, kortteli 2301 (26), vireillä 26 Muut keskustaajaman asemakaavahankkeet 26 Åvik ja entinen maaseutuopisto (Hyria) (2), vireillä 26 Sonninmäki (28), tulossa vireille 26 Vireillä olevat tai vireille tulevat asemakaavat kartta 27 5 MAASEUTUALUEET 28 Kytäjän kirkon seutu (29), vireillä 29 Kytäjän kartanon maatalouskeskuksen alue (30), vireillä 29 Keimonniemen ranta-asemakaava (31), vireillä 29 6 YLEISKAAVAT 30 Palopuron osayleiskaava (32), vireillä 31 Sveitsin-Härkävehmaan osayleiskaava (33), vireillä 31 Radanvarren maankäytön kehittämissuunnitelma (34), tulossa vireille 32 Vireillä olevat tai vireille tulevat yleiskaavat sekä keskustaajaman ulkopuoliset asemakaavat kartta 33 7 RAKENNUSKIELLOT JA TOIMENPIDERAJOITUKSET 34 Rakennuskieltoalueet kartta 35 8 SUUNNITTELUTARVEALUEET JA POIKKEAMINEN Suunnittelutarvealue Poikkeaminen 37 Poikkeamispäätökset asemakaava-alueella 37 Poikkeamispäätökset asemakaava-alueen ulkopuolella 37 9 KAAVAMUUTOKSIA JA LUPAPÄÄTÖKSIÄ KOSKEVAT MAKSUT JA KÄYTÄNNÖT Asemakaavat ja asemakaavamuutokset 39 Kuulutuskustannukset 39 Korvauksen suorittaminen Maankäyttösopimusmenettely Poikkeamis- ja lohkoamisluvat sekä suunnittelutarveratkaisut 40 Ote Sveitsin alueen asuinrakentamisen ideakilpailun voittajatyöstä 41 3

4 1 Alkusanat 4 Hyvinkään keskusta

5 Kaavoituskatsaus Hyvinkään kaupunki Kaavoituksen uudet tuulet Edessäsi on uudistunut kaavoituskatsaus. Haluamme kertoa kaavoituksen kuulumisista, vireillä olevista ja vireille tulevista kaavahankkeista entistä selkeämmin ja houkuttelevammin. Uudisrakentamisen painopiste on kuluvana vuonna ollut Metsäkaltevassa, jossa omakotitalojen rinnalle ovat nousemassa ensimmäiset kerrostalot Kravunarkunkadun varteen. Hangonsillan alueen ensimmäinen asemakaava on valmistumassa ja alueen toteuttaminen on alkamassa. Palopuron osayleiskaavatyössä tutkitaan uuden asemanseudun rakentamista Hyvinkään laajentamiseksi etelään. Sveitsi Härkävehmaan alueella yleiskaavan ja sen jälkeen asemakaavan muutoksella tuetaan alueen matkailullista kehittämistä ja selvitetään asuinrakentamisen mahdollisuuksia. Osallistuminen ja vuorovaikutus on keskeinen osa kaavoitustyötä. Perinteisten kuulemismenettelyjen ja esittelytilaisuuksien lisäksi Hyvinkäällä on käytetty sähköisiä karttakyselyjä ja järjestetty työpajoja asukkaiden ja muiden toimijoiden kanssa. Esimerkiksi Sveitsi Härkävehmaan alueen suunnittelun tueksi saatiin uusilla menetelmillä satoja ideoita, kommentteja ja parannusehdotuksia. Suunnittelun ja vuorovaikutuksen tueksi on aloitettu Hyvinkään 3D-kaupunkimallin rakentaminen. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa päästään tutkimaan suunnitelmia virtuaalisesti niiden oikeassa ympäristössä, kaduilla kävellen tai esimerkiksi uuden asunnon parvekkeelta. Hämeensilta, Hopealyhty Niko Kostia 5

6 2 Kaavoitusprosessi 6 Kauppakeskus Willa, valmistunut Hämeenkadun ja Kauppalankadun risteys Niko Kostia

7 2 - Kaavoitusprosessi Kaavoituskatsaus Hyvinkään kaupunki Uudenmaan liitto laatii ja hyväksyy Kunta laatii ja hyväksyy Maakuntakaava 2.1 Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmä Maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen alueidenkäytön suunnittelujärjestelmään kuuluvat maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava. Valtioneuvoston hyväksymät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat kaavojen laadintaa. Hyvinkään alueella maakuntakaavoituksesta vastaa Uudenmaan liitto. Yleis- ja asemakaavoista päättää Hyvinkään kaupunki. Kuntien kaavoitusta Uudellamaalla ohjaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus. Muutoksenhakuviranomaisena yleis- ja asemakaava-asioissa on Helsingin hallinto-oikeus. Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen suuntaviivat ja periaatteet. Maakuntakaava on ohjeena yksityiskohtaisempia kaavoja laadittaessa. Maakuntakaava ei ole voimassa oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueilla, mutta on ohjeena yleiskaavaa muutettaessa ja alueita muutoinkin suunniteltaessa. Maakuntakaavassa konkretisoidaan valtakunnalliset maankäyttötavoitteet sekä osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tärkeitä alueita. Maakuntakaava ohjaa kunnallista kaavoitustyötä ja osoittaa yhdyskuntarakenteen periaatteet maakunnan tasolla. Uudellamaalla maakuntakaavoituksesta vastaa Uudenmaan liitto. Yleiskaava Asemakaava 7

8 2 - Kaavoitusprosessi Kaavoitusprosessin eteneminen ja vaikutusmahdollisuudet: Aloitusvaihe Osallistumis- ja arviontisuunnitelma, OAS Mahdollisuus antaa palautetta Valmisteluvaihe Kaavaluonnos Mahdollisuus esittää mielipide Ehdotusvaihe Kaavaehdotus Mahdollisuus jättää kirjallinen muistutus Hyväksyminen Päätöksestä voi tehdä kirjallisen valituksen Voimaantulo 8

9 2 - Kaavoitusprosessi Yleiskaava on yleispiirteinen suunnitelma, jolla ohjataan kaupungin yhdyskuntarakennetta, maankäyttöä ja liikenneverkkoa. Yleiskaavan tavoitteena on eheä ja toimiva yhdyskuntarakenne. Yleiskaava ohjaa lisäksi alueen kehitystä ja asemakaavoitusta. Siinä varataan alueita mm. asumisen, työpaikkojen, liikenteen, luonnonsuojelun ja virkistyksen tarpeisiin. Yleiskaava esitetään kartalla, ja siihen kuuluvat lisäksi kaavamerkinnät ja -määräykset sekä kaavaselostus. Yleiskaavan laadintaa ohjaa maakuntakaava. Yleiskaava taas vastaavasti ohjaa yksityiskohtaisempien asemakaavojen laadintaa. Kaavoituskatsaus Hyvinkään kaupunki Asemakaava on yksityiskohtaisin kaava, jolla ohjataan rakentamista ja käyttötarkoitusta kaupunginosan ja yksittäisten tonttien tarkkuudella. Kaavassa ohjataan asumisen, virkistysalueiden ja työpaikka-alueiden sijoittumista, rakennusten kokoa sekä sijaintia tontilla. Maankäyttö- ja rakennuslain 39 :n mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus. mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset ympäristöhaittojen vähentäminen rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys Maankäyttö- ja rakennuslain 54 :n mukaan asemakaava on laadittava siten, että: luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita ei aiheuteta kenellekään perusteetonta elinympäristön laadun merkityksellistä heikkenemistä ei aseteta maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta rajoitusta tai haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää 9

10 2 - Kaavoitusprosessi Uudenmaan maakuntakaava 10 Uudenmaan maakuntakaavatilanne muodostuu tällä hetkellä kokonaismaakuntakaavana laaditusta Uudenmaan maakuntakaavasta (2006) sekä sitä teemoittaisesti täydentäneistä ja korvanneista 1.(2010) 2. (2014) ja 3. vaihemaakuntakaavoista. Keväällä 2017 on tarkoitus hyväksyä 4. vaihemaakuntakaava, jossa osoitetaan Hyvinkäälle mm. uuden Palopuron asemanseudun sijainti. Lisäksi kaikki nämä aikanaan korvaavan Uusimaa 2050-maakuntakaavan laatiminen on käynnistetty. Kaavasta on suunniteltu kaksiportaista: strateginen maakunnan aluerakenteen osoittava kokonaiskaava ja tarkemmat seuduttaiset toteuttamiskaavat. Uusimaa 2050-kaava on tarkoitus hyväksyä vuonna Lisätietoa maakuntakaavoituksesta saa Uudenmaan liiton internet-sivuilta: Helsingin seudun yhteinen maankäyttösuunnitelma Helsingin seudun 14 kuntaa, Helsingin seudun liikenne-kuntayhtymä (HSL) ja valtio ovat solmineet maankäyttöä, liikennettä ja asumista koskevan aiesopimuksen, jonka mukaan Helsingin seudulle on laadittava yhteinen maankäyttösuunnitelma. Suunnitelmassa sovitetaan yhteen seudun alue- ja yhdyskuntarakenteen sekä liikennejärjestelmän kehittämisperiaatteet ja ratkaisut. Suunnitelma laaditaan tiiviissä yhteistyössä seudun kuntien, HSL:n, MAL (maankäyttö, asuminen, liikenne) -neuvottelukunnan ja Helsingin seudun yhteistyökokouksen kanssa. Yhtä aikaa maankäyttösuunnitelman (MASU 2050) kanssa laadittiin seutua koskeva asuntostrategia (ASTRA 2025) ja liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015). Hyvinkää osallistui suunnitelmien laadintaan erityisesti KUUMA-yhteistyön kautta. Maankäyttösuunnitelma, liikennejärjestelmäsuunnitelma ja asuntostrategia hyväksyttiin Helsingin seudun yhteistyökokouksessa (HSYK) ja KUUMA-johtokunnassa Hyvinkään kaupunginvaltuusto hyväksyi asiakirjat omalta osaltaan Kaavoituksen kannalta merkittävin KUUMA-yhteistyö tapahtuu KUUMAn maankäyttöä, asumista ja liikennettä käsittelevän MAL-ryhmän puitteissa. Kaavoituksella on edustajat sekä kaavoitusjaostossa että asumisjaostossa. Vuoden 2017 aikana laaditaan KUUMA-asuminen 2040-selvitys, jonka tavoitteena on tuottaa tietoa tulevaisuuden asumisen trendeistä. 2.2 Vuorovaikutus Kaavoituskatsaus laaditaan kerran vuodessa ja siinä kerrotaan vireillä olevista tai lähiaikoina vireille tulevista kaavoitushankkeista, muista maankäytön suunnitelmista ja selvityksistä. Tarkoituksena on antaa mahdollisuus seurata kaavoitusta ja vaikuttaa siihen. Kaavoituskatsaus kuvaa laatimisajankohdan tilannetta, eivätkä kaikki vuoden aikana mahdollisesti syntyvät kaavoitustarpeet ole tiedossa tätä katsausta laadittaessa. Kaavahankkeiden vireilletulosta tiedotetaan erikseen kuuluttamalla. Maankäyttö- ja rakennuslaki korostaa osallisten vaikutusmahdollisuuksia kaavoitusprosessiin. Kaavoituksen alkuvaiheessa laaditaan tarpeen mukaan päivitettävä osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), jossa kerrotaan osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Siitä selviävät kaavan lähtötilanne, laatimisvaiheet ja laadittavat selvitykset sekä kaavan hyväksymismenettely. Kaavoitusta johtaa kaupunginhallitus, jonka ohjausvälineenä ovat mm. yleiskaavat. Tekninen lautakunta vastaa asemakaavoituksesta. Kaupungin uuden hallintosäännön mukaan alkaen kaupunginhallitus vastaa myös asemakaavoituksesta. Kaavoitukseen voidaan vaikuttaa monessa vaiheessa: 1) Kaavoituksen alussa (vireilletulovaiheessa) voi antaa palautetta osallistumis- ja arviontisuunnitelmasta, kaavahankkeen tavoitteista, lähtötiedoista ja selvitysten riittävyydestä. Osallisella on myös lain

