Nuorten(tyypin(1(diabeetikoiden(saama(sosiaalinen(tuki( ja(sen(merkitys(omahoidossa(
|
|
- Toivo Kouki
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SannaNiemi&ErikaViitasaari Nuorten(tyypin(1(diabeetikoiden(saama(sosiaalinen(tuki( ja(sen(merkitys(omahoidossa( vuotiaatnuoretdiabeetikot Opinnäytetyö Kevät2017 SeAMKSosiaali2jaterveys Sairaanhoitaja(AMK)
2 2 SEINÄJOENAMMATTIKORKEAKOULU Opinnäytetyön(tiivistelmä( Koulutusyksikkö:Sosiaali2jaterveysala Tutkinto2ohjelma:Sairaanhoitaja(AMK) Tekijä:SannaNiemijaErikaViitasaari Työnnimi:Nuortentyypin1diabeetikoidensaamasosiaalinentukijasenmerkitys omahoidossa Ohjaaja:HelinäMesiäislehto2SoukkaTtT,lehtorijaKirsiKivistö2RahnastoTtM,leh2 tori Vuosi:2017 Sivumäärä:55 Liitteidenlukumäärä:3 Nuortensairastuvuustyypin1diabetekseenlisääntyySuomessakokoajan.Tästä syystäontärkeäätuottaatietoa,jonkaavullavoidaankehittäänuortenomahoidon ohjausta. Tutkimus toteutettiin yhdessä Seinäjoen Diabetesyhdistys ry:n kanssa. Opinnäytetyön tulosten pohjalta voidaan kehittää omahoidon ohjausta ja tukea nuortentoiveidenjatarpeidenmukaiseksi. Tavoitteena opinnäytetyössä oli kehittää tyypin 1 diabetesta sairastavan nuoren omahoidontukea.opinnäytetyöntarkoituksenaolikuvaillakokemusperäisentiedon avullasosiaaliseentukeenliittyviätekijöitä,jotkatukevatnuortaomahoidossasekä millaisiatoiveitanuorillaonsosiaaliseentukeenliittyen.tämänopinnäytetyöntutki2 muskysymykset olivat: millaista sosiaalista tukea nuoret saavat ja millaista so2 siaalista tukea nuoret toivoisivat saavansa. Tutkimustulokset kerättiin teema2 haastattelun avulla. Opinnäytetyöhön osallistui 6 nuorta, joista 3 oli tyttöjä ja 3 poikia.aineistoanalysoitiinsisällönanalyysinavulla. Tulosten perusteella nuoret kokivat pärjäävänsä omahoidossa hyvin tai erittäin hyvin.opinnäytetyöntuloksistahuomattiinsosiaalisentuentarpeenolevanerittäin yksilöllistä.myöskokemussiitä,keneltäsaatusosiaalinentukiolitärkeäävaihteli jonkin verran. Tämän opinnäytetyön tulosten perusteella, tärkeimmät sosiaalisen tuenantajatolivatammattihenkilötjakumppanit.vertaistuenmerkitysomahoidossa jakoienitenmielipiteitänuortenkeskuudessa. Avainsanat:tyypin1diabetes,omahoito,nuori,sosiaalinentuki
3 3 SEINÄJOKIUNIVERSITYOFAPPLIEDSCIENCES Thesis(abstract( Faculty:SchoolofHealthCareandSocialWork Degreeprogramme:DegreeProgrammeinNursing Author/s:SannaNiemiandErikaViitasaari Title of thesis: Social Support and Its Meaning in Self2Care of Young Adults with Type1Diabetes Supervisor(s):HelinäMesiäislehto2SoukkaPhD,SeniorLecturerandKirsiKivistö2 RahnastoMNSc,Lecturer Year:2017 Numberofpages:55 Numberofappendices:3 Type21diabetesinyoungadultsincreasesallthetime.Forthisreason,itisimportant to provide information that can be used for improving the guidance of self2care amongyoungadults.thisresearchwascarriedouttogetherwithseinäjokidiabetes Association.Basedontheresultsofthisthesis,self2careguidanceandsupportcan beimprovedaccordingtotheyoungadults'wishesandneeds. Theobjectiveofthisthesiswastoimprovethesupportforself2careofyoungadults withtype21diabetes.thepurposewastodescribe,withtheuseofempiricaldata, factors related to social support that young adults in self2care receive, and what wishestheseyoungadultshaveregardingsupport.thisthesis'researchquestions where:whatkindofsocialsupportdoyoungadultsreceive?whatkindofsocial supportwouldyoungadultsliketoreceive?theresultsweregatheredviatheme interviews.six(n=6)youngadultstookpartinthethesisresearch,outofthesepar2 ticipants3werefemaleand3male.thedatasetwasanalysedutilizingcontentanal2 ysis. Accordingtotheresults,youngadultsexpressedtheyaredoingwellorverywellin self2care.onecannoticefromtheresultsofthisthesisthattheneedofsupportwas individual.furthermore,theexperienceofwheresupportcomesfromwasimportant and varied somewhat. The results of this thesis also indicate the most important supporterswerehealthcareprofessionalsandboy2orgirlfriends.theopinionon theimportanceofpeersupportwasthemostdividedbetweentheyoungadults. Keywords:type1diabetes,self2care,youngadult,socialsupport
4 4 SISÄLTÖ( Opinnäytetyöntiivistelmä...2 Thesisabstract...3 SISÄLTÖ...4 Kuva2,kuvio2jataulukkoluettelo JOHDANTO NUORUUSIKÄJATYYPIN1DIABETES Nuoruusikäjanuoruusiänmuutokset Tyypin1diabetesjasentoteaminen Hoitotasapainonmuutoksettyypin1diabeteksessa OMAHOITOTYYPIN1DIABETEKSESSA Insuliinihoitojaverensokerinmittauksetarjessaosanaomahoitoa Ravitsemusosanaomahoitoa Liikuntaosanaomahoitoa Elinmuutostensäännöllinenseurantaosanaomahoitoa NUORENDIABEETIKONSOSIAALINENTUKI OPINNÄYTETYÖNTAVOITEJATARKOITUS OPINNÄYTETYÖNTOTEUTUS Lähestymistapa Aineistonkerääminen Aineistonanalysointi TULOKSET Nuortenpärjääminenomahoidossa Vanhemmiltasaatusosiaalinentuki Nuortenystäviltäsaatusosiaalinentuki Kumppaniltasaatusosiaalinentuki Ammattihenkilöiltäsaatusosiaalinentuki Vertaistukinuortenomahoidossa POHDINTA Tulostenpohdintaa...40
5 5 8.2 Pohdintaaopinnäytetyönprosessista Opinnäytetyöntekijöidenoppimiskokemukset Eettisyysjaluotettavuus Jatkotutkimusaiheet JOHTOPÄÄTÖKSET...48 LÄHTEET...49 LIITTEET...55
6 6 KuvaB,(kuvioB(ja(taulukkoluettelo( Kuvio1.Nuortenomahoidossapärjääminen...27 Kuvio2.Vanhempienmerkitysomahoidossa...29 Kuvio3.Ystävienmerkitysomahoidossa...31 Kuvio4.Kumppaninmerkitysomahoidossa...33 Kuvio5.Ammattihenkilöidenmerkitysomahoidossa...35 Kuvio6.Vertaistuenmerkitysomahoidossa...37 Taulukko1.Esimerkkisisällönanalyysista...1
7 7 1( JOHDANTO( Tämänopinnäytetyönaiheenaontyypin1diabetestasairastavannuorenomahoitoa tukevattekijät.työssäkeskitytäänselvittämäänmillaistasosiaalistatukeatyypin1 diabetesta sairastavat nuoret saavat ja millaista tukea he toivovat omahoitoonsa liittyen.aiheontärkeä,silläsuomessaonenitenmaailmassatyypin1diabetesta sairastavia,noin50000ihmistä(diabetesliitto[viitattu ]).kansaneläkelai2 toksenylläpitämänrekisterinmukaanvuonna2016lääkekorvauksensai6434, vuotiastadiabeetikkoa(kelasto[viitattu ]).lukuunsisältyytyypin1ja tyypin2diabeetikot.suurinosatästäikäryhmästäsairastaatyypin1diabetesta.on myös huomattu, että alle 15 2vuotiaiden sairastuvuus lisääntyy koko ajan (THL 2015).Kohderyhmänäopinnäytetyössäovat182222vuotiaattyypin1diabetestasai2 rastavat nuoret. Nuorten diabeteksen hyvän hoitotasapainon ylläpitämiseen liittyy paljonerityispiirteitä,jotkaluovathaasteitanuorentukemiseen,omahoidossaonnis2 tumiseen ja hyvän hoitotasapainon ylläpitämiseen. (Pulkkinen, Laine & Miettinen 2011). Nuoruudessatapahtuvatmonetelämänmuutoksetasettavathaasteitaniinomahoi2 donohjaukseen,kuinnuorenomahoidossaonnistumiseenkin.tällaisiamuutoksia voivatollaharrastukset,opiskelu,ammatinvalintasekäitsenäistyminenjasiihenliit2 tyvä vanhemmista irtautuminen (Dehko 2008, 18219). Diabeteksen yleisyyden vuoksi,tyypin1diabetestasairastavianuoriavoikohdatajokaisessaterveydenhuol2 lonyksikössä.tämänopinnäytetyönavullakerättyätietoavoivathyödyntääkaikki terveysalan ammattilaiset tukiessaan ja ohjatessaan nuorta diabeteksen omahoi2 dossa. Tässä opinnäytetyössä on tavoitteena kehittää nuorten omahoidon tukea. Tarkoituksenaonkuvaillakokemusperäisentiedonavullasosiaaliseentukeenliitty2 viätekijöitä,jotkatukevatnuortaomahoidossasekämillaistatukeanuorettoivovat saavansa. Tässä opinnäytetyössä työelämäyhteytenä toimii Seinäjoen diabetesyhdistys ry, jokaonvaltakunnallisendiabetesliitonalainenalueellinenyhdistys.seinäjoendia2 betesyhdistys järjestää vertaistukea ja yhteistä toimintaa diabetesta sairastaville Etelä2Pohjanmaanalueella.Opinnäytetyönavullakerättytietovälitetäänyhteistyö2 kumppanille,jottahevoivathyödyntääsitätyöskennellessäännuortenkanssa.
8 8 2( NUORUUSIKÄ(JA(TYYPIN(1(DIABETES( 2.1( Nuoruusikä(ja(nuoruusiän(muutokset( Käsitenuorijaotellaanesimerkiksilaissajaeritutkijoidenvälilläeritavalla.Nuoruus2 ikäyleensäviittaapsyykkiseenkehitysvaiheeseen,jonkaaikanasiirrytäänlapsuu2 destaaikuisuuteen(aalberg&siimes2007,15).esimerkiksinuorisolaissanuoreksi luokitellaanalle292vuotias(l /72,1luku,2 ).Kuitenkinnuoruusiänmää2 rittelyvaatiikokonaisvaltaisenkasvunjakehityksenhuomioinnin.elämänkaaripsy2 kologianpuolelladunderfelt(2011,84285)kuvaanuoruudensijoittuvanihmisenke2 hityksenperusvaiheeseen(02202vuotias),jossanuoruudenajanjaksoon122202vuo2 tiaana.aalberg&siimes(2007,67273)ovatkirjassaanottaneethuomioonniinpsy2 kologisen kuin fysiologisenkin kasvun ja kehityksen. He määrittelevät nuoruuden kuuluvan12222ikävuosienväliin.tämänuoruusvaihejaetaankolmeenikäkauteeno varhaisnuoruus (122142vuotias), varsinainen nuoruus (152172vuotias) ja jäl2 kinuoruus(182222vuotias).voidaanhuomata,ettäeritieteenaloillajaeritutkijoiden välillä ilmenee eroja nuoruusiän määrittelyssä. Tässä opinnäytetyössä käytetään Aalbergin&Siimeksen(2007)jaotteluajakeskitytään182222vuotiaisiinnuoriin. Nuoruuteenliittyymoniaerilaisiamuutoksiajokaisellaelämänosa2alueella.Tästä syystätyypin1diabetestasairastavanuoritarvitseeerityistätukeanuoruudenmuu2 tostenjasairaudenhoidonyhteensovittamisessa.useinvarsinaisennuoruudenja jälkinuoruudenaikanaomaidentiteettikehittyy,nuoriitsenäistyyjairtautuuvanhem2 mistaan sekä ottaa vastuuta omasta hoidostaan. Tähän ikään kuuluu myös opis2 kelu,työelämäänsiirtyminen,omilleenmuuttaminen,seurustelusekämoniamuita kehitysaskeleita,jotkavaikuttavatnuorenelämänjatyypin1diabeteksenyhteenso2 vittamiseen(dehko2008,19). Saadaksemme kokonaiskuvan nuoruudessa tapahtuvista muutoksista, täytyy nuortatarkastellamahdollisimmanlaajasti.tässäopinnäytetyössänuortatarkastel2 laanholistisenihmiskäsityksenkautta.holistinenihmiskäsitysonhoitotyössäyksi keskeisimmistä ja tämän näkemyksen mukaan ihmistä tarkastellaan kokonaisuu2 tena,johonkuuluvatfyysinen,psyykkinen,sosiaalinenjahenkinenulottuvuus(rau2 tava2nurmiym.2014,21).
