TAITO, TAIDE JA KIELI KULTTUURIALAN KIELELLINEN VALMENNUS MAAHANMUUTTAJILLE jatkohanke

Transkriptio

1 TAITO, TAIDE JA KIELI KULTTUURIALAN KIELELLINEN VALMENNUS MAAHANMUUTTAJILLE jatkohanke vuosina Kaukametsän opisto Kajaani LOPPURAPORTTI Heli Karppinen Hankevastaava Kaukametsän opisto PL 251, Kajaani gsm

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 3 2 HANKKEEN TAUSTA JA TAVOITTEET Hankkeen taustaa Hankkeen tavoitteet 4 3 HANKKEEN TOTEUTUSSUUNNITELMA Koulutussuunitelma ja sisällöt Tarkennettu suunnitelma 6 4 SELONTEKO HANKKEEN ETENEMISESTÄ Yhteistyö eri toimijoiden kesken - resurssit, intressit ja toiminta Aikataulu ja rekrytointi 8 5 HANKKEEN TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET Arviointia Tavoitteiden toteutuminen Loppupäätelmiä 11 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Kustannusraportit (4 kpl) Kulttuurialan yrittäjyyttä maahanmuuttajille koulutuksen loppuraportti, Sini Sarén, Kaukametsän opisto TTK hanke ja esiammatillinen Kä-Ki-Ku menetelmä Kaukametsän opistossa, E-M Lappalainen, Oulun yliopisto, Kajaanin opettajankoulutuslaitos Kulttuurialan yrittäjyyttä maahanmuuttajille koulutuksen loppuraportti, Arja Immonen, Juuret ja Siivet hanke. Kutsukirje yhteistyökumppaneiden koulutukseen Opetussuunnitelma Kulttuurialan yrittäjyyttä maahanmuuttajille -koulutukseen Kulttuurialan yrittäjyyttä maahanmuuttajille -koulutuksen markkinointikirje Hakulomake 2

3 1 JOHDANTO Taito, taide ja kieli kulttuurialan kielellinen valmennus maahanmuuttajille hanke vuosina on jatkohanke alkaneelle ja päättyneelle Taito, taide ja kieli maahanmuuttajien koulutuksessa hankkeelle. Kyseisen hankkeen loppuraportti on jätetty tammikuussa Hanke on jatkoa myös TAITO-TAIDE-TIETO verkolle ja Eri tavoin hankitun osaamisen tunnistamiseksi taito- ja taideaineissa hankkeelle Kaukametsän opistossa. Lisäksi hanke pohjautuu Kaukametsän opistolla kesäkuussa 2006 päättyneelle Maahanmuuttajien verkkoopetuksen kehittämishankkeelle Kaukametsän opistolla vuosina ( ), Monikulttuurisuus taito- ja taideaineissa( ) sekä Itä-Suomen ja Kainuun virtuaalikansalaisopistohankkeelle (ISV ) sekä Itä-Suomen virtuaalikansalaisopistohankkeelle (ISV ). 2 HANKKEEN TAUSTA JA TAVOITTEET 2.1. Hankkeen taustaa Kaukametsän opisto Kajaanissa on vapaan sivistystyön lain piiriin kuuluva kansalaisopisto. Opistossamme opetetaan vuosittain taito- ja taideaineita n tuntia, joista osa on visuaalisten taiteiden perusopetuksen opetusta aikuisille, osa lasten taiteen perusopetusta. Musiikinopetusta opistolla opetetaan n h. Kaukametsän opisto on järjestänyt maahanmuuttajakoulutusta vuodesta 1995 lähtien. Kursseja järjestetään vuosittain yhdestä neljään ja kursseille otetaan opiskelijaksi maahanmuuttajaa. Opistossa panostetaan koulutuspalvelujen laatuun, arviointiin ja toiminnan jatkuvaan kehittämiseen kaikilla osa-alueilla. Yksi painopistealueista on maahanmuuttajien opetus, erityisesti toiminnallisuuden käyttö apuvälineenä suomen kielen opetuksessa ja koulutuksien alkukartoituksessa. Syksyllä 2005 käynnistettiin pilottina toiminnallinen koulutus, jossa toiminnallista osuutta toteutettiin käsityön ja ravitsemuskasvatuksen kautta. Pilottikoulutuksessa saatua materiaalia 3