11 2 - Kaavoitusprosessi Kaavoituskatsaus Hyvinkään kaupunki mukaan (MRL 64 ) mahdollisuus esittää Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukselle (ELY) neuvottelua osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville. 2) Valmisteluvaiheessa voi kertoa mielipiteitä suullisesti tai kirjallisesti kaavaluonnoksesta ja muusta valmisteluvaiheen aineistosta. Parhaiten kaavaratkaisuihin voi vaikuttaa vireilletulo- tai valmisteluvaiheessa. Kaavan laatija on kaavan valmistelun aikana vuorovaikutuksessa niiden tahojen kanssa, joita kaavoitus koskee. Osallisille tiedotetaan kuuluttamalla, kirjeitse tai muulla sopivalla tavalla mahdollisuudesta tutustua kaavaluonnokseen ja muuhun valmisteluaineistoon. Lisäksi paikallinen lehdistö seuraa merkittäviä kaavoitushankkeita ja kertoo niiden etenemisestä. 3) Ehdotusvaiheessa kaavasta voi jättää kirjallisen muistutuksen. Muistutus tulee jättää kaavaehdotuksen julkisen nähtävilläolon aikana. 4) Kaavat hyväksytään joko kaupunginvaltuustossa tai -hallituksessa. Hyväksymispäätöksestä voi valittaa valitusajan kuluessa Helsingin hallinto-oikeuteen. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavaehdotukset ovat vaikutustensa mukaan julkisesti nähtävillä joko 14 tai 30 päivää. Nähtävilläolosta sekä kaavojen voimaantulosta tiedotetaan Aamupostissa ja kaupungin internetsivuilla. Kaava-aineistot, osallistumis- ja arviointisuunnitelmat, valmisteluvaiheen kaavaluonnokset ja kaavaehdotukset löytyvät kaavoituksen sivuilla, osoitteesta Aineistoon ja hankkeisiin voi tutustua myös karttapalvelussa, osoitteessa fi/. Hyvinkään pinta-ala on 337 km 2, josta maapinta-alaa on 323 km 2. Oikeusvaikutteinen yleiskaava on voimassa koko kaupungissa. Ajankohtaiset suunnitelmat löydät: kartta.hyvinkaa.fi Tilastotietoa (vuoden 2016 lopussa) Hyvinkään asukasluku (ennakkotieto) (+134 vuodesta 2015) 3280 ha Asemakaavoitetun alueen pinta-ala 341 ha Uusia asemakaavoja vireillä 28 ha joista Hangonsillan alueella 42 ha joista Metsäkaltevan alueella Luovutettuja omakotitontteja Valmistuneita asuntoja

12 3 Kaavoituksen tavoitteet 12 Parsijanpuisto, Suokatu Niko Kostia

13 3 - Kaavoituksen tavoitteet 3.1 Lähtökohdat ja kehitysnäkymät Kaupunginvaltuuston tarkistaman väestötavoitteen mukaan väestö kasvaa asukkaaseen vuonna Keskimääräinen suhteellinen kasvu on 0,9% vuodessa kasvun painottuessa alkukauteen ja vähentyessä loppua kohti. Väestösuunnitetta ollaan tarkistamassa uuden kaupunkistrategian, Hyvinkään Pelikirjan, tavoitteiden mukaiseksi. Kaavoitus on kaupungin keskeisiä strategisen kehityksen ohjausvälineitä. Hyvinkään Pelikirjan mukaisesti Hyvinkää kasvaa ja kehittyy osana metropolialuetta. Visiona on kasvava, vetovoimainen, viihtyisä ja turvallinen Pohjois-Uudenmaan keskus, jolla on vahva ja tunnistettava identiteetti. Hyvinkää on kasvava kaupunki, ja tavoitteena on saada Hyvinkäälle lisää asukkaita, yrityksiä ja matkailijoita. Pelikirjan seitsemästä kärkihankkeesta kaavoituksella on erityinen rooli Hangonsillan, Hyvinkään Sveitsin ja kehittyvän kaupunkikeskustan edistämisessä. Myös kaupungin ja monimuotoisten kylien suhdetta kehitetään. Tulevaisuuden Hyvinkäätä rakennetaan turvaamalla asuinalueiden hyvä ilmanlaatu, pohja- ja pintavesien puhtaus sekä luonnon monimuotoisuus. Uutta rakennettua ympäristöä suunniteltaessa ja rakentamisvaiheessa tehtävät päätökset ja toimenpiteet tukevat ympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta. Näin mahdollistetaan Hyvinkään luonnonvarojen säilyminen myös tulevien hyvinkääläisten ja Hyvinkäällä vierailevien iloksi. Yhdyskuntarakenne ja rakennettu ympäristö luovat edellytykset kaupunkistrategian toteuttamiselle, yritystoiminnalle, palvelujen järjestämismahdollisuuksille ja asumisen laadulle. Kaupunkiympäristön toimivuus, laatu ja saavutettavuus ovat vetovoimatekijöitä, jotka vaikuttavat muuttoliikkeeseen ja yritysten sijoittumispäätöksiin. Hyvinkäätä on pitkäjänteisesti kehitetty tiiviinä radanvarsikaupunkina. Maankäytön suunnittelulla on pyritty huolehtimaan riittävästä tilasta kaupallisille ja julkisille palveluille, sekä ydinkeskustassa että asuntoalueiden alakeskuksissa. 3.2 Ympäristön parantaminen kaavoja uudistamalla Kaupunkiympäristön eheyttämisellä pyritään parantamaan kaupunkikuvaa ja lisäämään viihtyisyyttä. Ydinkeskustassa ja sen läheisyydessä toissijaisessa käytössä olevien alueiden kehittäminen kaavoituksen keinoin asuin- ja liikerakentamiseen antaa mahdollisuuden toimivampaan ja viihtyisämpään elinympäristöön. Keskustaajaman osayleiskaavan tarkistuksen yhtenä tavoitteena on parantaa kaupunkirakenteen eheyttämisedellytyksiä. Kaavojen uudistamisessa otetaan huomioon Keskustaajaman kulttuuriympäristön hoitosuunnitelman periaatteet. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Hyvinkään keskustaajaman kulttuuriympäristön hoitosuunnitelman tarkistuksen ( ). Hoitosuunnitelman tarkoituksena on ensisijaisesti palvella kaavoituksen ja rakentamisen ohjauksen apuvälineenä. Siinä kerrotaan Hyvinkään rakennetun kulttuuriympäristön kehityksestä ja ominaispiirteistä. Lisäksi hoitosuunnitelmassa on esitetty noin sata kohdetta tai aluetta sekä niitä koskevia hoitoehdotuksia. Kaavoituskatsaus Hyvinkään kaupunki 3.3 Asemakaavojen ajantasaisuus Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan (MRL 60 ) kunnan on seurattava asemakaavojen ajanmukaisuutta ja tarvittaessa ryhdyttävä toimenpiteisiin asemakaavojen uudistamiseksi. Kaupunki kaavoittaa pääosin omistamaansa maata ja yksityisten alueiden kaavoitukseen liittyy toteutuksen ohjaus maankäyttösopimuksin. Kaupunki tiivistyy toteutumattomilta osiltaan mm. Tapainlinnassa, Kuutamopuistossa ja Mansikkamäessä. Asemakaavojen päivittämiseen ei ole näiden alueiden osalta nähty tarvetta. Keskustan vanhoilla omakotialueilla on paikoin käyttämätöntä rakennusoikeutta. Useat kohteista kuuluvat kulttuuriympäristön hoitosuunnitelman piiriin, jolloin rakentamisen ohjeistuksessa otetaan huomioon asemakaavan lisäksi hoitosuunnitelman ehdotukset. Alueilla joihin kohdistuu rakentamispaineita tai joiden asemakaava on huomattavan väljä on syytä varautua asemakaavojen uudistamiseen, mikäli kulttuuriympäristön hoitosuunnitelma ei riitä ohjaamaan uudisrakentamista. Selvästi vanhentunut asemakaava on mm. Riihimäenkadun ja pääradan välissä ns. Koritsoonin alueella, sekä Hangonsillan ja siihen liittyvillä Kalevankadun ja Koneenkadun alueella. Osassa Hangonsiltaa ei ole voimassaolevaa asemakaavaa lainkaan. Kaavoitusprosessi on kuitenkin jo käynnissä, ja jatkuu tulevina vuosina. Osittain vanhentunut Nummenkärjen-Veikkarin yritysalueen asemakaava on enimmäkseen teollisuus- ja varastoaluetta. Keskustaajaman osayleiskaavan mukaisesti alueen asemakaavoja muutetaan pääosin tilaa vaativan kaupan alueiksi. 13

