Perusturvalautakunnan päätös Liite PTL 1 / / /2015

Transkriptio

1 Perusturvalautakunnan päätös Liite PTL 1 / / /2015 Perusturvan käyttösuunnitelma vuodelle 2016

2 PTL

3

4 PERUSTURVAN KÄYTTÖSUUNNITELMA 2016 Sisällys I osa Perusturvan toimialan talousarvio Perusturvalautakunta 2 Hallintopalvelut 4 Sosiaalipalvelut 4 Terveyspalvelut 6 Erikoissairaanhoito 6 Toimintakyvyn tukipalvelut 6 Ikäihmisten hyvinvointipalvelut 7 Perusturvan investoinnit 9 Perusturvan avustukset 9 II osa Perusturvan käyttösuunnitelma Perusturvan toimiala 11 Hallintopalveluiden tulosalue 14 Sosiaalipalveluiden tulosalue 15 Terveyspalveluiden tulosalue 19 Erikoissairaanhoito 26 Toimintakyvyn tukipalveluiden tulosalue 27 Ikäihmisten hyvinvointipalveluiden tulosalue 36 III osa Liitteet 41 Liite 1. Perusturvan vastuuhenkilöluettelo (tilivelvolliset, hallintosäännön 4 ) 42 Liite 2. Perusturvan hyväksyjät ja asiatarkastajat lukien 43 Liite 3. Perusturvan hankintavaltuuksien delegointi ja tilausoikeudet 46 Liite 4. Perusturvan sisäisen valvonnan suunnitelma vuodelle

5

6

7 I osa Perusturvan toimialan talousarvio 2016 (kunnanvaltuusto

8 Perusturvalautakunta TOT 2014 TA 2015 TA 2016 TSS 2017 TSS 2018 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut *Toimintakate (S) josta *Sisäiset tulot Sisäiset menot Tulosyksiköt TOT 2014 TA 2015 TA 2016 TSS 2017 TSS 2018 Hallintopalvelut Ulkoiset toimintatuotot sisäiset toimintatuotot Ulkoiset toimintamenot sisäiset toimintamenot Toimintakate Sosiaalipalvelut Ulkoiset toimintatuotot sisäiset toimintatuotot Ulkoiset toimintamenot sisäiset toimintamenot Toimintakate Terveyspalvelut Ulkoiset toimintatuotot sisäiset toimintatuotot Ulkoiset toimintamenot sisäiset toimintamenot Toimintakate Erikoissairaanhoito Ulkoiset toimintatuotot sisäiset toimintatuotot Ulkoiset toimintamenot sisäiset toimintamenot

9 *Toimintakate (S) Toimintakyvyn tukipalvelut Ulkoiset toimintatuotot sisäiset toimintatuotot Ulkoiset toimintamenot sisäiset toimintamenot Toimintakate Ikäihmisten hyvinvointipalvelut Ulkoiset toimintatuotot sisäiset toimintatuotot Ulkoiset toimintamenot sisäiset toimintamenot Toimintakate Taloudellinen tuloksellisuus TOT 2014 TA 2015 TA 2016 TSS 2017 TSS 2018 *Asukasmäärä euroa per asukas Hallintopalvelut Sosiaalipalvelut Terveyspalvelut Erikoissairaanhoito Toimintakyvyn palvelut Ikäihmisten hyvinvointipalv *Asukasmäärä on ed. vuoden toteuma per Talousarviovuoden ja taloussuunnitelmavuosien asukasmäärä on Tilastokeskuksen vuoden 2012 ennusteen mukainen korjattuna vuoden 2014 todellisen väkimäärän mukaiseksi. *Perusturvan tuloksellisuusluvusta on poistettu erikoissairaanhoidon vaikutus. Perusturvan keskeisinä pitkän aikavälin strategisina tavoitteina ovat: ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja eriarvoisuuden vähentäminen kansalaisten kannustaminen vastuulliseen terveyskäyttäytymiseen mielenterveyspalveluiden saatavuuden, erityisesti matalan kynnyksen palveluiden, parantaminen ikäihmisten toimintakyvyn säilymisen tukeminen Toimintaympäristön ulkoiset muutokset Kirkkonummen perusturvan palveluiden järjestämisen näkökulmasta keskeisiä toimintaympäristön muutostekijöitä ovat lähivuosina mm.: kunnan ikärakenteen muutos kansallinen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja itsehallintoalueiden perustaminen riittävän ja osaavan henkilöstön saatavuus. Perusturvan palveluiden järjestämisen näkökulmasta haasteena on kunnan ikärakenteen muutos, mihin liittyy ikääntyneiden määrän ja suhteellisen osuuden kasvu. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan 65 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa jo vuodesta 2014 vuoteen 2018 noin 19 % ja vastaavasti yli 75-vuotiaiden määrä 28 %. Koko kunnan väestömäärän kasvuksi samalla aikavälillä arvioidaan 5,6 %. Nykyisen hallituksen hallitusohjelman mukaisesti on jatkettu edellisellä hallituskaudella aloitettua sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelua siten, että sosiaali- ja terveyspalveluiden (SOTE) järjestämisratkaisu valmistellaan kuntaa suurempien 9

10 itsehallintoalueiden pohjalta. Ministeriöiden asettama selvityshenkilötyöryhmä on antanut hallituksen reformiministerityöryhmälle ehdotuksensa uudistuksen valmistelun tueksi ja tarkentavien poliittisten linjausten päättämistä varten. Tähän ehdotukseen eivät vielä sisälly sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen, itsehallintoalueiden perustamisen tai aluehallinnon uudistuksen sisällölliset kysymykset, jotka valmistellaan myöhemmin. Sote uudistus tullee kuntiin lausunnolle huhtikuussa Kirkkonummen kunta on mukana vuonna 2012 käynnistyneessä APOTTI -hankkeessa. APOTTI -hankekokonaisuus muodostuu toiminnan ja palvelujen kehittämis- ja muutoshankkeesta sekä sitä tukevasta tietojärjestelmän hankinnasta ja käyttöönotosta. Vuonna 2016 alkaa Uuden järjestelmän toteutus, testaus ja käyttöönotto. Tietojärjestelmän on tarkoitus olla tuotantokäytössä porrastetusti vuodesta 2017 alkaen. Tuotantokäyttöä laajennetaan vaiheittain. Perusturvan kaikkien tulosalueiden ja yksiköiden esimiehet osallistuvat tavalla tai toisella APOTTI -hankkeeseen. Toimintaympäristön sisäiset muutokset Yleisen talouskehityksen ongelmat ja tästä seuraavat asukkaisiin kohdistuvat tuen tarpeet heijastuvat toimintaan, palveluiden käyttöön ja perusturvan kustannuskehitykseen. Talousarvio sisältää epävarmuustekijöitä, joista merkittävin on erikoissairaanhoidon palvelutuotannon kustannukset. Toinen merkittävä yksittäinen epävarmuustekijä on työmarkkinatuen kuntaosuuden määräraha, jonka määrärahaa on lisätty edellisvuodesta eurolla. Keskustan alueella sijaitsevassa terveyskeskuskiinteistössä tarjotaan merkittävä osa perusturvan palveluista kolmen eri tulosalueen toimesta. Tilat ovat epätarkoituksenmukaiset ja ahtaat. Toiminnan painopistealueet palveluketjujen ja prosessien kehittäminen osallistumalla toiminnan ja palvelujen kehittämishankkeeseen (Apotti) hyvinvointikeskuksen toiminnallisen konsultoinnin tulosten jatkojalostaminen ja eteenpäin vieminen kuntalaisten osallistaminen henkilöstön tukeminen muuttuvassa toimintaympäristössä Hallintopalvelut Toiminnan painopistealueet Toimialan sopimusten ja niiden hallinnoinnin sekä sopimusprosessin mukaisen toiminnan varmistaminen yhteistyössä perusturvan muiden tulosalueiden kanssa Sosiaalipalvelut Lainsäädäntömuutokset 2016 Lastensuojelun kiireellistä sijoitusta koskevat lastensuojelulain muutokset tulevat voimaan vuoden 2016 alusta. Vuoden 2016 alussa tulee voimaan isyyslain muutos, joka siirtää osan lastenvalvojan työtehtävistä äitiysneuvoloiden terveydenhoitajille. Näin lastenvalvojan resurssia vapautuu ennaltaehkäisevään työhön. 10

11 Toiminnan painopistealueet Aikuissosiaalityö nuorten (alle 30-vuotiaiden) aktivointi yhteistyössä työvoimahallinnon kanssa. Perusturva tekee tiivistä yhteistyötä sivistystoimen kanssa Espoon hallinnoiman Ohjaamo hankkeen osalta. kaiken ikäisten ns. 0-tuloisten aktivointi yhteistyössä työvoimahallinnon kanssa Lastensuojelu perhehoito ensisijaiseksi sijaishuollon muodoksi Perhepalvelut kotipalvelun toimintamuotojen kehittäminen (mm. lasten ryhmähoito) tukiperhe- ja tukihenkilötoiminnan kehittäminen Sitova toiminnallinen tavoite Strateginen menestystekijä ja päätoimenpide Kehittyvät palvelut / Uudistetaan palveluprosesseja tehokkuuden lisäämiseksi Tavoite 1 / Mittari ja/tai tavoitetaso 2016 Aikuissosiaalityö: Alle 30-vuotiaiden nuorten aikuisten aktivointi / 80 kpl aktivointisuunnitelmia. Lähtötilanne: Ensimmäisen vuosineljänneksen 2015 aikana alle 30 -vuotiaille tehtiin 28 aktivointisuunnitelmaa (aktivointiehdon täyttäneitä oli 33 henkilöä). Toimenpiteet Työllisyyden lisääminen ja elämänhallinnan parantaminen moniammatillisen yhteistyön ja sosiaalityön keinoin: *Tehdään aktivointisuunnitelmat aikuissosiaalityön ja työvoimaviranomaisten yhteistyönä. SOSIAALIPALVELUT / tunnuslukuja TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Aikuissosiaalityö Toimeentulotuki, ruokakuntia Työmarkkinatuen saajia keskimäärin kuukaudessa Lastensuojelu Avohuollon tukitoimenpiteiden piirissä olevat lapset Jälkihuollon piirissä olevat nuoret Lastensuojelun ostopalvelut, hoitovrk:t Lastensuojelun perhehoito, hoitovrk:t Lapsiperheiden kotipalvelujen käynnit Perhepalvelut Palvelutarpeen arviointeja Velkaneuvonta Uusien asiakkaiden määrä

12 Terveyspalvelut Toiminnan painopistealueet Hoitoon ohjautumisen kehittäminen erilaisissa potilasryhmissä Hoitoprosessien päivitys ja kehittämistyö Potilasta osallistavat menetelmät käyttöön Kehitetään sähköisiä palveluja Kehitetään henkilöstön osaamista ja tuetaan jaksamista Otetaan vaiheittain käyttöön tuki- ja liikuntaelinsairauksia sairastavien suoravastaanottotoiminta kuntoutuspalvelussa EKSOTE-mallin mukaan. Terveydenhuoltopalvelut / tunnuslukuja TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Neuvolakäynnit yht. terveydenhoitajilla Neuvolakäynnit yhteensä lääkärillä Käynnit kouluterveydenhoitajalla Käynnit koululääkärillä Vastaanottotoiminta Hoitajakäyntejä vastaanotoilla, sis. Päivystyksen Lääkärikäyntejä vastaanotoilla Lääkäreiden puhelinkontaktit Suun terveydenhuolto Asiakkaita Käyntejä Erikoissairaanhoito Toimintaympäristön muutosten vaikutukset toimintaan Erikoissairaanhoidossa tehtyjen kuukausikohtaisten toimenpiteiden, niiden yksikköhintojen sekä suoritemäärien ja sitä kautta laskutuksen vaihtelut ovat huomattavan suuria Kirkkonummen kokoisella kunnalla. Vaihtelun vaikutus lopulliseen tulokseen ja sen ennustamiseen on merkittävä. HUS palvelutuotannon laskutus oli vuonna ,1 milj. euro (TA2015: 32,1 milj. euroa toteumaennuste on 36,4 milj. euroa). Vuoden 2016 HUS oma talousarvioesitys palvelulaskutuksen osalta Kirkkonummelle on 34,8 milj. euroa (perustuu 3/2015 toteumaan). Vuoden 2016 talousarvio on palvelulaskutuksen osalta 34,15 milj. euroa. Lisäksi erikoissairaanhoidon määrärahoihin on varattu eläkemenoperusteisiin vakuutusmaksuihin, sairaankuljetukseen ja potilasvahinkovakuutuksiin yhteensä 1,66 milj. euroa. Toimintakyvyn tukipalvelut Toiminnan painopistealueet Kuntoutuspalvelut Henkilöstöresurssien oikeanlainen ja oikea-aikainen kohdentaminen, erityisesti huomioiden kunnan ikääntyvän väestön asiakastarpeet. Mielenterveyspalvelut Ikäihmisten palvelutarpeiden kartoitus Päihdepalvelut 12

13 Ehkäisevän päihdetyön kehittämiseen osallistuminen Vammaispalvelut Kehitysvammaisten ja vammaisten nuorten palvelutarpeiden kartoitus Omaishoitajien jaksamisen tukeminen Kuntouttava työtoiminta Monialaisen työvoiman palvelukeskuksen toiminnan kehittäminen yhdessä Länsi-Uudenmaan kuntien kanssa Kuntoutuspalvelut / tunnuslukuja TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Käynnit erityistyöntekijöillä yht Ostopalvelukäynnit Mielenterveyspalvelut, käynnit erityistyöntekijöillä Nuorten hyvinvointiasema, käynnit yhteensä Päihdehuolto A-klinikka, käyntejä Kuntoutuskeskus, hoitopäiviä (hoitopaikkoja 9) Päihdehuollon ostopalvelut: Avohoidon käyntejä Hoitopäiviä Ankkuri Toimintapäiviä Perheneuvola Perheneuvonta, kunnan oma, käyntejä Kuntouttava työtoiminta Toimintapäiviä Kehitysvammaisten erityishuolto: Oma työkeskus, toimintapäiviä Kehitysvammaisten asumispalvelut, asumisvrk Kehitysvammaisten laitoshoito, hoitovrk Lakisääteinen vammaishuolto: Palveluasuminen, asiakkaita Kuljetustuki (vpl), asiakkaita Henkilökohtainen apu, asiakkaita Omaishoidontuki alle 65v asiakkaat Toimintaympäristön ulkoiset muutokset Laki työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelutoiminnan valtakunnallisesta laajentamisesta Laki kuntouttavaasta työtoiminnasta annetun lain 13 :n muuttamisesta Yhtenäiset apuvälineiden luovutusperiaatteet Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä Ikäihmisten hyvinvointipalvelut Toiminnan painopistealueet Aloitetaan RAI:n tulosten hyödyntäminen johtamisessa ja mahdollisuuksien mukaan vertailu THL:n tietokantoihin. Hyödynnetään RAI-mittaristoa monipuolisesti toiminnan suunnittelussa ja otetaan RAI osaksi prosesseja. Kehitetään kotisairaalan toimintaa kotiutusten nopeuttamiseksi vuodeosastolta. tehdään yhteistyössä sosiaalipalveluiden tulosalueen kanssa suunnitelma sosiaalihuoltolain mukaisesta moniammatillisesta verkostotyöstä ikäihmisten osalta. Työyhteisöissä laaditaan pelisäännöt, jotka tukevat henkilöstön hyvinvointia. 13