9 9 Rauhala(2014,39240)kuvaafyysisenelikehollisenulottuvuudenpitävänsisällään ihmisessä tapahtuvat konkreettiset tapahtumat, kuten elinten toiminnan ja kehon liikkeet.tähänfyysiseenjabiologiseenkehitykseennuoruudessaliittyyoleellisesti kehonmuuttuminenulkoisestijasisäisestikutenpituuskasvu,lihastenkasvujaras2 vanlisääntyminen(aalberg&siimes2007,15235). Tyypin1diabetestasairastavallanuorellanämäkehollisetmuutoksetnuoruudessa tuovat haasteita hyvän hoitotasapainon ylläpitoon. Puberteetin aikana insuliinin tarvekasvaa,mikäjohtuuesimerkiksipituuskasvusta,lihastenkehittymisestäsekä erilaisistahormoneistakutenestrogeenistajatestosteronista.kunpuberteettialkaa ollaohi,insuliinintarvevähentyy.tytöillämurrosiässäalkavatkuukautisetaiheutta2 vatmyösinsuliinintarpeenvaihtelua,jokavoihankaloittaahyvänhoitotasapainon ylläpitämistä.jälkinuoruudessanämämuutoksetalkavatollaosittainjoohi.kuiten2 kinonyksilöllisiäerojafyysistenjabiologistenmuutostenalkamisessajaloppumi2 sessa.(ilanne2parikka2015a, okeskinen2015a,389). Nuoruudessatapahtuusuuriamuutoksianuorenpsyykkisessäjahenkisessäkehi2 tyksessä.rauhala(2014,34238)käyttäätermiätajunnallisuus,jokapitääsisällään niin psyykkisen kuin henkisen ulottuvuuden. Hänen mukaansa tajunnallisuuteen kuuluvatihmisenkokemuksetjatunteet,joidenpohjaltajokainenihminenmuodos2 taaomanlaisiamerkityksiäasioille,joistamuodostuukäsitysitsestäjaympäröivästä maailmasta.nuoruusiässäkehityksellisiätehtäviäovat:vanhemmistairtautuminen, kehonmuutostenjaomakuvansekäseksuaalisuudenjasiihenliittyvänidentiteetin jäsentäminen(aalberg&siimes2007,68271).nuoruudessaontärkeääikätoverei2 hinturvautuminenmuutostenaikanasekäsamanlaisuusikätovereidenkanssakoe2 taan tärkeänä ja kun jokainen nuori kehittyy yksilöllisesti, erilaisuus voi vaikuttaa nuorenpsyykkiseenkehitykseen(sinkkonen2010,23). Jälkinuoruuden vaiheeseen (182222vuotiaana) liittyy oman itsensä jäsentäminen naisenataimiehenäsekäitsensäsijoittaminenyhteiskuntaan.nuorionjoirrottau2 tunutvanhemmistaanjaalkaakantaavastuutaitsestään.nuoritekeemyösvalintoja ja pohtii omia päämääriään. Nämä valinnat liittyvät ammatinvalintaan, omilleen muuttamiseensekäesimerkiksiperheenperustamiseen.nuoruudenmuutoksetluo2
10 10 vathaasteitatyypin1diabeteksenhyvänhoitotasapainonylläpitämiseen,silläpit2 käaikaissairauslisäänuorenerilaisuuttajahaastaanuortaidentiteetinmuodostumi2 sessa.(aalberg&siimes2007,68271odunderfelt2011,84291.) Situationaalisuudella tarkoitetaan Rauhalan (2014, 41) mukaan ihmisen sidoksia ympäröiväänelämään,eliihmisensosiaalisiasidoksia.rauhalantoteaa,etteiihmi2 nenpystyvaikuttamaankaikkiinsosiaalisiinsidoksiinkutenympäröiväänkulttuuriin, perheeseentaiyhteiskuntaan.hänenmukaansaonkuitenkinasioita,joihinihminen itsekykeneevaikuttamaankutenesimerkiksipuolisoon,ammattiin,ystäviinjahar2 rastuksiin.nuoruudenaikanaerisosiaalistensidostenmerkityksetmuuttuvat.ikä2 tovereistatuleetärkeämpiäkuinvanhemmistajaperheestä.nuoritarvitseeikätove2 reita ja seurustelusuhteita rakentaakseen omaa identiteettiään, mutta silti nuori saattaa kaivata vanhempien huolenpitoa tai tukea aika2ajoin.(rauhala 2014, ). Nuoretmiehetsaattavattunteaerilaisuutta,kunmuutikätoveritlähtevätarmeijaan ja itse ei välttämättä pääse. Tyypin 1 diabeetikko vapautetaan asepalveluksesta, vaikkakin armeijaan on mahdollisuus päästä tietyin ehdoino tyypin 1 diabetes on kestänytvähintään2vuotta,osaahuolehtiadiabeteksenhoidostahyvin,hoitotasa2 painontäytyyollahyväeikälähimenneisyydessäolevakaviahypoglykemianaiheut2 tamiatoimintakyvyttömyyksiä(asepalvelus3/2015). Myösajokortinhankkiminenonmonellenuorelletärkeäaskel,jokaonmahdollista tyypin1diabeetikolle,josvaaditutterveysvaatimuksettäyttyvät.tämävaatiinuo2 reltahyväädiabeteksentuntemista,jollointäytyyosatatunnistaaomatalhaisenve2 rensokerinoireetjaosatareagoidaniihin.nuorentäytyymyösymmärtääliiankor2 keantaimatalanverensokerinaiheuttamatvaaratliikenteessä.tyypin1diabeetikon ajoterveyttäseurataanlääkärintarkastuksissadiabeteksenseurantakäyntienyhtey2 dessä(ajokortti[viitattu ].) Ammatinvalintaonyksiisoimmistapäätöksistä,joitanuoritekee.Nykyisinhyväthoi2 tomuodot estävät vain harvoissa ammateissa toimimisen. Tyypin 1 diabeetikolla myöstietytharrastukset,vaativatnuoreltaomahoidossaitsenäistäosaamista.tyy2 pin1diabetestasairastavaonkuinmuutkinnuorethaaveineenjaunelmineen,mutta itsenäistyminenvaatiinuoreltavastuunottoajahyväätyypin1diabeteksenhoidon
11 11 hallintaa.(aalberg&siimes2007,71273odehko2008,21onurmiym.2015, ) 2.2( Tyypin(1(diabetes(ja(sen(toteaminen( Diabetesonenergia2aineenvaihdunnanhäiriö,johonliittyykohonnutverenglukoo2 sipitoisuus. Diabetesta on erilaisia taudin muotoja, joista päätyypit ovato tyypin 1 diabetesjatyypin2diabetes.tässäopinnäytetyössäkeskitytääntyypin1diabetek2 seen.(saraheimo2015a,9.) Ihmisenelimistötarvitseeenergianlähteeksisokereitaeliglukoosia,jotaimeytyyve2 renkiertoonjasitäkauttavarastoituumaksaan.glukoosiasaadaanhiilihydraateista, joita saadaan ravinnosta. Aterian jälkeen veren glukoosipitoisuus nousee muuta2 maksitunniksi.terveelläihmisellähaimasääteleeverenglukoosipitoisuuttamuo2 dostamallainsuliinia,jokaavaasokereillereitinsoluihin,jolloinverensokerilaskee normaalilletasolleelialle7,8mmol/l(verensokerinviitearvot[viitattu ]). Tyypin1diabeteksessainsuliininmuodostusväheneejalopultaloppuu,johtuenhai2 massasijaitsevieninsuliiniatuottavienbeetasolujentuhoutumisesta.tästäseuraa elimistönheikentynytkykyhyödyntääravinnostasaatavaaenergiaasekäverenglu2 koosipitoisuudennousu,insuliininpuuttuessakehosta.(leppäluotoym.2013, oSaraheimo2015a,9.) Diabetesdiagnosoidaanuseinsenoireidenperusteella.Oireetkehittyvätuseinno2 peasti vaihdellen muutamasta päivästä muutamaan viikkoon. Diabeteksen puhje2 tessayleisiäoireitaovatväsymys,jano,pahoinvointi,tihentynytvirtsaamisentarve sekätajunnantasonlasku.jostautiaeidiagnosoidaajoissa,voikehittyähappomyr2 kytyseliketoasidoosi,jossaoireinaovatlisäksioksentelu,vatsakivutjamyöhemmin uneliaisuusjatajuttomuus.tyypin1diabetestodetaanlapsillajanuorillauseinoi2 reidenyhteydessämitatunverensokerinjamahdollisestimyösmitattujenketoainei2 denavulla(saraheimo2015c,13214).(saraheimo2015b,11213.)
12 12 2.3( Hoitotasapainon(muutokset(tyypin(1(diabeteksessa( Tyypin1diabeteksessavoiesiintyäerilaisiakomplikaatioita,jotkajohtuvatverenso2 kerin laskusta liian alas eli alle 4 mmol/l tai nousevat liian ylös eli yli 15 mmol/l. Verensokerinheittelyynvoiollamoniasyitäjaniitäkäsitelläänseuraavaksitarkem2 min. Verensokerinollessayli15mmol/loireinaesiintyyjanontunnetta,suunkuivumista sekä pahoinvointia ja vatsakipuja. Verensokerin nousua kutsutaan hyperglykemi2 aksi. Jos hyperglykemiaa ei hoideta, siitä voi seurata happomyrkytys eli ke2 toasidoosi,jokaondiabeetikollehengenvaarallinentilannejavaatiimahdollisimman nopeaa sairaalahoitoa. Ketoasidoosi johtuu insuliinin puutteesta, jolloin elimistö käyttäärasvakudostaenergianlähteenäjasenpalamisensivutuotteenasyntyyve2 renkiertoonhappamiaaineitakutenasetonia.happomyrkytyksenaiheuttaviatailau2 kaiseviatekijöitäovattoteamatondiabetes,infektiostajohtuvainsuliinintarpeenli2 sääntyminentaiinsuliinipistostenunohtaminen.happomyrkytysvarmistetaanmit2 taamalla ketoaineet verestä tai virtsasta. Ketoasidoosi on hitaasti etenevä ja sen kehittyminenkestääyleensänoin6212tuntia.ketoasidoosihoidetaansairaalassa ja hoitamattomana sillä saattaa olla vakavat seuraukset. (Vehmanen o Ilanne2Parikka2015b, ) Hypoglykemiatarkoittaaverensokerinlaskemistaliianalasoalarajaonterveellähen2 kilöllä3,5mmol/l,muttatyypin1diabeetikollarajanapidetään4mmol/l.syynähy2 poglykemiaanvoiollaliianraskasliikuntataihyperglykemian,elikorkeanverenso2 kerin,korjaaminenpistämälläliikaainsuliinia.syynävoiollamyöspelkoliiankorke2 astaverensokeristasekäsenoireista,jolloinsaatetaanliianhelpostikorjatavähän2 kinkohollaolevaaverensokeria.myösniukkasyöminenaiheuttaahypoglykemiaa. Oireinahypoglykemiassaovat:vapina,hikoilu,sydämentykytys,keskittymiskyvyttö2 myysjasekavuus.verensokerinollessaerittäinalhaallaesiintyykouristuksiajata2 juttomuutta.(mustajoki ) Tyypin1diabetestasairastavillaonarvioiltaviikoittainnoin2lieväähypoglykemiaa sekävuosittainyksivaikeahypoglykemia,jokajohtaakouristeluuntaitajuttomuu2 teen.hypoglykemioitaesiintyymyöshoitotasapainonollessahyvä,neovatsatun2
13 13 naisiajahelpostikorjattavissa,nesiiskuuluvattyypin1diabeetikonarkeen.kuiten2 kinjoshypoglykemiaaesiintyyusein,voioireidentunnistaminenheikentyä,jolloin sen hoito vaikeutuu. Alhainen verensokeri voi myös aiheuttaa vaaratilanteita esi2 merkiksiliikenteessä.hypoglykemioidenvälttämisessäoleellistaonsiishuomioida ravitsemus ja liikunta sekä välttää liian suuret insuliiniannokset. Hypoglykemian esiintyessä kannattaa syödä välipala, jolloin verensokeri nousee. (Keskinen & Tuomi2014.) Mikälihypoglykemiaaeihoidetatarpeeksinopeastijaverensokerinalhainentaso onkestänytpitkään,siitävoiseuratainsuliinishokkielitajuttomuustila.insuliinishok2 kiinliittyyuseinkouristelua,muttaseeiolelapselletainuorellevaarallinen,josse ei kestä pitkään. Hoitona tähän voidaan käyttää glukagonipistosta tai esimerkiksi hunajaasiveltynäposkiensisäpinnoille.ambulanssinsoittaminenpaikalleonsuo2 siteltavaa, sillä glukagonipistoksen jälkeen voi esiintyä pahoinvointia ja syöminen voiollavaikeaa.tästäsyystälapsentainuorentarkkaseurantainsuliinishokkitilan2 teessaonsuositeltavaa.(keskinen&rodriguez2015b,416.)