14 3 - Kaavoituksen tavoitteet Laissa on erityismenettely yli 13 vuotta voimassa olleille ja merkittävältä osalta edelleen toteuttamattomille asemakaavoille, joiden perusteella haetaan rakennuslupaa. Tällöin lupahakemus käynnistää erityisen ajantasaisuuden arviointimenettelyn. Mahdollisesta asemakaavan vanhentuneisuudesta päättää kaupunginhallitus. Lupaa ei saa myöntää sellaisen uuden rakennuksen rakentamiseen, jolla on alueiden käytön tai ympäristökuvan kannalta olennaista merkitystä. 3.4 Asuntotuotantotavoitteet Hyvinkää osallistuu Helsingin seudun 14 kunnan maankäytön yhteistyöhön ja on sitoutunut noudattamaan kuntien ja valtion välistä maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimusta (MAL-sopimus ). Sopimuksen tavoitteena on noin asunnon vuosittainen tuotanto, joista Hyvinkään osuus on keskimäärin 360 asuntoa. Uudistuotannosta noin 20% tulisi olla valtion tukemaa ja kohtuuhintaista vuokra-asuntotuotantoa. Asuntotuotannon painopiste on Metsäkaltevassa ja Tehtaankulman alueilla. Keskustassa rakentamisen painopiste siirtyy Hangonsillan alueelle. Sopimuksessa on määritelty myös vuosittaiset asuntokaavoitustavoitteet, joiden mukaan Hyvinkäällä tulisi kaavoittaa vuosittain noin kerrosneliömetriä uutta asuntotuotantoa varten. Kokonaistavoitteessa otetaan huomioon kunnan toiminnasta riippumattomat tekijät, kuten talouden suhdannevaihtelut. 14 Väestökehitys, muuttoliike ja asumispreferenssit vaikuttavat asuntotuotannon tavoitteisiin. Esimerkiksi keskustan läheisten kerrostaloasuntojen kysyntä on hieman nousussa. Tähän vaikuttaa mm. väestön ikääntyminen, sekä nuoret perheet, jotka tutkimusten mukaan arvostavat omakotiasumisen lisäksi entistä enemmän myös keskusta-asumista. Kaupunkimainen asuminen houkuttelee myös autottomia talouksia sekä esimerkiksi opiskelijoita Asuntotonttivaranto Hyvinkäällä on asemakaavoitettua tonttivarantoa n. 7-8 vuoden tarpeisiin. Valtaosa varannosta on kaupungin omistamalla maalla. Kaupungin omistamaa rakentamiskelpoista tonttivarantoa on etenkin Metsäkaltevan ja Tehtaankulman alueilla. Asemakaavoitettua tonttivarantoa on lisäksi Nummenmäen alueella. Yhtiömuotoista asuntorakentamista varten on asemakaavoitettuja tontteja noin asunnolle. Uusia yhtiömuotoisia tontteja kaavoitetaan lähivuosina Metsäkaltevaan ja Hangonsillan alueelle. Maankäyttösopimuksiin perustuvia tontteja yhtiömuotoista rakentamista varten on Tiilirinteen, Tienhaarankadun, keskustakortteleiden ja Kytäjän asemakaavoissa. Omakotitonttivaranto on noin 400 tonttia, joista suurin osa sijaitsee kaupungin omistamalla maalla Metsäkaltevassa ja Nummenmäessä. Omakotitonttitarjonnalla pyritään vastaamaan alueelliseen ja seudulliseen kysyntään. Maankäyttösopimuksin laadituissa asemakaavoissa on omakotitontteja myös Kytäjällä. Kaupungin on tarkoitus luovuttaa tontteja lähivuosina Metsäkaltevasta, jonka asemakaavoitus ja kehittäminen jatkuu voimakkaasti lähivuosina. Nummenmäen asuinalueen toteuttaminen on siirretty maankäytön kehittämisohjelmassa alkamaan vuonna Myös toteuttamisen siirtyminen edelleen pidemmälle tulevaisuuteen on mahdollista. 3.5 Yritystoimintaa palvelevat kaavoitushankkeet Hyvinkään Pelikirjassa yhteistyö yritysten kanssa on nostettu yhdeksi kaupunkistrategian kärjistä. Kaupungin elinvoima syntyy työpaikoista, Hyvinkää haluaa tukea alueen yrittäjyyttä, sekä erinomaisia verkostoitumismahdollisuuksia mm. teknologiasektorilla. Tilastokeskuksen (2013) tietojen mukaan Hyvinkäällä on työpaikkoja yhteensä noin ja kaupungin työpaikkaomavaraisuus on 94,3 %. Työpaikkojen määrä on kasvanut viime vuosikymmeninä. Asemakaavoitettua kaupungin omistuksessa olevaa yritystonttivarantoa on tällä hetkellä Metsäkaltevassa, Sveitsinportaalissa, Antinsaaressa ja Kytäjänkadun varrella sekä vanhemmilla kaava-alueilla Martinlehdossa ja Hakakalliossa. Sveitsinportaaliin on kaavoitettu tontteja vähittäiskaupan suuryksiköille (ns. tilaa vaativa kauppa). Hangonsillan alueen suunnittelun myötä Kalevankadun pohjoispään ja Hiiltomon vanhaa teollisuusaluetta kehitetään lähivuosina kaupunkikuvallisesti edustavammaksi tilaa vaativan kaupan ja yritystoiminnan alueeksi. Sahanmäen teollisuusalueella tehdään tarvittaessa asemakaavan muutoksia. Liikenteellisesti edullista sijaintia hyödynnetään uusia työpaikka-alueita suunniteltaessa. VR:n konepajan lakkauttaminen luo samalla mahdollisuuksia elinkeinopoliittisen kaavoituksen aloitteille. Maanhankinnan etenemisen myötä on tarpeen kaavoittaa uusia alueita mm

15 3 - Kaavoituksen tavoitteet Kaavoituskatsaus Hyvinkään kaupunki valtatie 3:n tuntumaan sekä VT 25:n varrelle keskustaajaman osayleiskaavan mukaisesti. Metsäkallion yritysalueen asemakaavoitus Metsäkaltevassa on aloitettu. Tarkoituksena on kaavoittaa teollisuuskorttelialueiden lisäksi yrittäjäpientaloalueita, joissa olisi asumisen lisäksi tiloja yrityksille. Kapulan alueella asemakaavoitusta jatketaan Kapulan osayleiskaavan mukaisesti. Osayleiskaavan pääasiallinen tarkoitus on ratkaista jätteenkäsittelyalueen maankäyttö ja ohjata asemakaavojen laadintaa alueelle. 3.6 Keskustan kehittämisen lähtökohdat ja tavoitteet Hyvinkään Pelikirjan eräs kärkihanke on keskustan kehittäminen. Viime vuosien monipuolisen kehittämisen näkyvimmät hankkeet ovat olleet Ykköskortteli ja kauppakeskus Willa, jotka valmistuivat pääosin vuosien 2012 ja 2013 aikana. Ne ovat vahvistaneet ydinkeskustan kaupallista tarjontaa, joka on helposti saavutettavissa kaikilla kulkumuodoilla. Keskustan kehittäminen jatkuu yhteistyössä kiinteistönomistajien kanssa, keskustaajaman osayleiskaavan ja kulttuuriympäristön hoitosuunnitelman tavoitteiden mukaisesti mm. täydennysrakentamisella. Tavoitteena on entistä elävämpi ja paremmin hyödynnetty julkinen kaupunkitila. Hyvinkään kestävä liikkuminen ohjelman mukaisesti panostetaan pyöräily- ja kävelyreitteihin, jotta kaupungin sisäisten lyhyiden henkilöautomatkojen määrä vähenisi tulevaisuudessa. Keskustan liikennejärjestelyistä tavoitellaan turvallisia ja sujuvia kaikille tienkäyttäjille. Tulevina vuosina kehittämisen painopiste siirtyy keskustan tuntumassa sijaitsevalle Hangonsillan alueelle sekä pääradan varrelle, rautatieaseman pohjoispuolella sijaitsevalle ns. Koritsoonin alueelle. Sijainniltaan keskeistä, mutta saavutettavuudeltaan haasteellista aluetta kehitetään samanaikaisesti muiden keskustan liikennejärjestelmää koskevien hankkeiden kanssa. Alue on myös potentiaalinen täydennysrakentamiskohde Ydinkeskustan kehittämissuunnitelma Kaavoitus ja elinkeinotoimi laativat vuonna 2017 ydinkeskustan strategisen kehittämissuunnitelman yhteistyössä alueen toimijoiden, yrittäjien, asukkaiden ja kolmannen sektorin sekä kaupungin eri toimialojen kanssa. Se on samalla eräs Pelikirjan kärkihanketyöskentelyn tärkeimmistä välineistä. Tavoitteena on kehittää Hyvinkään keskustaa entistä vetovoimaisemmaksi, toimivammaksi ja viihtyisämmäksi monipuolisten palveluiden ja aktiviteettien alueeksi. Suunnitelman tarkoituksena on lujittaa eri tahojen välistä yhteistyötä ja tunnistaa keskustan fyysisen rakentamisen, toimintojen ja aktiviteettien kehittämisen mahdollisuudet. Suunnitelmaa ja suunnittelun aikana kertynyttä tietoa hyödynnetään asemakaavoituksessa, liikennesuunnittelussa ja muussa maankäytön suunnittelussa. Kehittämissuunnitelma on pitkän tähtäimen kaavoitusta ja toimintojen kehittämistä ohjaava strategia, ei oikeusvaikutteinen kaava. Suunnitelma on visio tulevaisuudesta, jolla hahmotellaan alueen kehittämistä kartoin, havainnekuvin ja tekstein. Se kokoaa yhteen keskustaa koskevat hankkeet ja suunnitelmat. Suunnitelmaa laadittaessa muodostetaan yhteinen näkemys kaupunkikeskustan tulevaisuudesta vuosikymmeniksi eteenpäin, tuodaan paikallinen potentiaali esiin ja vahvistetaan eri tahojen välistä yhteistyötä. 15

16 4 Asemakaavat 16 Sahanmäen asemakaava vuodelta 1946

17 4 - Asemakaavat Kaavoituskatsaus Hyvinkään kaupunki 4.1 Vuonna 2016 ja 2017 valmistuneita ja voimaan tulleita asemakaavoja Osa korttelia 1127, Yli-Anttilantie 29 Tontin vanhoja kaavamääräyksiä muutettiin ja täydennettiin siten, että asuinrivitalojen tontilla sallittiin myös palveluasuminen. Osa korttelia 5003, Kallionopontie 3 Asemakaavan muuttamisen tavoitteena on kasvattaa tontilla olevaa rakennusoikeutta. Asemakaavan muutos mahdollistaa toiminnan laajentamisen ja turvaa yrityksen jatkosuunnitelmat sekä mahdollistaa yritysalueen kehittymisen. Alue on kaavoitettu logistiikkayritysten tarpeeseen ja toiminta tukee alueelle asetettuja tavoitteita. Kortteli 2709, Hilma ja Onni, Iltatuulentie 2-4 Muutoksen laatimisen tarkoituksena oli mahdollistaa vanhusten palvelu- ja senioriasumista aikaisempaa kaavaa tehokkaammalla tavalla. Korttelit , Palojoen varsi Asemakaavalla alueelle muodostui 57 omakotitonttia, 5-10 yhtiömuotoista tonttia yksi rivi- tai pienkerrostalotontti Kaltevantien ja Metsä-Jurvantien kulmaan sekä sen kaakkoispuolelle lähipalvelurakennusten tontti esimerkiksi päiväkodille. Osa korttelia 4401, Kytäjä, Isonkylänkuja Muutoksella jaettiin yksi tontti kahtia ja samalla muutettiin rakennusalan rajoja. Osa korttelia 101, Hämeenkatu 6 Muutos mahdollistaa Hyvinkään maalaiskunnan virastotalon korottamisen kahdella uudella asuinkerroksella. Tavoitteena on luoda kaupunkikuvallisesti laadukas rakennuskokonaisuus, jossa on huomioitu maalaiskunnan toimitalon suojelua koskevat määräykset. Korttelit 844 ja 845, Lääninrajankatu Muutoksen tavoitteena on alueella sijaitsevien luontoarvojen turvaaminen ja yritystonttitarjonnasta huolehtiminen. Tarkoituksena on olemassa olevien teollisuuskortteleiden rajojen tarkistaminen osayleiskaavan mukaisesti. Muutoksella Lääninrajankadun varren teollisuustontteja pienennetään ja hulevesien käsittelemiseksi osoitetaan tarvittavat alueet. Osa korttelia 405, Hämeenkatu ja 31 Muuttamisen tavoitteena oli alueella sijaitsevan tontin kaavamääräysten täydentäminen hakemuksen mukaisesti siten, että tontilla sallittiin myös palveluasuminen. Asemakaavan muutoksen laatiminen käynnistyi maanomistajan aloitteesta. Korttelit 67, 70 ja 71, Hangonsillan alueen aloituskorttelit (voim. tulo ) Asemakaava-alue muodostaa ensimmäisen vaiheen Hangonsillan entisen ratapiha-alueen muuttamiseksi keskustamaiseksi asuinkerrostalopainotteiseksi alueeksi. Osa korttelia 516, Uudenmaankatu 29, Kiint. Oy Hyvinkään Helmi, (voim.tulo ) Muutoksen tavoitteena oli mahdollistaa olemassa oleva kuntosalitoiminta myös tulevaisuudessa ja samalla ajantasaistaa asemakaavamerkinnät ja -määräykset. Kravunlaakso I, Metsäkalteva, (voim.tulo ) Kaavan tarkoituksena oli suunnitella Kravunlaaksosta viihtyisä ja energiatehokas pientaloalue, joka täydentää Metsäkaltevan luonnonläheistä kaupunkikylää muutamalla yhtiömuotoisella tontilla, sekä erikokoisilla omakotitonteilla. Alueelle on tarkoitus sijoittaa kooltaan perinteisten omakotitonttien lisäksi muutamia pienempiä sekä selvästi suurempia tontteja. Lisäksi alueelle sijoitetaan kaksi YL-tonttia esim. päiväkoteja varten. Osa korttelia 5003, laajennus (hyväksytty ) Muutoksella liitettiin tonttiin sen pohjoispuolinen 10 metriä leveä kaavoittamaton alue, jolloin myös tontin rakennusoikeus kasvoi. Muutos mahdollisti toiminnan laajentamisen ja turvasi yrityksen jatkosuunnitelmat. 17

