Tutkimushankkeen rahoitus ja tutkimustulosten omistusoikeuden syntyminen

Transkriptio

1 Tutkimushankkeen rahoitus ja tutkimustulosten omistusoikeuden syntyminen Leila Risteli Koulutus- ja tutkimuspalvelut Oulun yliopisto Mahdollisuuksia tutkimuksen lisärahoitukseen apurahat: säätiöt Suomen Akatemia sopimukseen tai vastaavaan perustuvat hankkeet ministeriöt, TEKES EU:n eri lähteet yritykset

2 Tutkimusrahoituksen lähteet vaihtelevat tutkijanuran eri vaiheissa: säätiöt -> sopimuspohjaiset Kuka on rahoituksen vastaanottaja apurahat: säätiöiltä yleensä yksilöille, myös yliopistoille Akatemialta yliopistoille (organisaatiolle) sopimuspohjaiset: sopijapuolena yleensä oikeushenkilö, ts. yliopisto osallistujat voidaan sitouttaa omin sopimuksin

3 Toisaalta tutkimuksen todelliset kustannukset on tiedettävä -> oikea budjetointi

4 Budjetoinnin perusteet mikä tutkimuksessa maksaa - suorat ja epäsuorat kustannukset omakustannushinta markkinahinta Tutkimushankkeen kustannukset suorat kustannukset, esim. henkilökustannukset (bruttopalkka, sivukulut) matkat kulutustavarat ja hankittavat laitteet muut suorat kustannukset (ATK, potilasmaksut) epäsuorat l. yleiskustannukset = hankkeesta aiheutuvia todellisia kustannuksia, joita ei ole kuitenkaan käytännöllistä eritellä tarkemmin

5 Henkilöstökustannukset 1/2 bruttopalkka käteen tuleva palkka (netto) vero sivukulut työnantajan sosiaaliturvamaksu työeläkemaksu sairausvakuutusmaksu lomaraha työterveyshuolto tapaturma-, työttömyys-, yms. vakuutukset Henkilöstökustannukset 2/2 tutkijat tutkimuksen aputyövoima hoitohenkilöstö talon virassa oleva henkilöstö myös virkatyö sivu- ja yleiskuluineen on kustannusta hankkeeseen palkattava henkilöstö

6 Epäsuorat kustannukset 1/2 tilakustannukset vuokra, sähkö, lämpö, vesi, siivous olemassa olevat laitteet kirjastopalvelut posti, puhelin, ATK, toimistopalvelut henkilöstöpalvelut Epäsuorat kustannukset 2/2 raja suoriin ei ehdoton esim. tilakustannukset, ATK voidaan laskea eri tavoin esim. % henkilökustannuksista % kaikista suorista kustannuksista suoriin kustannuksiin kaikki menot, mitkä suinkin voi kohdistaa projektille

7 suorat kustannukset + epäsuorat kustannukset Markkinahinta = omakustannushinta + voitto + ALV Apurahakulttuuri vs. businesskulttuuri

8 Rahoittaja ilmoittaa yleensä, mitä kustannuksia se on valmis korvaamaan Toisaalta: Sellaisia kustannuksia ei varmasti voi veloittaa, mitä ei ole itse edes esittänyt Yhteisrahoitteinen tutkimus yleensä tiedelähtöistä ulkopuolinen rahoittaja korvaa osan kustannuksista ulkopuolinen rahoittaja ei vaadi itselleen oikeuksia tuloksia rahoittaja voi kuitenkin asettaa ehtoja tulosten hyödyntämiselle

9 Maksupalvelutoiminta rahoittajalähtöistä tutkimusta ja/tai ulkopuolinen rahoittaja vaatii omistusoikeuksia tuloksiin ja/tai rajoittaa tulosten julkaisumahdollisuuksia Valtion maksupalvelulaki ja -asetus: palvelun katettava syntyneet kustannukset ja tuotettava lisäksi voittoa (hinnoittelussa lisäksi ALV) Säätiöiden rahoitus henkilökohtaista (opiskelu, matkat) tai tutkimusryhmälle tarkoitettua yleensä tiukka raportointi- ja tilitysvelvoite rahoitusta myönnetään säätiön tarkoituksen ja sääntöjen mukaan lisäkustannusperiaatteella eivät yleensä kiinnostuneita tulosten (kaupallisesta) hyödyntämisestä, mutta kyllä tieteellisistä tuloksista