14 14 3( OMAHOITO(TYYPIN(1(DIABETEKSESSA( Tyypin1diabeteksenhoidossatavoitteenaonsujuvaarki,oireettomuusjanuoren hyvinvointi. On tärkeää muokata hoito nuoren elämänrytmiin sopivaksi. Tyypin 1 diabeteksenhoitoonjatuloksiinsekähaittojenehkäisyynvoidaanvaikuttaalaaduk2 kaallaomahoidolla,seonsiistärkeintätyypin1diabeteksenhoidossa(saraheimo 2015a,10).Omahoitotaisensynonyymiitsehoitomääritelläänolevanihmisenit2 sensätoteuttamaaterveydentaisairaudenhoitoa,jokatoteutetaanyhdessätervey2 denhuollonhenkilönkanssa,näyttöönperustuvillahoitotyönmenetelmillä.hyvätyy2 pin1diabeteksenhoitovaatiinuoreltaomahoitoonsitoutumista.hoitoonsitoutumi2 nentaisensynonyymihoitomyöntyvyystarkoittavatterveydenhuollonammattihen2 kilöidenantamienhoito2ohjeidennoudattamista,jokavaatiikykyäjahalua.(routa2 salo&pitkälä2009ohoidokki ohoitomyöntyvyys[viitattu: ]). Hoitoonsitoutuminenvaatiinuoreltaaktiivisuuttajavastuunottamistaomaahoito2 aankoskien.hoitoonsitoutumiseenvaikuttavatmonetniinsisäisetkuinulkoisetkin tekijät.sisäisistätekijöistäesimerkiksikognitiivisettekijätovathyvinyksilöllisiä,sillä jokainennuorioppiijaymmärtääsaatuatietoaeritavalla.myöserilaisetpersoonal2 lisuustekijätvaikuttavatkutenitsetuntojapäättäväisyys.ulkoisiatekijöitäovatesi2 merkiksi sosiaaliselta verkostolta saatu tuki ja ammattihenkilöiltä saatu tieto sekä vuorovaikutuksenlaatu.jokainennuorionyksilöllinenjakehittyyomaantahtiin,jo2 tenhoitoonsitoutuminenjavastuunottaminentapahtuvateriaikaan.nuoritarvitsee paljonkannustusta,tukeajakunnioitusta,jottamotivaatiojahoitoonsitoutuminen säilyy.tällöinnuoriluottaaitseensäjakykeneetekemäänpäätöksiähoitoaankos2 kien.(routasalo,airaksinen,mäntyranta&pitkälä2009.) 3.1( Insuliinihoito(ja(verensokerin(mittaukset(arjessa(osana(omahoitoa( Puuttuvaninsuliininkorvaaminenelimistöstäontyypin1diabeteksenhoitomuoto. Tavoitearvotovatyksilöllisiä,muttasuuntaaantavinatavoitearvoinapidetään:ve2 rensokeritason pysyminen 428 mmol/l välillä ja ruokailujen jälkeen verensokerin nousupysyisinoin223mmol/lvälillä,ollenalle11mmol/l.tyypin1diabeetikoilta mitataanmyösverensokeriarvojenvaihteluapitkälläaikavälillähba1carvonavulla.
15 15 HbA1c kuvaa punasolujen sokeriprosenttia eli keskimääräistä sokeritasoa edelli2 seltä kahdelta kuukaudelta. HbA1c pysyy terveellä henkilöllä alle 6,5% ja tavoi2 tearvoontyypin1diabetestasairastavillalapsillajanuorilla7,5%(=58mmol/mol). (Pulkkinenym.2011oSaha2015,402.) Perusajatuksenainsuliinihoidossaonpitkävaikutteisenperusinsuliininjalyhytvaikut2 teisenateriainsuliininmääränmukauttaminennuorenyksilölliseeninsuliinintarpee2 seenerilaistenhoitomallienavulla.insuliininmäärämukautetaanverensokerinoma2 seurannan avulla, joka tarkoittaa verensokerin mittaamista yksilöllisesti asetetuin väliajoin.arvojaontärkeäämitatavarsinkinaamulla(paastoarvo)sekäaterioiden ja liikunnan yhteydessä. Mittausten tarpeeseen kuitenkin vaikuttaa päivärytmit ja senhetkinenhoitotasapaino.esimerkiksisairastumisenyhteydessäsaatetaantar2 vitauseampiamittauksia.(seppänen&alahuhta2007,46opulkkinenym.2011.) Insuliinihoidoistayleisimminkäytetäänmonipistos2taipumppuhoitoa,joidenonto2 dettusaavanaikaanparempiglukoositasapainosekävähentävänhypoglykemioi2 den esiintymistä. Nämä hoitomuodot myös jäljittelevät parhaiten terveen ihmisen energia2aineenvaihduntaa.muita,vähemmänkäytettyjähoitomallejaovatkaksipis2 toshoitojakolmipistoshoito.(seppänen&alahuhta2007,46.) 3.2( Ravitsemus(osana(omahoitoa( Omahoidossaravitsemusonerittäintärkeässäosassa.Tyypin1diabeetikonravit2 semuksenpääperiaatteetovatsamatkuinterveilläihmisillä:tavallinenterveellinen ravinto.suomalaistenravitsemussuositusten(2014)mukaanravinnossatulisikiin2 nittäähuomiotahiilihydraattienlaatuunsuosimallakasviksia,marjoja,hedelmiäja täysjyvätuotteitasekävalitarasvattomiataivähärasvaisiamaitotuotteitajakäyttää ruoanlaitossapehmeitärasvoja. Tyypin1diabeetikontavoitteinaravitsemuksessaonhyvänverensokeritasonylläpi2 täminenkiinnittämällähuomiotaravinnonhiilihydraattimäärään,jolloinpystytäänva2 litsemaansopivainsuliininmäärä.huolehditaanmyösravinnonmonipuolisuudesta jaterveellisyydestä,jokaylläpitääterveyttäjaehkäiseeelinmuutoksia.tavoitteisiin kuuluu myös huomion kiinnittäminen oikeanlaiseen terveelliseen ravitsemukseen,
16 16 jollaturvataanlapsenjanuorenkasvujakehityssekäylläpidetäännormaalipainoa. Ravinnonlaadunlisäksionsyytäkiinnittäähuomiotaateriarytmiin,sillätasainenate2 riarytmivaikuttaajaksamiseenjahyvinvointiinsekäehkäiseeverensokerinliiallisia laskujatainousuja.(aro2009,56257okalavainen2015,402okalavainen&keskinen 2015,403.) Insuliinihoidonperustanatyypin1diabeetikoillaonravinnonjainsuliininmääränyh2 teensovittaminen.ennenateriaalapsenjanuorenverensokerintavoitetasonaon42 8 mmol/l ja aterian jälkeinen verensokeritaso olisi hyvä olla alle 11 mmol/l(saha 2015,402).Varsinkinnuoruudessaateriarytmitjaruokamäärätsaattavatvaihdella eripäivinä.onkuitenkintärkeäälöytääuseintoistuvarytmi,jolloininsuliinihoitovoi2 daansuunnitellayksilöllisesti.nuorillehiilihydraattienmääränarviointijasenmu2 kaaninsuliininpistäminentuojoustavuuttaarkeenjaehkäiseeverensokerinliiallista laskuatainousua.hoito2ohjeetmääritelläänjokaisellenuorelleyksilöllisesti.usein kuitenkinnyrkkisääntönäinsuliininmääränarvioinnissavoidaanpitää,että10hiili2 hydraattiakohdenpistetään1yksikkölyhytvaikutteistainsuliinia.hiilihydraattienlas2 kemiseenperustuvahoitomuotosiissopiiuseimmillenuorille,muttasevaatiinuo2 reltasitoutumistajavastuunottamistaomastahoidostaan.(kalavainen&tulokas 2015,407oMustajoki ) 3.3( Liikunta(osana(omahoitoa( Liikuntatukeetyypin1diabetestasairastavannuorenomahoitoa.Täytyykuitenkin kiinnittäähuomiotaomaseurantaanjavarautuarasitustavarten.liikuntalaskeeve2 rensokeria urheilusuorituksen aikana ja sen jälkeenkin useiden tuntien ajan, sillä elimistökuluttaaglukoosivarastojaliikunnanaikana.urheiluunvaraudutaanarvioi2 mallasuorituksenkestojasiitäaiheutuvarasitus.kevytliikuntavaikuttaavainvähän verensokeriinmuttarasittavajapitkäkestoinenliikuntaalaskeesitä.arvioinninpe2 rusteellavoidaanennen,jälkeentailiikunnanaikanasyödähiilihydraattipitoinenvä2 lipala,jollaehkäistäänverensokerinliiallinenlasku.onmyöstärkeääseuratave2 rensokeriaennenurheilusuoritusta,senjälkeenjaillallaennennukkumaanmenoa, jolloinvoidaanmuuttaatarvittaessapitkävaikutteistainsuliiniannosta.tyypin1dia2
17 17 betestasairastavallanuorellaonmahdollisuusharrastaasamallatavallakuinter2 veetnuoret,hänentäytyykuitenkinosatareagoidaverensokerinmuutoksiinsekä varautuaurheilusuorituksiavarten.tämävaatiinuoreltaosaamistajaitsenäistädia2 beteksenhallintaa.(aro2009,64265osaha&härmä2rodriguez2015, ) 3.4( Elinmuutosten(säännöllinen(seuranta(osana(omahoitoa( Tyypin1diabetestasairastavallaonvuosittaisetlääkärinkontrollit,jolloinseurataan erilaisia laboratoriotutkimuksia, joiden avulla seurataan esimerkiksi kilpirauhasar2 vojasekärasva2arvoja.onmyöstärkeähuomioidamahdollisetsilmänpohjanmuu2 tokseteliretinopatia,jollointarkistuksetmuutamanvuodenväleinovatsuositeltavia. Nämämahdollisetmuutoksetonhyvätunnistaaaikaisessavaiheessa,jolloinniiden etenemistäonmahdollistaahidastaa.elinmuutoksistanuorillaseurataanensisijai2 sestisilmänpohjienjamunuaistentilaa.(keskinen2015b,425.) Hygienia on myös tärkeä osa tyypin 1 diabeteksen omahoitoa. Hygieniaan liittyy jalkojenhoito,johonkuuluuhyväjalkojenhygienia,rasvausjakynsienhoito.pitkään sairastetussadiabeteksessaesiintyyuseinhaitallisiajalkaongelmia,kutenhaavoja javerenkierronhäiriöitä,joidensyntyynonmahdollistavaikuttaahyvänhoitotasa2 painonjajalkojenhyvänhoidonavulla.jalkojenterveyteenvoidaanvaikuttaahyvän hygienianlisäksijalkojenjumppaamisellasekäoikeanlaisillasukillajakengillä.suun huolellinenhoitojasäännöllisettutkimuksetovatdiabeteksenhoidossamyöstär2 keitä,sillätulehduksetsuussavaikuttavatverensokeriinpitkälläaikavälillänostaen sitä.korkeaverensokerivaikuttaamyössuunterveyteenesimerkiksikuivattamalla limakalvojasekävaikuttamallahampaidenreikiintymiseensekälisäämälläkiinnitys2 kudossairauksienriskiä.(ketola2kinnula2015,204orönnemaa&huhtanen2015, 218.)