14 Kehitetään tulosalueen asiakasprosesseja hyvinvointikeskuksen toiminnallisen konsultoinnin tulosten perusteella. Kehitetään uusi tehokas kuntoutusmalli ikäihmisille. Selvitetään palvelusetelimallin käyttöönottoa ikäihmisten hoivakotipalveluihin (Asiasta on perusturvalautakunnan päätös joulukuulta 2014). Kotona-asumista tukevat palvelut / tunnuslukuja TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Säännöllisen kotihoidon asiakkaita Tilapäisen kotihoidon asiakkaita Ikäihmisten kuljetuspalvelut (shl asiakkaita) Omaishoidon tuen piirissä, asiakkaita Ympärivuorokautinen hoiva: Oma toiminta: Tehostettu ja tavallinen palveluasuminen, hoivapaikat Laitoshoito, omat (Lehmuskart. muutos 2012) Ostopalvelut: Tehostettu palveluasuminen, hoivapaikat Laitoshoidon pitkäaikaishoitopaikat Terveyskeskussairaala (50-10 paikkaa) Tk-sairaala, hoitojakson pituus Intervallipaikkoja Päiväasiakaspaikkoja Kotisairaalan hoitojaksojen määrä Toimintaympäristön ulkoiset muutokset Kirkkonummella yli 65-vuotiaiden määrä on vuodesta 2013 vuoteen 2014 kasvanut 6,6 %. Vastaavasti yli 75-vuotiaiden kohdalla väestönkasvu on ollut 5,9 %. Väestönkasvun ennustetaan yli 75-vuotiaiden osalta tulevina vuosina kiihtymään, kunnes vuoden 2020 tienoilla väestönkasvu hidastuu. Aiempien vuosien kustannusten suuruus muihin keskisuuriin kuntiin verrattuna on toteutettujen rakenteellisten muutosten myötä kaventunut ja kaventunee henkilöstömitoitusten pienentämisen seurauksena vuonna 2015 edelleen. Uusi sosiaalihuoltolaki tuli voimaan Sen ja vanhuspalvelulain yhteensovittaminen on Kirkkonummella vielä meneillään. Joissakin tilanteissa sosiaalihuoltolaki tarjonnee tarkoituksenmukaisemman taustan palveluille kuin vanhuspalvelulaki. Volskoti, joka sijaitsee vanhassa kiinteistössä, ei täytä palveluasumisen tilavaatimuksia, vaikkakin palvelu sisällöltään muutoin on hyvin samankaltaista kuin tehostetun palveluasumisen ryhmäkotityyppisissä ratkaisuissa. Laitoshoitona Vols-kodin toiminta ei vastaa vanhuspalvelulain vaatimuksia laitoshoidon perusteille. Vols-kodin toiminnan korvaajaksi tulee joko lisätä ostopalveluina tai palvelusetelillä tuotettua yksityistä palvelua tai vaihtoehtoisesti rakentaa oma tehostetun palveluasumisen yksikkö tai remontoida Volsin tilat palveluasumiseen soveltuviksi. Tarveselvitystyö asiasta ja vaihtoehtojen selvittely on käynnistynyt vuoden 2015 aikana. Toimintaympäristön sisäiset muutokset Vanhuspalvelulain mukainen suunnitelma on Kirkkonummella hyväksytty valtuustossa marraskuussa Siinä vuosille suunnitellut toimenpiteet tähtäävät entistä enemmän ikäihmisten osallisuuden kasvattamiseen ja toimintakyvyn ylläpitämiseen ja sitä kautta kotona asumisen mahdollistamiseen. Tällä tavoin on tarkoitus edelleen pienentää ympärivuorokautisessa hoivassa asumisen osuutta ikäihmisten asumismuotona. 14

15 Kotihoidon 2014 käyttöönotetulla mobiililla toiminnanohjausjärjestelmällä ja sähköisellä ovenavausjärjestelmällä on tavoiteltu henkilöstön työajan entistä isomman osan kohdistumista välittömään asiakastyöhön. Luotettavien tilastojen saaminen järjestelmästä on vienyt oletettua pidempään ja varsinaisesti luotettavat tilastot on saatu vasta kevään 2015 kuluessa. Välitön työaika näyttää hiljalleen kohoavan. Käynnit on toteutettu entistä pienemmällä työntekijämäärällä. Haasteena tulevalle vuodelle on edelleen kotihoidon resurssien tarkoituksenmukainen kohdentaminen niin, että kevyimpiä asiakkaita siirtyisi oman kotihoidon ulkopuolelle ja resurssi palvelisi aiempaa paremmin paljon apua tarvitsevia. Myös kotihoidon ja kotisairaalan välistä työnjakoa täsmennetään vielä mm. sairaalasta kotiutuvien ja saattohoidon osalta. Kotihoidon erityisenä haasteena on kysynnän vaihtelu ja siihen vastaaminen yhä tiukentuvalla henkilöstöresurssilla kuitenkin niin, että tarpeeseen voidaan vastata ilman jonottamista. Kotona asumisen lisääminen ja ympärivuorokautisen hoivan kattavuuden pienentäminen suunnitelman mukaisesti edellyttää säännöllisen kotihoidon kattavuuden kasvattamista nykyisestä. Lisäksi se edellyttää kotiin vietävien palveluiden monipuolistamista. Kotikuntoutusta tulee kehittää, jotta myös kotihoidossa toimintakykyä voidaan säilyttämisen sijaan kohentaa silloin, kun se on mahdollista. Lisäksi kotiin tulee viedä myös mielenterveyspalveluita ja päihdepalveluita. Omaishoidon osalta Kirkkonummella ollaan laatusuosituksen tavoitteessa jo tällä hetkellä. Omaishoitajien jaksamista täytyy jatkossakin tukea, jotta myös omaishoitajat jaksavat työssään aiempaa paremmin. Uutena omaishoidon tukimuotona ollaan käynnistämässä ravitsemusohjausta muistisairaiden omaisille yhteistyönä terveyspalveluiden ravitsemusterapeutin kanssa. Vuoden 2015 aikana on otettu käyttöön RAI -mittaristo, jonka hyödyntäminen tehostuu vuonna 2016 niin hoitotyön kuin johtamisenkin tukena. Perusturvan investoinnit Kirkkonummen hyvinvointikeskus, Jokiniitty Kunnanvaltuusto teki päätöksen, että Kirkkonummen terveyskeskuksen hanketta jatketaan uudisrakennuksena Jokiniityn tontille. Hankesuunnitelmaa käsitellään palvelutuotannon lautakunnassa syyskuussa Suunnittelutyö käynnistetään vuonna 2016 ja kohteen rakennustöiden arvioidaan alkavan vuonna Päätetään rahoitusmallista vuonna Suun terveydenhuollon korvauslaitehankintoihin myönnettiin ja tietohallintohankkeisiin seuraavasti: Perusturva terveyspalvelut (teht) Apotti hanke Petu / ohjelmistohankinnat Perusturva yhteensä Perusturvan avustukset PERUSTURVA TOT 2014 TA 2015 TA 2016 Yleisavustus Toimitila-avustus

16 Veteraaniavustus YHTEENSÄ II osa Perusturvan käyttösuunnitelma 2016 perusturvalautakunnan sitovuustasolla 16

17 Perusturvan toimiala Perusturva yhteensä TP 2014 KTA 2015 TOT 2015 (Til ) KS 2016 Muutos % TP14/KS16 Muutos% TOT15/KS16 Toimintatuotot ,8 9,9 Toimintakulut ,8-2,0 Toimintakate ,7-3,2 Perusturvan keskeisinä pitkän aikavälin strategisina tavoitteina ovat: ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja eriarvoisuuden vähentäminen kansalaisten kannustaminen vastuulliseen terveyskäyttäytymiseen mielenterveyspalveluiden saatavuuden, erityisesti matalan kynnyksen palveluiden, parantaminen ikäihmisten toimintakyvyn säilymisen tukeminen Perusturvassa jatketaan prosessien ja palveluketjujen kehittämistä osana Apotti -hanketta yhteistyössä hanketoimijoiden kanssa hankkeessa määriteltyjen periaatteiden mukaisesti. Toimintaympäristön ulkoiset muutokset Kirkkonummen perusturvan palveluiden järjestämisen näkökulmasta keskeisiä toimintaympäristön muutostekijöitä ovat lähivuosina mm. seuraavat: kunnan ikärakenteen muutos kansallinen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja itsehallintoalueiden perustaminen riittävän ja osaavan henkilöstön saatavuus. Perusturvan palveluiden järjestämisen näkökulmasta haasteena on kunnan ikärakenteen muutos, mihin liittyy ikääntyneiden määrän ja suhteellisen osuuden kasvu. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan 65 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa jo vuodesta 2014 vuoteen 2018 noin 19 % ja vastaavasti yli 75-vuotiaiden määrä 28 %. Koko kunnan väestömäärän kasvuksi samalla aikavälillä arvioidaan 5,6 %. Nykyisen hallituksen hallitusohjelman mukaisesti on jatkettu edellisellä hallituskaudella aloitettua sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelua siten, että sosiaali- ja terveyspalveluiden (SOTE) järjestämisratkaisu valmistellaan kuntaa suurempien itsehallintoalueiden pohjalta. Maahan perustetaan 18 itsehallintoaluetta, joista 15 järjestää itse alueensa sosiaali- ja terveyspalvelut. Itsehallintoalueille kootaan sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi muita tehtäviä. Vastuu sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä itsehallintoalueille Kirkkonummen kunta on mukana vuonna 2012 käynnistyneessä APOTTI -hankkeessa. APOTTI -hankekokonaisuus muodostuu toiminnan ja palvelujen kehittämis- ja muutoshankkeesta sekä sitä tukevasta tietojärjestelmän hankinnasta ja käyttöönotosta. Vuonna 2016 alkaa uuden järjestelmän toteutus, testaus ja käyttöönotto. Tietojärjestelmän on tarkoitus olla tuotantokäytössä porrastetusti vuodesta 2018 alkaen. Tuotantokäyttöä laajennetaan vaiheittain. Perusturvan kaikkien tulosalueiden ja yksiköiden esimiehet ja osa työntekijöistä osallistuvat tavalla tai toisella APOTTI -hankkeeseen. Hankkeeseen on nimetty Kirkkonummen perusturvasta mm. neljä osa-aikaista Apotti-asiantuntijaa, joiden työ alkanee maaliskuussa. 17

18 Sosiaali- ja terveysministeriö on uudistanut sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisen tiedonhallinnan strategian (Sote-tieto hyötykäyttöön strategia 2020), jonka tavoitteena on tukea sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamista ja kansalaisten aktiivisuutta oman hyvinvointinsa ylläpidossa. Lähivuosia koskeva toimeenpanosuunnitelma valmistuu tänä vuonna. Kanta-palvelut ovat osa tätä uudistustyötä. Tavoitteena on, että kansalainen voisi entistä enemmän asioida sähköisesti ja tuottaa itse tietoja omaan ja ammattilaisten käyttöön. Kirkkonummen perusturva on liittynyt asteittain parin viime vuoden aikana kansallisiin Kanta-palveluihin (Sähköinen lääkemääräys, Potilastiedon arkisto ja Omakanta). Vastaava sosiaalihuollon ns. Kansa hanke etenee. Perusturva on edelleen mukana muun muassa PKSOSTER-yhteistyössä. Perusturvassa kehitetään palveluita ja toimintatapoja vastaamaan vuonna 2015 voimaan tulleen sosiaalihuoltolain muutoksia. Lasten ja lapsiperheiden palveluihin perustettiin kokeiluluontoisesti vuoden 2015 elokuussa perhepalvelujen tiimi. Tätä kokeilua jatketaan ja arvioidaan sen mahdollinen vakinaistaminen vuoden 2016 aikana. Uuden sosiaalihuoltolain tavoitteena vahvistaa peruspalveluja, vähentää korjaavien toimenpiteiden tarvetta sekä parantaa asiakkaiden yhdenvertaisuutta. Perusturvassa varaudutaan palvelujen painopisteen muutokseen kaikissa sosiaalihuoltolain mukaisissa toiminnoissa. Sosiaalihuoltolaissa määritellään ne tuen tarpeet, joiden perusteella sosiaalipalveluja ja sosiaalihuoltoa järjestetään. Asiakkailla on oikeus niihin palveluihin, joilla turvataan välttämätön huolenpito ja toimeentulo sekä lapsen terveys ja kehitys. Sosiaalihuoltolailla autetaan etenkin erityistä tukea tarvitsevia ihmisiä. Kaikilla sosiaalihuollon asiakkailla on oikeus saada tarvittaessa arvio palvelutarpeesta sekä nimetty omatyöntekijä. Vuoden 2016 aikana Kirkkonummen perusturvassa selvitetään, miten tämä voidaan toteuttaa. Eduskunta hyväksyi vuonna 2015 uuden lain sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista (asiakasasiakirjalaki). Lain tarkoituksena on yhtenäistää sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen tietosisältöjä, laatimista, säilyttämistä ja muuta käsittelyä sosiaalihuollon palvelujen tuottamiseksi sekä edistää sosiaalihuollon asiakastietojen sähköistä käsittelyä Sisäiset muutokset Yleisen talouskehityksen ongelmat ja tästä seuraavat asukkaisiin kohdistuvat tuen tarpeet heijastuvat toimintaan, palveluiden käyttöön ja perusturvan kustannuskehitykseen. Kunnan kokonaistaloudellinen tilanne tuo poikkeuksellisen suuria haasteita perusturvan toimintojen ja palveluiden järjestämiselle vuosina Ehdotus merkitsee osin heikennyksiä nykyiseen palvelutasoon eikä palvelutarpeen kasvuun pohjautuvia resurssilisäyksiä voida tehdä. Lisäksi ehdotus sisältää epävarmuustekijöitä, joista merkittävin on erikoissairaanhoidon määrärahavaraus. Toinen merkittävä yksittäinen epävarmuustekijä on työmarkkinatuen kuntaosuuden määräraha, joka on pienempi kuin vuoden 2015 toteuma. Keskustan alueella sijaitsevassa terveyskeskuskiinteistössä tarjotaan merkittävä osa perusturvan palveluista kolmen eri tulosalueen toimesta. Tilat ovat epätarkoituksenmukaiset ja ahtaat. Tiloissa on vaikeaa järjestää toimintaa ilman riskejä, mm. poistumisreittien puuttuminen aiheuttaa turvallisuusriskin henkilöstölle. 18

19 Vuoden 2016 alkupuolella laaditaan selvitys ikäihmisten hoitoketjujen kokonaisuudesta. Samalla valmistellaan esitys terveyskeskustasoisen sairaalatoiminnan siirrosta Espoon kaupungin toiminnaksi. Sairaalan henkilöstö siirtyisi muutoksen myötä liikkeenluovutusperiaatteen mukaisella järjestelyllä Espoon kaupungin palvelukseen. Vuodeosastohoito ostettaisiin jatkossa Espoon uudesta sairaalasta. Alkuvuodesta laaditaan myös selvitys digitalisaation edistämisestä perusturvassa. Perusturva osallistuu Kuntoutussäätiön, UKK instituutin, Tampereen yliopiston, Kuntoutuskeskus Apila Oy:n ja Kipulan kuntoutuskeskuksen käynnistämään TEMPO hankkeeseen. Hankkeen kohderyhmänä ovat työttömyyden alkuvaiheessa ns. nivelvaiheessa olevat työttömät, joilla on terveydellisiä rajoitteita (osatyökykyiset) sekä työelämään pyrkivät nuoret, joilla on terveydellisiä tai elämänhallinnan haasteita. Tavoitteena ovat sujuvoittaa työttömän asiakasohjautumista, reagoida varhain työkykyongelmiin, ylläpitää työ- ja toimintakykyä, lisätä psykososiaalista tukea sekä säilyttää työelämäsuuntautumista huolimatta työttömyyden pitkittymisestä. Tavoitteena on tukea työkykyä ja työhön palaamista ja pääsemistä, kun työkyvyssä on terveydellisiä tai sosiaalisia rajoitteita. Toiminnan painopistealueet Vuoden 2016 toiminnan painopistealueet ovat: palveluketjujen ja prosessien kehittäminen osallistumalla toiminnan ja palvelujen kehittämishankkeeseen (Apotti) hyvinvointikeskuksen toiminnallisen konsultoinnin tulosten jatkojalostaminen ja eteenpäin vieminen kuntalaisten osallistaminen henkilöstön tukeminen muuttuvassa toimintaympäristössä Toiminnalliset tavoitteet Kuntastrategian näkökulma ja päämäärä Asiakaslähtöiset ja vaikuttavat palvelut Kuntalaisten ja asiakkaiden osallistaminen palvelujen suunnitteluun Tavoite 1 / Tavoitetaso 2016 Laaditaan toimialan toimenpideohjelma kuntalaisten ja asiakkaiden osallistamiseksi. Mittari/Seurantatapa Ohjelma valmis vuoden 2016 loppuun mennessä. 19

