Suurelle valiokunnalle

Transkriptio

1 MAA- JA METSÄTALOUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO 17/2012 vp Valtioneuvoston selvitys komission tiedonannosta Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle Unionin ilmastonmuutossitoumuksiiin liittyvä maankäytön, maankäytön muutoksen ja metsätalouden (LULUCF) tilinpito sekä komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi maankäyttöön, maankäytön muutokseen ja metsätalouteen liittyvistä toimista peräisin olevia kasvihuonekaasujen päästöjä ja poistumia koskevista tilinpitosäännöistä ja toimintasuunnitelmista Suurelle valiokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Suuri valiokunta on 4 päivänä toukokuuta 2012 lähettänyt valtioneuvoston selvityksen komission tiedonannosta Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle Unionin ilmastonmuutossitoumuksiiin liittyvä maankäytön, maankäytön muutoksen ja metsätalouden (LULUCF) tilinpito sekä komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi maankäyttöön, maankäytön muutokseen ja metsätalouteen liittyvistä toimista peräisin olevia kasvihuonekaasujen päästöjä ja poistumia koskevista tilinpitosäännöistä ja toimintasuunnitelmista (E 48/2012 vp) maa- ja metsätalousvaliokunnalle mahdollisia toimenpiteitä varten. Asiantuntijat Valiokunnassa ovat olleet kuultavina - ylitarkastaja Paula Perälä, ympäristöministeriö - ympäristöjohtaja Veikko Marttila, maa- ja metsätalousministeriö - varttunut tutkija Tarja Tuomainen, Metsäntutkimuslaitos - asiantuntija Janne Näräkkä, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry - luontoasiantuntija, FT Suvi Raivio, Metsäteollisuus ry - europarlamentaarikko Riikka Manner. E 48/2012 vp Versio 2.0

2 VALTIONEUVOSTON SELVITYS Ehdotus Nielutiedonannossa (COM(2012) 94 final) kuvataan maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous sektorin (ns. LULUCF-sektori) merkitystä ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta, sektorin mahdollisia toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi sekä yleisesti sektoreita koskevan raportoinnin ja laskennan nykytilaa jäsenvaltioissa. Lisäksi se kuvaa sekä perusteita raportoinnin parantamisen ja kehittämisen tarpeelle. Nieluja koskevassa päätösehdotuksessa (COM(2012) 93 final) määritellään LULUCFsektoria koskevan tilinpidon perustaminen jäsenvaltioissa vuoden 2012 jälkeiselle ajalle sekä annetaan niitä koskevia sääntöjä. Sääntöjen on tarkoitus olla linjassa Durbanissa joulukuussa 2011 sovittujen laskentasääntöjen kanssa mutta laajentaen niitä kattamaan maaperäpäästöjä laajemmilta alueilta, esim. viljelymaan hiilidioksidipäästöt, jotka ovat Kioton pöytäkirjan ensimmäisellä velvoitekaudella vapaaehtoisia raportoitavia. Lainsäädäntöaloitteessa komissio myös edellyttää kansallisten toimintasuunnitelmien laatimista päästöjen vähentämiseen ja nielujen lisäämiseen LULUCF-sektorilla. Kasvihuonekaasupäästöjen ja nielujen raportoinnin tarkemmat säännöt EU:n sisällä on tarkoitus määritellä erillisessä komission ehdotuksessa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi järjestelmästä kasvihuonekaasupäästöjen seuraamiseksi ja raportoimiseksi sekä muiden ilmastonmuutosta koskevien tietojen raportoimiseksi kansallisella ja unionin tasolla (KOM(2011) 789 lopullinen). Seurantajärjestelmäasetusehdotuksesta on laadittu erillinen perusmuistio (Eutori-numero EU/2011/1911), eikä sitä käsitellä tässä perusmuistiossa. Valtioneuvoston kanta Valtioneuvosto pitää komission ehdottamaa oikeusperustaa (SEUT 192 artiklan 1 kohta) asianmukaisena. Valtioneuvosto myös katsoo, että päätösehdotus ei ole ongelmallinen suhteellisuus- ja toissijaisuusperiaatteen näkökulmasta. Komission ehdotuksen tavoite jäsenvaltioiden LULUCF-sektorin (maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous) tilinpidon yhdenmukaistamiseksi, jotta tietoja voidaan käyttää unionin ilmastonmuutossitoumuksia koskevaa poliittista päätöksentekoa varten, on tavoite, joka liittyy nimenomaan unionin kansainvälisten ilmastonmuutosvelvoitteiden täyttämiseen, jolloin tavoitteen täyttäminen ei ole mahdollista pelkästään jäsenvaltion tasolla. Komission ehdotus sisältää myös velvoitteen kansallisten toimintasuunnitelmien laatimiselle sektorin päästöjen vähentämiseksi ja nielujen kasvattamiseksi. Ehdotuksen mukaan komissio voi antaa toimintasuunnitelmista suosituksia. Valtioneuvosto katsoo, että ehdotuksessa on kyse unionin kansainvälisten velvoitteiden täyttämisestä ja ilmastonmuutospolitiikan harjoittamisen edistämisestä. Täten valtioneuvosto katsoo, että ehdotus ei ole ongelmallinen toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen näkökulmasta. Päätösehdotuksen käsittelyssä on kuitenkin syytä kiinnittää huomiota toimintasuunnitelmien ja niitä koskevan liitteen IV (toimenpidelistaus) toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen mukaisuuteen. Komission päätösehdotukseen liittyvästä tiedonannosta käy ilmi, että tämän ehdotuksen on tarkoitus olla ensimmäinen vaihe LULUCF-sektorin sisällyttämisessä enenevässä määrin EU:n ilmastopolitiikkaan. Mahdollisesti tulevaisuudessa ehdotettavien jatkotoimenpiteiden osalta tulee huolellisesti arvioida EU:n toimivallan riittävyyttä sekä toissijaisuusperiaatteen ja suhteellisuusperiaatteen toteutumista. Komission päätösehdotuksen tavoitteena on liittää sektori vaiheittain osaksi unionin päästövähennystavoitetta. Ensimmäisessä vaiheessa parannetaan sektorin seurantaa ja raportointia EU:ssa sekä vahvistetaan tilinpitosäännöt LU- LUCF-sektorille vuosille Maankäytön, maankäytön muutoksen ja metsätalouden (LULUCF-sektori) nieluilla on keskeinen rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä, sillä EUtasolla ne sitovat 9 % kaikista tuotetuista kasvi- 2