18 18 4( NUOREN(DIABEETIKON(SOSIAALINEN(TUKI( Nuorelleannettavatukionmoninaistajatässäopinnäytetyössäkeskitymmeselvit2 tämäänmillaistasosiaalistatukeanuorisaa.sosiaalinentukitarkoittaatuenanta2 mista ja vastaanottamista, eli ihmisten välistä vuorovaikutusta. Sosiaalista tukea nuorivoisaadaesimerkiksivanhemmilta,ystäviltä,terveysalanammattilaiselta,ver2 taisryhmistätaimuistasosiaalisistasidoksista.sosiaalinentukivoiollakonkreettista tukea,kutenauttamistamittauksissataiopastamistaomahoitoonliittyvissäasioissa. Sevoiollamyösemotionaalistatukeakutenkannustamistatainuorenjahänenpää2 töstensähyväksymistä.sosiaaliseentukeenliittyymyöstiedollisentuenmuotoku2 tenpalautteenjaohjeidenantaminen.(mikkola2006,24226.) Eritutkimusten(Kyngäs&Rissanen2001oOlli2008Egede&Osborn2010oDeLur2 desserrabulhoym.2014)mukaantukionmerkittävässäosassahoitoonsitoutumi2 sessa,motivaatiossasekähoidossajaksamisessa.sosiaalisentuenontodettuvai2 kuttavannuorentyytyväisyyteenelämää,terveyttäjahyvinvointiakohtaan(delur2 desserrabulho2014).tärkeimmiksituenantajiksimääritelläänuseissatutkimuk2 sissa: perhe eli vanhemmat ja/tai puoliso, ystävät, ammattihenkilöt ja vertaistuki. Näidenpohjaltatässäopinnäytetyössäpyritäänselvittämäänmillaistatukeanuoret saavatnäiltäsidosryhmiltäjamillaistatukeahetoivovatsaavansa. Useinnuoruudessavanhempienroolihoidossapieneneejanuoriitsenäistyysekä ottaavastuunomastahoidostaan.nuoruudessaonkuitenkinmoniamuitakinmie2 lenkiinnonkohteita,kutenystävätjaseurustelu,jolloinhoitoonsitoutuminensaattaa kärsiäjavanhempienroolihoidossaontärkeä.vanhempientäytyykuitenkinhuo2 mioidanuorenomiaominaisuuksiajasitäkuinkapaljonhänyksilönätarvitseetukea jaohjausta.kunnuorisaaitseosallistuapäätöksentekoonomaahoitoaankoskien, hän saa itseluottamusta ja taitoja huolehtia itsenäisesti tyypin 1 diabeteksen hoi2 dosta.ontärkeää,ettävanhemmatarvioivatnuorenomiavalmiuksiasekäantavat nuorelletilaajamahdollisuudenitsenäistyä.(dehko2008,19220oolli2008otulokas 2015, ) Nuortenitsenäistyessäystävienmerkitysnuorenelämässäkasvaa.Nuortenaikuis2 tuessa,heviettävätyhäenemmänaikaanystävienseurassa,jolloinvastuudiabe2
19 19 teksen omahoidosta on nuorella itsellään. Erään tutkimuksen (De Lurdes Serra2 bulhoym.2014)mukaannuoretaikuisetpitävättärkeänä,ettäystävättietävätdia2 beteksesta.ystävätsaattavatollatärkeätukinuorelleomahoidossa.nuorenmuut2 taessaesimerkiksiopiskelemaantaisiirtyessätyöelämääntoisellepaikkakunnalle, voiystäväpiirivaihtuajatullauusiaystäviä.uudenystäväpiirinkanssanuorisaattaa myöskokeapainetta,jolloinomahoitosaattaakärsiä.(dehko2008,27.) Rassmusseninym.(2011)tutkimuksessanuoretkertoivat,ettäuudenparisuhteen muodostuessavoiollahankalaalöytääajankohtaajatapaakertoatyypin1diabe2 teksesta.uusiensuhteidenmuodostaminenvoiollahaasteellistajapelottavaakin nuorelle.nuorensitoutuessavakituiseensuhteeseenjamuuttaessaanomilleen,voi puolisostatullamerkityksellinentuenantaja.puolisoltasaatutukivoivaikuttaater2 veellisemmän ravitsemuksen saantiin, aktiiviseen elämäntapaan tai esimerkiksi säännölliseenpäivärytmiin.nämäkaikkiomaltaosaltaanvaikuttavatomahoidonto2 teutumiseen.aikuisillediabeetikoilleperheeltäjapuolisoiltasaatuatukeaontutkinut esimerkiksirintala(2014,50253)väitöskirjassaan.hänentutkimuksensamukaan perheeltäjapuolisoltasaatiinkonkreettistatukeaesimerkiksimuistuttamisensekä ruokavaliostajayhteisistäruokahetkistähuolehtimisenkautta.emotionaaliseentu2 keen liittyi voinnin kysyminen ja henkinen tukeminen esimerkiksi ymmärryksen kautta.puolisonmerkitystuenantajanakoettiinerittäintärkeäksi.(ahola2013orin2 tala2014,53254.) Tärkeäsosiaalinensidostyypin1diabetestasairastavallenuorelleondiabetesyk2 sikkö,jostanuorisaatukeajaapuatyypin1diabeteksenhoitoon.useinnuorihaluaa jossainvaiheessaottaavastuutaomastahoidostaanjakäydävastaanotollayksin, tällöinvanhemmatjäävättaka2alallehoitoonliittyvissäasioissa.lastendiabetesyk2 siköstäaikuistenpuolellesiirtymisenajankohtavaihteleeyksilöstäriippuen,useim2 mitennoin162vuotiaana.siirtymisentulisitapahtua,kunnuorihallitseeomaahoi2 toaan ja on valmis siihen. Siirtyminen tutusta ympäristöstä ja tuttujen hoitajien ja lääkäreidenluotavoituntuanuorestastressaavalta,jotentutustuminenajoissauu2 teen yksikköön saattaa helpottaa tätä siirtymävaihetta.(ilanne2parikka ym. 2015, ) Ontodettu,ettäterveydenhuollonammattilaisillaonsuurimerkitysnuorenomahoi2 dossa(kyngäs&rissanen2001oraappanaym.2002okyngäs2007).olisitärkeää,
20 20 ettähoitajanjanuorenhoitosuhdeolisiluottamuksellinen.hoitajanontärkeäähuo2 mioidamyösmuutnuorenelämänosa2alueetjaollakiinnostunutnuorenelämästä sekähuomioidanuoriyksilönä.hoitajaltasaatukannustus,empaattisuussekänuo2 renkunnioitusovatmyöserittäintärkeäänuorenhoitoonsitoutumisessa.tervey2 denhuollonammattihenkilönantamaantukeenliittyynuorenmotivointi.useimmiten pitkääntyypin1diabetestasairastaneellanuorellaonpaljontietoajataitojahuoleh2 tiaitsenäisestiomahoidostaan.kuitenkinhuolellinenomahoitoedellyttäämotivaa2 tiota, johon nuori saattaa tarvita tukea ammattihenkilöltä. (Kyngäs 2007o Turku 2008,54.) Vertaistukionyksitärkeätuenmuoto.Vertaistukikäsitteenätarkoittaatukeajaoh2 jausta,jokaperustuuvapaaehtoisuuteen,jotasamankokemuksenjakavathenkilöt antavat samassa tilanteessa oleville. Vertaistuen antama tuki voi olla emotionaa2 lista,käytännöllistätaitiedollista.tässäopinnäytetyössävertaistuellatarkoitetaan tyypin1diabetestasairastaviennuortentoisilleenantamaatukea.diabetesliitonasi2 antuntijatyöryhmänvalmistelemanraportinmukaantyypin1diabetestasairastavat ovatkehitystarpeitakartoittavassakyselyssänostaneetesillevertaistuenpuutteen. Kyselyn mukaan tyypin 1 diabetesta sairastavat toivovat enemmän ryhmänoh2 jausta,tukeajayhdessäoloa.vertaistukeatoivottiinniinvaltakunnallisellakuinpai2 kallisellakintasolla.(hoidokki oilanne2parikkajatyöryhmä2014overtais2 tuki,[viitattu ].) Vertaistuellaonsuurimerkitysnuorentyypin1diabeetikonelämässä.Nuoruudessa vertaistukijaerilaisetryhmätauttavatomahoitoonsopeutumisessajapäivittäisten ongelmienratkomisessa.tutkimusten(rassmussenym.2011)mukaanvertaistuen kauttasaadaanemotionaalistatukeakokemustenjakamisen,ymmärryksensaami2 senkautta.silläonmyösmuitavaikutuksia,kutenitsetunnonkasvusekäsamassa tilanteessaelävienjasamanikäistennuortentapaaminenvoimonintavoinvahvis2 taa omahoitoon sitoutumista. Nuoruuden muutosten keskellä vertaistuesta voi saadapaljontukeahoidossajaksamiseen.(rassmussenym.2011otulokas2015, 427.)
21 21 5( OPINNÄYTETYÖN(TAVOITE(JA(TARKOITUS( Tämänopinnäytetyöntavoitteenaonkehittäätyypin1diabetestasairastavannuo2 renomahoidontukea.tämänopinnäytetyöntarkoituksenaonkuvaillakokemuspe2 räisentiedonavullamillaistasosiaalistatukeanuoretsaavatjamillaisiatoiveitanuo2 rillaontukeenliittyen. Opinnäytetyöntutkimuskysymyksetovat: 2 Millaistasosiaalistatukeanuoretsaavat? 2 Millaistasosiaalistatukeanuorettoivoisivatsaavansa?
22 22 6( OPINNÄYTETYÖN(TOTEUTUS( 6.1( Lähestymistapa( Tähänopinnäytetyöhönonvalittulaadullinenelikvalitatiivinentutkimusmenetelmä. Kvalitatiivinen tutkimus korostaa ihmisten kokemusten, tulkintojen, käsitysten tai motivaatioiden tutkimista sekä näkemyksien kuvausta. Kvalitatiivisen tutkimuksen merkityksenävoiollauudenilmiönkuvaaminenjakäsitteellistäminentaiymmärryk2 sen lisääntyminen tutkittavana olevasta aiheesta. Jotta ymmärryksen lisääminen olisi mahdollista, tarvitaan usein ihmisten omia kuvauksia ilmiöstä. Valitsemalla opinnäytetyöhönkvalitatiivisentutkimusmenetelmän,voidaanselvittääjaymmärtää paremmintyypin1diabetestasairastavannuorenomahoitoatukeviasosiaalisiate2 kijöitä.(kankkunen&vehviläinen2julkunen2013,65274.) Kvalitatiivinentutkimusprosessivoidaanjakaakäsitteelliseenjaempiiriseenvaihee2 seen.käsitteellisessävaiheessavalitaantutkimusaihejarajataanse,tehdäänkir2 jallisuuskatsausjalaaditaanteoreettinentausta.käsiteellisessävaiheessamääri2 telläänmyöstutkimusasetelmaoketäaiotaantutkia,missätutkimustoteutetaanja millämenetelmilläaineistohankitaan.opinnäytetyöprosessialkoiaiheenvalinnalla ja aiheen rajaamisella. Aihe valittiin, koska sen tutkimista oli toivottu ja se herätti opinnäytetyön tekijöiden mielenkiinnon. Aiheen rajaaminen oli aluksi haastavaa, silläolimontaerilaistamahdollisuutta,muttalopuksipäädyttiintutkimaannuorten saamaa sosiaalista tukea selkeyden vuoksi.(kankkunen& Vehviläinen2Julkunen 2013,83.) Tyypin1diabeteksestaonsaatavillaerittäinpaljontietoa.Nuortensaamastatuesta löytyirunsaastitietoaerinäkökulmista.tämänvuoksiteoreettisenviitekehyksenra2 kentaminenveiaikaa.lähteitälöytyipaljonjaaluksitulisuodattaakäytettäviäläh2 teitä.opinnäytetyöhönhaluttiinmonipuolisestierilaisialähteitäjaniidenperusteella muodostaakattavateoreettinenkokonaisuus.tutkimusasetelmaolialustaalkaen hyvinselvilläoaineistohaluttiinhankkiatyypin1diabetestasairastaviltanuoriltaky2 selynavulla.myöhemmintutkimusmenetelmävaihdettiinkuitenkinhaastatteluksi.