18 4 - Asemakaavat 4.2 Vuoden 2017 asemakaavahankkeita Kaavoituskatsaukseen on kerätty vuoden 2017 alussa vireillä olevat ja vuoden aikana vireille tulevat merkittävimmät kaavahankkeet. Lisäksi kerrotaan tiedossa olevista, lähiaikoina ajankohtaisiksi tulevista kaavoitustarpeista. Asemakaavahankkeiden sijainnit on merkitty karttaan sivulla 27. Keskustaajaman ulkopuoliset asemakaavat näkyvät lisäksi kartassa sivulla 33. Vuoden aikana voi tulla vireille myös muita hankkeita esimerkiksi yksityisten kiinteistönomistajien aloitteesta. Metsäkalteva Metsäkaltevan kaupunginosa laajentaa Hyvinkään keskustaajamaa Hanko-Mäntsälä -tien (Vt25) eteläpuolelle. Alueen suunnittelussa painottuvat mm. kaupunkimaisuus, sujuvat yhteydet Hyvinkään keskustaan ja ympäröivään luontoon sekä monipuoliset asumisen mahdollisuudet. Metsäkaltevasta onkin muodostumassa luonnonläheinen, ihmisen mittainen ja erilaisia asumisvaihtoehtoja tarjoava kaupunginosa, jossa tiivis kaupunkimainen katutila ja väljät puistoalueet vuorottelevat. Metsäkalteva valittiin Hyvinkään kasvusuunnaksi 1980-luvun lopulla, jolloin aloitettiin myös maanhankinta. Ensimmäisen kerran Metsäkaltevan alue (aikaisemmin Yli-Jurva) esitettiin kartalla vuonna 1992 hyväksytyssä keskustaajaman osayleiskaavassa, jolloin tavoitteena oli noin 3000 asukkaan kaupunginosan rakentaminen. Alueen asemakaavoitus aloitettiin keskustaajaman osayleiskaavan tarkistuksen aikana 2000-luvulla, kun päätettiin asuntomessujen järjestämisestä Metsäkaltevaan. Asemakaavoituksen pohjalle laadittiin epävirallinen yleissuunnitelma, jota tarkistettiin vuonna Tarkistuksen yhteydessä mm. asumiseen varattuja alueita tiivistettiin tehokkuutta nostamalla ja alueen arvioitu tuleva asukasmäärä nousi noin 6000 hyvinkääläiseen. Metsäkaltevan yleissuunnitelman päivittäminen saattaa tulla ajankohtaiseksi lähiaikoina johtuen Palopuron osayleiskaavassa tehtävistä suunnitteluvalinnoista. Palopuron keskuksen ja uuden junaseisakkeen sijoittuessa lähelle Metsäkaltevan koillis-itäreunaa tulee maankäyttöä tehostaa myös Metsäkaltevan puolella. Alueen ensimmäiset asemakaavat Kravunharjun asuntomessualueelle ja Metsäkaltevan keskustaan sekä Metsäkaltevan sillan alueelle hyväksyttiin vuonna Asuntorakentaminen käynnistyi vuoden 2013 asuntomessuja varten. Messujen jälkeen omakotitaloja on rakennettu asemakaavoitetuille Lehtikorven, Kravunrinteen ja Kaltevankulman alueille ja tällä hetkellä tontteja on haettavana Palojoen varren alueelta. Omakotitalojen lisäksi Metsäkaltevaan on rakennettu yhtiömuotoisia erillispientaloja ja ensimmäinen kerrostalokin on valmistumassa keväällä Muita keskustan käynnistyviä rakennushankkeita ovat vanhusten palvelutalo sekä senioriväestölle suunnattu asumisoikeustalo. Alueen palveluista toteutuneena on Aamutuulen päiväkoti, jossa toimii myös esi- ja alkuopetus. Alueen kaavoitus jatkuu edelleen ja tällä hetkellä vireillä olevia asemakaavoja on mm. Kravunlaakson sekä Metsäkallion alueella. Lisäksi uudistetaan Metsäkaltevan keskustan asemakaavaa. Metsäkaltevan alueen suunnittelun etenemistä voi seurata internetissä www. hyvinkaa.fi/asuinymparisto-ja-rakentaminen/uuttahyvinkaata/ metsakalteva/. 18

19 4 - Asemakaavat Kaavoituskatsaus Hyvinkään kaupunki Kravunlaakso II (1), vireillä Kravunarkunmäen rinteen ja Vantaanjoen väliin sijoittuva Kravunlaakso on monipuolinen ja energiatehokas pientaloalue, jonne sijoittuu erikokoisia omakotitalotontteja, muutama yhtiömuotoinen tontti, sekä tarpeelliset varaukset julkisten palvelujen tonteille. Vantaanjoen varsi osoitetaan lähivirkistysalueeksi ja lisäksi pientaloalueiden väliin jää kaksi puistoyhteyttä Kravunarkunmäen ja Metsäkaltevan keskustan suuntaan. Alueen suunnittelu aloitettiin vuonna 2013 laatimalla kaavarunko, joka on toiminut asemakaavoituksen pohjana. Alue kaavoitetaan kahdessa osassa, joista ensimmäisen osan asemakaava hyväksytään keväällä Toisen osan asemakaavoitusta jatketaan vuoden 2017 aikana. (Tanner) Metsäkallio (2), vireillä Metsäkaltevan keskustan työpaikka-alueita laajennetaan itään, VT 25:n suuntaisesti. Ylijurvankadun eteläpuoli osoitetaan asumiseen. Asemakaavat laaditaan useassa osassa, alkaen lännestä. Kaavoitus etenee maanomistustilanteen mukaisesti ja ensimmäisen asemakaa van luonnos on tarkoitus asettaa nähtäville vuoden 2017 aikana. Palopuron alueen suunnitelmat ja erityisesti tulevan rautatieaseman sijoittelu voi vielä muuttaa tavoitteita Metsäkallion osalta. (Seppälä) Metsäkaltevan keskusta (3), vireillä Metsäkaltevan keskustan alueen asemakaavoja tulee tarkistaa joiltakin osin. Ensimmäinen kaavamuutos valmistui keväällä 2016 ja se mahdollistaa kortteliin 2709 vanhusten palveluasumista ja omatoimista senioriasumista aiempaa laajemmassa muodossa. Korttelissa 2708 sijaitsevan päiväkodin laajentamistarpeen yhteydessä koko korttelin jäsennystä ja käyttötarkoitusjärjestelyitä voidaan arvioida uudelleen. Samoin Metsäkaltevansillan alueella saattaa olla tarvetta muuttaa nykyiset pääasiassa kaksikerroksiset yhtiömuotoiset tontit tehokkaampaan ja korkeampaan kerrostalorakentamiseen. Havainnekuva Kravunlaakso, Kitteläntie Charlotta Tanner 19

20 4 - Asemakaavat Hangonsilta Hangonsilta on noin 25 hehtaarin suuruinen alue keskustan tuntumassa. Alue käsittää Siltakadun, Kalevankadun, Läntisen yhdystien ja Hangonradan välisen, keskeisiltä osiltaan rakentamattoman alueen. Kaupunki on ostanut pääosan alueesta valtiolta vuosina 2004 ja Renton kenkätehtaan alueella, Rauhamäessä ja Kalevankadun varressa on yksityisessä omistuksessa olevia alueita. Siltakadun ja Kalevankadun väliselle alueelle sekä Kalevankadun itäpuolelle Koneenkadun ympäristöön määrättyä rakennuskieltoa asemakaavan laatimiseksi jatkettiin kahdella vuodella lokakuussa Hangonsillan alueen maankäytön pääpiirteet on esitetty Keskustaajaman osayleiskaavassa. Alueen suunnittelusta järjestetyn yleisen ideakilpailun voitti Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen. Kilpailutyötä jalostettiin vuosina 2013 ja 2014 laatimalla yleissuunnitelma ja esimerkkikortteleiden viitesuunnitelmat. Hangonsillan alueen suunnittelun etenemistä voi seurata internetissä Hangonsillan asuinalueet (4-6), vireillä Vaiheittain etenevä asemakaavoitus aloitettiin loppuvuodesta Alueen toteutus alkoi vuonna orsiveden kuivatuksella ja esirakentamisella. Ensimmäisen vaiheen asuntoalueen asemakaava hyväksyttiin tammikuussa Kaavoitus etenee vaiheittain noin viiden vuoden välein lounaaseen päin ja alueen toteuttaminen jatkuu todennäköisesti 2030-luvulle saakka. Alueella asuu tulevaisuudessa Hyvinkääläistä. Keskuslukio, päiväkoti ja liikuntapuisto (4-6), vireillä Hyvinkään kaupunginvaltuusto on päättänyt ( ) uuden keskuslukion rakentamisesta Hangonsiltaan. Lukiorakennus sijoittuu Renton vanhan kenkätehtaan eteläpuolelle. Lukiosta on tarkoitus kehittää monitoimitalo, joka palvelee useita Hyvinkään seudun asukasryhmiä kellon ympäri. Lukioon liittyisi urheiluhallirakennus. Lukion saavutettavuutta parannetaan uudella kevyen liikenteen sillalla, joka jatkaa Vanhankirkonkujaa junaradan yli Hangonsillan puolelle. Lukion yhteydessä selvitetään myös päiväkodin ja liikuntapuiston sijoittamista lukion ympäristöön. Kalevankadun varren työpaikka-alueet (4-6), vireillä Keskustaajaman osayleiskaavan mukaisesti Kalevankadun itäpuolella asemakaavaa muutetaan tilaa vaativan kaupan alueeksi. Asemakaavoituksessa edetään Hangonsillan kaavarungon pohjalta yhteistyössä alueen kiinteistönomistajien kanssa. 20