4 kehitettiin ja hyödynnettiin maahanmuuttajien kielikoulutuksessa ja kehittämistä, suunnittelua ja tuottamista jatkettiin Taito, taide ja kieli maahanmuuttajien koulutuksessa hankkeen rahoituksella Hankkeen tavoitteet Taito, taide ja kieli kulttuurialan kielellistä valmennusta maahanmuuttajille hankkeen keskeisiä tavoitteita olivat: 1. Kehittää edelleen toiminnallista koulutusta maahanmuuttajien suomen kielen opetuksessa, joka toteutetaan siten, että aiemmin tuotettua opetusmateriaalia tarkistetaan kielellisesti eri taitotasoja vastaaviksi yhteistyössä kielten opettajien kanssa 2. Käsityön, liikunnan ja ravitsemuksen opetuksen suunnittelu ja kehittäminen aihepiireittäin yhteensopiviksi ja toisiaan tukeviksi kulttuurialan valmentavaan kielikoulutukseen. Tämä tarkoittaa uuden opetusmateriaalin ja sisältöjen suunnittelua ja tuottamista toisiaan tukeviksi. Sisältöjen suunnittelussa huomioidaan työnantajien toivomukset/ehdotukset. Samalla varmennetaan kielellisten taitotasojen yhteinäisyys opetusmateriaaleissa. 3. Laajentaa kehittämis- ja yhteistyöverkostoa eri kulttuurialan työnantajia ja koulutusorganisaatioita koskevaksi. Tämä toteutetaan sitouttamalla työnantajat ja koulutusorganisaatiot mukaan yhteistyöhön kouluttamalla heitä ns. esiammatilliseen Kä-Ki- Ku menetelmään. Myöhemmin voidaan tarjota työnantajille työharjoitteluun opiskelijoita, joita on jo valmennettu valittuihin työtehtäviin. 4. Levittää hankkeessa tuotettua materiaalia, sisältöjä ja kokemuksia paikallisesti ja valtakunnallisesti. 3 HANKKEEN TOTEUTUSSUUNNITELMA 4

5 Hankkeen toteutusaikataulu oli Ensimmäisen vuoden aikana oli tavoitteena suunnitella ja organisoida käsityön, liikunnan ja ravitsemuksen yhteinen opintokokonaisuus maahanmuuttajien kielikoulutuksen yhteyteen. Samalla suunniteltiin laajennettua yhteistoimintaa ja koulutusta Kaukametsän päätoimisten- ja tuntiopettajien sekä työelämässä toimivien yhteistyökumppanien välillä vuoden 2008 lopulla. Lisäksi päätettiin syksyn 2008 ja alkuvuoden 2009 aikana suunnitella ja kehittää eri yhteistyötahojen kanssa maahanmuuttajille suunnattu kulttuurialan valmentava koulutus vuoden 2009 aikana. Kyseinen koulutus suunniteltiin toteutettavaksi pilottikoulutuksena vuoden 2009 alkupuolella ja sisällön suunnittelun päätavoitteena oli painottaa opetusta kulttuurialan kielelliseen valmennukseen. Hankevastaava aloitti opetussuunnitelmatyön tammikuussa Opetussuunnitelman (Liite 6) pohjalta rakennettiin koulutussuunnitelma, joka esitellään seuraavassa osiossa Koulutussuunnitelma Aihepiiri Opettaja/toimija Tavoitteet Sisältö Käsityö 60 h Tuotteen elinkaari, kierrätys Sini Sarén 50 h Heli Karppinen 10 h Juuret ja Siivet hanke 175 h Sini Sarén /Kaukametsä -oppia hahmottamaan muutamille esimerkkituotteille ajateltuja elinkaaria ja kierrätystä Ekologisuus Sini Sarén /Kaukametsä - ymmärtää eri tuotteiden ekologisuuteen vaikuttavia tekijöitä - käydään läpi muutama esimerkkituote syntyprosessista aina kierrätykseen asti -mitä kerätään talteen? -mitä kierrätetään? - uusiokäyttö tuotteissa - jätteiden lajittelu Kierrätyksen organisointi Materiaalitieto ja huolto Heli Karppinen Kaukametsä, Päivi Ojanen Entrinki/työhön valmentaja, Perkuuhanke Sini Sarén /Kaukametsä -ymmärtää kierrätyksen ideologiaa ja toimintaa SUomessa - oppia tunnistamaan eri materiaaleja - oppia eri materiaalien huollon pääperiaatteet - paikalliseen kierrätystoimintaa tutustuminen, kierrätysmateriaalien lajittelun ja jatkokäytön pohdinta - materiaalien ominaisuuksien ja huollon tarkastelua: villa, puuvilla, silkki, pellava, nahka 5