23 23 Empiiriseen vaiheeseen kuuluvat aineiston hankkiminen, tallennus ja analysointi sekätuloksientulkitseminenjaraportointiniistä.aineistoavoidaankerätäesimer2 kiksihavainnoinnin,haastatteluntaikyselylomakkeenavulla.(kankkunen&vehvi2 läinen2julkunen2013,84).aineistokerättiinhaastattelunavulla,jotavartenoliluotu lomake,jokatoimihaastattelunrunkona(liite2).haastatteluistasaatuaineistoana2 lysoitiinsisällönanalyysiakäyttämällä.opinnäytetyössäsaaduttuloksethaluttiinku2 vatasanallisessamuodossa. 6.2( Aineiston(kerääminen( Opinnäytetyöntutkimusosaanosallistujatolivattyypin1diabetestasairastavatnuo2 ria,jotkaovat18222 vuotiaita.tutkimukseenosallistui6nuorta.kvalitatiivisessa tutkimuksessa keskeisin asia ei ole tutkittavien henkilöiden määrä tai tilastollinen yleistettävyys.ontärkeää,ettätutkittavillahenkilöilläonpaljontietoatutkimuksen kohteenaolevastaasiastajaettäkokemukset,yksittäisettapauksetjatapahtumat ovatkeskipisteenä.(kankkunen&vehviläinen2julkunen2013,110.) Opinnäytetyöhön osallistuvista nuorista 4 saatiin Seinäjoen diabetesyhdistys ry:n kautta tarkoituksenmukaisella otannalla eli osallistujiksi valittiin sellaiset henkilöt, joillatiedetäänolevanpaljontietoajakokemuksiaaiheesta.2muutanuortasaatiin tutkimukseenverkosto2otannalla.verkosto2otannassakäytetäänhyväksisosiaalisia suhteitatutkimukseenosallistuvienlöytämiseksi.myösverkosto2otannanavullalöy2 detääntiedonantajia,joillaontietoajakokemuksiatutkimuksenkohteesta(kankku2 nen&vehviläinen2julkunen2013,112.)opinnäytetyöhönosallistuvillenuorillelähe2 tettiinsaatekirjesähköpostitse.saatekirjesisälsitietoasiitä,mistäopinnäytetyössä onkysejakuinkahaastattelutoteutetaan(liite1). Aineistokerättiinhaastattelemallaopinnäytetyöhönosallistuviahenkilöitä.Haastat2 telutyyppejävoidaanluokitellasenmukaan,kuinkamuodollisiajastrukturoitujane ovatsekähaastatteluunosallistuvienhenkilöidenlukumääränmukaan(kankkunen & Vehviläinen2Julkunen 2013, ). Tässä opinnäytetyössä päädyttiin käyttä2 mään puolistrukturoitua haastattelua eli teemahaastattelua, joka on strukturoitua haastattelua väljempi. Haastattelut olivat yksilöhaastatteluja. (Kylmä & Juvakka 2007,78).
24 24 Teemahaastattelussakeskeisetteematonvalittuetukäteenjakysymyksiäonmie2 tittyjovalmiiksi.etukäteenvalitutteematperustuvattutkimuksenviitekehykseenja teemahaastatteluntarkoituksenaonsaadavastauksiatutkimuksentarkoituksenja ongelmanasetteluntaitutkimustehtävänperusteella.(tuomi&sarajärvi2013,75.) Teemahaastattelussakorostuvatihmistentulkinnatjaheidänasioilleantamatmer2 kitykset.teemahaastatteluntoteutuseiolestrukturoituaokysymyksiävoidaanesit2 tääerijärjestyksessäjatehdätäsmennyksiäkysymyksiin.(kankkunen&vehviläi2 nen2julkunen 2013, 125.) Teemahaastattelun avuksi luotiin lomake, joka toimi haastattelujenrunkona(liite2).lomakkeessaolevatkysymyksetmuodostettiintee2 mojenjaopinnäytetyöntavoitteidenpohjalta(tuomi&sarajärvi2013,75). Haastattelulomakkeessaolimyössellaisiakysymyksiä,joissanuortentuliarvioida kysyttävää asiaa asteikolla. Kyseessä oli välimatka2 eli intervalliasteikko, jossa muuttujatonasetettuparemmuusjärjestykseen.(kankkunen&vehviläinen2julku2 nen 2013, 130). Esimerkiksi tutkittaessa sidosryhmiltä saatavaa tukea, 1 tarkoitti sitä,ettätuenmerkitysonvähäinenja5taastarkoittituenmerkityksenolevansuuri. Näidentuloksienesittämistähaluttiinselkeyttää,minkävuoksiesittämisentukena käytettiinkuvioita.kuviotantavatselkeänkuvansiitä,kuinkanuortenmielipiteetja2 kautuvat. 4haastatteluatehtiinSkypenvälitykselläjakahdessatapauksessahaastattelutteh2 tiinkasvotusten.tutkimusaineistonkeruussavoidaankäyttääteknisiäapuvälineitä jahaastattelutvoidaannauhoittaa(kankkunen&vehviläinen2julkunen2013,127). Haastattelutilanteendokumentointihelpottaaanalyysivaihettahuomattavastiopelk2 kienmuistiinpanojenavullatäsmällinenanalysointionhaastavaa(kylmä&juvakka 2007,90).Tästäsyystäjokainenhaastattelunauhoitettiinjahaastateltaviainformoi2 tiinsiitä.toinentutkijoistahoitihaastattelunjatoinentutkijatarkkailitilannettasekä tekimuistiinpanojahaastattelunapunakäytetyllelomakkeelle,jottaanalysointivai2 heessaolisihelppopalauttaamieleenniinoleellisetasiatkuinpienetsivuhuomau2 tuksetkin.haastattelujenjälkeennauhoitteetlitteroitiinelikirjoitettiinpuhtaaksi.ai2 neistoakertyiyhteensä17sivua.(kylmä&juvakka2007,90okankkunen&vehvi2 läinen2julkunen2013,127.)
25 25 6.3( Aineiston(analysointi( Tässäopinnäytetyössäkerättyaineistoanalysoitiinkäyttäensisällönanalyysia.Si2 sällönanalyysi voidaan määritellä aineistojen sisältöjen sanalliseksi kuvaamiseksi (Kankkunen&Vehviläinen2Julkunen2013,166).Sillävoidaananalysoidaerilaisia kirjalliseenmuotoonsaatettujaaineistojaoesimerkiksiartikkeleita,haastatteluja,pu2 heitatairaportteja(tuomi&sarajärvi2013,103)jasamallakuvataniitä.(kankkunen & Vehviläinen2Julkunen 2013, ). Analysointi on systemaattista ja objektii2 vista. (Tuomi & Sarajärvi 2013,103). Vaikka sisällönanalyysin tarkoituksena on luodailmiöstätiivistettyjayleisessämuodossaolevakuvaus,senavullapystytään saavuttamaan merkityksiä, seurauksia sekä sisältöjä.(kankkunen& Vehviläinen2 Julkunen2013,166). Ennenvarsinaistasisällönanalyysinaloitustatuleevalitaanalyysiyksikkö,jokavoi olla esimerkiksi sana, lause, lauseen osa tai ajatuskokonaisuus. Analyysiyksikön määrittäminenriippuututkimustehtävästäjadokumenteista.(kankkunen&vehvi2 läinen2julkunen 2013,167o Tuomi & Sarajärvi 2013,110.) Aineistolähtöinen sisäl2 lönanalyysivoidaanjakaakolmeenvaiheeseenoaineistonredusointielipelkistämi2 nen,aineistonklusterointieliryhmittelyjaabstrahointieliteoreettistenkäsitteiden luominen.(tuomi&sarajärvi2013,108.) Aineistonpelkistämistäohjaatutkimustehtävä.Pelkistämisessätutkimukselleepä2 oleellinentietokarsitaanpoisjaaineistoajokotiivistetääntaijaetaanosiin.(tuomi &Sarajärvi2013,109.)Tutkimukselleoleellisetilmaisuttiivistetäänsäilyttäenniiden olennainensisältö.(kylmä&juvakka2007,117).aineistonryhmittelyssäaineistoa käydään läpi etsien samankaltaisuuksia ja erilaisuuksia. Tämän avulla pystytään muodostamaanluokkia,jotkaovatsisällöltäänsamankaltaisia.yksittäisetasiatsi2 sällytetään käsitteisiin, jolloin tietoa saadaan tiivistettyä ja syntyy alaluokkia. Ala2 luokkia voidaan ryhmitellä edelleen ja näin syntyy pääluokkia.(kylmä& Juvakka 2007,118oTuomi&Sarajärvi2013,110.)Sisällönanalyysinviimeinenvaiheonkä2 sitteellistäminen, joka on tavallaan osa aineiston ryhmittelyä. Käsitteellistämisvai2 heessaaineistostapoimitaanoleellinentietojaniistäluodaanteoreettisiakäsitteitä. Käsitteiden perusteella syntyy luokituksia, joita yhdistellään. Yhdistelyn johdosta syntyykäsitteitä,jotkaesitetääntuloksina.(tuomi&sarajärvi2013, )
26 26 Tässäopinnäytetyössäaineistonpurkaminenaloitettiinmuodostamallakäsitekart2 tojateemoittain.tämänjälkeenaineistoistaetsittiinsamaaasiaakuvaaviailmauk2 sia, joista muodostettiin tiivistettyjä ilmauksia. Nämä samankaltaiset asiat liitettiin alaluokiksi,joistamuodostettiinvieläyläluokat.esimerkkitämänopinnäytetyönsi2 sällönanalyysistaesitetäänliitteessä3.
27 27 7( TULOKSET( Opinnäytetyönhaastatteluihinosallistui6nuorta,3poikaaja3tyttöä.Haastatelta2 vien ikä oli välillä. Nuorista 4 opiskeli ja 2 oli työelämässä. Haastateltavat olivatsairastuneettyypin1diabetekseneriikävaiheissa,lyhimmilläänheolivatsai2 rastaneettyypin1diabetesta3,5vuottajapisimmillään16vuotta. 7.1( Nuorten(pärjääminen(omahoidossa( Haastatellutnuoretkokivatpärjäävänsäomahoidossahyvin.Kuvion1avullaonha2 vainnollistettunuortenomaarvioomahoidossapärjäämisestä. Kokee pärjäävä nsä 5 4 Omahoidossapärjääminen Kokee tarvitseva nsatukea 1 0 H1 H2 H3 H4 H5 H6 Kuvio1.Nuortenomahoidossapärjääminen. Nuoretvastasivattarvitsevansatukeaomahoidossaarjessa(esiintyviin(erikoistiB lanteisiin, jolloin nuori koki tarvitsevansa lisää tietoa tilanteesta selviytymiseen. Eräsnuorikoki,ettäarjessasaattoitullavastaantilanteita,joistaeioltuinformoitu tai keskusteltu aiemmin. Esiin nousi myös esimerkiksi satunnaiset verensokerin nousut,jolloinnuorikokitarvitsevansayksilöllisiäneuvoja.
28 28 jos jää liikunta vähemmälle nii sit tuppaa sokerit nousemaan aika paljoniiehkäsemmosesvoiskysyä. (H2.) Nokyllävälillätuleesellasiapieniäjuttujaetheiettätäeimuutenoo ikinäkerrottuetmitenkätäämenee (H6.) Haastatteluissa nousi esille motivointiin( ja( kannustamiseen liittyvä tuen tarve. Eräsnuorikoki,ettäriittävämotivointitukeeomahoidossapärjäämistä.Esiinnousi motivoinninmerkitysomahoidossajaksamiseen. mäoonaikalaiskasiinäomahoidossa insuliininpistäminenjoka tilanteessavälilvähäuupuu..muttatommosisasiois.. (H4.) jossuavaanmotivoidaanriittävästisiihenettäkyseesonsunelämä ettäitellesteethallaajosethoidatätähommaa.. (H1.) Useimmat nuoret kokivat omahoidossaan vahvimmaksi alueekseen ravitsemukb sen(ja(liikunnanyhdistämiseninsuliinihoitoon.eräännuorenmielestäverensokeb rin(tasapainon( ylläpitooli vahvinalue.esiinnousi myösoman(olotilan( tulkinta verensokerinnoustessatailaskiessa. ettäosaapitääsentasapainos etteioosellasiaylä2jaalamäkiä kokoajan (H5.) on oppinu omasta tilasta huomaamaan sen et jos on verensokerit liianmatalallataikorkeella,pystyyreagoidasiihenniinkusamantien. (H6.) toihiilareittenlaskeminentaiyleensäkkiniinkuruokavalionylläpitä2 minen ihanehdottomastihelpointajavaivattomintajaparasta (H 1.) Kehittämistävaativiksiasioiksinuoretkertoivatmotivaation(lisäämisen(omahoiB toon(liittyen.esiinnouseviaasioitaolivatinsuliininpistämisensäännöllisyysjahuo2 lellisuusomaseurannassa.eräshaastateltavistakokihoitotasapainon(ylläpitämib sen(olevan kehittämistä vaativa osa2alue, tähän liittyi erityisesti verensokeritason tasaisuus.eräsnuorikokimyösliikunnanyhdistämisenosinhaasteelliseksi. vaatisehkäsellastapientähiomistasetasapaino.. (H2.)