20 Hallintopalveluiden tulosalue Hallintopalvelut TP 2014 KTA 2015 TOT 2015 (Til ) KS 2016 Muutos % TP14/KS16 Muutos% TOT15/KS16 Toimintatuotot ,1 3974,8 Toimintakulut ,6 31,6 Toimintakate ,7 6,2 Tulosalueen määrärahoihin sisältyy euron varaus Apotti-hankkeen toteutusvaiheeseen osallistuvien henkilöiden palkkaukseen. Apotti Oy maksaa kunnalle ko. kustannukset, joten varaus näkyy yhtä suurena sekä tuloissa että menoissa. Konsernihallinto on lisäksi varannut euroa. Ohjelmistohankintaan tarvittavat muut määrärahat on varattu investointiosaan. Taloussuunnitelma Toimintaympäristön ulkoiset muutokset Vuonna 2015 voimaan tulleen kuntalain säännökset tulevat voimaan portaittain siten, että kunnan toimielimiä ja johtamista sekä luottamushenkilöitä koskevia uusia säännöksiä sovelletaan vasta vuonna

21 Sosiaalipalveluiden tulosalue Sosiaalipalvelut TP 2014 KTA 2015 TOT 2015 (Til ) KS 2016 Muutos % TP14/KS16 Muutos% TOT15/KS16 Toimintatuotot ,9 3,5 Toimintakulut ,2 0,3 Toimintakate ,0-0,6 Sosiaalipalvelujen yhteiset TP 2014 KTA 2015 TOT 2015 (Til ) KS 2016 Toimintatuotot Muutos % TP14/KS16 Muutos% TOT15/KS16 Toimintakulut ,7 11,9 Toimintakate ,7 11,9 Aikuissosiaalityö TP 2014 KTA 2015 TOT 2015 (Til ) KS 2016 Muutos % TP14/KS16 Muutos% TOT15/KS16 Toimintatuotot ,8 3,4 Toimintakulut ,1-3,2 Toimintakate ,3-6,5 Lastensuojelu TP 2014 KTA 2015 TOT 2015 (Til ) KS 2016 Muutos % TP14/KS16 Muutos% TOT15/KS16 Toimintatuotot ,3 4,4 Toimintakulut ,8 0,1 Toimintakate ,0-0,1 Lapsiperheiden kotipalvelu TP 2014 KTA 2015 TOT 2015 (Til ) KS 2016 Muutos % TP14/KS16 Muutos% TOT15/KS16 Toimintatuotot ,0 17,1 Toimintakulut ,3 146,3 Toimintakate ,2 147,6 Velkaneuvonta TP 2014 KTA 2015 TOT 2015 (Til ) KS 2016 Muutos % TP14/KS16 Muutos% TOT15/KS16 Toimintatuotot ,8 4,7 Toimintakulut ,5 10,4 Toimintakate ,1 41,5 Toimintaympäristön ulkoiset muutokset Uusi sosiaalihuollon lainsäädäntö: sosiaalihuoltolaki ja asiakasasiakirjalaki Sosiaalihuoltoa ja lastensuojelua koskevat uudistukset tulivat voimaan asteittain: kotipalvelua koskeva uudistus vuoden 2015 alusta ja muu lainsäädäntö pääosin huhtikuussa Lastensuojelun kiireellistä sijoitusta koskevat lastensuojelulain muutokset tulevat voimaan vuoden 2016 alusta. Vuoden 2016 alussa tulee voimaan isyyslain muutos, joka siirtää osan lastenvalvojan työtehtävistä äitiysneuvoloiden terveydenhoitajille. Valmistautuminen perustoimeentulotuen siirtoon Kelalle (Kansaneläkelaitos) 21

22 Perustoimeentulotuen laskenta ja maksatus siirretään vuoden 2017 alusta Kelan tehtäväksi. Uudistuksen tarkoituksena on tehostaa kuntien ja Kelan toimeentulotuen yhteistyötä ja parantaa asiakkaiden yhdenvertaisuutta. Harkintaa edellyttävät täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki säilyvät kunnissa sosiaalityöntekijöiden tehtävänä. Kelan etuuskäsittelyssä tullaan varmistamaan asiakkaiden ohjaus sosiaalityöhön yhteisesti sovituin perustein. Toimintaympäristön sisäiset muutokset aloitettiin uuteen sosiaalihuoltolakiin liittyvä 8 kuukauden perhepalvelujen tiimikokeilu, jossa kehitetään ja toteutetaan ennaltaehkäiseviä työmuotoja ja tehdään lapsiperheiden palvelutarpeen arviointeja. Tiimiin kuuluu 15 sosiaalipalveluiden työntekijää (aiemmin lastensuojelun ja lapsiperheiden kotipalvelun työntekijöitä sekä lastenvalvoja). Lapsiperheiden kotipalvelun tarve tulee uuden lain myötä kasvamaan. Tiimin toimintaa arvioidaan keväällä Perustoimeentulotuen siirtymiseen Kelalle vuoden 2017 alusta valmistellaan tekemällä hyvää yhteistyötä Kelan ja muiden kuntien kanssa. Haasteena on löytää tällä hetkellä vakituisessa työsuhteessa oleville etuuskäsittelijöille ja toimistosihteereille työ- ja koulutuspolkuja. Työllistämisessä ja mahdollisessa uudelleen kouluttamisessa tehdään yhteistyötä pääkaupunkiseudun kuntien kanssa. Talousarvio 2016 Toiminnan painopistealueet eri työyksiköissä Aikuissosiaalityö nuorten (alle 30-vuotiaiden) aktivointi yhteistyössä työvoimahallinnon kanssa ja yhteistyön rakentaminen alkavan TYP-palvelun (työvoiman palvelukeskus) kanssa kaiken ikäisten ns. 0-tuloisten aktivointi yhteistyössä työvoimahallinnon kanssa nuorten aktivointiin ja elämänhallintaan liittyvän Tempo-hankkeen toteuttaminen valmistautuminen perustoimeentulotuen siirtämiseen Kelalle aikuissosiaalityön asiakassegmentointi ja asiakasprosessin kehittäminen valmistautumisena toimeentulotuen Kela-siirtoon ja kuntiin jäävään sosiaalityön toteuttamiseen. sosiaalityön sisällön selkiyttäminen eri ammattiryhmien työssä. uuden sosiaalihuoltolain toteuttaminen aikuissosiaalityössä: palvelutarpeen arviointien toteuttaminen moniammatillisena verkostotyönä yhteistyössä mm. päihdepalveluiden, vammaispalvelun ja perhepalveluiden kanssa. sosiaalihuoltolain mukaisen ikäihmisten palvelutarpeen arviointiprosessin kehittäminen yhdessä ikäihmisten hyvinvointipalveluiden tulosalueen kanssa erityistä tukea tarvitsevien asiakkaiden palveluiden järjestäminen Lastensuojelu lapsen edun huomioiminen, osallisuuden tukeminen ja verkostomaisen työskentelyn vahvistaminen tukiperhetoiminnan laajentaminen sekä lastensuojelun että perhepalveluiden tarpeisiin perhehoito ensisijaiseksi sijaishuollon muodoksi jälkihuollon ja perhehoidon esitteiden valmistaminen Perhepalvelut toiminnan organisoiminen ja kehittäminen kuntalaisten tarpeita vastaavaksi 22

23 kotipalvelun toimintamuotojen kehittäminen (mm. lasten ryhmähoito) tukiperhe- ja tukihenkilötoiminnan kehittäminen tunnetyöskentelyyn pohjautuvan vertaisryhmätoiminnan käynnistäminen perhepalveluiden asiakkaille yhteistyössä seurakunnan ja asukaspuistojen henkilökunnan kanssa. Velkaneuvonta sujuva velkaneuvontaprosessi ja laadukas kaksikielinen palvelu palveluun pääsyn jonotusaika on max 5 viikkoa. Toiminnalliset tavoitteet Kuntastrategian näkökulma ja päämäärä Tasapainoinen talous / Uudistuva palveluverkko Tavoite 1 / Tavoitetaso v Mittari/Seurantatapa Aikuissosiaalityön työyksikkö Perustoimeentulotuki myönnetään lain mukaisesti 7 arkipäivän käsittelyajassa. 100 %:ssa perustoimeentulotuen hakemuksia päätös tehdään 7 arkipäivän kuluessa. Lähtötilanne: Perustoimeentulotuen päätökset on tehty 97,2 %:sti lain säätämässä 7 arkipäivän määräajassa vuonna Suunnitelmat ja prosessikuvaus yhteistyössä ikäihmisten hyvinvointipalveluiden tulosalueen kanssa sosiaalihuoltolain mukaisesta moniammatillisesta verkostotyöstä ikäihmisten osalta. Prosessikuvaus on valmiina mennessä. Alle 30-vuotiaiden nuorten aikuisten aktivointi, työllisyyden lisääminen ja elämänhallinnan parantaminen moniammatillisen yhteistyön ja sosiaalityön keinoin. Lähtötilanne: Nuorten aikuisten aktivointisuunnitelmia tehtiin 63 kpl vuoden 2015 aikana. 80:lle 30-vuotiaista nuorista tehdään aktivointisuunnitelma aikuissosiaalityön ja työvoimaviranomaisten yhteistyönä. Tämä tavoite voi toteutua, mikäli työvoimahallinnolla on mahdollisuus osallistua kirkkonummelaisten aktivointisuunnitelmien tekoon 2 kertaa (=2 pv) kuussa koko vuoden ajan. Kuntastrategian näkökulma ja päämäärä Tasapainoinen talous / Uudistuva palveluverkko Tavoite 2 / Tavoitetaso v Perhepalveluiden työyksikkö Palvelutarpeen arvioinnit tehdään lain mukaisesti alle kolmessa kuukaudessa. Lähtötilanne: palvelutarpeen selvitykset tehtiin 91 %:sti lakisääteisessä 3 kuukauden määräajassa. Mittari/Seurantatapa 100 prosentille perhepalvelun asiakkaista tehdään palvelutarpeen arviointi alle kolmessa kuukaudessa. Perhepalveluiden asiakasprosessi on valmis ja se on 23

24 kuvattuna asiakaslähtöisesti esitteessä ja nettisivuilla. Vertaisryhmätoiminnan käynnistäminen yhteistyössä seurakunnan ja asukaspuistotoiminnan kanssa. Kaksi perheohjaajaa koulutetaan uusperheneuvojiksi erillisellä koulutuksella. Lastensuojelun työyksikkö Tukiperhetoiminnan laajentaminen lastensuojelun ja perhepalveluiden tarpeisiin. Lähtötilanne: Jälkihuollon ja perhehoidon prosessien ja esitteiden valmistaminen. Prosessikuvaus ja esite ovat valmiina Kahden erillisen vertaisryhmän toiminnan toteuttaminen ja toiminnan tuloksellisuuden analysointi. Toisen ryhmän työskentely on tarkoitettu uusperheiden vanhemmille. Koulutetaan 12 uutta tukiperhettä toimintaan mukaan. Koulutus järjestetään keväällä Prosessikuvaukset ja esitteet ovat valmiina mennessä. 24

25 Terveyspalveluiden tulosalue Terveyspalvelut TP 2014 KTA 2015 TOT 2015 (Til ) KS 2016 Muutos % TP14/KS16 Muutos% TOT15/KS16 Toimintatuotot ,5 23,9 Toimintakulut ,5 0,4 Toimintakate ,2-2,8 Terveyspalvelujen yhteiset TP 2014 KTA 2015 TOT 2015 (Til ) KS 2016 Muutos % TP14/KS16 Muutos% TOT15/KS16 Toimintatuotot ,0 #JAKO/0! Toimintakulut ,5 0,9 Toimintakate ,5 0,9 Terveydenhoitopalvelut TP 2014 KTA 2015 TOT 2015 (Til ) KS 2016 Muutos % TP14/KS16 Muutos% TOT15/KS16 Toimintatuotot ,0-10,2 Toimintakulut ,7 3,2 Toimintakate ,8 3,3 Vastaanottotoiminta TP 2014 KTA 2015 TOT 2015 (Til ) KS 2016 Muutos % TP14/KS16 Muutos% TOT15/KS16 Toimintatuotot ,3 13,4 Toimintakulut ,2-1,7 Toimintakate ,6-3,7 Suun terveydenhuolto TP 2014 KTA 2015 TOT 2015 (Til ) KS 2016 Muutos % TP14/KS16 Muutos% TOT15/KS16 Toimintatuotot ,2 36,1 Toimintakulut ,3 2,9 Toimintakate ,3-7,2 Toimintaympäristön muutosten vaikutukset toimintaan, ulkoiset muutokset Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) Valtakunnallinen hoidon saatavuuden ja yhtenäisten hoidon perusteiden- työryhmä toteuttaa vuonna 2016 loppuun mennessä hoidon saatavuuteen ja määräaikoihin liittyvän selvitystyön ja säädösvalmistelun. Hoitoon pääsyn määräaikoihin saattaa tulla muutoksia. STM:n palveluvalikoimaneuvoston työ käynnistyi. Neuvoston tehtävänä on antaa suosituksia terveyden- ja sairaanhoidon tutkimuksen, hoito- ja kuntoutusmenetelmien kuulumisesta palveluvalikoimaan tai rajaamisesta pois palveluvalikoimasta. Iäkkäiden ihmisten palvelujen kehittämistä koskevaa laatusuositusta täydentävät ikääntyneen väestön suun terveyden toimintamallit. Toimintamalleilla ohjataan suun terveydenhuollon palvelujen suunnittelua turvaamaan iäkkäillä palveluja sekä edistämään toiminnan integroitumista palvelukokonaisuuksiin. Uusi isyyslaki (11/2015) tulee voimaan vuoden 2016 alussa. Suurin muutos koskee isyyden tunnustamismenettelyä selvissä tapauksissa, esimerkiksi silloin, kun tulevat vanhemmat asuvat avoliitossa. Jatkossa isyys on mahdollista tunnustaa äitiysneuvolakäyntien yhteydessä jo ennen lapsen syntymää. Tämä muutos lisää myös äitiysneuvoloiden terveydenhuoltajien työmäärää ja vastaavasti vähentää sitä lastenvalvojan osalta sosiaalipalveluiden tulosalueella. 25

26 Kansansairaudet kasaantuvat vähiten koulutettuun ja/tai vähiten ansaitsevaan väestön osaan. Kansallisia ohjelmia on useassa sairausryhmässä ja kansallinen KASTE-hanke jatkuu 2016 loppuun saakka. Hankkeessa on kehitetty toimivia malleja. Omakanta-palvelussa otetaan käyttöön hoitopaikan valinta vuonna Terveydenhuollon ammattilaisia palveleva potilasyhteenveto otetaan käyttöön vuosina Potilastiedon arkiston Tiedonhallintapalvelu kokoaa potilaan keskeiset terveystiedot havainnollisesti esitettynä "yhdelle näytölle". Suun terveydenhuollon tulee liittyä KanTa-arkistoon vuoden 2016 aikana. Sisäiset muutokset Vastaanoton hoitohenkilöitten sairaslomasijaisiin on ollut käytössä poolikokeilu, jonka avulla sijaisuuksia on voitu hoitaa kustannustehokkaasti ja potilasturvallisuutta vaarantamatta. Kokeilu jatkuu vuoden 2016 lopuun. Vastaanoton lääkäreiden väestöjen koot ovat suuria. Tulevina vuosina myös eläkkeelle jää kokeneita lääkäreitä ja haasteena on tiedon ja osaamisen siirtyminen uusille työntekijöille, mihin varaudutaan erillisin toimenpitein. Loppuvuodesta 2014 lähtien suun terveydenhuollossa aikuisten kiireettömän hoidon kysyntä on kasvanut noin 30 % kymmenen vuoden keskiarvoon nähden. Aikuisia on asiakkaista noin puolet. Neuvola- ja kouluterveydenhoitopalveluissa on esimiehellä yli 30 alaista. Hänen tehtäviinsä tulosyksikön vastuuhenkilönä kuuluu myös osallistua laajasti terveydenhoidon kehittämistyöhön perusturvan ja sivistystoimen sekä erikoissairaanhoidon kanssa. Terveyspalveluissa jatketaan laajaa yhteistyötä muiden perusturvan tulosalueiden ja kunnan toimialojen kanssa mm. työttömien ja omaishoitajien tarkastusten osalta. Talousarvio 2016 Toiminnan painopistealueet Toiminnalliset tavoitteet Hoitoon ohjautumisen kehittäminen erilaisissa potilasryhmissä vastaanotolla ja suun terveydenhuollossa tunnistetaan paljon palveluja käyttävät, heille suunnitellaan oma prosessi ja uudet työtavat potilasohjausta kehitetään vastaanotolla vastaanotolla ja suun terveydenhuollossa terveystarkastustoimintaa kehitetään yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa mm työttömät, omaishoitajat korvaushoitopotilaiden hoitoa kehitetään yhdessä potilaiden kanssa ja heitä vastuutetaan hoitoonsa pitkäaikaissairaiden omahoitoa tehostetaan ryhmässä ja omahoitolomake jalkautetaan. Hoitoprosessiin integroidaan suun hoito. 26