6 Leikkuu Sini Sarén /Kaukametsä - tehokkaan materiaalin hyödyntämisen pääperiaatteet Väri-ilmaisu/ - hahmotus Sini Sarén /Kaukametsä - väriopin perusteiden opiskelu - suomalaisten suosimia värejä? Sommittelu Sini Sarén /Kaukametsä - harmonisten kokonaisuuksien tuottaminen Tuotesuunnittelu Juuret & Siivet hanke/ Arja Immonen Tekstiiliperintö Sini Sarén /Kaukametsä -tutustua suomalaiseen tekstiiliperintöön Kudonta ja/tai puutyö Sini Sarén /Kaukametsä - koeversion/ versioiden valmistaminen tuotteesta Työvälineoppi (Käsityö)yrittäjyys Markkinointi Myyntityö Sini Sarén /Kaukametsä Ostopalvelu Juuret & Siivet -hanke Juuret & Siivet -hanke - leikkuuvälineet - heikkojen kohtien tunnistaminen - materiaalin työstäminen käytännössä - lähivärit - vastavärit - erilaisten harmonioiden tuottamista - disharmonian tuottamista - suomalaisia perinnetekstiileitä, mm. ryijy, täkänä, kirjontatyöt - vertailua muihin kulttuureihin - kudontamallit kudontakehikossa -ompelukoneen käyttö - mahdollisia muita tekniikoita ideoiden ja materiaalin mukaan Suomen kieli 1) Maahanmuuttajien ammatillisen kielitaidon syventäminen, laajentaminen ja tukeminen 2) Pedagogisen koulutusja oppimateriaalin sisällön kehittäminen ja laajentaminen -ammatillinen osaaminen -suomalainen työkulttuuri -yhteiskuntatietous -kulttuurintuntemus -työelämätaidot -Tieto- ja viestintätekniset taidot -työharjoittelu 3.2. Tarkennettu suunnitelma Koulutussuunnitelman valmistuttua sisältöä ja suunnniteltua toimintaa tarkennettiin seuraavalla tavalla: Koulutus jaettiin teoriaosuuksiin sekä työpajapäiviin. Teoriapäivinä käsiteltiin yrittäjyyden perustaitoja, liikeideaa, tuotteita ja palvelua, markkinointia, asiakkuutta ja myyntiä, yrittäjän talousosaamista sekä laki ja vastuuasioita. Tämä kokonaisuus oli kaikille yhteisiä opintoja ja opettajana toimi Juuret jasiivet hankkeen koordinaattori Arja Immonen. Työpajapäivät 6

7 puolestaan oli tarkoitettu materiaalien työstöön ja suunnitelmien toteuttamiseen. Kaukametsän opisto vastasi käsityön sisällöistä. Opetus käsityössä painottui kierrätyksen ideologiaan, tuotteen elinkaareen, ekologisuuteen, kierrätyksen organisointiin, materiaalitietouteen ja huoltoon, väri-ilmaisuun, sommitteluun sekä projektin hallintaan. Opettajina toimivat Sini Sarén ja Heli Karppinen. Koulutuksessa oli mukana kaksi musiikkialan ihmistä. Heille järjestettiin yrittäjänä toimiva musiikinopettaja työpajapäiviksi, jolloin he mm. pystyivät suunnittelemaan markkinointia ja työstämään omia kotisivujaan. Lisäksi jätettiin varaus toiselle käsityön opettajalle, mikäli opiskelijoiden suunnittelu painottuisi kahvilasisustukseen kierrätysmateriaalista ja kalusteiden entisöinnistä. 4 SELONTEKO HANKKEEN ETENEMISESTÄ 4.1. Yhteistyö eri toimijoiden kesken - resurssit, intressit ja toiminta Kaikilla koulutuksen suunnitteluun osallistuneilla oli oman hankkeensa tiimoilta yhtenä tavoitteena saavuttaa oikeaa ja aitoa yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Yhteinen suunnittelu aloitettiin elokuussa 2008 otettuani yhteyttä sekä Juuret ja siivet hankkeessa toimivaan Arja Immoseen että Kierrätyskeskus Entringin tekstiilivastaavaan Päivi Ojaseen (Perkuu-hanke). Jo vuonna 2006 aloitettu yhteistyö Oulun yliopistolta FM, KT Eeva-Maija Lappalaisen kanssa jatkui myös tämän hankkeen puitteissa. Kävin kertomassa yhteistyötahoille Kaukametsän opiston Taito, taide ja kieli kulttuurialan kielellinen valmennus maahanmuuttajille hankkeesta ja esittelin samalla Kaukametsän opistolla suunnittelun alla olevaa kulttuurialan koulutusta maahanmuuttajille. Kävi ilmi, että toisilla oli kiinnostusta asiaan ja omissa hankkeissa samansuuntaisia tavoitteita ja yhteistyö lähti käyntiin sujuvasti. Asiaa todennäköisesti edisti se tosiasia, että hanke- ja projektivastaavat tunsivat toisensa ja toistensa toimintatavat ennestään. Samalla sovittiin tietojen vaihdosta ja yhteisestä raportoinnista, jotta pilottikoulutuksesta saataisiin kerättyä mahdollisimman paljon tietoa ja kokemuksia mahdollista jatkoa varten. 7