10 Suomen Akatemia leimallisesti perustutkimuksen rahoittaja soveltaa tiukasti lisäkustannusperiaatetta rahoitus yliopistolle -> henkilöstö palkataan yliopistoon poikkeus: akatemiaprofessorit ja vanhemmat tutkijat TEKES = Teknologian kehittämiskeskus rahoittaa yritysten tuotekehitystä ja tutkimuslaitosten / yliopistojen soveltavaa teknistä tutkimusta

11 Tekesin vaatimukset soveltavalta tutkimukselta suuntautuu yritysten strategisten tarpeiden mukaan, niihin sitoutuneena mukana on riittävästi hyödyntäviä yrityksiä teknologiaa erityisesti myös pk-yritysten käyttöön Tekes-hankkeissa olennaista korkeatasoinen teknologia suomalaisyritysten hyödyntämismahdollisuudet selkeä, tavoitteinen projektityöskentely Tekes rahoittaa osan yleiskustannuksista

12 Tutkimusprojekti Projekti = ajallisesti rajattu hanke, jossa käytetään resursseja tietyn tavoitteen saavuttamiseksi Tekes kannustaa kustannusten yhdenmukaistamiseen ja kustannustehokkuuteen kansalliseen ja kansainväliseen verkottumiseen

13 EU:n tutkimuspuiteohjelmat (osa)rahoittavat tutkimusta, joka ratkaisee yleiseurooppalaisia ongelmia edistää teknologian ja työllisyyden myönteistä kehitystä toteutetaan kansainvälisenä yhteistyönä saa rahoitusta myös muualta (50:50) Yritykset rahoittavat tutkimusta jonka ne katsovat palvelevan omia intressejään tässä on syytä pitää erillään yhteisrahoitteinen tutkimus maksupalvelu- l. tilaustutkimus jonka toteutus perustuu yliopiston ja yrityksen väliseen sopimukseen

14 Mistä tietoa hankkeen budjetoinnista? Oulun yliopiston ja muiden yliopistojen ulkopuolisen rahoituksen taloushallinnon käsikirja(t ja vastaavat) tutkimuspalvelut

15 Mistä tietoa rahoitusmahdollisuuksista 1/2 Oulun yliopistossa tutkimus- ja innovaatiopalvelut (osa Koulutus- ja tutkimuspalveluja) sähköpostilista www-sivut -> linkit rahoittajiin apurahatiedote 4 x vuodessa koulutustilaisuuden henkilökohtainen neuvonta Mistä tietoa rahoitusmahdollisuuksista 2/2 säätiöt: Säätiöpalvelu Suomen Akatemia: Tekes:

16 Miten tutkijan työ korvataan? työsuhde tai henkilökohtainen apuraha Palkka on näennäisesti kalliimpi kuin apuraha Ero koostuu tuloverosta ja henkilösivukuluista

17 Henkilökohtainen apuraha vs. palkka saajan kannalta ero ei ole vain muodollinen henk.koht. apuraha ei oikeuta sosiaaliturvaan eläke sairaus- ja äitiyspäivärahat työterveyshuolto, työturvallisuus työttömyysturva silti apuraha voi olla verotettavaa tuloa Henkilökohtainen apuraha on mahdollinen vain tietyin edellytyksin vastaanottajana tutkija tai tutkijakoulutettava tutkimuksen apuhenkilöstö aina työntekijöinä (ulkomainen) tutkijakoulutus maksajana ei organisaatio, jolta sama henkilö saa myös palkkaa