29 29 seinsuliininpistäminensilleejokatilanteessa (H4.) liikunnanyhdistäminensiihenlisäksi,niinseonehkävähähaasta2 vaavielä (H5.) Seomaseuranta,seseurantavihkojatommoset. (H6.) 7.2( Vanhemmilta(saatu(sosiaalinen(tuki( Haastateltavien nuorten kokemus vanhempien merkityksestä omahoidossa oli melko yhtenevä. Kuviossa 2 on esitetty nuorten kokemus vanhempien merkityk2 sestäomahoidossa. Suuri 5 Vanhempienmerkitysomahoidossa Vähäinen Kuvio2.Vanhempienmerkitysomahoidossa. Haastatteluistakäviilmi,ettävanhemmiltasaadunkonkreettisentuentarveolivä2 häistä. Useimmat nuoret saivat vanhemmilta emotionaalista tukea, joka tarkoitti kuulumisten(kysymistä(sekäkiinnostustatyypin1diabeteksenhoitotasapainoa jaarjessapärjäämistäkohtaan.vanhempienkanssavoidaanmyöstarvittaessajab kaahuolia(ja(murheita. 0 H1 H2 H3 H4 H5 H6 välilläkyseleejustiin,ettäminkälainenonniinkusokeritasapainoja mitenonmennyt.. (H2.)
30 30 josonniinkujotakinhuolia,murheitaniinpystyypuhumaanjakyllä sitnekiniinkuainavälillähuolehtii.. (H6.) Eräsnuorinostiesilleajoittaisen,tiedollisentuentarpeen,liittyenerikoisiintilantei2 siin.nuoretkokivat,etteivanhempientukinäytavallisessaarjessa,muttaerikoisissa tilanteissavoikysyä(apua. etjosjotaintuleeniinsittevoikysyä eiehkäniinkusillainormaa2 lissaarjessa seeikauheestinäy (H3.) Kaikkihaastateltavatkokivatvanhemmiltasaaduntuenriittäväksi.Nuoretkokivat, ettäkuulumistenkysyminenjakiinnostussairaudenkulkuakohtaanriittävät.eräs nuoriilmaisipyytävänsälisäätukea,mikälisitätarvitsisi. seonmunmielestähyväasia,etsetukionjustoikeenlainenmulle kunsitäeisiisoopaljoo.. (H4.) mäarvostanperiaatteessitäettämunvanhemmateitotatungettele liikaatähän. (H4.) josmätarvintukeaniinhaensitäsitteitte.. (H3.) 7.3( Nuorten(ystäviltä(saatu(sosiaalinen(tuki( Nuortenkokemuksetystävienmerkityksestäomahoidossaolivatyhtenevät.Haas2 tateltujennuortenkokemusystävienmerkityksestäomahoidossaonkuvattukuvi2 ossa3.
31 31 Ystävienmerkitysomahoidossa Suuri merkitys Vähäinen merkitys 0 Kuvio3.Ystävienmerkitysomahoidossa. H1 H2 H3 H4 H5 H6 Useimmatnuoretkorostivatystäviltäsaaduntuentärkeimmäksiosa2alueeksiymB märryksen sairautta kohtaan. Eräs nuori koki tärkeäksi, että ystävät ymmärtävät millaisiaasioitaarkielämässätyypin1diabetessairautenavaatiijamitensevaikut2 taanuorenelämään.nuoretkokivatmyöskiinnostuksentyypin1diabetestakoh2 taantärkeäksi,jolloinkeskustelusairaudestaonhelpompaa. sellastaettäniinkuymmärretäänettäminkätakiaenpystytekemään jotainasiaaniittenkans,esimerkikskäydäniittenkansjokaviikonloppu baaris.. (H1.) ymmärtävätsenettädiabetesrajottaaelämäämuttaseeisiltiestä oikeestaanmitää.. (H1.) kaisejotainsellastahenkistäon,muteimitäänsellastakonkreet2 tista.. (H6.) Jotkutnuoretkokivatsaavansaystäviltämyöskonkreettistatukea.Tukeenkuului muistuttaminenverensokerinmittaamisesta,huolehtiminensyömisistäsekätieb dostaaverensokerinmuutostenvaikutuksetkäyttäytymisessä.nuorienystävilläoli tietoa erityistilanteissa toimimisesta. Eräs nuori kertoi ystävän auttaneen tilan2 teessa,jossaverensokeritovatlaskeneetliianalas.
32 32..nonehuolehtiikansettäoonkomäsyönyjaoonkomitannuverenso2 keria..(h5.) saattaahuomaamunkäytöksespoikkeavaaetsaattaaniinkukysyä et eihän sulla verensokereis olis mitää heittoa meneillään tai sem2 mosta (H4.) Kyllälähimmätystävättietäätasanmitentoimia (H1.) Suuriosanuoristakoki,ettäystäviltäsaatutukioliriittävää.Eräsnuoritoivoiystä2 vienolevanenemmänkiinnostuneitasairaudesta.muutamanuoritoivoiystäviltä enemmänmyötätuntoa(ja(ymmärrystä.( välillätuntuiskivaltasaadapientämyötätuntoa kivaseolis,mutta eivälttämätön. (H1.) Että ehkä et ne pystyis vähän enemmän vielä samaistumaan siihen tilanteeseen. (H5.) Noehkäjusttommostaettäosoittaaolevansakiinnostuneitajaniinku kyseleejatällälailla. (H2.) 7.4( Kumppanilta(saatu(sosiaalinen(tuki( Kumppaniltasaaduntuenmerkitysvaihtelijonkunverran.Osanuoristakokikump2 paniltasaaduntuentärkeäksi,kuntaasosallenuoristamerkityseiollutkovinsuuri. Kuviossa 4 on havainnollistettu nuorten kokemus kumppanin merkityksestä oma2 hoidossa.
33 33 Kumppaninmerkitysomahoidossa Suuri merkitys Vähäinen merkitys 0 H1 H2 H3 H4 H5 H6 Kuvio4.Kumppaninmerkitysomahoidossa. Nuoretkokivattärkeäksikumppaninauttamisenjahuolehtimisentyypin1diabe2 teksenomahoidossa.siihenliittyihuolehtiminenhoitotasapainonylläpidostamuis2 tuttamalla verensokerin mittauksista ja insuliinin pistämisestä. Verensokerin las2 kiessaontärkeää,ettäkumppaniosaa(toimia(oikein.eräsnuorikertoi,ettäkump2 panilleonopetettuglukagoninkäyttöjahänonsaanutharjoitellasitä.esiinnousi myösruoanantaminenverensokereidenlaskiessa. huolehtiisiitäniinkusiitähuolenpidostasitten. (H5.) josjoskusiskeevähänmatalallesokeritniinauttaamuapistämällä ruokaanaamaan. (H1.) onsillejoskusnäytettyjustiinglucageninkäyttöjaonsesitäitekkin kokeillujohonkinmahaanpistellä onsilleainakinkerrottuohjeet (H2.) välillävähäripittäämuakaikistainsuliininpistoksistajasokerinmit2 tauksista (H1.)
Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle
Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.
LisätiedotSisällönanalyysi. Sisältö
Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1
LisätiedotParaneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad
Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad 1.1.2009 31.12.2012 Tehostetun hoitomallin vaikuttavuuden arviointi diabeteksen
LisätiedotDiabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta. 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö
Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö Diabetesliiton kuntoutus ja koulutus tarjoaa Kuntoutusta ja sopeutumisvalmennusta diabeetikoille asiakaslähtöistä hoidonohjausta
LisätiedotTyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus. Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys
Tyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys Mitä on kuntoutus ja kuntoutuminen? Kuntoutuminen on ihmisen tai
LisätiedotMyöhäisnuoruusikä kohti omaa hoitomotivaatiota
Myöhäisnuoruusikä kohti omaa hoitomotivaatiota DESG-seminaari 6.10.2017 Nuoresta aikuiseksi näkökulmia omahoidon tukemiseen Maria Aitomaa psykologi, työnohjaaja (Suomen työnohjaajat ry.) www.ohjausaitomaa.fi
LisätiedotOlen saanut tyypin 2 diabeteksen
Bolujem od dijabetesa tip 2 Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Kysymyksiä ja vastauksia Pitanja i odgovori Mitä diabetekseen sairastuminen merkitsee? On täysin luonnollista, että diabetekseen sairastunut
LisätiedotMistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?
Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa
LisätiedotDiabetes (sokeritauti)
Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä
LisätiedotHYPOGLYKEMIAPÄIVÄKIRJANI
Hypoglykemia tarkoittaa tilaa, jossa verensokerin taso on alle 3,9 mmol/l tai 70 mg/dl 1, tosin tarkka lukema voi vaihdella yksilöllisesti. Hypoglykemia voi johtua useista syistä, ja sen yleisin aiheuttaja
LisätiedotOPAS TYYPIN 1 DIABETESTA SAIRASTAVAN LAPSEN LÄHEISILLE
OPAS TYYPIN 1 DIABETESTA SAIRASTAVAN LAPSEN LÄHEISILLE Tämä opas on tarkoitettu teille, joiden läheinen lapsi sairastaa tyypin 1 diabetesta. Oppaaseen on koottu perustietoa sairaudesta ja sen monipistoshoidosta.
LisätiedotMiten tästä eteenpäin?
Miten tästä eteenpäin? 2019 Millaisia vaikutuksia elintavoilla on hyvinvointiisi ja terveyteesi? Keskustele parin kanssa tai ryhmässä aiheena oman terveyden arviointi Tunnista, mitkä asiat ovat edistäneet
LisätiedotTyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula
Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko
LisätiedotYkkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa.