3 huonekaasupäästöistä. Jäsenvaltiot raportoivat LULUCF-sektorin nieluja ja päästöjä EU:n komissiolle ns. seurantajärjestelmäpäätöksen mukaisesti (280/2004/EY). LULUCF-sektorin päästöt ja nielut raportoidaan myös YK:n ilmastosopimukselle ja Kioton pöytäkirjan alla vuosittain kansainvälisesti sovittujen sääntöjen mukaisesti. Durbanin ilmastoneuvotteluissa joulukuussa 2011 sovittiin Kioton pöytäkirjan toisesta velvoitekaudesta ja sen osana nielujen raportointija laskentasäännöistä enintään vuoteen 2020 asti. On tärkeää tiedostaa, että neuvottelut uudesta sopimuksesta alkavat välittömästi ja tavoitteena on sopimusneuvottelujen saaminen päätökseen vuonna 2015 ja uuden sopimuksen tuleminen voimaan viimeistään vuonna Kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa kehittyneiden maiden ja kehitysmaiden yhteinen intressi mahdollisesti liittyy nielusektorin kattavuuden lisäämiseen, ja Durbanissa hyväksyttiin työohjelma (SBSTA) kattavamman nielulaskennan tarkastelemiseksi. Valtioneuvosto pitää hyvänä ehdotusta kehittää jäsenmaiden LULUC -sektorin kasvihuonekaasuraportointia. Vaikka raportointi on kehittynyt ja parantunut asteittain viime vuosina, valtioneuvoston näkemyksen mukaan tietopohjan parantaminen edelleen on tärkeää epävarmuuksien vähentämiseksi ja jäsenvaltioiden välisten tietojen vertailtavuuden parantamiseksi. Valtioneuvosto katsoo, että tietopohjan parantamisessa tulee hyödyntää mahdollisuuksien mukaan olemassa olevia kansallisia järjestelmiä ja pyrkiä kehittämään niitä. Komission ehdotus ei määrittele yksityiskohtaisempia raportointisääntöjä, vaan ne tultaisiin määrittelemään komission seurantajärjestelmäasetusehdotuksen (KOM(2011) 789 lopullinen) kautta. Valtioneuvosto katsoo, että tarkempien raportointisääntöjen vaikutuksia ja tietotarpeita tulee vielä pyrkiä arvioimaan huolellisesti. Valtioneuvosto suhtautuu myönteisesti LU- LUCF-sektorin tilinpitosääntöjen kehittämiseen EU:n tasolla. Valtioneuvosto kuitenkin pyrkii siihen, että EU:n sisällä kehitettävät tilinpitosäännöt olisivat yhdenmukaiset Durbanissa sovittujen nielujen laskentasääntöjen kanssa. Viljelymaan ja laidunmaan hoidon raportointi on tällä hetkellä vapaaehtoista. Valtioneuvosto tukee ensisijaisesti vapaaehtoista raportointia, mutta on valmis tarkastelemaan mahdollisuutta EU:n tilinpitosääntöjen pakollisuuden laajentamiseen myöhemmässä vaiheessa, mikäli kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa edetään tähän suuntaan. Valtioneuvosto pitää myös tärkeänä ehdotuksessa käytettyjen termien yhdenmukaistamista YK:n ilmastosopimuksen ja Kioton pöytäkirjan terminologian kanssa ja tästä seuraavaa mahdollisuutta ottaa huomioon kansallisia ominaispiirteitä. Sen jälkeen kun LULUCF-sektorin tilinpitosäännöt on luotu, ne voitaisiin sisällyttää EU:n kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteeseen esimerkiksi osana EU:n mahdollista pyrkimystä kohti kunnianhimoisempaa päästövähennystavoitetta. Valtioneuvosto katsoo, että sektorin mahdollista sisällyttämistä unionin päästövähennystavoitteeseen tulee kuitenkin vielä tarkastella huolellisesti siinä vaiheessa, kun se on ajankohtaista. Valtioneuvosto myös pitää välttämättömänä, että EU:n ja jäsenvaltioiden sektorin rooli päästövähennystavoitteiden saavuttamisessa on selkeästi määritelty EU:n sisällä ja YK:n ilmastosopimuksen yhteydessä. Komission ehdotukseen sisältyy vaatimus kansallisten toimintasuunnitelmien (National Action Plans) laatimisesta LULUCF-sektorin päästöjen rajoittamiseksi tai vähentämiseksi sekä poistumien (nielujen) ylläpitämiseksi ja lisäämiseksi. Valtioneuvosto toteuttaa komission ehdotuksen tavoitteita lukuisilla ohjelmilla, politiikoilla ja keinoilla, kuten kansallisella metsäohjelmalla ja yhteisellä maatalouspolitiikalla. Valtioneuvosto katsoo myös, että mahdollisten toimintasuunnitelmien laatiminen voidaan toteuttaa hyödyntämällä edellä mainittuja ohjelmia. Valtioneuvosto ei ole vakuuttunut erillisten toimintasuunnitelmien tarpeellisuudesta ja suhtautuu varauksellisesti siihen, että komissio arvioisi ja antaisi niistä suosituksia. Jotta valtioneuvosto voisi hyväksyä toimintasuunnitelmat, se katsoo, että toimintasuunnitelmien arviointiprosessi tulisi suorittaa vuorovaikutteisesti ko- 3

