Valitus Korkeimmalle hallinto-oikeudelle Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksestä nro 16/0252/2

Transkriptio

1 Kaavoitus- ja rakennuslautakunta Valitus Korkeimmalle hallinto-oikeudelle Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksestä nro 16/0252/2 634/ /2014 Kaavoitus- ja rakennuslautakunta Valmistelija: Ympäristötoimenjohtaja Jukka Lappalainen, puh Hämeenlinnan hallinto-oikeus on päätöksellään , Päätösnumero 16/0252/2, Diaarinumerot 02954/15/5156 ja 03017/15/5156, hylännyt Laukaan kaavoitus- ja rakennuslautakunnan valituksen koskien Keski-Suomen Ely-keskuksen päätöstä kieltää toistaiseksi moottorikäyttöisten ajoneuvojen käyttämisen Iso Kuhajärven ja Pieni Kuhajärven jääpeitteisellä vesialueella. Valituksessa kaavoitus- ja rakennuslautakunta vaati Ely-keskuksen päätöksen ( KESELY/203/07.01/2014) kumoamista perusteettomana ja lisäksi lautakunta piti kieltomerkintöjen määräämistä kunnan kustannettavaksi ja tehtäväksi laillisesti perustelemattomana. Kaavoitus- ja rakennuslautakunta on aiemmin valituksessaan todennut, että Keski-Suomen Ely-keskuksen kieltopäätöksen perusteluina esittämät yksittäiset tapahtumat (kuten kuvauslennolla olleiden lentokoneiden laskeutuminen jäälle 2013), sekä hyvin epämääräisiksi jääneet väitteet moottoriliikenteen merkittävästä häiriöstä muille jäällä liikkujille, eivät ole riittävä peruste määrätä vesilain sallimaa tiukempia kieltoja liikkumiselle. Viime talvelta esitetty provokatiivinen kelkkailijan ja kiellon hakijan välinen yhteenotto, ei myöskään yksittäisenä tapahtumana voi olla perusteena kiellolle, yhteenotto tapahtui kieltoprosessin jo käynnistyttyä, jonka seurauksena henkilösuhteet ovat edelleenkin kärjistyneet. Tiivistetysti, Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksessä on esitetty täysin kestämättömät perustelut Keski-Suomen Ely-keskuksen asettaman kiellon pysyttämiselle. Hallinto-oikeus esittää, että vaikka moottorikäyttöisten ajoneuvojen käytön lisääntyminen on jäänyt epäselväksi, on siitä katsottava olevan haittaa yleiselle virkistyskäytölle. Edelleen, vaikka melun kokeminen on subjektiivista, ei siitä kiellon perusteeksi tarvitse erillistä selvitystä tehdä. Hallinto-oikeus katsoo myös, että prosessin valitusvaiheessa kerätty 70 henkilön nimilistalla on painoarvoa ja se edustaa yleistä etua. Lopuksi hallinto-oikeuden mielestä Keski-Suomen Ely-keskuksen ei