27 Hoitoprosessien päivitys ja kehittämistyö hoitoketjuja päivitetään ja mallinnetaan lääkärin huoneet (Lean) vähän terveyspalveluja käyttäviä, mutta oireilevia potilaita ohjataan ennaltaehkäiseviin tai hoidollisiin palveluihin suun terveydenhuollon ns. erityispotilaiden (suunnitelmallisen kokonaishoidon ulkopuolelle jättäytyvät potilaat, joilla paljon päivystyskäyntejä ja potilaat, joille on suunnitteilla leikkaus tai esim. syöpälääkkeen aloitus tai potilaalla on vakava yleissairaus) hoitoprosessi suunnitellaan. Potilasta osallistavat menetelmät käyttöön Terveydenhoitopalveluissa on tavoitteena, että potilas täyttää sähköisessä muodossa kunnan internetsivuilla lomake/lomakkeet ja keskustelee puolison kanssa asioista ennen vastaanottoa (esim. voimavaralomake) POTKU- menetelmiä otetaan käyttöön mm omahoitolomake (tavoitteena on parantaa pitkäaikaissairauksien ennaltaehkäisyä ja hoitoa terveyshyötymallin (Chronic Care Model) mukaisesti terveyskeskuksessa järjestetään teemapäiviä, joiden aiheena ovat verenpaine, diabetes, liikunta, alkoholi, Savuton Kirkkonummi Sähköisiä palveluja kehitetään tehdään asiakaspisteet sähköiseen asiointiin sekä opastetaan sähköisten palvelujen käyttöön omahoitolomake otetaan käyttöön virtuaalinen terveystarkastus otetaan käyttöön suun terveydenhuolto liittyyn KANTA-arkistoon ja sen edellyttämänä tehdään potilastietojärjestelmän päivitys Henkilöstön osaamisen kehitetään ja jaksamista tuetaan Sisäistä työnjakoa kehitetään (ylläpitää työhyvinvointia ja tehostaa toimintaa) työkierto suunnitellaan vastaanotossa yhteistyössä erikoissairaanhoidon kanssa. Tuo osaamista ja ymmärrystä molemmin puolin. Kuntastrategian näkökulma ja päämäärä Uudistuva palveluverkko/asiakaslähtöiset ja vaikuttavat palvelut. Lääkäri-hoitaja työnjaon kehittäminen pitkäaikaissairauksien hoidossa Tavoite 1 / Tavoitetaso v Kehitetään pitkäaikaissairaiden omahoitoa. Mittari/Seurantatapa Sähköinen omahoitolomake II -tyypin diabeetikoille on laadittu mennessä ja on käytössä mennessä. Raportointi osavuosikatsauksissa. 27

28 Terveydenhoitopalvelut Parannetaan tiedolla johtamista ja tiedon avoimuutta Terveydenhoitopalveluissa selvitetään vuoden 2016 aikana, miten kunnan intranet-sivuja (Majakkaa) voi hyödyntää paremmin. Tavoitteena on tehdä suunnitelma siitä, mitä terveydenhoito palveluiden O asemalla olevia ohjeita siirretään Majakkaan. Vuoden 2016 aikana suunnitelma on tehty ja osa materiaaleista siirretty suunnitelman mukaisesti. Vuonna 2015 Ketterät kehittäjät -hankkeessa aloitettua asiakkaan tietojen kirjaamisen parantamista jatketaan niin, että siitä saadaan mahdollisimman suuri hyöty asiakkaan siirtymävaiheessa. Tehdään kirjalliset ohjeet ja varmistetaan kokouksissa, että kirjaaminen jatkuu yhdessä sovitulla tavalla. Yhtenäistämällä kirjaamiskäytänteet varmistetaan riittävä tiedonsiirto asiakkuuden vaihtuessa äitiysneuvolasta lastenneuvolaan, lastenneuvolasta kouluterveydenhuoltoon sekä kouluterveydenhuollosta opiskeluterveydenhuoltoon. Tavoitteena on, että kirjaaminen jatkuu uudella sovitulla tavalla ja sitä seurataan ennalta sovittuina viikkoina. Uudistetaan palveluprosesseja Äitiysneuvolassa kehitetään perhevalmennusta ja hyödynnetään HUS:issa tehdyt Vauvamatkalla -videot. Perhevalmennuksessa käytetään ryhmätöitä vanhemmuuteen kasvamisessa. Perhevalmennuksessa hyödynnetään suun terveydenhuollon, asukaspuiston, seurakunnan ja fysioterapian asiantuntijoita. Tavoitteena on, että perhevalmennuksen uusi suunnitelmarunko on tehty ja se on käytössä kaikissa neuvoloissa. Äitiysneuvolakäynnillä voidaan ottaa vastaan isyydentunnustaminen. Tämä tehtävä siirtyy lastenvalvojalta äitiysneuvolaan. Tämä tarkoittaa uutta työtapaa ja sosiaalihuoltolain mukaista toimintaa terveydenhoitajalle. Alkuun isyydentunnustamislomakkeet ovat tulostettavissa kunnan internetsivuilta, mutta selvitetään onko niitä mahdollista siirtää tietoturvallisesti sähköisiksi lomakkeiksi Uuden sosiaalihuoltolain mukainen varhaisen tuen mallia perheille pilotoidaan maaliskuuhun saakka, jonka jälkeen arvioidaan sen toimivuus sekä miten jatkossa toimitaan. Yhteistyöprosessissa kuvataan myös miten perheitä voidaan tukea yhdessä, esimerkiksi lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa (oppilashuollossa) Neuvolan ja alakoulujen terveydenhoitajat saavat Neuvokasperhe -koulutuksen maaliskuussa. Koulutus antaa terveydenhoitajille paremmat valmiudet puhua liikapainosta ja liikunnan merkityksestä. Neuvokas perhe-menetelmä auttaa suuntaamaan terveysohjausta perheestä nouseviin tarpeisiin ja aktivoimaan perhettä arvioimaan omia terveystottumuksiaan. Se kattaa myös vanhempien tupakoinnin, alkoholinkäytön sekä koko perheen suun terveyden. Neuvokas perhe menetelmä on voimavaralähtöinen ja perhekeskeinen. Sen avulla siirretään ohjauksen painopistettä asiantuntijalähtöisestä ohjauksesta kohti perheestä nouseviin terveystottumusten muutostarpeisiin 28

29 29

30 Tehdään yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa Neuvola tekee yhteistyössä varhaiskasvatuksen kanssa ja Kirkkonummen varhaiskasvatuksessa on käynnistynyt v 2015 valtakunnallinen Ilo kasvaa liikkuen -ohjelma. Ohjelman tavoitteena on varhaiskasvatuksen toimintakulttuurin kehittäminen liikuntamyönteiseksi päiväkodeissa, perhepäivähoidossa ja asukaspuistoissa. Selvitetään uusia toimivia keinoja mm. yhdessä neuvolan ja urheiluseurojen kanssa, miten ohjata ja tukea vanhempia lapsen ja koko perheen hyvinvoinnin rakentamisessa. Yhteistyö sivistystoimen kanssa jatkuu koko vuoden. Yhteistyökokouksissa muun oppilashuoltohenkilöstön, koulun ja varhaiskasvatuksen kanssa parannetaan olemassa olevia prosesseja ja hiotaan käytäntöjä. Tavoitteena on, että toimitaan yhdessä uuden ohjeen (Uusi soveltamisohje oppilas- ja opiskelijahuoltolainsäädännön toteuttamisen, STM Kuntainfo 13a/2015) mukaisesti. Ruoka- teemavuoden toimintasuunnitelman tekeminen alkaa vuoden alussa Kouluterveydenhuollossa ja syyslukukaudella 2016 käynnistyy varsinainen toiminta ja tempaukset jalkautuvat kouluihin. Kouluterveyskyselyn, vuoden 2015 tulokset saadaan alkuvuodesta Vuoden aikana tulokset analysoidaan ja käydään kuntatasolla sekä koulukohtaisesti läpi. Kuvataan ja otetaan käyttöön yhteistyössä sivistystoimen kanssa prosessi, joka pohjautuu laajojen (lk 1, 5 ja 8) terveystarkastusten luokkayhteenvetoihin. Samassa prosessissa perehdytään Move-ohjelmaan eli koululaisten fyysisen toimintakyvyn seurantaohjelman joka tulee liittymään laajaan terveystarkastukseen. Terveydenhuoltolain (1326/2010) mukaan koulu- ja opiskeluterveydenhuollon tehtäviin sisältyy oppilaitosympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä yhteisön hyvinvoinnin edistäminen ja seuranta kolmen vuoden välein. Tarkastukset on toteutettava laajassa yhteistyössä eri viranomaisten sekä oppilaiden, opiskelijoiden ja huoltajien kanssa. Tarkastukset ovat käytännön esimerkki oppilas- ja opiskelijahuoltolain (1287/2013) tarkoittamista yhteisöllisen opiskeluhuollon toimista ja tukevat oppilaitoksia yhteisöllisen opiskeluhuoltotyön suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa. Tavoitteena on luoda vuoden aikana yhteistyössä oppilashuollon kanssa Kirkkonummen toimintamalli oppilaitosympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä yhteisön hyvinvoinnin edistämisestä. Tehdään ja sovitaan yhdessä vuoden loppuun mennessä moniammatillinen toimintatapa, joka parantaa asiakkaiden kaltoin kohtelun tunnistamista. Hyödynnetään muiden kuntien parhaat käytännöt ja yhtenäistetään sähköisiä järjestelmiä Selvitellään yhdessä varhaiskasvatuksen kanssa, miten ja millä mallilla osa lastenneuvolakäynnistä voitaisiin tehdä päiväkodoissa. Selvitys on valmis vuoden loppuun mennessä. 30

31 Vastaanotto Hoitoon ohjautumista kehitetään erilaisissa potilasryhmissä sekä hoidon tarpeen arviointia terveysasemilla (sähköinen, puhelin, potilastoimisto). Vastaanoton potilaiden palvelujen käyttötapojen ja määrän arviointi sekä potilasryhmittely toteutetaan Vuoden 2016 suunnitellaan ja pilotoidaan uusia potilasryhmäkohtaisia toimintamalleja: Hoitosuunnitelman kansallisen mallin käyttöönottaminen (POTilas KUljettajan paikalle, POTKU) ja paljon palveluja käyttävien tunnistaminen ja uuden toimintamallin kokeilu. Koko henkilöstö koulutetaan edelleen toimintatapojen käyttöön Omahoito-sivun kehittäminen ja pilotointi. Kiireellisen avovastaanoton päivystysajan lyhennystä ja sen vaikutuksia muuhun toimintaa seurataan vuonna Kehitetään kiireellistä vastaanottotoimintaa ja erityisesti toimintojen siirtojen parempi suunnittelu, kun muut toimialat sulkevat toimintojaan. Nykyinen malli kuormittaa kiireellisen vastaanoton perustehtävää eli kiireisen sairauden diagnosointia ja hoitoa. Vuoden 2016 aikana arvioidaan lääkäri- ja hoitajavastaanottojen aukio-oloja vuodelle Vuodeosastotoiminnan päättyessä, ikäihmisten lääkäreiden avopalvelujen tarve ja työvoimatarve arvioidaan ja suunnitellaan yhteistyössä ikäihmisten hyvinvointipalvelujen tulosalueen kanssa. Toiminnallisesti tärkeät hygieniahoitajatoiminta ja lääkehuolto turvataan muutoksessa (lääkehoidon kokonaisarvioinnit, lääketurvallisuustoiminta ja lääkkeenantoluvat). Osallistutaan lääketieteellisen osaamisen osalta ikäihmisten hyvinvointipalvelujen uusien toimintamallien kehittämiseen sekä toimintakyvyn tukipalvelujen tulosalueen kuntoutuspalvelujen kehittämishankkeeseen fysioterapeuttien akuuttivastaanottotoiminnan aloittamiseksi Hoitajien ja lääkäreiden vastaanottotoimintoja kehitetään APOTTI-hankkeen periaatteiden mukaisesti, jotta yhtenäiseen järjestelmään siirtyminen olisi turvallista. Käynnissä olevat hoitoprosessien kehittämishankkeet ovat mm. Päihdepotilaan hoitoprosessi sekä Sähköiset palvelut ja paljon palveluja käyttävien potilaiden prosessin kehittäminen. Kuntalaisten osallistamista toiminnan kehittämiseen kokeillaan. Potilaskokemusta arvioidaan vuonna 2016 sekä yhteistyötä kansanterveysjärjestöjen kanssa vahvistetaan ja järjestetään terveyskeskuksen teemapäiviä Kerätään asiakaspalautetta THL:n Palveluvaaka-verkkopalvelun kautta. Asiakkaita pyydetään antamaan palautetta joko omalla mobiililla, tietokoneella tai terveyskeskuksen itsehoitopisteen tietokoneella. Vastaanottotoiminnan sähköisten tietolähteiden uudistaminen toteutuu vuonna 2016 ja henkilöstö osallistuu toiminnan kehittämiseen sähköisin välinein. Potilasturvallistyössä osallistutaan HUS-alueen yhteishankkeeseen, jossa luodaan vertailutietoa alueen toimijoiden HaiPro-tietokannoista. Jatketaan työturvallisuuden seurantaa, erityisesti sisäilmaongelman tiimoilta. Kehitetään vastaanottojen toiminnan kuvausta ja tilastointia sekä kustannusten seurantaa sekä ammattilaisten osallistumista toiminnan suunnitteluun. 31

32 Tuleviin eläköitymisiin varaudutaan tekemällä suunnitelma vuosille , siten, että osaaminen ja riittävät resurssit turvataan. 32

33 Suun terveydenhuolto Suun terveydenhuollon intranetsivut ovat osa kunnan ja Terveyspalvelujen intranetsivuja ja toimivat avoimena tiedotuskanavana henkilöstölle. Sivut on suunniteltu, toteutettu ja käytössä vuoden loppuun mennessä Suun terveydenhuollossa selvitetään Jyväskylän ja Lohjan suun terveydenhuollossa käyttöön otetun yksityisen Megaklinikka-mallin toteutusmahdollisuudet suun terveydenhuollossa nykyisessä terveyskeskuksessa ja/tai uudessa Hyvinvointikeskuksessa. Selvitystyö on tehty vuoden loppuun mennessä. Suun terveydenhuolto liittyy KanTa-arkistoon ja tarvittavat potilastietojärjestelmän päivitykset sekä liittymäsopimukset ja aikataulut on tehty vuoden loppuun mennessä. Kiinnityskudossairauksien prosessi päivitetään ja kuvataan QPR-ohjelmalla vuoden loppuun mennessä. Selvitetään sähköisten palvelusetelimallien käyttöönottomahdollisuuksia kiireellisen hoidon jatkohoidoissa. Selvitys tehdään vuoden loppuun mennessä. Pilotoidaan varhaiskasvatuksen kanssa yhteistyössä suunniteltu suun terveydenedistämisen tuokio Hymy-hampaat esiopetukseen. Otetaan käyttöön farmaseuttien kanssa yhteistyössä tehty prosessi malli ikäihmisten lääkityksen tarkistamisesta potilailla, joilla on todettu voimakasta suun kuivumista. Vuoden loppuun mennessä mallin hyöty on arvioitu ja sitä voidaan edelleen parantaa. 33