21 4 - Asemakaavat Kaavoituskatsaus Hyvinkään kaupunki Hangonsilta, havainnekuva Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen 21

22 4 - Asemakaavat Täydennysrakentamiseen liittyvät kaavahankkeet Kruununpuisto (7), vireillä Kruununpuisto on kulttuuriympäristöltään maakunnallisesti arvokas pientaloalue, jolla voimassaolevat vanhat asemakaavat eivät turvaa rakennetun ympäristön ominaispiirteiden säilymistä. Noin kilometrin etäisyydellä Hyvinkään ydinkeskustasta sijaitsevalla Kruununpuiston noin 56 hehtaarin suuruisella kaavamuutosalueella on yli 400 omakoti- tai kahden asunnon taloa sekä muutamia rivi- ja pienkerrostaloja. Alueella sijaitsee myös päiväkoti. Tavoitteena on tutkia asemakaavan muuttamista niin, että sen avulla voidaan nykyistä paremmin huomioida alueen ominaispiirteet ja ohjata korjaus- ja täydennysrakentamista. Vuoden 2014 alussa toteutettiin asukaskysely, jossa kysyttiin mm. mielipidettä asemakaavan muuttamiseen. Asemakaavan muutos tuli vireille vuoden 2014 lopulla ja sen lähtökohdista järjestettiin yleisötilaisuus. Asukkaiden kuulemista jatkettiin vuoden 2015 aikana, jolloin järjestettiin 30 kortteli- tai osakorttelikohtaista keskustelutilaisuutta, joissa käsiteltiin mm. alueen täydennysrakentamista. Kaavaluonnos esiteltiin vuonna 2016 ja ehdotus on tarkoitus laatia keväällä (Ojanen) Koritsoonin alue (8) ja keskustan liikennejärjestelyt (9), tulossa vireille Kruununpuiston alue viistokuva 2014 Koritsoonin alueen suunnittelun lähtökohtana ovat Hyvinkään liikennejärjestelmäsuunnitelmasta johtuvat ratkaisut, kuten keskustan kehä ja tätä palveleva uusi Urheilukadun ajoneuvosilta, sekä rautatieaseman liityntäpysäköinnin tehostaminen. Riihimäenkadun ja tulevan Urheilukadun jatkeen risteyksen ympäristön käsittävä viitesuunnitelma on valmistunut Siinä on tutkittu mahdollisuuksia sovittaa yhteen alueeseen kohdistuvat maankäytöllisesti ja aikataulullisesti monimuotoiset tavoitteet. Näitä ovat liikennejärjestelyt ja liityntäpysäköinti, mahdollisuudet asuin-, toimisto- ja liikerakentamiseen sekä linja-autoterminaalit. Maaperää on puhdistettu entisten huoltoasemien jäljiltä. Ennen asemakaavoituksen käynnistämistä alueen maankäyttöä käsitellään ydinkeskustan kehittämissuunnitelmassa (Pelikirja-kärkihanke) ja alueelle sijoittuvien suurten hankkeiden ja investointien järjestystä ja tarpeellisuutta arvioivassa yleissuunnitelmassa tai päätöspolkuanalyysissä. (Ahonen, Ojanen) 22

23 4 - Asemakaavat Kaavoituskatsaus Hyvinkään kaupunki Musiikkiopisto, kortteli 520 (10), vireillä Asemakaavan muutoksen tarkoituksena on varmistaa nykyisin musiikkiopistona toimivan rakennuksen säilyminen Keskustaajaman kulttuuriympäristön hoitosuunnitelman mukaisesti. Entinen Kansallis- Osakepankin konttori edustaa funktionalismia, ja se on rakennettu vuonna 1936 arkkitehti Väinö Vähäkallion suunnitelmien mukaan. Kaavamuutoksen yhteydessä arvioidaan suojelutarpeiden lisäksi uudelleen korttelin rakennusoikeuden määrä ja täydennysrakentamisen tapa. Yhtenä lähtökohtana on asemakaavan muuttamista koskevien valtuusto- ja kuntalaisaloitteiden johdosta annettu selvitys (KV ). Valmisteluvaiheen luonnosvaihtoehdot ovat olleet nähtävillä vuonna (Ojanen, Ahonen) Sveitsi-Härkävehmas (11), tulossa vireille Hyvinkään kaupunki hyväksyi Sveitsi-Härkävehmaan alueen maankäytön kehittämissuunnitelman keväällä Tähän perustuen Hyvinkään kaupunki ja Sveitsin aluetta kehittävä Sveitsin Kiinteistörahasto Ky järjestivät alueen kehittämiseksi asuinrakentamisen ideakilpailun, joka oli käynnissä Ideakilpailuun kutsuttiin neljä arkkitehtitoimistoa, jotka arvottiin kilpailuun ilmoittautuneiden referensseiltään parhaiden työryhmien joukosta. Samalla käynnistettiin osayleiskaavan laatiminen suunnittelualueelle. Sveitsin alueelle on tavoitteena sijoittaa hotelli- ja matkailupalvelujen lisäksi toimintaa tukevaa asuinrakentamista. Kilpailun tarkoituksena oli löytää asemakaavan laatimisen pohjaksi kaupunkikuvallisesti ja arkkitehtonisesti korkeatasoinen, omaleimainen, kaupunkirakennetta täydentävä, toteuttamiskelpoinen ja toimiva alueellinen ratkaisu. Alueen suunnittelun lähtökohtina olivat alueen arvokas luonto, maisema ja kulttuuriympäristö ja aluetta koskevat ajankohtaiset suunnitelmat. Yleisö sai kommentoida saapuneita ehdotuksia sekä niistä järjestetyssä näyttelyssä että kaupungin kotisivuilla. Ideakilpailun voittajaksi julkistettiin nimimerkki Terve metsä, terve vuori!, joka oli tuomariston mielestä kokonaisuutena kaupunkirakenteellisen ratkaisunsa ja arkkitehtuurinsa puolesta perusteltu ja taidokas. Lisäksi ehdotus arvioitiin erittäin selkeäksi ja johdonmukaiseksi. Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy:n laatima voittajatyö tarjoaa kehityskelpoisen lähtökohdan alueen suunnittelulle, ja se otetaan huomioon Sveitsi-Härkävehmaan alueen osayleiskaavassa ja asemakaavassa. (Alla kuva voittajatyöstä, lisää kuvia sivulla 41.) Alueen suunnittelun etenemistä voi seurata internetissä Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy Sveitsi-Härkävehmaan alueesta on laadittu em. pohjalta luonnos, jonka kaupunginhallitus on kokouksessaan päättänyt asettaa nähtäville. Asemakaavamuutoksen on tarkoitus tulla vireille keväällä 2017 ja luonnoksen olla nähtävillä syksyllä Kaavan hyväksyminen edellyttää maankäyttösopimusta. (Ojanen) Härkävehmas, kortteli 770 (12), vireillä Asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa täydennysrakentaminen kortteliin 770 niin, että nykyiset rakennukset on mahdollista säilyttää niitä koskevan kulttuuriympäristön hoitosuunnitelman tavoitteiden mukaisesti. Tavoitteena on tutkia tonttien 1-3 käyttötarkoituksen muuttamista ja kaavamääräysten ajantasaistamista vastaamaan nykytilannetta. Tonteilla on runsaasti rakennusoikeutta jäljellä ja niiden rakennuskanta on pientaloja piharakennuksineen. Kaavaluonnos valmistuu aikaisintaan vuonna (Ojanen) Härkävehmaankatu 3 23

24 4 - Asemakaavat Salonkatu-Pappilankatu, kortteli 528 (13), vireillä Korttelin 528 tontille 12 on tutkittu mahdollisuutta rakentaa uusi kerrostalo nykyisen liike-/toimistorakennuksen tilalle. Myös tontille 14 tutkitaan mahdollisuutta täydennysrakentaa uusi kerrostalo. Molemmat hankkeet tarkoittavat tonttien rakennusoikeuksien nostamista. Lisäksi samassa korttelissa tontilla 15 sijaitsee Heikki Siikosen suunnittelema pappilarakennus (v. 1932), joka kuuluu Hyvinkään kulttuuriympäristön hoitosuunnitelman kohteisiin. Kaavamuutoksella pyritään turvaamaan pappilan kulttuurihistoriallinen arvo. Kaavaluonnoksen on tarkoitus valmistua vuoden 2017 aikana. Kaavan hyväksyminen edellyttää maankäyttösopimusta. (Ojanen, Seppälä) Urakansuun alue (14), tulossa vireille Urakansuun aluetta on pidetty mahdollisena uuden päivittäistavarakaupan sijaintipaikkana, mutta alueelle voidaan sijoittaa myös muita keskustatoimintoja. (Ahonen) Kainonkuja, kortteli 1743 (15), tulossa vireille Asemakaavan muutoksen tavoitteena on tutkia korttelin 1743 (YL) julkisten lähipalvelurakennusten tontin asemakaavan muuttaminen asumiseen ja palveluasumiseen sekä liittyminen katuverkkoon. Asemakaavan muuttaminen on tarkoitus käynnistää tarvittaessa vuoden 2016 aikana. Marjamäenkadun alue (16), vireillä Pajatien ja Marjamäenkadun välisen, n. 4 ha:n suuruisen alueen asemakaavan muutos käynnistettiin 24 vuoden 2011 aikana kaupungin hankittua maa-alueen omistukseensa. Tavoitteena on muuttaa vanha rautatiealueeksi kaavoitettu alue monimuotoiseen asuinrakentamiseen. (Ahonen) Kenttäkadun päiväkoti, kortteli 113 (17), vireillä Asemakaavan muutoksen tarkoituksena on tonttien ja yhdistäminen ja yhden suuren yhdeksänryhmäisen päiväkodin rakentaminen nykyisen Kenttäkadun päiväkodin tilalle. Asemakaavan muutoksella ratkaistaan myös suuremman päiväkodin vaatimat liikenne- ja pysäköintijärjestelyt. Lisäksi päivitetään vanhat voimassa olevat asemakaavat vastaamaan tämän hetkistä tilannetta. Hämeenkadun koulun tontilla asemakaavan merkitään olemassa oleva huoltotie. (Ojanen) Salonkatu-Uudenmaankatu-Hyvinkäänkatu, osa kortteleita 516 ja 517 (18), tulossa vireille Asemakaavan muuttamisen tavoitteena on tutkia keskusta-alueen tiivistämisen mahdollisuuksia ja samalla kehittää keskusta-asumista. Kaupungin keskustassa noin puolen kilometrin etäisyydellä rautatieasemasta sijaitseva kaava-alue on osin kaupungin ja osin yksityisessä omistuksessa. Kaava-alueella on korttelissa 517 voimassaolevassa asemakaavassa kaksikerroksisten asuin-liikerakennusten korttelialuetta ja korttelissa 516 pysäköimisaluetta. Korttelissa 517 on tarkoitus tutkia rakennusoikeuden lisäämistä ja asuinkerrostalojen rakentamista Uudenmaankadun ja Salonkadun varrelle, ja korttelissa 516 autopaikkojen sijoittamista