2 tässä tapauksessa tarvitse noudattaa hallintolain 45 :ää, ja perustella päätöstään määrätessään kiellon merkitsijästä. Sekä Keski-Suomen Ely-keskuksen päätöksessä, että hallinto-oikeuden ratkaisussa on yhdeksi kiellon perusteluksi nostettu kunnan kaavoitustoimenpiteet joilla alueen taajamarakennetta on tiivistetty ja laajennettu. Taajama-alueen kaavoittamisen yhteydessä pyritään asutus, liikennöinti ja palvelut sijoittamaan niin, että niiden vaikutus ympäristöön ja luontoon tulevat huomioiduksi ja minimoiduiksi. Hallinto-oikeus on virheellisesti ja perusteita osoittamatta väittänyt, että kaavoituksen seurauksena lisääntynyt asutus on jo lisännyt kiellonhakijoiden ilmoittamaa häiritsevää moottoriajoneuvoliikennettä järvien jäällä. Hakemuksessa tai Keski-Suomen Ely-keskuksen päätöksessä ei ole esitetty näyttöä moottorikäyttöisten ajoneuvojen häiritsevästä saati erityisen häiritsevästä käytöstä jäällä, kyseessä on ollut yksittäistapaukset joiden häiritsevyys on ollut vähäistä. Melun kokeminen on Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksenkin mukaan subjektiivista. Tämä tarkoittaa, että kokemus perustuu henkilön oman hermojärjestelmän toimintaan, ja se on jokaisella ihmisellä erilainen. Viranomaisten kieltojen ja määräysten pitää kuitenkin perustua asiasta hankittuun todennettavaan tietoon, jota päätöstä tehdessä verrataan olemassa oleviin normeihin. Velvoittavia viranomaispäätöksiä, saati lakia tiukempia hallinnollisia kieltoja ei voi yksiselitteisesti perustella ilman asianmukaisia melututkimuksia/selvityksiä. Hakijoiden vasta valitusvaiheessa kokoama 70 henkilön nimilaista on noin 3,5 % Vihtavuoren taajaman 2058 asukkaasta. Nimilistassa on henkilöitä sekä rantakiinteistöiltä, että muualta Vihtavuoresta. Kyseessä on pienen homogeenisen ryhmän hanke, jota ei voi pitää yleisen edun ajamisena. Hämeenlinnan hallinto-oikeus on päätöksessään kiellon merkitsemisestä todennut, että hallintolain 45 :n 1 momentin mukaan päätös on perusteltava, mutta tässä tapauksessa Ely ei ole päätöstään perustellut, eikä sen ole sitä hallinto-oikeuden mukaan tarvinnutkaan tehdä. Maastoliikennelaissa ei hallinto-oikeuden mukaan ole erikseen mainintaa siitä milloin kiellon merkitsee Ely-keskus ja milloin kunta. Hallinto-oikeuden näkemykselle kunnan merkitsemisvelvollisuudesta ei ole löydettävissä laista mitään tukea. Maastoliikennelaissa merkitsijöinä mainitaan Ely-keskus, kiellon hakija tai aluetta

3 hallinnoiva viranomainen, kunnasta ei ole mitään mainintaa tässä kohdin. Vaikka Ely-keskus voikin käyttää asiassa harkintavaltaa, on ratkaisu perusteltava, etenkin kun kiellon merkitsijäksi määrätään muu kuin maastoliikennelaissa erikseen mainittu taho. Ely-keskus on ylittänyt harkintavaltansa määrätessään kieltohanketta vastustaneen kunnan kiellon merkitsijäksi. Määräys on rangaistusluonteinen, perustelematon ja lain vastainen. Esityslistan oheisaineistona jaetaan ko. Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös , päätösnumero 16/0252/2, diaarinumerot 02954/15/5156 ja 03017/15/5156. Ehdotus Ympäristötoimenjohtaja: Kaavoitus- ja rakennuslautakunta uudistaa asiassa aiemmin esittämänsä, ja perustelee kantaansa siitä, että Hämeenlinnan hallinto-oikeuden ratkaisu on virheellinen seuraavasti: Hämeenlinna hallinto-oikeuden olettama siitä, että laillisen kaavoitusprosessin seurauksena, joka yhteydessä on mm. luonto- ja ympäristövaikutukset selvitetty ja arvioitu, aiheutuu kiellonhakijoiden esittämä todistamatta jäänyt erityisen häiritsevä moottoriliikenteen lisääntyminen järvien jäällä, on perusteeton. Hämeenlinnan hallinto-oikeudella on oikeansuuntainen toteamus siitä, että melun kokeminen on subjektiivista. Hallinto-oikeuden johtopäätös on kuitenkin väärä, sillä pelkkä subjektiivinen kuuloaistimus ei ole asiallinen, saati laillinen peruste viranomaisen kiellolle. Hämeenlinnan hallinto-oikeuden arvio siitä, että 70 henkilön nimilista 2058 vakituisen asukaan taajamassa olisi painoarvoltaan merkittävä, on virheellinen. Listan edustavuus on 3,5 % asukaskunnasta. Lisäksi nimilista on tuotu prosessiin vasta valitusvaiheessa, eikä se edusta taajaman asukkaiden yleistä näkemystä. Hämeenlinnan hallinto-oikeuden näkemys siitä, että Keski-Suomen Ely-keskuksen ei ole tarvinnut hallintolain 45 :n mukaisesti perustella päätöstään, vaan se on harkintansa mukaan voinut määrätä kieltoa vastustaneen kunnan merkitsemään ja ylläpitämään kieltomerkinnät, on lain ja yleisen oikeustajun vastainen. Yleisenä yhteenvetona todetaan, että Suomessa on moottorikäyttöisten ajoneuvojen käyttämistä ja siitä aiheutuvien haittojen hallitsemista säädelty maasto- ja vesiliikennelailla hyvin kattavasti. Vastavuoroisesti vesilain 2 luvun 3 :ssä on määrätty jokamiehen oikeudesta tarpeetonta häiriötä tuottamatta kulkea