34 Erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoito TP 2014 KTA 2015 TOT 2015 (Til ) KS 2016 Muutos % TP14/KS16 Muutos% TOT15/KS16 Toimintatuotot ,3 Toimintakulut ,8-5,1 Toimintakate ,6-5,2 Toimintaympäristön muutosten vaikutukset toimintaan Erikoissairaanhoidossa tehtyjen kuukausikohtaisten toimenpiteiden, niiden yksikköhintojen sekä suoritemäärien ja sitä kautta laskutuksen vaihtelut ovat huomattavan suuria Kirkkonummen kokoisella kunnalla. Vaihtelun vaikutus lopulliseen tulokseen ja sen ennustamiseen on merkittävä. HUS palvelutuotannon laskutus oli vuonna ,1 milj. euroa, vuoden 2015 määrärahavaraus 32,1 milj. euroa ja marraskuun toteumaennuste palvelulaskutuksen osalta on 36,8 milj. euroa. Vuoden 2016 HUS oma talousarvioesitys palvelulaskutuksen osalta Kirkkonummelle on 34,8 milj. euroa. Vuoden 2016 käyttösuunnitelmassa palvelulaskutuksen osuus on 32,15 milj. euroa. HUS palvelulaskutuksen lisäksi sairaankuljetuksen kustannukset on kirjattu vuodesta 2014 alkaen erikoissairaanhoitoon. Tähän on varattu vuodelle Lisäksi erikoissairaanhoidon määrärahaan sisältyy mm aiemman HYKS -kuntayhtymän eläkevakuutusmaksuja. Potilasvahinkovakuutusmaksuihin on varattu euroa. Talousarvio 2016 Toiminnalliset tavoitteet Talousarviovuoden aikana seurataan HUS:n omasta seurantajärjestelmästä saatua tietoa laskutuksen ja suoritteiden kuukausittaisesta kehityksestä, koska kunnan kirjanpidossa näkyy laskennallinen ennakkolaskutus, jota HUS oikaisee kesäkuun toteumatilanteen perusteella. Erikoissairaanhoidon potilaat ohjautuvat hoitoon terveyskeskuksesta tai suoraan kotoa ( 60 %), yksityisen terveydenhuollon kautta ( 31 %) tai muista sairaaloista ( 9 %). Kuntastrategian näkökulma ja päämäärä Tasapainoinen talous / Pitkällä aikavälillä tulot kattavat käyttömenot, poistot ja investoinnit Tavoite 1 / Tavoitetaso v Kustannusten muutos ei ylitä jäsenkuntien keskimääräistä laskutuksen muutos%. Mittari/Seurantatapa Muutos-% suhteessa muun jäsenkuntien laskutuksen muutos%. Seurataan osavuosikatsauksissa ja toimintakertomuksessa. 34

35 Toimintakyvyn tukipalveluiden tulosalue Toimintakyvyn tukipalvelut TP 2014 KTA 2015 TOT 2015 (Til ) KS 2016 Muutos % TP14/KS16 Muutos% TOT15/KS16 Toimintatuotot ,5-13,4 Toimintakulut ,9-2,6 Toimintakate ,2-2,1 Toimintakyvyn tukip. yhteiset TP 2014 KTA 2015 TOT 2015 (Til ) KS 2016 Muutos % TP14/KS16 Muutos% TOT15/KS16 Toimintatuotot Toimintakulut ,4 23,3 Toimintakate ,4 23,3 Kuntoutuspalvelut TP 2014 KTA 2015 TOT 2015 (Til ) KS 2016 Muutos % TP14/KS16 Muutos% TOT15/KS16 Toimintatuotot ,0-9,5 Toimintakulut ,1-0,7 Toimintakate ,1-0,5 Vammaisten palvelut TP 2014 KTA 2015 TOT 2015 (Til ) KS 2016 Muutos % TP14/KS16 Muutos% TOT15/KS16 Toimintatuotot ,3-17,9 Toimintakulut ,5-1,9 Toimintakate ,8-1,5 Päihdepalvelut TP 2014 KTA 2015 TOT 2015 (Til ) KS 2016 Muutos % TP14/KS16 Muutos% TOT15/KS16 Toimintatuotot ,6-9,2 Toimintakulut ,5-2,6 Toimintakate ,5-2,4 Mielenterveyspalvelut TP 2014 KTA 2015 TOT 2015 (Til ) KS 2016 Muutos % TP14/KS16 Muutos% TOT15/KS16 Toimintatuotot ,2-14,6 Toimintakulut ,3-0,3 Toimintakate ,3-0,2 Kuntouttava työtoiminta TP 2014 KTA 2015 TOT 2015 (Til ) KS 2016 Muutos % TP14/KS16 Muutos% TOT15/KS16 Toimintatuotot ,7-11,6 Toimintakulut ,5-17,2 Toimintakate ,7-20,1 Yhteisten palveluiden tulosyksikkö Sosiaalihuoltolain uudistus Uusi sosiaalihuoltolaki astui voimaan Sosiaalihuoltolain mukaisia, tuen tarpeeseen vastaavia palveluita toimintakyvyn tukipalveluissa ovat; sosiaalityö, sosiaaliohjaus, sosiaalinen kuntoutus, asumispalvelut, laitospalvelut, liikkumista tukevat palvelut, päihdetyö osin, mielenterveystyö osin sekä kasvatus- ja perheneuvonta osin. Toimintakyvyn tukipalveluissa uusi sosiaalihuoltolaki vaikuttaa palvelutarpeen arvioinnin organisointiin ja käytännön toteuttamiseen, omatyöntekijän määrittämiseen ja erityistä tukea tarvitsevien asiakkaiden palveluiden järjestämiseen. Uuden sosiaalihuoltolain mukaisen toiminnan organisoiminen on käynnistetty vuonna Lain edellyttämiin toiminnan 35

36 organisointiin liittyvät muutokset jatkuvat kuitenkin vielä vuonna 2016 yhteistyöprosessien työstämisellä, kirjaamiskäytäntöjen uudistuksilla sekä henkilöstöresurssien uudelleenjärjestelyillä, jotta erityistä tukea vaativien asiakkaiden työntekijöiden kelpoisuudet vastaavat lain velvoitteita Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä Eduskunta hyväksyi lain sosiaalihuollon ammattihenkilöistä. Lain on tarkoitus tulla voimaan Laissa on säännökset sosiaalihuollon keskeisten ammattiryhmien ammatin-harjoittamisoikeuden myöntämisestä, sen rekisteröinnistä, ammattihenkilöiden ohjauksesta ja valvonnasta sekä valvontaviranomaisten tehtävistä ja työnjaosta. Näitä ammatteja ovat sosiaalityöntekijä, sosionomi ja geronomi. Jatkossa sosiaalityöntekijän sijaisena voi tilapäisesti toimia enintään vuoden ajan sosiaalityöntekijän ammattiin opiskeleva henkilö, joka on suorittanut hyväksytysti sosiaalityön aineopinnot ja käytännön harjoittelun. Muut henkilöt eivät siis voi toimia sosiaalityöntekijän sijaisena. Tämä saattaa hankaloittaa rekrytointia vammaispalvelussa ja kuntouttavassa työtoiminnassa. Laki työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelutoiminnan valtakunnallisesta laajentamisesta (TYP-laki) Lain työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelutoiminnan mukainen toiminta alkaa Lain myötä viranomaisten vastuita pitkään työttömänä olleiden palveluiden järjestämisestä täsmennetään siten, että työ- ja elinkeinotoimisto, kunta ja Kela arvioivat asiakkaan moniammatillisen yhteispalvelun tarpeen silloin, kun työtön työnhakija on saanut työmarkkinatukea työttömyyden perusteella vähintään 300 päivältä tai hän on ollut yhtäjaksoisesti työtön vähintään tietyn ajan. Alle 25-vuotiailta edellytetään asiakkuuden ehtona vähintään kuuden kuukauden yhtäjaksoista työttömyyttä. Työttömien terveystarkastukset, työkyvyn arvioinnit ja eläkemahdollisuuksien selvittely liitetään työvoiman palvelukeskuksen palveluihin alkaen. Kirkkonummen kunnan kuntouttavan työtoiminnan yksikkö on vuodesta 2014 toteuttanut yhteistyössä kunnan terveyspalveluiden, sosiaalipalveluiden sekä mielenterveys- ja päihdepalveluiden kanssa toimintamallia, joka vastaa moniammatillisen yhteispalvelutoiminnan periaatteita. Vuoden 2015 aikana käytyjen neuvottelujen tuloksena Länsi-Uudellamaalla on kuluvana vuonna yksi yhteinen työvoiman palvelupiste Lohjalla ja monialaista yhteispalvelua tarjotaan alueen kaikissa muissa kunnissa ajanvarauksella kuntien osoittamissa toimitiloissa. Länsi-Uudenmaan monialaisen yhteispalvelun johtaja toimii osa-aikaisesti (50%) Lohjalla. Monialaisen yhteispalvelukeskuksen tarvitsemat henkilöstöresurssit siirretään tehostettuun aktivointiin vuonna 2015 lisätystä henkilöstöstä, koska myös pitkään työtä vailla olevien palveluiden järjestämiseen liittyvät tehtävät siirtyvät osittain palvelukeskukseen. Työllistymisen edistäminen Kirkkonummen perusturva on toteuttanut pitkään työtä vailla olleiden aktivointihankkeen jatkosuunnitelmaa kunnan vuoden 2015 talousarvion tavoitteiden mukaisesti työmarkkinatuen kuntaosuuden kustannusten lieventämiseksi ja pitkään työtä vailla olevien työllistymisen 36

37 edistämiseksi. Työtä jatketaan vuonna 2016 ja toimintoja kehitetään yhteensopiviksi monialaisen yhteispalvelukeskuksen kanssa. Työllistymisen edistäminen edellyttää työllisyysohjelman laatimista, jotta kuntaan saadaan selkeä yhtenäinen linjaus työllistymistoimien tavoitteista, rakenteista ja toimintatavoista. Aktivointihankkeen projektiryhmän toimesta laaditaan toukokuun loppuun mennessä yhdessä kunnan muiden toimialojen kanssa ehdotus Kirkkonummen työllisyysohjelmaksi vuosille Kirkkonummen kunnan talousarviossa on vuodelle 2016 asetettu sitovaksi tavoitteeksi yleishallinnolle selvittää kunnan työllisyyspalvelut ja niiden järjestäminen/selvitys mennessä. Toimenpiteenä järjestetään kunnan työllisyyspalvelut uudelleen ja siirretään työllisyyden hoito konsernihallinnon alle. Uudelleenjärjestelyn vaikutukset kuntouttavan työtoiminnan yksikköön selvinnevät mennessä. Kuntastrategian näkökulma ja päämäärä Kuntastrateginen näkökulma ja menestystekijä Tulosalue: Toimintakyvyn tukipalvelut Kuntalaisten osallisuus on toiminnan keskiössä/ Kehittyvät palvelut Palvelut vastaavat kuntalaisten palvelutarpeita ja ovat asiakaslähtöisiä sekä vaikuttavia/ asiakkaan osallistaminen palvelujen suunnitteluun Tavoite 1 / Tavoitetaso v Mielenterveyspalveluissa vuonna 2015 toteutetun asiakaskyselyn pohjalta laaditaan asiakaskysely, jota voidaan käyttää toimintakyvyn tukipalveluissa huomioiden kunkin tulosyksikön erityispiirteet. Mittari/Seurantatapa Lomakkeet valmiina mennessä. Pilottikyselyt tehty mennessä. Kuntoutuspalveluiden tulosyksikkö Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineet Eksoten (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri), HUSin (Hgin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri) ja Carean (Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä) alueilla on valmistelun ja esityksen pohjalta hyväksytty elokuussa 2015 yhtenäiset lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutusperusteet, jotka HUS otti välittömästi elokuussa käyttöönsä ja HUS-alueen kunnat vaiheittain. Kirkkonummella pyritään käyttöönottamaan luovutusperusteet lopullisesti maaliskuussa Espoonalueen (Espoo, Kirkkonummi Kauniainen) lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden, fysioterapian harjoitusvälineiden ja sairaanhoidon kalusteiden yhteiskilpailutus ei ole edennyt Espoon hankintatoimistossa avoimeen kilpailutukseen saakka eikä näin ollen vuoden 2015 loppuun mennessä ole kilpailutuksen mukanaan tuomien sopimusten kustannusvaikutuksista tietoa. Toistaiseksi vanhoja sopimuksia on Espoon toimesta uusittu nykyisten palveluntuottajien kanssa. Nykyiset palveluntuottajat ovat myös vaihtaneet kuluneen vuoden 37

38 aikana runsaasti tuotetarjontaansa, minkä kustannusvaikutukset jäävät myös tulevaisuuteen nähtäväksi. Kotikuntoutus Kuntoutuspalvelut on ikäihmisten hyvinvointipalveluiden kanssa yhdessä käynnistänyt kotikuntoutustyön alkuvuodesta 2015 kotihoidon asiakkaana oleville henkilöille, joilla ammattilainen, asiakas itse tai omainen havaitsee alentunutta toimintakykyä tai tasapainovajetta. Fysioterapeutti arvio sovituilla toimintakykyä kuvaavilla testeillä asiakkaan kunnon ja tekee yksilöllisen kotikuntoutussuunnitelman. Kotihoidossa työskentelevä kuntohoitaja käy ohjaamassa ja aktivoimassa asiakasta hänen kotonaan suunnitelman mukaisesti max 10 kertaa, jonka jälkeen fysioterapeutti suorittaa loppuarvion ja kirjaa jatkosuunnitelman. Vuoden aikana toimintaa voidaan tarjota vain kotihoidon asiakkaille sekä omaishoitajille. 1-3/2016 selvitellään toimintakyvyn tukipalveluiden ja ikäihmisten hyvinvointipalveluiden yhteistyössä kuntalaisten kotona selviytymistä tukevia ja kuntalaisia aktivoivia palvelutarpeita ja tulevia palvelumalleja sekä prosessikuvauksia. Tarvetta on mm. kotona selviytymistä arvioivalle monialaiselle tiimille. Lisäksi tarvitaan fysioja toimintaterapeutteja kotikuntoutuksen, jakso/intervallihoidon kuntoutujien, päivätoiminnan piirissä olevien kuntoutujien ja ei enää tk-sairaalahoitoa vaativien, mutta ei vielä kotona selviytyvien, välipaikassa olevien kuntoutujien liikkumis- ja toimintakykyarviointeihin, kuntoutussuunnitelmien laatimiseen ja terapian toteutukseen. Em. toimintamallien tehostaminen ja lisääminen kunnassamme vaatii onnistuakseen lisäresursointia. Suoravastaanotto Suoravastaanottotoiminnan käynnistäminen vaatii fysioterapeuteille suunnattua valmentavaa täydennyskoulutusta, jossa vahvistetaan fysioterapeuttien kliinisiä taitoja ja akuuttivastaanoton sisällöllisiä osa-alueita. Lisäksi vaaditaan työnjaon osalta yhteistyötä terveyspalvelujen kanssa ja työnjaollisia sopimuksia lääkärien ja fysioterapeuttien kesken. Mm. Jyväskylän amk:ssa on vuoden 2016 aikana aiheeseen suunnattu koulutus, joka pitää sisällään kolme moduulia, joissa kaikissa 5 6 lähiopiskelupäivää, yht. 16 päivää. Lisäksi verkko- ja etäopiskelua, työssäoppimista ja kehittämistehtävä. Koulutukseen kuluu yhdeltä fysioterapeutilta n. 20 työpäivää. Koulutuspäivät maksavat yhdeltä terapeutilta matkat, ruokailut ja majoitukset. Suora- eli akuuttivastaanottotoimintaan siirtyminen vaatii työtilan/tiloja lääkärin läheisyyteen tarvittavan konsultoinnin onnistumisen takeeksi sekä lisäresursointia henkilöstöön. Kuntastrategian näkökulma ja menestystekijä Tulosyksikkö: Kuntoutuspalvelut Kuntalaisten osallisuus on toiminnan keskiössä/kehittyvät palvelut Palvelut vastaavat kuntalaisten palvelutarpeita ja ovat asiakaslähtöisiä sekä vaikuttavia/ sähköisiä palveluja lisätään Tavoite 1 / Tavoitetaso v Esitietolomake kunnan nettisivuille fysioterapiaan ajan varanneille asiakkaille 5/2016 loppuun mennessä. Mittari/Seurantatapa Esitietolomake käytettävissä syksyllä Kuntastrategian näkökulma ja menestystekijä 38