25 5 - Asemakaavat Kaavoituskatsaus Hyvinkään kaupunki pysäköintilaitokseen. Lisäksi tutkitaan asemakaavamerkintöjen ja määräysten ajantasaistamista. Kaavan on tarkoitus valmistua vuonna Kaavan hyväksyminen edellyttää maankäyttösopimusta. (Ojanen) Yli-Anttilantie, kortteli 1127 (19), vireillä Suunnittelualue sijaitsee noin 2,5 km Hyvinkään keskustasta lounaaseen Vehkojan kaupunginosassa. Asemakaavan muutoksen tarkoituksena on tutkia korttelin 1127 tontin 1 käyttötarkoituksen muutos ja rakennusoikeuden kasvattaminen, jotta voidaan mahdollistaa tontille suunniteltu asuinrakentaminen. Alue on nykyisessä asemakaavassa määritelty liikerakennusten korttelialueeksi (AL). Asemakaavan muutoksen yhteydessä tutkitaan tarve laatia maankäyttösopimus maanomistajan ja kaupungin välille. (Seppälä) Pavinmäen palvelukeskus, kortteli 3270 (20), tulossa vireille Suunnittelualue sijaitsee noin 1,5 kilometriä Hyvinkään keskustasta kaakkoon Tapainlinnan kaupunginosassa. Asemakaavan muutoksen tarkoituksena on tutkia mahdollisuudet toteuttaa Mehiläinen Oy:n käyttöön tuleva kehitysvammaisten palveluasumisyksikkö korttelin 3270 tontille 2. Hanke vaatii toteutuakseen asemakaavan käyttötarkoituksen muutoksen ja rakennusoikeuden kasvattamista. Alue on nykyisessä asemakaavassa määritelty julkisten lähipalveluiden korttelialueeksi (YL). Tontista on laadittu suunnitteluvaraus Rakennusliike Lehto Oy:lle perustettavan kiinteistöosakeyhtiön lukuun. (Seppälä) Karsikkotie, kortteli 1618 (21), vireillä Hyvinkään Vuokra-asunnot Oy hakee asemakaavan muutosta tarkoituksenaan korvata osa 1980-luvun vuokrakerrostaloista uusilla ja hieman suuremmilla, ja osin peruskorjata vanhoja. Suunnittelualue on Kulttuuriympäristön hoitosuunnitelman aluekohde. (Ahonen) Jussilankatu 2-4, kortteli 1024 (22), vireillä Hyvinkään Vuokra-asunnot Oy hakee asemakaavan muutosta tarkoituksenaan peruskorjata ja korottaa kahdella eri tontilla sijaitsevia 1970-luvun vuokrakerrostaloja. (Ahonen) Arkkitehtitoimisto VIMMA OY Havainnekuva, luonnos SP Ark Oy Havainnekuva, luonnos 25

26 5 - Asemakaavat Työpaikka-alueet Sahanmäki, Niinistönkatu, Varastokatu ja Kaapelikatu, kortteli 830 (23), vireillä Asemakaavan muutoksella on tarkoitus tutkia alueen rakentamismahdollisuudet, laskea alueella olevaa rakennusoikeutta toteuttamiskelpoiselle tasolle ja huomioida alueella oleva vanha yhdyskuntajätteen kaatopaikka. Alueen asemakaava on ainakin osittain vanhentunut. Kapulan jätteidenkäsittelyalue (24), vireillä Kapulan asemakaavamuutoksen tavoitteita on laajentaa jätteenkäsittelyalueen (EJ/MV) aluevaraus kattamaan koko Kapulan nykyinen jätetäyttö ja tutkia mahdollisuutta sijoittaa mm. bioenergian tuotantolaitos alueelle. Lisäksi Kapulan asemakaavoitettavaa aluetta tutkitaan osayleiskaavan pohjalta mahdollisesti aiempaa laajemmin. Asemakaavatyö on tarkoitus aloittaa uudelleen vuonna (Lindqvist) Kallionopon laajennus (25), tulossa vireille Tavoitteena on sijoittaa alueelle ympäristöhäiriöitä tuottamatonta teollisuutta ja varastointia keskustaajaman osayleiskaavan mukaisesti. Beckhoff Automation Oy, kortteli 2301 (26), vireillä Asemakaavan muutoksen tarkoituksena on mahdollistaa olemassa olevan rakennuksen korottaminen korttelin 2301 tontilla 10. Suunnittelualue sijaitsee Kalevankadun ja Hakakallionkadun kulmauksessa noin 2,5 kilometrin etäisyydellä kaupungin keskustasta etelään. Asemakaavassa osoitetun rakennuksen 10 metrin enimmäiskorkeus on tarkoitus muuttaa kerrosluvuksi V-VI. Tontilla on käyttämätöntä rakennusoikeutta ja olemassa olevan toiminnan laajentuessa lisätilaa voidaan mahdollistaa kerroksia lisäämällä. (Seppälä) Muut keskustaajaman asemakaavahankkeet Åvik ja entinen maaseutuopisto (Hyria) (27), vireillä Åvikin ja entisen maaseutuopiston (Hyria) alueen perusselvitykset ja alustava kaavaluonnos valmistuivat vuonna 2006 osana opinnäytetyötä (Tanner). Asemakaavan laatiminen aloitettiin alkuvuonna 2014, jolloin pidettiin viranomaisneuvottelu sekä tarkistettiin lähtötietoja (mm. melun osalta). Kaavan tarkoituksena on toteuttaa ja tarkistaa keskustaajaman osayleiskaavan maankäyttöä sekä varmistaa kulttuuriympäristön hoitosuunnitelman toteutuminen. Kaavoituksen yhteydessä kartoitetaan alueen tulevaisuuden käyttöä ja mahdollisia rakentamispaineita sekä osoitetaan Hangonradan tasoristeyksen poistamisesta aiheutuvat liikennejärjestelyt. (Tanner) Sonninmäki (28), tulossa vireille Keskustaajaman osayleiskaavassa Sonninmäkeen, Sairaalankadun ja Uudenmaankadun risteyksen tuntumaan on osoitettu asuntoaluetta sekä alue urheilukenttää ja siihen liittyviä suorituspaikkoja varten. Asuntoalue sijaitsee aluesairaalan läheisyydessä ja soveltuu esimerkiksi vanhusten palveluasumiseen, senioriasumiseen ja sairaalan työntekijöiden tarpeeseen sopiville asunnoille. Urheilualue on tarkoitettu Puolimatkan ja Vehkojan alueiden asukkaiden tarpeisiin. Tarvetta on lisännyt Puolimatkan yhtenäiskoulun laajeneminen osittain nykyisen urheilukentän alueelle. Asemakaavoituksen yhteydessä otetaan huomioon Hyvinkään sairaalan laajennustarpeet ja keskustaajaman osayleiskaavan mukaiset liikenneverkon kehittämistarpeet. 26

27 5 - Asemakaavat Vireillä olevat tai vireille tulevat asemakaavat 24 Kaavoituskatsaus Hyvinkään kaupunki 1. Kravunlaakso II 2. Metsäkallio 3. Metsäkaltevan keskusta 4. Hangonsillan asuinalueet 5. Keskuslukio, päiväkoti ja liikuntapuisto 6. Kalevankadun varren työpaikka-alueet 7. Kruununpuisto 8. Koritsoonin alue 9. Keskustan liikennejärjestelyt 10. Musiikkopisto, kortteli Sveitsi-Härkävehmas 12. Härkävehmas, kortteli Salonkatu-Pappilankatu, kortteli Urakansuun alue 15. Kainonkuja, kortteli Marjamäenkadun alue 17. Kenttäkadun päiväkoti, kortteli Salonkatu-Uudenmaankatu-Hyvinkäänkatu, osa korttelia 516 ja Yli-Anttilantie, kortteli Pavinmäen palvelukeskus, kortteli Karsikkotie, kortteli Jussilankatu 2-4, korttelii Niinistönkatu, Varastokatu ja Kaapelikatu, kortteli Kapulan jätteiden käsittelyalue 25. Kallionopon laajennus (ks. kartta s. 33) 26. Beckhoff Automation Oy, kortteli Åvik ja entinen maaseutuopisto (Hyria) 28. Sonninmäki 29. Kytäjän kirkon seutu (ks. kartta s. 33) 30. Kytäjän kartanon maatalouskeskuksen alue (ks. kartta s. 33) 31. Keimonniemen ranta-asemakaava (ks. kartta s. 33)

28 5 Maaseutualueet 28 Kytäjäntie

29 5 - Maaseutualueet Kaavoituskatsaus Hyvinkään kaupunki Kytäjän kirkon seutu (29), vireillä Kytäjän Kirkonseudun asemakaavatyön päätehtävänä on suunnitella osa Kytäjän osayleiskaavassa esitetystä hajarakennusoikeudesta asemakaavalla. Kytäjän osayleiskaavan hajarakennusoikeutta on jo käytetty Isonkylän, Ollilan ja Karjunmäen asemakaava-alueilla sekä Suolijärven, Pojanjärven ja Kavettoman ranta-asemakaavoissa. Kytäjän kirkon ja sen itäpuolen asemakaavan laatiminen on tullut vireille vuonna Kaavan hyväksyminen edellyttää maankäyttösopimusta. (konsultti) Keimonniemen ranta-asemakaava (31), vireillä Ranta-asemakaavan tavoitteena on suunnitella alueelle Kytäjän kartanoalueeseen ja golfiin liittyvien toimintojen ja palvelujen kehittämistä tukeva loma- ja matkailupalvelujen aluekokonaisuus. Suunnittelutyön aikana selvitetään olemassa olevan rakennuskannan kunto ja suojeluarvot. (Lindqvist / kaavan laatija Seppo Lamppu) Kytäjän kartanon maatalouskeskuksen alue (30), vireillä Kytäjän kartanon maatalouskeskuksen aluetta koskeva asemakaavan laatiminen on tullut vireille vuonna 2015 maanomistajan aloitteesta. Asemakaavoitettava alue on kooltaan noin 7,2 hehtaaria. Maanomistajan tavoitteena on talouskeskuksen alueen maankäytön ja rakentamisen kehittäminen Kytäjän osayleiskaavan mukaisesti siten, että talouskeskuksen aluetta voidaan käyttää maaseutuelinkeinojen lisäksi niitä tukevaan majoitus-, matkailu- ym. toimintaan. Asemakaavan yhteydessä selvitetään asemakaava-alueen kulttuurihistorialliset arvot (mukaan lukien rakennukset, kulttuurimaisema ja mahdolliset muinaisjäännökset) ja määritellään eri kohteiden suojelun ja säilyttämisen tarve sekä niiden edellytykset. Uudis- ja lisärakennusmahdollisuudet selvitetään ja sovitetaan yhteen kulttuuriympäristön arvojen kanssa. Kytäjän osayleiskaavassa on lisäksi osoitettu tilakohtainen rakennuspaikkojen enimmäismäärä, jota ei saa ylittää. Asemakaavoituksen yhteydessä ratkaistaan, kuinka suuri osuus rakennuspaikkojen enimmäismäärästä sijoittuu talouskeskuksen alueelle. Kaavan hyväksyminen edellyttää maankäyttösopimusta. (Ojanen) Upeita luontoelämyksiä lähellä kaupunkia: Hyvinkaa.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/liikunta/virkistys-ja-ulkoilu1/ Ilmakuva Kytäjän kartanon maatalouskeskuksen alueelta 29