Ykkösklubi 2015 Ykkösklubi Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ryhmiä ohjaavat koulutetut kummit. Ykkösklubitoiminta on yhteistyötä terveydenhuollon,
LisätiedotMitä uutta diabeteshoidossa ja sen ohjauksessa
Mitä uutta diabeteshoidossa ja sen ohjauksessa Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Satasairaala Satakunnan sairaanhoitopiiri 1 18.2.2019 Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Mikä diabetes on? Diabetes sairaus,
LisätiedotTyypin 2 diabetes ja keho
ROB TAUB Robilla on tyypin 2 diabetes Tyypin 2 diabetes ja keho Miten diabetes vaikuttaa kehoosi DENISE TROUTMAN Denisellä on tyypin 2 diabetes ROGÉRIO SILVA Rogériolla on tyypin 2 diabetes PORTUGAL tyypin
LisätiedotAJATTELE ITSEÄSI, TOIMI. POSITIIVISIN KEINOIN diabeteksen hallintaan
AJATTELE ITSEÄSI, TOIMI POSITIIVISIN KEINOIN diabeteksen hallintaan Mikä on diabetes? Diabetes on tila, jossa elimistön on vaikea muuttaa nautittua ravintoa energiaksi Diabeteksessa veressä on liikaa glukoosia
LisätiedotMINÄ JA DIABETEKSENI. Opas tyypin 1 diabetesta sairastavalle ala-asteikäiselle
MINÄ JA DIABETEKSENI Opas tyypin 1 diabetesta sairastavalle ala-asteikäiselle Tämän oppaan tarkoituksena on lisätä ala- asteikäisen tietoa tyypin 1 diabeteksesta. Toteutettu opinnäytetyönä yhteistyössä
LisätiedotOlen saanut tyypin 2 diabeteksen. Kysymyksiä ja vastauksia. Kysymyksiä ja mietteitä. Jos haluat saada lisätietoja, ota yhteyttä
Kysymyksiä ja mietteitä Jos haluat saada lisätietoja, ota yhteyttä Sairaalaan/terveyskeskukseen puh: Diabetessairaanhoitajaan puh: Diabeteslääkäriin puh: Esite julkaistaan Bayer Health Care -yrityksen
LisätiedotDiabetes. Iida, Sofia ja Vilma
Diabetes Iida, Sofia ja Vilma Diabetes Monia aineenvaihduntasairauksia, joissa veren sokeripitoisuus kohoaa liian korkeaksi Useimmiten syynä on haiman erittämän insuliinihormonin vähäisyys tai sen puuttuminen
LisätiedotVOIMAA ARKEEN Diabeteshoitaja Helena Vähävuori
VOIMAA ARKEEN 5.9.2019 4.9.2019 Helena Vähävuori Diabeteshoitaja Helena Vähävuori 1 Yleinen sairaus, esiintyvyys kasvussa Vakava ja kallis sairaus; hoito haasteellista Riskitekijät tunnetaan Vahva näyttö
LisätiedotTHASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma
THASO12 - Ravitsemus 25.10.2011 Janne Rautiainen TH11K Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 2 / 7 5.9.2012 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Ensimmäinen ohjauskerta... 4 2.1 Ravintoanamneesi... 4 2.2
LisätiedotIka a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa. Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus
Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus Tuore diabeteksen KH-suosituksen päivitys III/2016 Iäkkään
LisätiedotVastasairastuneen tyypin 1 diabeetikon hoidon seurantavihko
Tämä vihko on tarkoitettu tuoreen tyypin 1 diabeetikon hoidon seurannan avuksi. Seurantavihko tukee omaa oppimistasi sairauden alkuvaiheessa. Tämän avulla sinä ja hoitajasi pystytte tarkkailemaan ohjattujen
LisätiedotIäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes
Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c
LisätiedotTYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ
TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ Terveydenhoitaja Reetta Koskeli ja sairaanhoitaja Noora Kapanen 27.9.2011 OPINNÄYTETYÖN
LisätiedotAlhaisen verensokeritason tunnistaminen ja hoito
LIITE 1 Alhaisen verensokeritason tunnistaminen ja hoito Ensiapuopas urheiluseurojen valmentajille ja huoltajille 1 HEIKOTTAAKO? Tämä ensiapuopas on tarkoitettu urheiluseurojen valmentajille ja huoltajille,
LisätiedotDIABEETIKKO ERITYISTILANTEESSA. Konsultoiva diabeteshoitaja Irmeli Virta 04.11.2015
DIABEETIKKO ERITYISTILANTEESSA Konsultoiva diabeteshoitaja Irmeli Virta 04.11.2015 TULEHDUSSAIRAUKSIEN VAIKUTUKSIA VATSATAUDIN KANSSA TARKKANA Verensokerin seuranta: nouseeko vai laskeeko? Jos suolistossa
LisätiedotMitä sensorointi opettaa potilaalle ja lääkärille? (Mikä yllätti?)
Mitä sensorointi opettaa potilaalle ja lääkärille? (Mikä yllätti?) KESKI SUOMEN ALUEELLINEN DIABETESPÄIVÄ LAAJAVUORI 11.5.2017 KIRSI PIPINEN ERIK.LÄÄK. DIABETEKSEN HOIDON ERITYISPÄTEVYYS Mihin sensorointia
LisätiedotDiabeteskeskus Diabetesliiton keskustoimisto ja kurssikeskus sijaitsee n. 25 km Tampereen keskustasta Näsijärven rannalla Aitolahdessa
Diabetesliiton terveiset Vastaava diabeteshoitaja Anneli Jylhä Diabeteskeskus Diabetesliiton keskustoimisto ja kurssikeskus sijaitsee n. 25 km Tampereen keskustasta Näsijärven rannalla Aitolahdessa 1 Diabeteskeskus
LisätiedotPiuhan päässä on ihminen. DESG-seminaari Diabeteshoitaja Tiina Salonen
Piuhan päässä on ihminen DESG-seminaari 18.3.2016 Diabeteshoitaja Tiina Salonen 1 Pumppuhoito Suomessa Pumppuja ollut 30-40 vuotta; 2000-luvulla selvästi käyttö kasvanut Paras tapa jäljitellä fysiologista
LisätiedotLT Petteri Ahtiainen Endokrinologi, KSKS. Alueellinen diabeteskoulutus, JKL,
LT Petteri Ahtiainen Endokrinologi, KSKS Alueellinen diabeteskoulutus, JKL, 6.5.2015 1 } 31-vuotias nainen } DM1 vuodesta 2007 } Diabeteksen komplikaatioita ei ole } Ei muita sairauksia } Insuliinin lisäksi
LisätiedotPoimintoja asiakkaan näkökulmasta: vaikuttavuus ja sen mittaaminen
Poimintoja asiakkaan näkökulmasta: vaikuttavuus ja sen mittaaminen Vaikuttavuus on osa hoidon kokonaisuuden mittaamista Kuva: NHG Whitepaper vaikuttavuus ja sen mittaaminen Vaikuttavuus = käytettyjen resurssien
LisätiedotDiabetesta sairastava lapsi koulussa
Diabetesta sairastava lapsi koulussa Opas opettajille ja koulunkäynninohjaajille Petra Ilvesluoto Maija Kemell-Nissinen Oulun ammattikorkeakoulu 2015 Lääketieteellistä ohjausta antanut Lastentautien erikoislääkäri
LisätiedotPäihteet ja diabetes - kokemuksia potilastyössä. Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Satakunnan keskussairaala Diabetesosaaja 2015
Päihteet ja diabetes - kokemuksia potilastyössä Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Satakunnan keskussairaala Diabetesosaaja 2015 Sairastuin diabetekseen, mistä huumeista minun tulisi luopua? vielä ei ole
LisätiedotValio Oy TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS
TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS MONIPUOLISEN RUOKAVALION PERUSTA Vähärasvaisia ja rasvattomia maitotuotteita 5-6 dl päivässä sekä muutama viipale vähärasvaista ( 17 %) ja vähemmän suolaa sisältävää juustoa.
LisätiedotTärkeää turvallisuustietoa Forxigasta (dapagliflotsiini) koskee vain tyypin 1 diabetesta
Tärkeää turvallisuustietoa Forxigasta (dapagliflotsiini) koskee vain tyypin 1 diabetesta Tyypin 1 diabetesta sairastaville ja heidän omaisilleen diabeettisen ketoasidoosin (DKA) riskin minimointia varten
LisätiedotFinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena
FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988. Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella. Tällä hetkellä 15 työntekijää. STEA:n tuella. Jämsänkatu 2, Vallila Toiminnan tavoitteet Lisätä
LisätiedotTIEDON- JA TUEN SAANNIN MERKITYS HARVINAISSAIRAAN LAPSEN VANHEMPIEN ELÄMÄSSÄ
TIEDON- JA TUEN SAANNIN MERKITYS HARVINAISSAIRAAN LAPSEN VANHEMPIEN ELÄMÄSSÄ Opinnäytetyön tutkimustuloksia Terveydenhoitaja Tiina Ahonpää 2017 Opinnäyte työ valmistui toukokuussa 2016 Yhteistyössä Invalidiliiton
LisätiedotASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista
ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista Pirjo Ilanne-Parikka, sisätautien el, diabeteslääkäri ylilääkäri, Diabetesliitto
LisätiedotDialyysihoidossa olevien etäkuntoutuksen kehittämishanke
Dialyysihoidossa olevien etäkuntoutuksen kehittämishanke Hankkeen koordinoinnista vastasi hanketyöntekijä Marjukka Miettinen Esityksen on koonnut kuntoutuspäällikkö Iiris Ahlgren Kumpulantie 1 A, 6. krs,
LisätiedotKuntoutus ja sopeutumisvalmennus lasten diabeteksessa. Päivi Keskinen Lasten diabeteslääkäri, lastenendokrinologi Tays, lastentautien vastuualue
Kuntoutus ja sopeutumisvalmennus lasten diabeteksessa Päivi Keskinen Lasten diabeteslääkäri, lastenendokrinologi Tays, lastentautien vastuualue Mitä se on? Sopeutumisvalmennuskursseja diabetesleirejä,
LisätiedotHAAVAPOTILAAN DIABETEKSEN HOITO
HAAVAPOTILAAN DIABETEKSEN HOITO 6.10.2016/1.11.2017 Kirsi Pipinen, erik.lääk., diabeteksen hoidon erityispätevyys MISTÄ DIABEETIKON JALKA/HAAVAONGELMAT JOHTUVAT? - Diabetes aiheuttaa hyperglykemiaa, mikä
LisätiedotPoikien oma opas. Tietoa murrosiästä, seurustelusta, seksistä, ehkäisystä ja sukupuolitaudeista. Opas on opinnäytetyömme kehittämistehtävän osa.
Poikien oma opas Opas on opinnäytetyömme kehittämistehtävän osa. Seksuaaliterveyden ensiapupakkaus: Kunnioitus, Kumppani, Kumi Tietoa murrosiästä, seurustelusta, seksistä, ehkäisystä ja sukupuolitaudeista.
LisätiedotTERVEISENI AMMATTILAISILLE. Cia Päivänurmi (T1D) Puheenjohtaja, Joensuun Seudun Diabetes ry Sairaanhoitajaopiskelija, Karelia-ammattikorkeakoulu
TERVEISENI AMMATTILAISILLE Cia Päivänurmi (T1D) Puheenjohtaja, Joensuun Seudun Diabetes ry Sairaanhoitajaopiskelija, Karelia-ammattikorkeakoulu AIKUISTUMISEN HAASTEET Teini-ikä mullistaa nuoren elämää
LisätiedotKUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA
KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja
LisätiedotTutta Tanttari sh, TtM- opiskelija (TaY), Yhteyspäällikkö (TAMK)
Tutta Tanttari sh, TtM- opiskelija (TaY), Yhteyspäällikkö (TAMK) Kirjallisuuskatsauksen lähtökohdat Tutkimuksia, joissa tyypin 2 diabeetikoiden pelkoja olisi tutkittu monipuolisesti, on maailmanlaajuisestikin
LisätiedotTyypin 2 diabetes - mitä se on?
- mitä se on? sokeriaineenvaihdunnan häiriö usein osa metabolista oireyhtymää vahvasti perinnöllinen kehittyy hitaasti ja vähin oirein keski-ikäisten ja sitä vanhempien sairaus? elintavoilla hoidettava
LisätiedotOMAHOITOLOMAKE Liite 3
OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake
Lisätiedottyöseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti
Terveydenhuoltoalan l siirtoergonomian i asiantuntija ij ja työseminaari 10.6.2010 Kannattavaa kumppanuuttakuntouttavallakuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväkikoti Kartanonväki kodit kdit
LisätiedotDiabeetikkolapsen arki-info
Diabeetikkolapsen arki-info - KÄYTÄNNÖNTIETOA DIABETEKSESTA LASTEN PARISSA TYÖSKENTELEVILLE 5.11.2010 Huomenta Verensokerin mittaaminen Ruuan hiilihydraattimäärän (hiilarit) arvioiminen Insuliinin pistäminen
LisätiedotLataa Tyypin 1 diabetes ja raskaus. Lataa
Lataa Tyypin 1 diabetes ja raskaus Lataa ISBN: 9789524860710 Sivumäärä: 15 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 11.16 Mb Lapsen saaminen on yksi elämän hienoimmista ja tärkeimmistä asioista. Jokainen äiti toivoo
LisätiedotLapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja
Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja
LisätiedotRaskausdiabeetikon hyvä hoito avain tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn
Raskausdiabeetikon hyvä hoito avain tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn Sari 15.3.2019 Synnyttäjien painoindeksi (BMI) 25 29,9 kg/m 2 ja 30 kg/m 2 ikäryhmittäin 2017 THL perinataalitilasto 2017 Alle 20 vuotiaat
LisätiedotOmahoidon jalkauttamisen kokemuksia
Omahoidon jalkauttamisen kokemuksia Päivi Pesola 11.9.2012 Kajaani VISIO miksi Oulun Omahoitopalvelu Palvelut ovat kuntalaisten saatavilla 24/7, ilman että tarvitsee lähteä kotoa asioimaan tai jonottaa
LisätiedotTOIMI MENETELMÄ TOIMINTAKYVYN KUVAAMISEEN
TOIMI MENETELMÄ TOIMINTAKYVYN KUVAAMISEEN Kuvat: www.papunet.fi Toimi - menetelmä Kehittäjät Heikki Seppälä ja Markus Sundin Kehitysvammaliitto 2011 Toimi on työväline yksilöllisen toimintakyvyn arviointiin
LisätiedotSähköiset menetelmät aikuisten diabeteksen hoidossa Tyyppi 2 tutuksi
Sähköiset menetelmät aikuisten diabeteksen hoidossa Tyyppi 2 tutuksi Kehittämispäällikkö Sari Diabetesliitto Tyyppi 2 tutuksi -verkkokurssi 2013 lähtien toteutettu 21 verkkokurssia, yhteensä 408 osallistujaa
LisätiedotVALTAKUNNALLINEN DIABETESPÄIVÄ
VALTAKUNNALLINEN DIABETESPÄIVÄ 8.11.2018 KUINKA KÄYTÄN MOHA:A ELI MOTIVOIVAA HAASTATTELUA TYÖKALUNA MURROSIKÄISEN DIABEETIKON HOIDOSSA MARI PULKKINEN, LT, LASTENENDOKRINOLOGI, HUS, LASTEN JA NUORTEN SAIRAUDET
LisätiedotNäkökulmia diabeteksen avokuntoutuksen kehittämiseen. Kati Hannukainen diabeteshoitaja, projektisuunnittelija. Diabetesliiton Yksi elämä -hankkeet
Näkökulmia diabeteksen avokuntoutuksen kehittämiseen diabeteshoitaja, projektisuunnittelija 1 Diabetesliiton Yksi elämä -hankkeet 27.11.2014 Diabetes Suomessa noin 50 000 tyypin 1 diabeetikkoa, joista
LisätiedotDiabetes. Diabetespäiväkirja
Diabetes Diabetespäiväkirja Diabetespäiväkirja Omat hoitotavoitteet Jos sairastat tyypin 2 diabetesta, sinun on tärkeä löytää oikea tasapaino asianmukaisen hoidon, säännöllisen liikunnan ja terveellisen
LisätiedotDiabeteksen psyykkinen kuorma
Diabeteksen psyykkinen kuorma Diabetesosaaja 24.1.2018 Maria Aitomaa (Tmi Maria Aitomaa) psykologi, työnohjaaja (Suomen työnohjaajat ry.) 1 Diabeteskuorma on tunnekuorma Ykköstyypin ja kakkostyypin diabeteksen
LisätiedotLataa Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalhoidon aikana - Elina Mattila
Lataa Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalhoidon aikana - Elina Mattila Lataa Kirjailija: Elina Mattila ISBN: 9789514485404 Sivumäärä: 180 Formaatti: PDF Tiedoston
LisätiedotTYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes?
TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes? Sisällys Mitä tarkoittaa tyypin 2 diabetes (T2D)? Mihin T2D vaikuttaa? Miten T2D hoidetaan? T2D hoidon seuranta Mitä nämä kokeet ja tutkimukset kertovat? Muistiinpanot
LisätiedotDiabeetikon ruokailu sairaalassa
Diabeetikon ruokailu sairaalassa { Ravitsemusterapeutti Roope Mäkelä Satks Ruokavaliosuositus Diabeetikoille suositellaan samanlaista ruokaa kuin koko väestölle Ravitsemushoito on oleellinen osa diabeteksen
LisätiedotMurkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1
Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten
LisätiedotDiabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa
Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa Riikka Hirvasniemi, TtM, projektipäällikkö Anne Rajala, th, projektityöntekijä Kehittämistyön tausta KASTE- ohjelma Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelma 2007-2017
LisätiedotDiabeteksen näkyvä ja näkymätön läsnäoleminen
Diabeteksen näkyvä ja näkymätön läsnäoleminen Diabeteshoitajapäivät 16.4.2015 Tuula-Maria Rintala, TtT, lehtori, TAMK Taustaa Diabeteksen hoidossa keskeistä omahoito, johon vaikuttavat monet tekijät Valtaosa
LisätiedotTÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016
RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä
LisätiedotAineistonkeruumenetelmiä
Kvalitatiivisen tutkimuksen määrittelyä Kvalitatiivisia tutkimussuuntauksia yhdistää se, että ne korostavat sosiaalisten ilmiöiden merkityksellistä luonnetta ja tarvetta ottaa tämä huomioon kuvattaessa,
LisätiedotRavitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi
Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi Ammattisi Avoimet vastaukset: muu, mikä? - avohoidon johtaja Työalueesi Avoimet vastaukset: muu, mikä? - kehitysvammahuolto - kotihoito
LisätiedotAHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa
AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan
LisätiedotOPE, MULLA ON HUONO OLO
OPE, MULLA ON HUONO OLO OPAS KOULUN HENKILÖKUNNALLE LAPSEN DIABETEKSEN HOIDOSTA Pihla Heinälä Tiina Keränen Petra Nieminen 2 SAATTEEKSI Tämä tukimateriaali on tarkoitettu ala-asteen opettajille, jotka
LisätiedotTerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta.
TerveysInfo MS tauti Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. 1996 5, A5 : 46 s. : piirr. : 2 väri Hakusanat:
LisätiedotRAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille
RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,
LisätiedotTutkitaan yhdessä. Opioidikorvaushoidossa olevien ihmisten osallisuuden vahvistamishankkeen arviointia yhteistutkimuksen keinoin
Tutkitaan yhdessä Opioidikorvaushoidossa olevien ihmisten osallisuuden vahvistamishankkeen arviointia yhteistutkimuksen keinoin Anna Hallikainen & Teemu Kaskela 8.3.2019 OK-hanke Valtakunnallinen ESR hanke,
LisätiedotTERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN
TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN 22.-23.10.2011 Kyyhkylän Kartanon Uusi Rustholli hotelli Mikkeli Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry VETO-projekti Koulutuksen tavoitteet Koulutukseen
LisätiedotHyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten?
Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Olemme kaikki kuulleet sanottavan, että virheistä opitaan ja kantapää on hyvä opettaja. Tekevälle tapahtuu virheitä ja niiden salliminen on välttämätöntä,
LisätiedotIäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes
Iäkkään diabetes 1 Perustieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Matalan verensokerin oireet Mittaaminen Kirjaaminen Väärä insuliiniannos Syventävä tieto Hoidon tavoitteet
Lisätiedot29.4.2015 1. Terveiden elämäntapojen edistämistyötä nuorten ehdoilla: nuoret vastuutetaan toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen.
29.4.2015 1 Terveiden elämäntapojen edistämistyötä nuorten ehdoilla: nuoret vastuutetaan toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen. Nuorten toiminnan kehittämö ja toteuttamo. Hankeorganisaatio, joka tarjoaa
LisätiedotHealthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä
Healthy eating at workplace promotes work ability Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Jaana Laitinen Dosentti, Team Leader Työterveyslaitos, Suomi Finnish Institute of Occupational Health
LisätiedotKainuun omahoitolomake
Kainuun omahoitolomake Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen tuloasi hoitajan tai lääkärin vastaanotolle. Lomake on pohjana, kun yhdessä laadimme Sinulle hoitosuunnitelman, johon kirjaamme
LisätiedotViidennen luokan Askelma
Askelmat-ohjelma Tavoitteet Askelmat-ohjelman tavoitteena on mahdollistaa keskustelua koulun, kodin ja muiden nuorten kanssa toimivien tahojen kesken. Keskustelun aiheet nousevat esiin aina sen hetkisen
LisätiedotKaisa Luukkonen DIABETESTA SAIRASTAVAN POTILAAN HOIDON OHJAUS: OHJEKANSIO HOITOHENKILÖKUNNALLE
Kaisa Luukkonen DIABETESTA SAIRASTAVAN POTILAAN HOIDON OHJAUS: OHJEKANSIO HOITOHENKILÖKUNNALLE Projektisuunnitelma Hoitotyön koulutusohjelma 2013 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...3 2 PROJEKTIN TAVOITTEET, RAJAUS,
Lisätiedot1-tyypin diabetesta sairastava lapsi päivähoidossa
1-tyypin diabetesta sairastava lapsi päivähoidossa Tämän oppaan tarkoituksena on antaa teille perustietoa 1-tyypin diabeteksesta sairautena. Lisäksi toivomme, että oppaan antaman tiedon avulla osaatte
LisätiedotRINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö
RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN Milla Talman & Niina Äyhö SEKSUAALISUUS Ihmiset ymmärtävät seksuaalisuuden eri tavoilla. Seksuaalisuus koetaan myös erilailla eri-ikäisinä ja eri aikakausina
LisätiedotASEET KADONNEEN VYÖTÄRÖN METSÄSTYKSEEN
ASEET KADONNEEN VYÖTÄRÖN METSÄSTYKSEEN Dehkon 2D-hanke (Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyhanke) Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Kakkostyypin diabetesta ehkäisevät Painonhallinta Hyvät ruokavalinnat kuitu
LisätiedotIloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin
Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin Neuvokas perhe -ideologia Neuvokas perhe haluaa tukea perheiden hyvinvointia korostamalla myönteistä ilmapiiriä ja yhdessä toimimista Neuvokas
LisätiedotMiten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa
Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa liikunta- ja vaikeavammaisten lasten kuntoutuksen suunnittelussa lastenneurologisella osastolla vuodesta 2010 vanhemmat ja lapsi
LisätiedotTyypin 1 diabetes: Tietoja opettajille
Tyypin 1 diabetes: Tietoja opettajille Nuorten diabetes Tyypin 1 diabetes on vaikeasti hoidettava sairaus, erityisesti nuorilla. Jos jokin asia diabeteksen hoidossa menee vikaan, siitä usein valitettavasti
LisätiedotUutta kansanliikettä synnyttämässä
Uutta kansanliikettä synnyttämässä Yksi elämä pähkinänkuoressa Aivoliiton, Diabetesliiton ja Sydänliiton Yksi elämä -hankkeet edistävät valtimoterveyttä. Kyseessä on ainutlaatuinen kolmen kansalaisjärjestön
LisätiedotTYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta
TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta Sisällys T2D lisäsairaudet Sydän ja verisuonet Munuaiset Hermosto Jalat Silmät Suu 4 7 10 11 12 13 14 Sydän ja verisuonet Diabeetikoiden yleisin kuolinsyy
LisätiedotOppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten
Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä
LisätiedotOLEN HYVÄ NÄIN! Niina Veko, Valtti-työpajan toiminnanjohtaja ja Satakunnan ALUverkoston. Katja Uustalo, Satakunnan etsivän nuorisotyön koordinaattori
OLEN HYVÄ NÄIN! NUORTEN TARINOITA ETSIVÄSTÄ NUORISOTYÖSTÄ JA TYÖPAJOILTA Niina Veko, Valtti-työpajan toiminnanjohtaja ja Satakunnan ALUverkoston koordinaattori Katja Uustalo, Satakunnan etsivän nuorisotyön
LisätiedotNUORISOBAROMETRI ARJEN JÄLJILLÄ 22% 38% pojista selviytyy huonosti tai melko huonosti #NUORISOBAROMETRI
NUORISOBAROMETRI 2015 ARJEN JÄLJILLÄ Nuorten arjenhallinnan ulottuvuudet muodostavat tiiviin kokonaisuuden. Uni, ystävät, harrastukset, ruokailutottumukset, talous ja kulutus ovat kiinteä osa nuorten arkea.
LisätiedotTuoreen insuliinipuutosdiabeteksen hoidon aloitus - aikuisilla
Tuoreen insuliinipuutosdiabeteksen hoidon aloitus - aikuisilla Päivi Rautiainen Dosentti, endokrinologi 8.11.2018 Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä www.siunsote.fi Insuliinin
LisätiedotTiedä älä arvaa! Mittaa verensokerisi!
Tiedä älä arvaa! Mittaa verensokerisi! Osaatko myös hyödyntää mittaustuloksia hoidossasi? Ylilääkäri, sisätautien el, diabeteslääkäri, Pirjo Ilanne-Parikka Sokeritasapainon seuranta Omaseuranta omamittaukset
LisätiedotPIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA
PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon
LisätiedotNuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014
Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Ajattelun muuttaminen on ZestMarkin työtä VANHA AJATTELU JA VANHA TOIMINTA " ZestMark on nuorten valmentamisen ja oppimistapahtumien asiantuntija.
LisätiedotTERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA
TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA Mitä kaikkea terveellinen ravinto on? Terveellinen ravinto Terveellisestä ruokavaliosta saa sopivasti energiaa ja tarvittavia ravintoaineita Terveellinen ravinto auttaa
LisätiedotHYVE -JOHTAMISEN KARTTA -HANKE 1.3.2012-31.10.2014 Kainuun osahankkeen riskienarviointi Pvm:30.7.2013 Laatijat: PirjoJokelainen Niina Komulainen Riskin vaikutus Vähäinen (1) Vakava (2) Erittäin vakava
Lisätiedot