39 Tulosyksikkö: Kuntoutuspalvelut Kehittyvät palvelut Palvelut vastaavat kuntalaisten palvelutarpeita ja ovat asiakaslähtöisiä sekä vaikuttavia Tavoite 2 / Tavoitetaso v Kotikuntoutusasiakkaiden lukumäärän seuranta. Lähtötilanne vuodelta 2015: 36 kotihoidon asiakasta Mittari/Seurantatapa Vertailuna vuoden 2015 kotikuntoutusasiakkaiden lukumäärät, joiden keräämistä jatketaan osavuosikatsauksiin asiakkaiden lukumäärät, joille fysioterapeutit ovat tehneet kotikuntoutusarviot ja suunnitelmat sekä seurantakäynnit. Mielenterveyspalveluiden tulosyksikkö Sosiaalihuoltolaki ja yhteistyö Perheneuvolan osalta voimaan tullut uusi sosiaalihuoltolaki asettaa toiminnalle ja yhteistyölle kehittämishaasteita. Lailla on luonnollisesti vaikutuksensa myös muihin mielenterveyspalveluihin. Perheneuvolassa erityisesti verkostoyhteistyö ja palvelujen yhteensovittaminen muiden sosiaalipalvelujen kanssa korostuu uuden lain myötä. Asiakasnäkökulman kautta nouseviin kehitystarpeisiin tullaan perheneuvolassa, kuten muissakin mielenterveyspalveluissa, kiinnittämään erityistä huomiota. Lakisääteinen perheasioiden sovittelu järjestetään jatkossa perheneuvolassa. Nuorten palvelut Nuorten Hyvinvointi aseman toiminta on vuoden 2015 aikana vakiintunut ja vuoden 2016 päätavoitteet ovat entistä verkostoituneempi toimintatapa ydinyhteistyökumppanien kanssa, jalkautuvan työn osuuden lisääminen ja asetetun suoritetavoitteen saavuttaminen. Ruotsinkielisten nuorten palvelujen turvaamiseksi joudutaan turvautumaan ostopalveluihin. Nuorten päihteidenkäyttäjien osalta tehdään aiempaa tiiviimpää arviointityötä yhdessä päihdepalvelujen A klinikan kanssa. Aikuisten palvelut Aikuisten mielenterveyspalvelujen osalta tulevan vuoden henkilöstötilanne saattaa tehdä palvelutarjonnan ylläpitämisen tavanomaista haastavammaksi. Eräiden tavoiteltavien työmuotojen (esim. ryhmätoiminta) toteuttaminen voi osoittautua haasteelliseksi. Verkostotyöotetta vahvistetaan. Erityistä huomiota tullaan yhdessä ikäihmisten tulosalueen toimijoiden kanssa kiinnittämään ikäihmisten mielenterveyspalvelujen tarpeeseen ja näihin tarpeisiin vastaamiseen. 39

40 Kuntastrategian näkökulma ja menestystekijä Tulosyksikkö: Mielenterveyspalvelut Kehittyvät palvelut Palvelut vastaavat kuntalaisten palvelutarpeita ja ovat asiakaslähtöisiä sekä vaikuttavia Tavoite 1 / Tavoitetaso vuonna 2016 Verkostoituvan / jalkautuvan työotteen vahvistaminen mielenterveyspalveluissa Lähtötilanne: 2015 aikana toteutunut 268 käyntiä Mittari/Seurantatapa Tapaamisten lukumäärän nostaminen 10 %:lla verrattuna vuoteen 2015 Muualla kuin omassa työpisteessä tapahtuvien asiakastapaamisten lukumäärän seuraaminen osavuosi- ja vuositasolla Päihdepalveluiden tulosyksikkö Nissnikun kuntoutuskeskus Nissnikun kuntoutuskeskuksen kuntoutusjaksojen ja katkaisuhoitojen tarkoituksenmukainen järjestäminen nykyipäivän standardeja vastaavaksi, selvitetään kevään aikana. Nykyiset tilat eivät vastaa nykyisiin suosituksiin ja ohjeisiin mitä vaaditaan päihdehuollon laitoksilta. Tilat eivät mahdollista vieroitushoidossa olevien asiakkaiden ja kuntoutuksessa olevien asiakkaiden sijoittamista omiin osastoihin, jolla pystyttäisiin turvaamaan kuntoutuksessa olevien yksilöllinen toipumisprosessi ja rauha omaan kuntoutumiseen. Asiakaskunnan muuttuminen entistä haasteellisimmaksi sekä sekavimmiksi ja osin arvaamattomimmiksi aiheuttaa nykyisissä tiloissa myös selkeitä riskejä niin työtekijöiden kuin muiden asiakkaidenkin turvallisuudelle. Nissnikun toiminnan jatkumista tulee arvioida kriittisesti tilakysymykset huomioiden ja mahdollisuuksia kohdentaa resurssit aivan uudella tavalla tulee myös arvioida vakavasti. Tukiasuminen Kunnasta täysin puuttuvan tukiasumisyksikön tarve ei ole poistunut mihinkään, vaan päinvastoin on yhä kasvamassa. Erilaisten tukiasumisen muotojen osalta jatketaan tarvittavien selvityksien tekemistä. Kirkkonummella ei myöskään ole mahdollisuutta ostaa ostopalveluina oman kunnan alueelta kohdennettua tukiasumista päihdeasiakkaille. Lain hengen mukaista on tarjota palvelut mahdollisimman lähellä asiakkaan omaa elämänpiiriä. Jatkamme erilaisten vaihtoehtojen kartoittamista. Nuorten palvelut Nuorten (13 18-vuotiaiden) ohjaamisesta päihde- ja mielenterveyspalveluiden tuen ja hoidon piiriin on tehty uusi toimintaohje, joka on voimassa vuoden 2016 alusta alkaen. Tavoitteena on tukea ja hoitaa Kirkkonummelaisia nuoria kotikunnassaan ja tuottaa palvelut mahdollisimman lähellä. Lisäksi tavoitteena on kontrolloidumpi palveluun ohjaus, jossa alkuarviointi tehdään yhdessä Nuorten hyvinvointiaseman ja A-klinikan työntekijän sekä asiakkaan kanssa. 40

41 Kunnan omien päihdepalveluiden kehittäminen ja painopisteen hiljalleen siirtäminen ehkäisevän päihdetyön suuntaan turvaa kuntalaisille parhaan ja oikea aikaisen palvelun. Kuntastrategian näkökulma ja menestystekijä Tulosyksikkö: Päihdepalvelut Kehittyvät palvelut Palvelut vastaavat kuntalaisten palvelutarpeita ja ovat asiakaslähtöisiä sekä vaikuttavia Tavoite 1 / Tavoitetaso v Kuntoutusjaksojen ja katkaisuhoidon tarkoituksenmukainen järjestäminen Mittari/Seurantatapa Selvitys kuntoutusjaksojen ja katkaisuhoidon tarkoituksenmukaisesta järjestämisestä valmis mennessä. Vammaispalvelut Päätöksenteko ja työtehtävät Vammaispalveluiden sosiaalityöntekijöiden päätösmäärät ovat vammaispalveluissa nousseet ja joulukuussa 2015 päätöksiä oli jo yli 80 päätöstä enemmän kuin edellisenä vuonna. Vammaispalveluissa on lakisääteiset aikarajat, joiden sisällä haetusta palvelusta on tehtävä päätös, lisäksi asiakkaalle tulee tehdä palvelusuunnitelma samassa ajassa. Sosiaalityöntekijät eivät ehdi käsitellä hakemuksia määräajassa, jos hakemukset ja päätökset jatkavat nousua. Koska sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetuspalvelupäätökset tehdään myös vammaispalveluissa, vaikka ne eivät ole yksin vammaispalveluiden palvelujen piirissä, olisi selvitetään mahdollisuutta esim. kotihoidon palvelutarpeen arvioinnin hyödyntämistä päätöksen teossa. Yhteistyötä kyseisten asiakkaiden kohdalla kehitetään yhdessä kotihoidon kanssa. Vammaispalvelun työtehtäviä hoitavat kolme sosiaalityöntekijää. Työtehtävät ja alueet on jaettu niin, että yksi vastaa yksin suomenkielisistä kehitysvammaisista, yksi vastaa kaikista ruotsinkielisistä asiakkaista (kehitysvammaiset ja vammaiset) mutta myös suomenkielisistä asiakkaista aluejaon mukaan. Kolmas sosiaalityöntekijä vastaa suomenkielisistä vammaisista aluejaon mukaan. Koska yksikkö on pieni, se on myös haavoittuvainen. Yhden työntekijään poissaolo voi vaikuttaa koko asiakaskunnan palveluiden heikkenemiseen. Tämän takia tehdään työtehtävien ja aluejaon muutos vuoden 2016 aikana niin, että kaikki sosiaalityöntekijät vastaavat tasapuolisesti niin vammaisista kuin kehitysvammaisista asiakkaista. Muutos vaatii sisäistä koulutusta ja perehdytystä, mutta pitkällä tähtäimellä tämä tulee olemaan muutos, joka vahvistaa työyhteisön osaamista ja samalla takaa kuntalaisille parempaa palvelua. Tukihenkilötoiminta Kehitysvammaisten ja vammaisten nuorten palveluiden kehittämisessä panostetaan tukihenkilötoiminnan kehittämiseen. Tukihenkilötoimintaa voisi kehittää yhdessä esim. Toimarin kanssa työttömien kuntalaisten aktivoimiseksi ja samalla kehitysvammaisille asiakkaille olisi tukihenkilö, joka voisi olla seurana kehitysvammaisen arjessa ja vapaa-ajalla. Tukihenkilö on hyvä ja kustannustehokas palvelu, joka hyödyntää sekä itse tukihenkilöä niin kuin asiakastakin. 41

42 Omaishoitajien tukeminen Alle 65-vuotiaiden omaishoitajien hyvinvointi ja terveystarkastusten mahdollisuutta kartoitetaan alkuvuonna. Tarkastukset olisivat omaishoitajalle vapaaehtoisia. Hyvinvointi- ja terveystarkastukset eivät välttämättä ole tarpeellisia kun omaishoitaja on työterveyshuollon piirissä tai kun kyseessä on lyhytaikainen omaishoito. Työssäkäyvien omaishoitajien haasteena on omaishoitajuuden ja työssäkäynnin yhteensovittaminen ilman kuormittumista. On tärkeätä tunnistaa omaishoitajan vointi ja mahdolliset tuen tarpeet ajoissa, jotta omaishoidon laatu ei heikkenisi. Tarkastuksella tavoitellaan ongelmien tunnistamista ja hoitamista varhaisessa vaiheessa. Tarkastuksessa terveydenhuollon ammattilainen arvioi tilannetta yhdessä omaishoitajan kanssa ja laatii yhteenvedon tilanteesta. Omaishoitaja voidaan ohjata esim. jatkotutkimuksiin, hoitoon, kuntoutukseen tai järjestöjen vertaistukiryhmiin. Kuntastrategian näkökulma ja menestystekijä Tulosyksikkö: Vammaispalvelut Kehittyvät palvelut Palvelut vastaavat kuntalaisten palvelutarpeita ja ovat asiakaslähtöisiä sekä vaikuttavia Tavoite 1 / Tavoitetaso v Kehitysvammahuollon prosessien kuvaaminen lapset ja nuoret. Mittari/Seurantatapa Prosessit päivitetään ja kuvataan vuoden 2016 aikana. Kuntouttava työtoiminta TYP-toiminta alkavan TYP-toiminnan ja kuntouttavan työtoiminnan työmallien yhteensovittaminen Toimarissa on toteutettu jo pitkään asiakkaiden aktivoinnissa sellaista alkukartoitusmallia, jota voidaan hyödyntää myös alkavassa työvoiman palvelupistetoiminnassa. Toimarilla on jo kunnallisten toimijoiden monialaisen toiminnan malli olemassa, joka voidaan siirtää TYP-toimintaan. TE-toimiston työntekijän aktiivisempi osallisuus toimintaan tuonee kaivattua lisäarvoa. Ensimmäisten kuukausien aikana voidaan arvioida, miten TYP-toiminnan periaatteet lisäävät työtä vailla olevien kuntalaisten hyvinvointia. Toimarin työryhmästä osa siirtyy TYP-palvelupisteeseen, joten kuntouttavan työtoiminnan kuntoutus tullaan organisoimaan uudelleen. Aktivointi Pitkään työtä vailla olevien aktivoitumisen tukeminen sekä työtä vailla olevien hyvinvoinnin edistäminen jatkuu aktivointihankeryhmässä luodun prosessin mukaisesti. Kuntaosuuslistalla olevia asiakkaita kutsutaan haastatteluihin ja heille tehdään tavoitesuunnitelmat niin työllistymisen, ammatillisen koulutuksen kuin työkyvyn arvioinninkin suhteen. Vuonna 2016 erityistä huomiota kiinnitetään pitkään työtä vailla olleisiin ikääntyviin, joiden työllistämiseen ja osallistamiseen kehitetään uusia työtapoja. Toiminta raportoidaan edelleen kuukausittain mm. perusturvalautakunnalle. 42

43 Kuntastrategian näkökulma ja menestystekijä Tulosyksikkö: Kuntouttava työtoiminta Kehittyvät palvelut Palvelut vastaavat kuntalaisten palvelutarpeita ja ovat asiakaslähtöisiä sekä vaikuttavia Tavoite 1 / Tavoitetaso v Kuntaosuuslistan 60-vuotta täyttäneille erillinen hyvinvointia edistävä kuntouttavan työtoiminnan hanke Mittari/Seurantatapa 50 yli 60-vuotiasta työta vailla olevaa osallistetaan hyvinvointia edistävään hankkeeseen mennessä. Lähtötilanne : 68 yli 60 vuotiasta 43

44 Ikäihmisten hyvinvointipalveluiden tulosalue Ikäihmisten hyvinvointipalvelut TP 2014 KTA 2015 TOT 2015 (Til ) KS 2016 Muutos % TP14/KS16 Muutos% TOT15/KS16 Toimintatuotot ,5 5,3 Toimintakulut ,2-1,0 Toimintakate ,2-2,4 TP 2014 KTA 2015 TOT 2015 (Til ) KS 2016 Muutos % TP14/KS16 Muutos% TOT15/KS16 Ikäihmisten yhteiset Toimintatuotot ,0 Toimintakulut ,8-13,3 Toimintakate ,1-15,9 Kotona selviytymistä tukevat palvelut TP 2014 KTA 2015 TOT 2015 (Til ) KS 2016 Muutos % TP14/KS16 Muutos% TOT15/KS16 Toimintatuotot ,8 6,1 Toimintakulut ,6-4,9 Toimintakate ,5-6,1 Omat hoivayksiköt TP 2014 KTA 2015 TOT 2015 (Til ) KS 2016 Muutos % TP14/KS16 Muutos% TOT15/KS16 Toimintatuotot ,3 10,8 Toimintakulut ,7 1,5 Toimintakate ,4-1,3 Ymp.vuorok. hoidon ostopalvelu TP 2014 KTA 2015 TOT 2015 (Til ) KS 2016 Muutos % TP14/KS16 Muutos% TOT15/KS16 Toimintatuotot ,7 6,8 Toimintakulut ,6 4,8 Toimintakate ,7 4,0 Terveyskeskussairaala TP 2014 KTA 2015 TOT 2015 (Til ) KS 2016 Muutos % TP14/KS16 Muutos% TOT15/KS16 Toimintatuotot ,5-17,7 Toimintakulut ,1-3,9 Toimintakate ,0-1,9 Toimintaympäristön ulkoiset muutokset Kirkkonummella yli 65-vuotiaiden määrä on vuodesta 2013 vuoteen 2014 kasvanut 6,6 %. Vastaavasti yli 75-vuotiaiden kohdalla väestönkasvu on ollut 5,9 %. Väestönkasvun ennustetaan yli 75-vuotiaiden osalta tulevina vuosina kiihtymään, kunnes vuoden 2020 tienoilla väestönkasvu hidastuu. Palveluiden tuottamiseen käytettävien taloudellisten resurssien ja väestönkasvun aiheuttaman palvelutarpeen kasvun ristiriita tuottaa erityisiä ongelmia ikäihmisille tarkoitettuja palveluita suunniteltaessa. Aiempien vuosien kustannusten suuruus muihin keskisuuriin kuntiin verrattuna on toteutettujen rakenteellisten muutosten myötä kaventunut ja kaventunee henkilöstömitoitusten pienentämisen seurauksena vuonna 2015 edelleen. Uusi sosiaalihuoltolaki tuli voimaan Sen ja vanhuspalvelulain yhteensovittaminen on Kirkkonummella vielä meneillään. Joissakin tilanteissa sosiaalihuoltolaki tarjonnee tarkoituksenmukaisemman taustan palveluille kuin vanhuspalvelulaki. 44