8 Palavereissa suunniteltiin yhteisesti ops:ia, sisältöjä sekä aikataulua ja hankkeen toteuttamista. Keskusteltiin opettajavalinnoista sekä TE-keskuksen toiveista koulutuksen suhteen. Koulutuksen nimeksi muotoutui Kulttuurialan yrittäjyyttä maahanmuuttajille. Markkinointi tapahtui Työvoimatoimiston kautta, jossa yhteistyöhenkilönä toimi Kati Kemppainen. Koulutuksen ajankohdaksi valittiin , koulutuspaikkana oli pääsääntöisesti Juuret ja Siivet hankkeen tilat Monikassa. Kaukametsän opiston käsityön tilat olivat käytössä käsityöhön liittyvän opetuksen aikana. Kaukametsän opiston hankkeeseen kuului yhtenä tavoitteena lisäksi hankevastaavien, osallistuvien tuntiopettajien ja muun henkilöistön sekä Kaukametsän opistolla toimivien maahanmuuttajaopettajien koulutusta. Tämä koulutus toteutettiin lopulta joulukuussa 2008, tarkoituksena oli jatkaa alkuvuodesta Koulutuksesta kuitenkin toteutettiin lopulta vain 8 tuntia, joista 4 tuntia piti Eeva-Maija Lappalainen Oulun yliopistolta ja loput 4 hankevastaava Heli Karppinen Kaukametsän opistolta. Koulutuksen alussa Lappalainen valottii Kä-Ki-Ku menetelmää ja toisena koulutuspäivänä Heli Karppinen esitteli aiemmissa hankkeissa tuotettua materiaalia, saatuja kokemuksia sekä suunniteltua koulutusta maahanmuuttajille. E-M Lappalaista ja hänen menetelmäänsä kohtaan noussut voimakas vastustus aiheutti sen, että keväälle suunniteltu jatkokoulutus jouduttiin peruuttamaan osallistujien puutteessa Aikataulu ja rekrytointi Tammikuussa 2009 jatkettiin eri toimijoiden välistä yhteistyötä maahanmuuttajille suunnitellun kulttuurialan koulutuksen koulutussuunnittelulla, jossa kartoitettiin sisältöjä, tavoitteita, rahoitusta ja markkinointia kunkin toimijan osalta. Samalla todettiin, että Juuret ja siivet hankkeen vetäjällä oli parhaat mahdollisuudet keskittyä oman hankkeensa tiimoilta yhteisprojektin eteenpäin vientiin, koska hän siirtyi kokopäiväisesti hankkeeseen. Muut toimijat osallistuisivat hanketuntien määrittelemällä osuudella. Tammi-maaliskuussa 2009 pidettiin useita maahanmuuttajille suunnatun koulutuksen suunnittelukokouksia ja käytiin keskusteluja puhelimitse sekä sähköpostitse. Koulutuksen järjestämiseen liittyvä suunnittelu siirtyi kokonaan Arja Immosen päävastuulle, Kaukametsän 8