30 6 Yleiskaavat 30 Keskustan yleiskaava vuodelta 1969

31 6 - Yleiskaavat Kaavoituskatsaus Hyvinkään kaupunki Vireillä olevat tai vireille tulevat yleiskaavat näkyvät kartassa sivulla 33. Samassa kartassa näkyvät lisäksi keskustaajaman ulkopuoliset asemakaavat. Oikeusvaikutteiset osayleiskaavat kattavat koko Hyvinkään alueen. Yleiskaavalla voi olla erilaisia tarkoituksia. Hyvinkäällä keskustaajaman osayleiskaavalla ohjataan asemakaavoitusta ja olennaista on turvata keskustaajaman kehittymismahdollisuudet parinkymmenen vuoden aikatähtäimellä. Maaseutualueiden osayleiskaavoilla ohjataan rakentamista suoraan alueilla, joille ei ole tarkoituksenmukaista laatia asemakaavaa. Kapulan osayleiskaavan pääasiallinen tarkoitus on ratkaista jätteenkäsittelyalueen maankäyttö ja ohjata asemakaavojen laadintaa alueelle. Palopuron osayleiskaavalla pyritään strategisesti mahdollistamaan uuden lähiliikennejunien aseman toteuttaminen kaupungin eteläosiin ja luoda edellytykset rakentaa aseman ympärille kaupunkimaisen tiivis taajaman ydin. Vuonna 2016 voimaan tulleessa Kurkisuon osayleiskaavassa Kytäjän osayleiskaavaa muutettiin niin, että Kurkisuon alue osoitettiin luonnonsuojelualueeksi. Palopuron osayleiskaava (32), vireillä Palopuron osayleiskaavan laadinta on käynnistetty Kaupunginvaltuusto on määrännyt ( ) asemakaavoittamattomille osille maankäyttö- ja rakennuslain 38 :n mukaisen rakennuskiellon ja lain 128 :n tarkoittaman toimenpiderajoituksen osayleiskaavan laatimista varten. Osayleiskaava laaditaan limittäin Uudenmaan 4. vaiheen maakuntakaavan kanssa. Palopuron alue on tarkoitettu vuoden 2030 jälkeiseen asuntorakentamiseen. Palopuron suunnittelu liittyy voimakkaasti Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluun. Osayleiskaavassa tutkitaan mahdollisuudet sijoittaa Palopurolle uusi paikallisjunaliikenteen asema. Tavoitteena on, että aseman ympäristössä, keskustaltaan tiiviillä alueella asuisi noin asukasta. Tätä silmällä pitäen tutkitaan pääradan geometriaa ja liikennetekniikkaa. Vuonna 2016 selvitettiin suunnittelualueen luontoarvoja, valmisteltiin rakennemalleja sekä arvioitiin näiden vaatimia liikennejärjestelmän ratkaisuja. Kaupunginhallitus valitsi joulukuussa 2016 jatkosuunnittelun pohjaksi rakennemallin, jossa asema sijaitsi pohjoisimpana. Vuoden 2017 aikana on tavoitteena asettaa osayleiskaavaluonnos nähtäville. Tämä edellyttää mm. asemanpaikan tarkemman sijainnin sekä maisema- ja rakennuskulttuuriarvojen selvittämistä. Keskeisiä suunnittelukysymyksiä ovat aseman sijainti, asemanseutuyhdyskunnan sisäinen rakenne, Metsäkaltevan-Palopuron kokonaisuuden liikennejärjestelmä sekä itä-länsi -suuntaiset maakunnallisesti merkittävät ekologiset yhteydet. (Ahonen, Lindqvist, Tanner) Sveitsin-Härkävehmaan osayleiskaava (33), vireillä Osayleiskaavan laatiminen on käynnissä Sveitsi- Härkävehmaan alueelle. Vuonna 2016 alueelle laadittu maankäytön kehittämissuunnitelma ja keväällä 2017 käytävä arkkitehtuurikilpailu antavat pohjan osayleiskaavan laatimiselle. Osayleiskaavan tarkoituksena on muuttaa voimassa olevaa keskustaajaman osayleiskaavaa siten, että luodaan mahdollisuudet Sveitsi-Härkävehmaan alueen kehittämiselle, kuten matkailu- ja virkistystoimintojen vahvistamiselle, hotellitoiminnan elvyttämiselle ja Härkävehmaan koulun alueen käyttötarkoituksen muuttamiselle. Mahdolliset uudet toiminnot, kuten asuminen, sovitetaan yhteen sekä rakennetun että luonnonympäristön arvojen kanssa. Vuonna 2016 alueelle valmistui elämysmatkailukohde, Seikkailu Sveitsi, ja uimala peruskorjattiin. (Lindqvist) Alueen suunnittelun etenemistä voi seurata internetissä Seikkailu Sveitsin rakenteita Niko Kostia 31

32 6 - Yleiskaavat Radanvarren maankäytön kehittämissuunnitelma (34), tulossa vireille Keskustaajaman osayleiskaavan ja liikennejärjestelmäsuunnitelman mukaiset uudet katuyhteydet, Urheilukadun silta ja Sillankorvankadun jatke sekä Hämeensillalle esitetty paikallisliikenteen terminaali edellyttävät asemakaavan muuttamista. Muuttuvien liikennejärjestelyiden kanssa sovitetaan yhteen mm. kevyen liikenteen tarpeet. Esitetyt liikennejärjestelyt, keskustan kehittäminen sekä kouluverkon päivittäminen vaikuttavat myös mm. Aseman koulun tonttiin ja Urakansuun ja Koritsoonin alueiden suunnitteluun. Alueella etsitään malleja joukkoliikennettä tukevien toimintojen, kuten linja-auto- ja rautatieasemien liityntäpysäköinnin sijoittamiseksi. Alueella on tarkoitus osoittaa rakennustontteja asumista ja muita keskustatoimintoja varten. Tavoitteelliset liikennejärjestelyt edellyttäisivät kuitenkin raskaita investointeja, joten hankkeille etsitään myös vaihtoehtoja. Kehittämissuunnitelma ei vaikuta asuinrakennusten korttelialueeseen korttelissa 114. Kehittämissuunnitelmalla etsitään uusia investointimalleja, vaihtoehtoisia ratkaisuja ja kokonaistaloudellista toteutusmallia. Maankäytön kehittämissuunnitelma ei ole maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kaava. (Ahonen, Ojanen, Seppälä) Mahdollinen Hämeenkadun bussiterminaali, Ramboll havainnekuva Janne Oittinen 32

33 6 - Yleiskaavat Kaavoituskatsaus Hyvinkään kaupunki Vireillä olevat tai vireille tulevat yleiskaavat sekä keskustaajaman ulkopuoliset asemakaavat 25. Kallionopon laajennus, asemakaava 29. Kytäjän kirkon seutu, asemakaava 30. Kytäjän kartanon talouskeskuksen alueen asemakaava 31. Keimonniemen ranta-asemakaava 32. Palopuron osayleiskaava 33. Sveitsin-Härkävehmaan alueen kehittämissuunnitelma 34. Radanvarren maankäytön kehittämissuunnitelma

34 7 Rakennuskiellot ja toimenpiderajoitukset 34 Jussilankatu kuva Niko Kostia

35 8 - Rakennuskiellot ja toimenpiderajoitukset Kaavoituskatsaus Hyvinkään kaupunki Kaavoja muutettaessa ja laadittaessa voidaan suunnittelun kohteena oleva alue määrätä rakennuskieltoon. Asemakaavan laatimista varten määrätyn rakennuskiellon alueella on voimassa myös toimenpiderajoitus, josta yleiskaavan laatimista varten määrätyn rakennuskiellon yhteydessä pitää päättää erikseen. 1 2 Asemakaavan laatimista varten määrätty rakennuskielto voi kestää yhteensä enintään 8 vuotta ja yleiskaavan laatimista varten annettu rakennuskielto- ja toimenpiderajoitus yhteensä enintään 15 vuotta. Menettelyn tarkoituksena on antaa kaavoittajalle mahdollisuus seurata alueella tapahtuvaa rakentamista ja muita alueen muutostoimenpiteitä sekä rajoittaa mahdollisuuksia tehdä suunnittelutavoitteiden vastaisia toimenpiteitä suunnittelun aikana. Rakennuskielloista ja toimenpiderajoituksista saa tietoa kaavoitusyksiköstä sekä kaavoituksen kotisivuilta Tällä hetkellä rakennuskielto on voimassa asemakaavan laatimista varten Nummenkärjen pohjoisosassa, Hangonsillan alueella ja Metsäkaltevassa. Hangonsillan aloituskorttelien sekä Metsäkaltevan Kravunlaakson osalta rakennuskielto poistuu, kun asemakaava tulee lainvoimaiseksi. Yleiskaavan laatimista varten rakennuskielto ja toimenpiderajoitus on voimassa Palopuron alueella. Rakennuskieltoalueet kartta RAKENNUSKIELTOALUEET Asemakaavan laatimista varten: 1. Nummenkärki ( , KH/MRL 53, alkanut ) 2. Hangonsillan alue ( , KH/MRL 53, alkanut ) 3. Metsäkalteva ( , KH/MRL 53, alkanut ) Yleiskaavan laatimista varten: 4. Palopuron osayleiskaava ( , KV/MRL 38 ja 128 ) 35