45 Volskoti, joka sijaitsee vanhassa kiinteistössä, ei täytä palveluasumisen tilavaatimuksia, vaikkakin palvelu sisällöltään muutoin on hyvin samankaltaista kuin tehostetun palveluasumisen ryhmäkotityyppisissä ratkaisuissa. Laitoshoitona Vols-kodin toiminta ei vastaa vanhuspalvelulain vaatimuksia laitoshoidon perusteille. Vols-kodin toiminnan korvaajaksi tulee joko lisätä ostopalveluina tai palvelusetelillä tuotettua yksityistä palvelua tai vaihtoehtoisesti rakentaa oma tehostetun palveluasumisen yksikkö tai remontoida Volsin tilat palveluasumiseen soveltuviksi. Tarveselvitystyö asiasta ja vaihtoehtojen selvittely on käynnistynyt vuoden 2015 aikana. Terveyskeskussairaalan toiminnan siirtymistä Espoon kaupungin uuden sairaalan yhteyteen valmistellaan. Samalla kehitetään ikäihmisten palveluiden hoitoketjujen kokonaisuutta. Tähän liittyvät mm. sairaalasta kotiutuvien ja kotikuntoutuksen toimintamallien kehittäminen. Tarkoituksena on luoda kotikuntoutuksen toimintamallit sairaalasta kotiin siirtyville, säännöllisen kotihoidon piirissä oleville ja kotihoidon piiriin hakeutuville. Samalla arvioidaan kotikuntoutukseen tarvittavat kokonaisresurssit. Sisäiset muutokset Vanhuspalvelulain mukainen suunnitelma on Kirkkonummella hyväksytty valtuustossa marraskuussa Siinä vuosille suunnitellut toimenpiteet tähtäävät entistä enemmän ikäihmisten osallisuuden kasvattamiseen ja toimintakyvyn ylläpitämiseen ja sitä kautta kotona asumisen mahdollistamiseen. Tällä tavoin on tarkoitus edelleen pienentää ympärivuorokautisessa hoivassa asumisen osuutta ikäihmisten asumismuotona. Kotihoidon 2014 käyttöönotetulla mobiililla toiminnanohjausjärjestelmällä ja sähköisellä ovenavausjärjestelmällä on saavutettu henkilöstön työajan entistä isomman osan kohdistumista välittömään asiakastyöhön. Luotettavien tilastojen saaminen järjestelmästä on vienyt oletettua pidempään ja varsinaisesti luotettavat tilastot on saatu vasta kevään 2015 kuluessa. Välitön työaika näyttää hiljalleen kohoavan. Käynnit on toteutettu entistä pienemmällä työntekijämäärällä. Haasteena tulevalle vuodelle on edelleen kotihoidon resurssien tarkoituksenmukainen kohdentaminen niin, että kevyimpiä asiakkaita siirtyisi oman kotihoidon ulkopuolelle ja resurssi palvelisi aiempaa paremmin paljon apua tarvitsevia. Myös kotihoidon ja kotisairaalan välistä työnjakoa täsmennetään vielä mm. sairaalasta kotiutuvien ja saattohoidon osalta. Kotihoidon erityisenä haasteena on kysynnän vaihtelu ja siihen vastaaminen yhä tiukentuvalla henkilöstöresurssilla kuitenkin niin, että tarpeeseen voidaan vastata ilman jonottamista. Kotona asumisen lisääminen ja ympärivuorokautisen hoivan kattavuuden pienentäminen suunnitelman mukaisesti edellyttää säännöllisen kotihoidon kattavuuden kasvattamista nykyisestä. Lisäksi se edellyttää kotiin vietävien palveluiden monipuolistamista. Kotikuntoutusta tulee kehittää, jotta myös kotihoidossa toimintakykyä voidaan säilyttämisen sijaan kohentaa silloin, kun se on mahdollista. Lisäksi kotiin tulee viedä myös mielenterveyspalveluita ja päihdepalveluita. Omaishoidon osalta Kirkkonummella ollaan laatusuosituksen tavoitteessa jo tällä hetkellä. Omaishoitajien jaksamista täytyy jatkossakin tukea, jotta myös omaishoitajat jaksavat työssään aiempaa paremmin. Uutena omaishoidon tukimuotona ollaan käynnistämässä ravitsemusohjausta muistisairaiden omaisille yhteistyönä terveyspalveluiden ravitsemusterapeutin kanssa. 45

46 Kirkkonummi on ollut mukana Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean moniammatillisessa verkostossa muokkaamassa ohjeistusta ikääntyneiden lääkityksen järkeistämiseksi. Verkoston työ päättyy ensi vuonna. Kirkkonummella on kehitetty mallia, jossa lääkekeskuksen farmaseutti toimii osana tiimiä lääkitysten tarkistamisessa vuosittaisten terveydentilan selvitysten yhteydessä. RAI- mittariston käyttöönotto on ollut käynnissä koko vuoden 2015 ajan ja viimeiset käyttöönottoon liittyvät koulutukset ovat vuoden 2016 alussa. RAI- johtamisesta on tehty suunnitelma vuoden 2015 lopussa, jonka mukaan vuonna 2016 RAI- suunnitelmaan on nostettu näkyväksi RAI- vastuuhenkilöiden roolit sekä tulevat tehtävät ja aikataulutus. Vuoden 2015 aikana on ikäihmisten palveluissa toteutettu viimeiset vakanssivähennykset jotka vuoden 2013 yt-neuvotteluissa päätettiin. Nämä vakanssivähennykset ovat kohdistuneet ympärivuorokatuisen hoivan yksiköihin ja terveyskeskussairaalaan ja ovat vaatineet paljon työn uudelleenjärjestelyjä ja kuormittaneet sekä henkilökuntaa että esimiehiä. Muutoksen vakiinnuttaminen työtapoihin vaatii vielä työtä työyksiköissä henkilökunnan kanssa. Tukea muutokseen haetaan yhteistyöllä sosiaalitaidon kanssa tulevalla Kotona Kotoa Kotiin kehittämisohjelmalla. Kehittämisohjelma on kahden vuoden kestoinen ja koko ikäihmisten hyvinvointipalvelua kattava. Tarkoitus on osallistaa henkilökuntaa LEANmenetelmällä ja tukea henkilökuntaa arvioimaan ELO-D menetelmällä. Näillä menetelmillä saa työkaluja myös johtamiselle. Talousarvio 2016 Toiminnan painopistealueet Aloitetaan RAIn tulosten hyödyntäminen johtamisessa ja mahdollisuuksien mukaan vertailu THL:n tietokantoihin. Hyödynnetään RAI-mittaristoa monipuolisesti toiminnan suunnittelussa ja otetaan RAI osaksi prosesseja. Kehitetään kotisairaalan toimintaa kotiutusten nopeuttamiseksi vuodeosastolta. tehdään yhteistyössä sosiaalipalveluiden tulosalueen kanssa suunnitelma sosiaalihuoltolain mukaisesta moniammatillisesta verkostotyöstä ikäihmisten osalta. Työyhteisöissä laaditaan pelisäännöt, jotka tukevat henkilöstön hyvinvointia. Kehitetään tulosalueen asiakasprosesseja hyvinvointikeskuksen toiminnallisen konsultoinnin tulosten perusteella. 46

47 Toiminnalliset tavoitteet Kuntastrategian strateginen menestystekijä KEHITTYVÄT PALVELUT: Tavoite: Palvelut vastaavat mahdollisimman hyvin kuntalaisten palvelutarpeita, ovat asiakaslähtöisiä ja vaikuttavia Toimenpide: Uudistetaan palveluprosesseja kuvaamalla ne Tavoite 1 / Tavoitetaso v Ikäihmisten palveluiden hoitoketjujen kartoittaminen Hoitoketjut kuvataan ja niiden edelleen kehittämiseksi tehdään erillinen toimenpideohjelma aikatauluineen ja vastuutuksineen Mittari/Seurantatapa Toimenpideohjelma valmis Tavoite 2/ Tavoitetaso v RAI-järjestelmän hyödyntäminen hoito-ja palvelusuunnitelmissa vuonna )Vuoden 2016 lopussa 50%:lle ympärivuorokautisen hoivan asiakkaista on tehty ensimmäinen RAI-arvioinnin pohjalta hoito- ja palvelusuunnitelma. RAI:n vertailu THL:n tietokantaan. 2)Vuoden 2016 loppuun mennessä laaditaan esimiesten ja johdon suunnitelma RAI:n (RUG) hyödyntämisestä johtamisen tukena Kirkkonummella Kuntastrategian strateginen menestystekijä KEHITTYVÄT PALVELUT: Tavoite: Palvelut vastaavat mahdollisimman hyvin kuntalaisten palvelutarpeita Toimenpide: Kaikissa toiminnoissa tehdään yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa Tavoite 1 / Tavoitetaso v Ikäihmisten palveluiden ja päihdepalveluiden sekä mielenterveyspalveluiden yhteistyöprosessin kehittäminen Päihdepalveluiden ja ikäihmisten hyvinvointipalveluiden yhteistyöprosessin kuvaaminen Mittari/Seurantatapa Prosessikuvaukset valmiina vuoden 2016 lopussa. Mielenterveyspalveluiden ja ikäihmisten hyvinvointipalveluiden yhteistyöprosessin kuvaaminen 47

48 Kuntastrategian strateginen menestystekijä HYVINVOIVA JA OSAAVA HENKILÖSTÖ: Toimenpide: Edistetään hyvällä johtamisella, yhteistyöllä ja mahdollisuudella vaikuttaa oman työn kehittämiseen työpaikkojen asiakaslähtöistä ja myönteistä ilmapiiriä. Tavoite 1 / Tavoitetaso v Mittari/Seurantatapa Yhtenäiset työyhteisön pelisäännöt tulosalueen kaikissa toimintayksiköissä määritetty ja hyväksytty tulosalueen johtoryhmässä. Vuoden 2016 lopussa työyhteisöissä on olemassa yhteiset pelisäännöt Kuntastrategian strateginen menestystekijä KEHITTYVÄT PALVELUT: toimenpide Kehitetään palveluita uudella tavalla ja uusilla ratkaisuilla Ikäihmisten lääkehoidon turvallisuuden lisääminen farmasian asiantuntijuudella Mittari/Seurantatapa Tavoite 1 / Tavoitetaso v Lisätään ikäihmisten monilääkityksen arviointia moniammatillisesti sekä kotihoidossa että hoiva-asumisessa (sisältää laitoshoidon ja palveluasumisen). Vähintään 100:lle potilaalle on tehty farmaseutin lääkitysarviointi vuoden 2016 aikana Lääkitysarviointien määrä Kuntastrategian näkökulma ja päämäärä Kehittyvä Kirkkonummi Helsingin seudulla; Väestön hyvä elämä Uudistuva palveluverkko: Tehokkaat palvelujen järjestämistavat ja toimivat prosessit, kuntalaisten osallistaminen Tavoite 1 / Tavoitetaso v Asiakastyytyväisyyskyselyiden tuloksista tiedottaminen Vuosittain ikäihmisten palveluissa omissa toimintayksiköissä tehtävistä asiakastyytyväisyyskyselyistä tehdään raportti perusturvalautakunnalle ja sitä kautta tieto saadaan laajemmin kuntalaisille. Mittari/Seurantatapa Vuoden 2016 asiakastyytyväisyyskyselyiden tulokset raportoidaan perusturvalautakunnalle vuoden 2016 aikana. 48

49 III osa Liitteet 49

50 Liite 1. Perusturvan vastuuhenkilöluettelo (tilivelvolliset, hallintosäännön 4 ) Tulosyksiköiden vastuuhenkilönä toimii tulosalueen vastuuhenkilö, ellei erikseen nimetty Toimiala: Perusturva perusturvajohtaja Liisa Ståhle Tulosalue: Hallintopalvelut hallintopäällikkö Kati Kupiainen Tulosalue: Sosiaalipalvelut sosiaalityön päällikkö Sirkku Pekkarinen-Keto Tulosyksiköt Yhteiset palvelut sosiaalityön päällikkö Sirkku Pekkarinen-Keto Aikuissosiaalityö johtava sosiaalityöntekijä Pia Sandström-Hentilä Lastensuojelu johtava sosiaalityöntekijä Birgitta Nordman Perhepalvelut sosiaalityön päällikkö Sirkku Pekkarinen-Keto Velkaneuvonta sosiaalityön päällikkö Sirkku Pekkarinen-Keto Tulosalue: Terveyspalvelut johtava hammaslääkäri Taina Remes-Lyly Tulosyksiköt Yhteiset palvelut johtava hammaslääkäri Taina Remes-Lyly Terveydenhoitopalvelut osastonhoitaja Anna-Lotta Aaltonen Vastaanottotoiminta johtava ylilääkäri Kristiina Patja Suun terveydenhuolto johtava hammaslääkäri Taina Remes-Lyly Työterveyshuolto johtava hammaslääkäri Taina Remes-Lyly Erikoissairaanhoito johtava ylilääkäri Kristiina Patja Tulosalue: Toimintakyvyn tukipalvelut sosiaalipalvelupäällikkö Tuula Malmi-Suominen Tulosyksiköt Yhteiset palvelut sosiaalipalvelupäällikkö Tuula Malmi-Suominen (vs.) saakka Kuntoutuspalvelut vastaava fysioterapeutti Katja Kuula Vammaisten palvelut johtaja sosiaalityöntekijä Jenny Rusk (vs.) saakka Mielenterveyspalvelut mielenterveyspalvelujen johtaja Peter Grönroos Päihdepalvelut päihdehuollon johtaja Kari Kopra Kuntouttava työtoiminta työllistymisyksikön johtaja Ulla Railio Tulosalue: Ikäihmisten hyvinvointipalvelut vs. tulosaluevetäjä Gun-Lis Wollsten Tulosyksiköt Yhteiset palvelut vs tulosaluevetäjä Gun-Lis Wollsten Kotona selviytymistä tukevat palvelut vs hoitotyön johtaja Sari Ahola Ymp.vuorok. asumis-+ hoiva- ja vs hoitotyön johtaja Sari Ahola Ymp.vuorok. hoidon ostopalvelut ylilääkäri Kaija Hannula Terveyskeskussairaala vs tulosaluevetäjä Gun-Lis Wollsten Investointien vastuuhenkilöt: Hammashuollon korvauslaitehankinnat Terveyspalvelujen tulosalueen johtaja 50