18 Yliopisto ja työsuhdekeksintölaki oikeus työntekijän keksintöihin yliopistolla: tekninen henkilöstö: laboratorioinsinöörit, laborantit, toimistohenkilöstö ei oikeutta työntekijän keksintöihin: professorit ja muut opettajat tutkijat nämä siis ns. vapaita keksijöitä oikeudet siirrettävissä sopimuksin IPR - kuka omistaa? virkatyönään tutkimusta tekevä yliopiston tutkija tai opettaja yliopiston laboratorioinsinööri, laboraattori, kenttämestari ja muu henkilökunta stipendiaatti ja diplomi-/gradutyöntekijä Suomen Akatemian palkkalistalla oleva tutkija Suomen Akatemian rahoituksella yliopiston palkkaamana työskentelevä tutkija

19 IPR - kuka omistaa? Tekesin rahoituksella työskentelevät yliopiston tutkijat Tekesin rahoituksella projektiin osallistuvat yritykset EU:n T&K-rahoitus muun EU:n jäsenmaan tutkija projektissa vaihtoohjelmarahoituksella EU:n ulkopuolisen maan kansalainen tutkijana EU-rahoituksella yliopiston projektissa IPR - kuka omistaa? EU:n ulkopuolisen maan kansalainen tutkijana Suomessa omalla kansallisella rahoituksellaan yliopiston tutkijan omistama yritys sopijapuolena konsortiossa yliopiston tutkija siirtyy määräajaksi teollisen yrityksen palvelukseen yrityksen työntekijä tekee tutkimustyötä yliopiston laitoksella opiskelijat tutkimusprojekteissa

20 Ongelmia tutkimustulosten käytössä Työsopimus Vapaaehtoinen siirtosopimus Vastuu Tutkimussopimus IPR? Tarpeet ja käyttö IPR Oikeuksien siirrot yliopistolle välttämättömiä EU:n puiteohjelmat Tekesin teknologiaohjelmat (ja muu julkinen rahoitus) teollisuuden maksama tutkimus muut sovitut velvoitteet

21 Siirrot vapaaehtoisia perusrahoitteinen tutkimus Akatemian rahoitus säätiöt ja muu julkinen rahoitus opiskelijat Mitä merkitystä IPR:n omistuksella? kenellä mahdollisuus käyttää tuloksia hyväksi jatkotutkimuksessa itse tai siirtämällä niitä hankkeen toisen osapuolen käyttöön kenellä mahdollisuus hyödyntää tuloksia kaupallisesti itse tai myymällä oikeus tähän toiselle background = tausta-aineisto ongelmallinen

22 Lisätietoa asiasta Lampola M, Kankaala K: Teknologiansiirto Yhdysvaltain yliopistoista - mekanismit ja säädökset. Sitra ja Tekes, Helsinki 1998 Risteli L: Yliopistotutkimus ja immateriaalioikeudet. Dipolin teollisoikeudellisia julkaisuja 1998:1 Tutkijoiden immateriaalioikeuksia käsittelevän työryhmän muistio. Opetusministeriön muistioita 1998:9 Tutkimushankkeen vetäjä on vastuussa siitä, että nuori tutkija oppii hyvän tutkimustyön tekemisen periaatteet ja käytännön hankkeet hinnoitellaan ja toteutetaan asianmukaisesti työlainsäädäntöä noudatetaan työntekijä ymmärtää normaalin työelämän pelisäännöt ja käytännöt

23 Tutkimusryhmän johtajalle tarpeelliset valmiudet oma tutkimuslinja tiimityö ja johtaminen kokonaisuuksien ja yhteyksien tajuaminen verkosto-osaaminen strateginen ajattelu tietoyhteiskunnan toiminnan perusteet mm. tieto omaisuutena ja kauppatavarana Tutkimusryhmän jäsenestä tutkimusryhmän johtajaksi vastuu kokonaisuudesta tieteellisesti - tutkimusaiheen ja -menetelmien valinta, tulosten julkaisu ja hyödyntäminen taloudellisesti ja työnantajana - mistä palkat ja käyttörahat eettisesti puskuri ulkomaailman ja ryhmän välillä