9 opisto valmisteli osaltaan opetussuunnitelmaa, koulutussuunnitelmaa ja erityisesti käsityön osuutta ja Päivi Ojanen tiedotti kierrätykseen liittyvistä rajoitteista ja toiveista. Koulutussuunnittelu eteni nopeasti, ensimmäinen tavoite koulutuksen aloittamiseksi oli , mutta yhteisesti todettiin aikataulun olevan liian tiukan. Mukana olivat kuitenkin myös TE-keskus ja työvoimatoimisto, rinnasteisuuspäätöksiä odotettiin ja suunnitelmat muuttuivat tiheään. Lopulta, huhtikuun 2009 alussa koulutus sai luvan alkaa. Alkamispäiväksi määriteltiin , joten rekrytointi ja markkinointi aloitettiin heti. Hakuaika päättyi klo Määräaikaan mennessä hakemuksia saapui 8 kpl, jolla varmistettiin koulutuksen alkaminen. Osallistujista 6 suuntautui käsityöhön, kaksi musiikkiin. Hakijamäärän vähäisyyden vuoksi minkäänlaista valintaa tai haastattelua ei tarvinnut tehdä aikataulun tiukkuuden vuoksi se olisi ollut jotakuinkin mahdotontakin: välissä oli pääsiäinen ja vain kaksi työpäivää ennen koulutuksen alkua. 5 HANKKEEN TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET OPH:n rahoittama Taito, taide ja kieli kulttuurialan kielellinen valmennus maahanmuuttajille hanke Kaukametsän opistossa mahdollisti opiston osallistumisen yhteisen pilottikoulutuksen suunnitteluun, organisointiin ja toteutukseen. Seuraavassa esitän ajatuksia yhteistyön sujuvuudesta, saavutetuista kokemuksista ja hyödyistä. Lisäksi liitteenä (Liite 2) on opiston puolesta käsityönopettajana toimineen Sini Sarénin laatima raportti opetustunneista, tavoitteiden ja sisällön toteutumisesta sekä arviointi koulutuksen onnistumisista ja kehitettävistä asioista. Samoin liitteeksi (Liite 3) on liitetty KT, FM,AO, lehtori Eeva-Maija Lappalaisen raportti hänen osuudestaan ja näkemyksistään hankkeen toteutuksessa, Juuret- ja Siivet hankkeen hankevastaavan Arja Immosen loppuraportti (Liite 4). 9

10 5.1. Arviointia Kokonaisuutena yhteistyö toimijoiden kesken, koulutuksen suunnittelu ja toteuttaminen ja loppuraportointi ovat olleet kunkin toimijan hankkeen kannalta erittäin antoisaa ja tuottanut paljon tietoa ja kokemuksia mahdollista jatkoa varten. Suurimpana ongelmana yhteistyössä on koettu aikataulujen yhteensovittamisen toimijoiden kesken, erilaiset hallinnolliset käytännöt, työhön varattujen tuntien ja rahoituksen suuren eroavaisuuden ja etenkin aivan liian suuren kiireen koulutuksen toteuttamisessa Suunnitteluun ja eritoten rekrytointiin olisi pitänyt käyttää huomattavan paljon enemmän aikaa. Nythän huomattiin selvästi, että kierrätyskeskuksen osuus ei saanut sellaista sijaa kuin alun perin oli ajatuksena ja näin ollen käsityöllistä osuutta ei kyetty vetämään läpi suunnitellusti. Lyhyessä ajassa ei sopiville hakijoille ilmeisesti saatu viestiä ja markkinointialue olisi pitänyt ulottaa laajemmalle. Kajaanin pieneltä alueelta ei välttämättä löydy tarpeeksi potentiaalisia hakijoita ainakaan käsityölliseen tekemiseen. Välillä mietittiin mahdollisuutta järjestää koulutus vasta syksyllä, mutta hankkeiden päättymisen ja raportoinnin vuoksi pidettiin alkuperäisistä suunnitelmista kiinni. Toisaalta kukin toimijataho painotti omia tavoitteitaan niin, että kaikki eivät tulleet toteutetuksi. Kierrätyksen ja sen sisäistämisen hankaluus yllätti ja koulutuksen suunnittelijoillakin oli jäänyt tämä mahdollisuus riittävästi huomioitua sisällöissä. Liiallinen kiirehtiminen koulutuksen rakenteen suunnittelussa ja toteutuksen aloittamisessa ovat mielestäni suurin syy useimpiin ongelmiin. Samoin yhteistyössä aiheutti suurimmat esteet se tosiasia, että vain yksi henkilö keskittyi kokopäiväisesti koulutuksen rakenteeseen, kun taas Kaukametsän opistolla oli käytössään työaikaa korkeintaan 4 tuntia viikossa hankkeeseen eikä Entringillä työaikaa tai rahoitusta kyseiseen toimintaan oikeastaan ollut lainkaan ennen koulutuksen alkua Tavoitteiden toteutuminen Kaukametsän opiston hankkeessa saavutettiin useita asetettuja tavoitteita: 10