36 8 Suunnittelutarvealueet ja poikkeaminen 36 Sveitsin puisto Niko Kostia

37 8 - Sunnittelutarvealueet ja poikkeaminen 8.1 Suunnittelutarvealue Suunnittelutarvealueilla tarkoitetaan alueita, joiden käyttöön liittyvien yhteisten tarpeiden tyydyttämiseksi on syytä ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin, kuten teiden, vesijohdon tai viemärin rakentamiseen tai vapaa-alueiden järjestämiseen. Suunnittelutarvealuetta koskevia säännöksiä sovelletaan myös sellaiseen rakentamiseen, joka ympäristövaikutusten merkittävyyden vuoksi edellyttää tavanomaista lupamenettelyä laajempaa harkintaa. Kunta voi lisäksi yleiskaavassa tai rakennusjärjestyksessä osoittaa suunnittelutarvealueeksi alueita, joilla niiden sijainnin vuoksi on odotettavissa suunnittelua edellyttävää yhdyskuntakehitystä tai joilla erityisten ympäristöarvojen tai ympäristöhaittojen vuoksi on tarpeen suunnitella maankäyttöä. Tällainen suunnittelutarvealuepäätös on voimassa enintään 10 vuotta kerrallaan. Hyvinkään kaupungin rakennusjärjestyksessä suunnittelutarvealueeksi on osoitettu koko kunta lukuunottamatta asemakaavoitettuja alueita. Suunnittelutarvealueella rakentamisen edellytykset ratkaisee tekninen lautakunta. Uusi hallintosääntö tulee voimaan ja siinä toimivaltaiseksi viranomaiseksi on määrätty kaupunginhallituksen kehittämisjaosto, joka voi delegoida toimivaltaansa viranhaltijalle. Suunnittelutarvealueella rakentaminen ei saa aiheuttaa haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä aiheuttaa haitallista yhdyskuntakehitystä. Rakentamisen on oltava sopivaa maiseman kannalta. Eikä se saa vaikeuttaa erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilymistä eikä virkistystarpeiden turvaamista. 8.2 Poikkeaminen Maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyistä tai sen nojalla annetuista rakentamista tai muuta toimenpidettä koskevista säännöistä, määräyksistä, kielloista ja muista rajoituksista voi tietyin edellytyksin poiketa. Kaavoitusyksikössä valmistellaan sekä asemakaava-aluetta että asemakaavan ulkopuolisia alueita koskevia poikkeamispäätöksiä. Päätösten toimivalta on teknisellä lautakunnalla. Lisäksi rakennusluvan yhteydessä voidaan myöntää vähäisiä poikkeuksia. Vähäisiä poikkeuksia koskevat asiat käsitellään rakennusvalvonnassa ja kaavoitus antaa niistä lausuntonsa tarvittaessa. Uusi hallintosääntö tulee voimaan ja siinä toimivaltaiseksi viranomaiseksi on määrätty kaupunginhallituksen kehittämisjaosto, joka voi delegoida toimivaltaansa viranhaltijalle. Poikkeamista varten on oltava erityinen syy. Poikkeaminen ei saa aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. Se ei myöskään saa vaikeuttaa luonnonsuojelun tai rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Poikkeamista ei voida myöntää, jos se johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Kaavoituskatsaus Hyvinkään kaupunki Poikkeamispäätökset asemakaava-alueella Teknisen lautakunnan myöntämä poikkeamispäätös tarvitaan, kun rakentamisessa esimerkiksi: - poiketaan merkittävästi asemakaavan käyttötarkoituksesta - poiketaan mm. rakennusten kerrosten lukumäärää tai rakennusten korkeutta koskevista määräyksistä - poiketaan vähäistä enemmän rakennusalaa koskevista määräyksistä Poikkeaminen tarvitaan myös, kun tilapäinen halutaan pysyttää paikallaan yli viisi vuotta tai tilojen oleellista käyttötarkoituksen muutosta halutaan jatkaa viiden vuoden määräajan jälkeen. Poikkeamispäätökset asemakaava-alueen ulkopuolella Asemakaava-alueen ulkopuolella tarvitaan poikkeamispäätös, jos hanke poikkeaa esimerkiksi käyttötarkoitukseltaan tai rakentamisen määrältään oikeusvaikutteisesta yleiskaavasta. Poikkeamispäätös tarvitaan myös ranta-alueella, jos alueella ei ole ranta-asemakaavaa tai suoraan rakennuslupaan oikeuttavaa yleiskaavaa (Hyvinkäällä ei ole tällaisia yleiskaavoja). Poikkeamispäätökset ratkaisee tekninen lautakunta. Uusi hallintosääntö tulee voimaan ja siinä toimivaltaiseksi viranomaiseksi on määrätty kaupunginhallituksen kehittämisjaosto, joka voi delegoida toimivaltaansa viranhaltijalle. 37

38 9 Kaavamuutoksia ja lupapäätöksiä koskevat maksut ja käytännöt 38 Hangonradan makasiinirakennus ja ratapiha-aluetta 2016

39 9 - Kaavamuutoksia ja lupapäätöksiä koskevat maksut ja käytännöt Kaavoituskatsaus Hyvinkään kaupunki 9.1 Asemakaavat ja asemakaavamuutokset Yksityisen anomuksesta laaditaan asemakaavamuutoksia kaupunginhallituksen hyväksymissä tapauksissa, jotka soveltuvat kaupungin kehittämiseen. Yksityisten anomista asemakaavamuutoksista suoritetaan kaupungille maankäyttö- ja rakennuslain 59 mukainen korvaus, jonka suuruus määräytyy asemakaavan vaikutusasteen mukaan. Teknisen lautakunnan päätöksen mukaan peritään: 1) Asemakaavamuutoksesta, joka on maankäyttöja rakennusasetuksen 27 :n tarkoittama vaikutukseltaan vähäinen asemakaavan muutos, peritään muutoksenhakijalta kuulutuskustannukset. (Vaikutukseltaan vähäinen asemakaavan muutos on nähtävillä 14 päivää.) 2) Asemakaavat ja asemakaavan muutokset, jotka eivät ole maankäyttö- ja rakennuslain 52 :n tarkoittamia vaikutukseltaan merkittäviä asemakaavoja tai asemakaavan muutoksia, mutta eivät myöskään maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 :n tarkoittamia vaikutukseltaan vähäisiä asemakaavan muutoksia kuulutuskustannukset. 3) Maankäyttö- ja rakennuslain 52 :n tarkoittamat vaikutukseltaan merkittävät asemakaavat ja asemakaavan muutokset, jotka ainoastaan valtuusto voi hyväksyä sekä muut suuritöiset tai runsaasti neuvotteluja vaativat asemakaavat tai asemakaavan muutokset kuulutuskustannukset. 4) Asemakaavamuutoksista, jotka ovat poikkeuksellisen suuritöisiä ja joista on ennakkoon sovittu muutoksenhakijan kanssa, peritään muutoksen hakijalta aikaveloitukseen perustuvat todelliset kustannukset + kuulutuskustannukset. Aikaveloituksen perusteena käytetään muutokseen laatimiseen käytettyjä työtunteja. Tuntiveloitusyksikkönä on työsuoritukseen osallistuneiden henkilöiden kuukausipalkka sosiaalikuluineen jaettuna 150:llä. Lisäksi peritään yleiskustannuksena, joka sisältää kopiointi-, monistus- ja tarvikekustannukset 30 % sekä työnantajalle aiheutuneina muina henkilömenoina 20 % eli yhteensä 50 % tuntilaskutuksen kokonaissummasta. Mikäli muutoksen valmistelu edellyttää pienoismalleja, maaperätutkimuksia tai muita erityisselvityksiä lisätään näistä kaupungille aiheutuneet kustannukset täysimääräisinä muutoksenhakijalta perittävään palkkioon. 5) Kielteinen päätös kaavamuutoshakemukseen 500. Kuulutuskustannukset Muutoksen hakijalta peritään kuulutuskustannuksina 400 /kuulutus. Korvauksen suorittaminen Hakijan on suoritettava asemakaavan laatimisesta tai asemakaavan muutoksesta perittävä kiinteä korvaus kahdessa erässä: puolet kiinteästä korvauksesta suoritetaan ennen kaavamuutoksen laadinnan käynnistymistä, loppuosa korvauksesta sekä kuulutuskustannukset muutoksen tultua lainvoimaiseksi. Menettelyä noudatetaan myös milloin on kysymys maankäyttösopimuksen soveltamisesta. Mikäli muutosta on pyytänyt useampi kuin yksi maanomistaja, palkkiot ja kuulutuskustannukset jaetaan heidän välillään rakennusoikeuden mukaisessa suhteessa. Koska veloitusperusteen edellytyksenä on pääasiassa yksityisen edun toteutuminen, ei palkkiota ja kuulutuskustannuksia peritä ja ennakkosuoritus palautetaan hakijalle, mikäli asemakaavamuutosta ei hyväksytä. Mikäli hakija peruu muutoshakemuksen ennen hyväksymispäätöstä, ei ennakkoon perittyä maksua palauteta. Aikaveloitukseen perustuvan palkkion osalta kaupunki voi vaatia, että hakijan on annettava hyväksyttävä vakuus asemakaavamuutoksen arvioitujen kustannusten suorittamisesta. Palkkio ja kuulutuskustannukset määräytyvät sen taksan perusteella, joka on voimassa maksuluokan määräämishetkellä. Jos asemakaavan muutos edellyttää myös tonttijaon muutosta, peritään molemmista taksan mukainen palkkio. 9.2 Maankäyttösopimusmenettely Kaupunginhallitus on hyväksynyt maankäyttösopimusmenettelyn käyttöönoton Hyvinkäällä asemakaavojen toteuttamismahdollisuuksien parantamiseksi. Maankäyttösopimusmenettelyn tavoitteena on jakaa vapaaehtoisen sopimuksen perusteella asemakaavoituksen tuottamia hyötyjä ja kustannuksia tasapuolisesti maanomistajien ja kaupungin kesken niissä tapauksissa, joissa kaavoitetaan yksityisiä alueita. Menettelyyn sisältyy useita vaihtoehtoisia tapoja jakaa yhteinen hyöty. Maankäyttösopimusmenettelyä ei sovelleta, milloin kaavoituksesta saatava hyöty on katsottava vähäiseksi. Maankäyttösopimusasiat valmistelee Tonttipalvelut. 39

40 9 - Kaavamuutoksia ja lupapäätöksiä koskevat maksut ja käytännöt 9.3 Poikkeamis- ja lohkoamisluvat sekä suunnittelutarveratkaisut Tekninen lautakunta on kokouksessaan , 164 hyväksynyt taksat seuraaville kaupungin antamille päätöksille: Teknisen lautakunnan myöntämät: 1) poikkeamispäätökset: myönteiset 550 kielteiset 300 lisäksi kohdan 4) mukainen naapurien kuuleminen Teknisen lautakunnan myöntämät: 2) suunnittelutarveratkaisut: myönteiset 550 kielteiset 300 lisäksi kohdan 4) mukainen naapurien kuuleminen Teknisen lautakunnan myöntämät: 3) Suostumukset lohkomistoimitukseen: 300 4) Naapurien kuuleminen: Hakijan tulisi yleensä itse suorittaa naapurien kuuleminen, jolloin ei synny veloitettavia kustannuksia. Jos tämä ei ole mahdollista, niin kuuleminen suoritetaan kaupungin toimesta. Kaupunki perii naapurien kirjeitse tapahtuvasta kuulemisesta 40 / naapuri ja kuulemisesta kuuluttamalla 400 / kuulutus. 5) Ely-keskus perii antamistaan poikkeamispäätöksistä lunastusmaksuna: myönteiset 470 / päätös kielteiset 230 / päätös 40

41 Kaavoituskatsaus Hyvinkään kaupunki Ote Sveitsin alueen asuinrakentamisen voittajatyöstä Terve metsä, terve vuori! Näkymä Aleksis Kiven kadulle osa-alueelle 2 OSA-ALUE 1 OSA-ALUE 2 Vaihe 1 Vaihe 2 Vaihe 3 Pysäköinnin periaate- ja vaiheistuskaavio 1:

42