51 Apotti hanke Perustuvan ohjelmistohankinnat Liite 2. Perusturvan toimialajohtaja Perusturvan talouspäällikkö Perusturvan hyväksyjät ja asiatarkastajat lukien Hyväksymisoikeus kaikkiin toimialan kustannuspaikkoihin perusturvajohtajalla, hänen sijaisellaan ja talouspäälliköllä ja asiantarkastajaoikeus Marit Ramstedt ja Tapio Salmela KP Hyväksyjä Varahyväksyjä Asiatarkastaja Vara-asiatarkastaja PERUSTURVAN HALLINTO Hyväksymisoikeus kaikkiin kustannuspaikkoihin tulosalueen vetäjällä=vastuuhenkilö (hallintopäällikkö Kati Kupiainen) 2001 Perusturvalautakunta KATI KUPIAINEN Esa Lindell MARIT RAMSTEDT Tomi Koskela ( alkaen) 2002 Yhteinen koulutus ESA LINDELL Kati Kupiainen MARIT RAMSTEDT Tomi Koskela ( alkaen) 2004 Huoltotoiminnot ESA LINDELL Kati Kupiainen MARIT RAMSTEDT Tomi Koskela ( alkaen) 2005 Yhteiset palvelut KATI KUPIAINEN Esa Lindell MARIT RAMSTEDT Tomi Koskela ( alkaen) 2006 Sosiaaliasiamies KATI KUPIAINEN Esa Lindell MARIT RAMSTEDT Tomi Koskela ( alkaen) 2009 Järjestöjen tukeminen ESA LINDELL Kati Kupiainen TOMI KOSKELA Marit Ramstedt ( alkaen) SOSIAALIPALVELUT Hyväksymisoikeus kaikkiin kustannuspaikkoihin tulosalueen vetäjällä=vastuuhenkilö (sosiaalityön päällikkö Sirkku Pekkarinen-Keto) 2101 Sosiaalipalveluiden yhteiset SIRKKU PEKKARINEN-KETO Birgitta Nordman RIITTA RAUTIO Anja Kempe 2111 Aikuissosaiaalityö PIA SANDSTRÖM-HENTIL Ä Sirkku Pekkarinen-Keto RIITTA RAUTIO Anja Kempe 2115 Työmarkkinatuki/kuntao suus SIRKKU PEKKARINEN-KETO Pia Sandström-Hentilä RIITTA RAUTIO Anja Kempe 2120 Elatustuki PIA SANDSTRÖM-HENTIL Ä 2125 Asumispalvelut PIA SANDSTRÖM-HENTIL Ä 2129 Pakolaishuolto PIA SANDSTRÖM-HENTIL Ä Sirkku Pekkarinen-Keto RIITTA RAUTIO Anja Kempe Sirkku Pekkarinen-Keto RIITTA RAUTIO Anja Kempe Sirkku Pekkarinen-Keto MARIT RAMSTEDT Anja Kempe 2131 Lastensuoj. sosiaalityö BIRGITTA NORDMAN Sirkku Pekkarinen-Keto RIITTA RAUTIO Anja Kempe 2135 Sijaishuolto BIRGITTA NORDMAN Sirkku Pekkarinen-Keto ANJA KEMPE Riitta Rautio 2138 Avohuolto BIRGITTA NORDMAN Sirkku Pekkarinen-Keto ANJA KEMPE Riitta Rautio 2161 Perhepalvelut BIRGITTA NORDMAN Sirkku Pekkarinen-Keto RIITTA RAUTIO Anja Kempe 2191 Velkaneuvonta SIRKKU PEKKARINEN-KETO Birgitta Nordman RIITTA RAUTIO Anja Kempe TERVEYSPALVELUT Hyväksymisoikeus kaikkiin kustannuspaikkoihin tulosalueen vetäjällä=vastuuhenkilö Taina Remes-Lyly 2301 Terveyspalveluiden yhteiset TAINA REMES-LYLY Kristiina Patja LAURA KÄRKKÄINEN Marit Ramstedt 2311 Terveydenhoitopalvelut TAINA REMES-LYLY Kristiina Patja ANNA-LOTTA AALTONEN Camilla Ekström 2321 Vastaanottotoiminta Maarit KRISTIINA PATJA Kaija Hannula MAARIT LOHTANDER Laura Kärkkäinen 51

52 Taru/ laskuttaja kunta TARU LAUREN 2331 Laboratorio KRISTIINA PATJA Kaija Hannula MARIT RAMSTEDT Laura Kärkkäinen 2332 Röntgen KRISTIINA PATJA Kaija Hannula MARIT RAMSTEDT Laura Kärkkäinen 2351 Suun terveydenhuolto TAINA REMES-LYLY Arja Liinavuori PÄIVI HÄKKILÄ Tuija Johansen-Oksanen 2372 Välinehuolto TAINA REMES-LYLY Arja Liinavuori PÄIVI HÄKKILÄ Tuija Johansen-Oksanen ERIKOISSAIRAANHOITO 2401 HUS KRISTIINA PATJA Kaija Hannula LAURA KÄRKKÄINEN 2405 Muu Erikoissairaanhoito KRISTIINA PATJA Kaija Hannula LAURA KÄRKKÄINEN Maarit Lohtander Maarit Lohtander TOIMINTAKYVYN TUKIPALVELUT Hyväksymisoikeus kaikkiin kustannuspaikkoihin tulosalueen vetäjällä vastuuhenkilö (vs sosiaalipalvelupäällikkö Tuula Malmi-Suominen) 2601 Toimintakyvyn yhteiset TUULA MALMI-SUOMINEN Peter Grönroos SALLA LAMMINEN Marit Ramstedt 2611a Kuntoutus KATJA KUULA Tuula Malmi-Suominen SALLA LAMMINEN Marit Ramstedt r HELENA RANTANEN Salla Lamminen 2612 Puheterapia PETER GRÖNROOS Tuula Malmi-Suominen Helena Rantanen Salla Lamminen 2641 Vammaissosiaalityö JENNY RUSK Tuula Malmi-Suominen SALLA LAMMINEN Marit Ramstedt 2645 Omaishoidon tuki (vammaiset) JENNY RUSK Tuula Malmi-Suominen SALLA LAMMINEN Marit Ramstedt 2646 Vammaisasuminen JENNY RUSK Tuula Malmi-Suominen SALLA LAMMINEN Marit Ramstedt 2648 Asunnon muutostyöt JENNY RUSK Tuula Malmi-Suominen SALLA LAMMINEN Marit Ramstedt 2651 Kuljetuspalvelut JENNY RUSK Tuula Malmi-Suominen SALLA LAMMINEN Marit Ramstedt 2653 Henkilökohtainen apu JENNY RUSK Tuula Malmi-Suominen SALLA LAMMINEN Marit Ramstedt 2655 Autoavustukset JENNY RUSK Tuula Malmi-Suominen SALLA LAMMINEN Marit Ramstedt 2657 Määrärahasid. tukitoimet JENNY RUSK Tuula Malmi-Suominen SALLA LAMMINEN Marit Ramstedt 2661 Kirkkonummen työkeskus KAIJA PATRAKKA Jenny Rusk ANNE TÄHTINEN Nina Eräkare 2665 Papinmäen kerhotoiminta KAIJA PATRAKKA Jenny Rusk SALLA LAMMINEN Marit Ramstedt 2669 Kehitysvammapalvelut JENNY RUSK Tuula Malmi-Suominen SALLA LAMMINEN Marit Ramstedt 2671 Perheneuvola PETER GRÖNROOS Tuula Malmi-Suominen SALLA LAMMINEN Marit Ramstedt 2675 Päiväkeskus Ankkuri PETER GRÖNROOS Tuula Malmi-Suominen MARITA NIEMINEN Marjo Pitkänen 2681 Nissnikun kuntoutuskeskus KARI KOPRA Hilkka Luume ANNE KUUSELA Sinikka Uusivitikka 2685 Oma A-klinikka KARI KOPRA Hilkka Luume ANNE KUUSELA Sinikka Uusivitikka 2691 Mielenterveyspalvelut PETER GRÖNROOS Tuula Malmi-Suominen SALLA LAMMINEN Marit Ramstedt 2701 Kuntouttava työtoiminta ULLA RAILIO Thijs Verbrugghe PIRKKO TIKKANEN Anne Sjöholm IKÄIHMISTEN HYVINVOINTIPALVELUT Hyväksymisoikeus kaikkiin kustannuspaikkoihin tulosalueen vetäjällä=vastuuhenkilö (hoitotyön johtaja Gun-Lis Wollsten saakka) 52

53 2801 Ikäihmisten yhteiset GUN-LIS WOLLSTEN Sari Ahola CARINA KORANDER Paula Jarho 2808 Hannan Salinin testamentti GUN-LIS WOLLSTEN Sari Ahola SARI SUURJOKI-NIEMI Päivi Veljä 2809 Brita Blomberg testamentti GUN-LIS WOLLSTEN Sari Ahola CARINA KORANDER Sari Suurjoki-Niemi 2811 Vanhusten tukipalvelut GUN-LIS WOLLSTEN Sari Ahola CARINA KORANDER Sari Suurjoki-Niemi (Salla Lamminen SHL-matkat) 2812 Ryhmäkodit GUN-LIS WOLLSTEN Sari Ahola CARINA KORANDER Sari Suurjoki-Niemi 2815 Omaishoidontuki (ikäihmiset) GUN-LIS WOLLSTEN Sari Ahola BODIL LINDHOLM Carina Korander 2817 Kotipalvelut GUN-LIS WOLLSTEN Sari Ahola CARINA KORANDER Sari Suurjoki-Niemi 2818 Kotisairaanhoito GUN-LIS WOLLSTEN Sari Ahola CARINA KORANDER Sari Suurjoki-Niemi 2819 Veteraaniasiat GUN-LIS WOLLSTEN Esa Lindell MARIT RAMSTEDT Tomi Koskela (Gun-Lis Wollsten (jalkojenhoito ja silmälasiavustukset) ( alkaen) 2821 Palvelutalo GUN-LIS WOLLSTEN Sari Ahola LEENA NURMINEN 1)Martina Österman 2)Carina Korander 2831 Volskoti GUN-LIS WOLLSTEN Sari Ahola ANNIKA KLEEMOLA Päivi Mäkinen 2832 Volsin päivätoimintan+ GUN-LIS WOLLSTEN Sari Ahola ANNIKKA Päivi Mäkinen KLEEMOLA muistipoli 2835 Hoivakoti GUN-LIS WOLLSTEN Sari Ahola MIRJA RIIHINEN Martina Österman Lehmuskartano laitosos Hoivakoti GUN-LIS WOLLSTEN Sari Ahola MIRJA RIIHINEN Martina Österman Lehmuskartano palveluas Palveluasumisen ostot GUN-LIS WOLLSTEN Sari Ahola SARI-SUURJOKI-NIE MI Päivi Veljä 2845 Laitos- ja sairaalapalv. ostot GUN-LIS WOLLSTEN Sari Ahola ANJA HAAPASAARI Camilla Philström 2847 Lääkekeskus NIINA KALLIOMAA Gun-Lis Wollsten MAARIT LOHTANDER Anna Kosola 2851 Terveyskeskussairaala GUN-LIS WOLLSTEN Sari Ahola TIINA PAALANEN Sari-Anna Havia 2852 Kotisairaala GUN-LIS WOLLSTEN Sari Ahola SARI-ANNA HAVIA Tiina Paalanen 2859 Keskusvarasto GUN-LIS WOLLSTEN Sari Ahola ANJA TURUNEN Jouni Laaksonen 53

54 Liite 3. Perusturvan hankintavaltuuksien delegointi ja tilausoikeudet Kirkkonummen kunnan hallintosäännön 29 :n mukaan kunnanvaltuusto vahvistaa toimielinten ja viranhaltijoiden hankintavaltuudet vuosittain talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Kunnanvaltuusto on vahvistanut toimielinten ja viranhaltijoiden hankintavaltuudet vuodelle Hankintavaltuudet Kirkkonummen kunnassa on määritetty suhteessa hankintalain 16 :ssä määriteltyyn, kuntien tavara- ja palveluhankintoja koskevaan, voimassaolevaan EY-kynnysarvoon, joka on vuonna 2016 tavara- ja palveluhankintojen osalta euroa (ilman arvonlisäveroa). Perusturvan hankinnat eivät pääsääntöisesti ole EU-hankintoja vaan kansallisten kynnysarvojen piiriin kuuluvia sosiaali- ja terveyspalvelujen hankintoja. Kansalliset kynnysarvot Tavara- ja palveluhankinnat Sosiaali- ja terveyspalveluiden hankinnat euroa euroa Tammikuussa 2016 saatavilla olevan tiedon mukaan kansallisia kynnysarvoja on ehdotettu korotettaviksi hankintalainsäädännön uudistuksen myötä siten, että tavara- ja palveluhankintojen osalta raja olisi jatkossa euroa ja sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta euroa. Tavoitteena on, että uusi hankintalaki tulisi voimaan keväällä Uudistus on huomioitu perusturvan hankintavaltuuksien valmistelussa siten, että hankintavaltuudet ehdotetaan myönnettäviksi voimassaolevan hankintalain kynnysarvojen mukaisina. Kunnan hallintosäännön hankintoja koskevassa 29 :ssä todetaan, että hankintavaltuudet määräytyvät hankinnan kokonaishankinnan tai sopimuskauden ennakoidun hankinta-arvon pohjalta. Hankinta-arvo ei tarkoita vain yhden vuoden aikana tehtäviä hankintoja. Hankinnan arvoon on laskettava mukaan myös hankinnan mahdolliset optiot eli hankintaan sisältyvä mahdollinen lisähankinta tai sopimuskauden pidennys. Hankinta-arvoon ei lasketa mukaan arvonlisäveroa. Palveluhankintojen osalta hankinnan arvo lasketaan neljän ensimmäisen vuoden ajalta, vaikka sopimus olisi toistaiseksi voimassa tai sen voimassaoloaika olisi yli neljä vuotta. Toimielimet ja viranhaltijat, joilla on hankintavaltuudet, voivat tehdä hankintapäätöksiä saamiensa hankintavaltuuksien puitteissa. 54

55 Perusturvan hankintavaltuudet Perusturvalautakunta hyväksyy ennen kilpailuttamista kansallisen kynnysarvon ylittävien hankintojen hankintaperiaatteet ja asiakirjaluonnokset. Kynnysarvot ylittävien hankintapäätösten tekeminen delegoidaan toimialajohtajalle. Tulosalueiden vastuuhenkilöille delegoidaan päätösvalta kansallisen kynnysarvon alle jäävien hankintojen tekemiseen. Muilla tilivelvollisilla ei ole oikeutta tehdä hankintapäätöksiä lukuun ottamatta tulosalueen vastuuhenkilön sijaista tulosalueen vastuuhenkilön ollessa estynyt. Näin varmistetaan tulosalueen vetäjän mahdollisuus vaikuttaa määrärahan käyttöön ja varmistaa oikeiden hankintamenettelyjen käyttäminen. Perusturvalautakunta päättää erikseen hankintoihin mahdollisesti sisältyvistä asiakasmaksuista ja niiden määristä. Perusturvan tilausoikeudet Tilausoikeus tarkoittaa sitä, että nimetty henkilö tai tietyllä ammattinimikkeellä toimiva henkilö voi tehdä itsenäisesti tilauksen / hakea kaupasta tuotteen / hankkia palvelun. Muutkin kuin nimetyt henkilöt voivat valmistella tilauksia, mutta ennen varsinaista tilaamista täytyy saada tilausoikeuden omaavan henkilön hyväksyntä esim. sähköpostilla. Kunnanvaltuuston vuoden 2016 hankintavaltuuksien vahvistamispäätöksen liitteessä on ohjeistettu tilausoikeuksia mm. seuraavasti: Jos kunnan hankintaohjeet edellyttävät hankintapäätöksen tekemistä, on sen, jolla on hankintavaltuudet, tehtävä hankintapäätös ennen kuin tilaus tehdään. Kun hankinnasta tai kilpailutetun sopimuksen käytöstä on tehty hankintapäätös, on tilaus hankintapäätöksen täytäntöönpanoa. Tilausoikeus tarkoittaa oikeutta tehdä tilauksia määrärahojen puitteissa sopimustoimittajalta tai pienhankintana kunnan hankintaohjeiden mukaisesti. Vain tilausoikeuden omaava viranhaltija tai työntekijä voi tilata tai ostaa tavaroita ja palveluja. 55

56 Tilausoikeus on niillä viranhaltijoilla, joille on annettu hankintavaltuudet. Tilausoikeus on myös viranhaltijoilla, joille hankintavaltuuksia on delegoitu. Toimialajohtajat voivat antaa tilausoikeuksia myös erikseen nimetyille viranhaltijoille ja työsuhteisille henkilöille tehtäviin perustuen (perusturvan tilausoikeusluettelo ohessa). 56

57 57

58 58