4 vesistössä tai sen jäällä. Jos vesilaissa erikseen mainittua jokamiehelle kuuluvaa liikkumisen vapautta rajoitetaan, ei sitä voida tehdä mielipiteiden ja aistimusten perusteella, ilman asianmukaisia selvityksiä. Kiellon perusteeksi on oltava todennettua näyttöä siitä, että alueella esiintyy erityisen häiritsevää moottoriajoneuvoliikennettä. Maastoliikennelakia valvovalle poliisille tai Laukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ei ole ennen tämän kieltohakemuksen käynnistämistä, tehty yhtään ilmoitusta, tai valvontapyyntöä häiritsevästä moottoriajoneuvoliikenteestä Kuhajärvien jäällä. Moottorikäyttöisten ajoneuvojen käyttämistä maastossa tai jäällä ei valvo vesialueen omistaja, kiellon hakija tai jokamies, vaan poliisi, tulli tai rajavartiolaitos. Asiakirjoista ei käy ilmi, että kiellonhakija tai Keski-Suomen Ely-keskus olisi prosessin kuluessa pyytänyt em. viranomaisilta lausuntoa kiellon tarpeellisuudesta tai näiden mahdollisuudesta valvoa kiellon noudattamista. Tässä kieltoprosessissa ei ole noudatettu lakia eikä hyvää hallintotapaa. Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös on kumottava. Myös Ely-keskuksen maastoliikennelain perusteella tekemä päätös kieltää moottorikelkalla ajo Iso ja Pieni Kuhajärvillä on perusteettomana ja perustelemattomana kumottava. Päätös Kaavoitus- ja rakennuslautakunta: Keskustelun kuluessa jäsen Vestola jäsen Leppäsen kannattamana esitti, että valitusta Korkeimmalle hallinto-oikeudelle ei tehdä. Puheenjohtaja päätti keskustelun ja totesi, että koska on tehty pohjaehdotuksesta poikkeava kannatettu esitys, on asian ratkaisemiseksi suoritettava äänestys. Puheenjohtaja teki seuraavan äänestysehdotuksen: Suoritetaan nimenhuutoäänestys siten, että ne, jotka kannattavat pohjaehdotusta äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat jäsen Vestolan tekemää esitystä äänestävät "ei". Äänestysehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Suoritetussa äänestyksessä annettiin kolme (3) "jaa" ääntä (Autio, Sysmäläinen, Kinnunen) ja kolme (3) "ei" ääntä (Sinijärvi, Vestola, Leppänen). Puheenjohtaja julisti äänestystuloksen ja totesi, että jäsen Vestolan esitys on puheenjohtajan äänellä tullut kaavoitus- ja rakennuslautakunnan päätökseksi.

5 Ympäristötoimenjohtaja Lappalainen pyysi merkitsemään pöytäkirjaan eriävän mielipiteensä ja ilmoitti jättävänsä eriävän mielipiteensä perusteluineen kirjallisena. Merkitään, että jäsen Heinimaa ilmoitti olevansa esteellinen ja poistui kokoushuoneesta tämän pykälän käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Esteellisyysperuste: Hallintolaki 28, kohta 1.