11 1. Opiston suomenkielen opettaja tarkisti aiemmissa hankkeissa tuotetun opetusmateriaalin, jolloin se pystyttiin julkaisemaan edelleen Kaukametsän opiston opettajien sisäisillä sivuilla Moodle oppimisympäristössä. 2. Toteutettiin suunnitellusti tulosten ja aikaansaadun materiaalin julkistaminen ja tiedon levittäminen Moodle-oppimisympäristön avulla ISV hankkeen (Itä- Suomen virtuaalikansalaisopisto) sivustolla kaikkien partneriopistojen käyttöön, jolloin lisätiin hankkeen vaikuttavuutta paikallisesti ja valtakunnallisesti. 3. Suunniteltiin ja toteutettiin kulttuurialan valmentava koulutus pilottina käsityön ja uutena myös musiikin osalta. 4. Toteutettiin opettajien ja muuden yhteistyötahojen koulutusta, vaikka tuntimäärä jäikin suunniteltua pienemmäksi. 5. Saatiin toteutettua yhteistyötä ja verkottumista eri toimijoiden kesken suunnitellusti Loppupäätelmiä Taito, taide ja kieli kulttuurialan kielellinen valmennus maahanmuuttajille hanke Kaukametsän opistolla saatiin toteutettua erittäin hyvin huolimatta siitä, että rahoitus oli huomattavan paljon haettua määrää pienempi. Toteutuksen onnistumiseen vaikutti erityisesti verkottuminen muiden hankkeiden ja toimijoiden kanssa, jolloin esim. kustannuksia voitiin jakaa sekä hankkeissa mukana olleiden henkilöiden työmäärää kohdentaa kunkin toimijan omien tavoitteiden mukaisesti. Hankkeen aikana tapahtui toisaalta myös asioiden henkilöitymistä ja esiin nousi ammatillisuuden puutetta, joka yllätti hankevastaavan. Syntyneiden ristiriitojen käsittely teetti etenkin hankkeen loppuvaiheessa kovasti töitä. Opettajien keskuudessa on vallalla riippumatta opettavasta laitoksesta erittäin vahva ammattiylpeys, joka paitsi kannustaa laadun kehittämiseen voi myös vaikuttaa ehkäisevästi uudenlaisten käytänteiden kokeiluun. Erityisesti tämän hankkeen aikana nousi esiin yllättäviä piirteitä tämän ammattiylpeyden negatiivisista puolista. Suunniteltu pilottikoulutus koettiin jollain tasolla kilpailevaksi 11

12 toiminnaksi, käsitys kielen oikeaoppisesta opetuksesta ja opettavan henkilön pätevyydestä nostettiin voimakkaasti esiin yhdistettynä epäluuloisuuteen käsityön mahdollisuuksista kielen opettamisen apuvälineenä muutoin kuin harrastelijamaisena puuhasteluna. Yhteisen toiminnan seurauksena kuitenkin saavutettiin erityisesti runsaasti uutta kokemusta, tietoa ja aitoa yhteistä toimivuutta eri tahojen kesken. Opiskelijapalautteista päätellen myös koulutukseen osallistuvat suurelta osin kokivat eri osa-alueet myönteisesti, osa hyvinkin myönteisesti ja vain yksi erittäin kielteisesti joka tosin on nähtävissä myös opettajien raporteista. Mielestäni tässä hankkeessa saavutetut tavoitteet kannustavat entistä avoimempaan yhteistyöhön eri laitosten ja toimijoiden kesken, erityisesti kun vähenevät resurssit pakottavat muutoin kiristämään ja tarkentamaan toimintaa oppilaitoksien sisällä. On kuitenkin muistettava avoimuus ja jakaminen kaikessa toiminnassa, vaikka eri toimijoiden välillä tämä voi olla hankalaakin toteuttaa esimerkiksi kilpailullisista syistä. Yhteinen jakamisen ja avoimuuden käytäntö toimi järjestetyn pilottikoulutuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja raportoinnissa esimerkillisesti. 12