4 Perustelut mission ja jäsenmaiden välillä. Valtioneuvosto toteaa, että komission ehdotuksessa on todettu jäsenmaiden välillä olevan suuria eroja maatalousmaan käytössä, metsätaloudessa ja niihin liittyvillä teollisuusaloilla, ja pitää kansallisten ominaispiirteiden huomioon ottamista tärkeänä. Valtioneuvosto pitää erittäin tärkeänä, että kansallisten toimintasuunnitelmien kautta ei saa antaa sitovia velvoitteita käytännön metsäpolitiikan ja metsätalouden harjoittamiselle suhteessa ilmastonmuutoksen torjuntaan. Lisäksi valtioneuvosto kantaa huolta mahdollisten uusien raportointitarpeiden ja toimintasuunnitelmien aiheuttamasta lisäresurssitarpeesta. Valtioneuvosto pitää ehdotettujen toimintasuunnitelmien toimittamista komissiolle 6 kk jokaisen tilinpitokauden alkamisen jälkeen liian tiukkana ja katsoo, että aikataulun tulee olla pidempi. Tässä yhteydessä pitää ottaa huomioon yhteisen maatalouspolitiikan uudistamisen aikataulu. Valtioneuvosto katsoo, että toimintasuunnitelmiin liittyvän liitteen IV toimenpidelistauksen sisältöön tulee jatkotyössä kiinnittää erityistä huomiota, jotta jäsenmaiden erilaiset lähtökohdat voidaan ottaa riittävällä tavalla huomioon. Valtioneuvosto katsoo, että asetusehdotuksen sisältämiä delegoituja säädöksiä tulee tarkastella ehdotuksen jatkokäsittelyssä erityisen huolellisesti ja pyrkiä rajaamaan komissiolle annettavat valtuudet mahdollisimman tarkasti. VALIOKUNNAN KANNANOTOT Perustelut Yleistä Valiokunta on tarkastellut valtioneuvoston selvitystä toimialansa mukaisesti maa- ja metsätaloussektorin kannalta. Valiokunta toteaa lausuntonaan seuraavaan. Komission tiedonannossa kuvataan maankäytön, maankäytön muutos ja metsätalous sektorin (ns. LULUCF-sektori) merkitystä ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta, sektorin mahdollisia toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi sekä yleisesti sektoreita koskevan raportoinnin ja laskennan nykytilaa jäsenvaltioissa. Lisäksi ehdotuksessa esitetään perusteita raportoinnin parantamisen ja kehittämisen tarpeelle. Nieluja koskevassa päätösehdotuksessa määritellään LU- LUCF-sektoria koskevan tilinpidon perustaminen jäsenvaltioissa vuoden 2012 jälkeiselle ajalle sekä annetaan niitä koskevia sääntöjä. Ehdotus pohjautuu EU:n ns. taakanjakopäätökseen (406/2009/EY, artikla 9). Ehdotuksen mukaan ensimmäisessä vaiheessa parannettaisiin LULUCF-sektorin päästöjen ja nielujen seurantaa ja luotaisiin yhteiset tilinpitosäännöt EU:ssa. Toisessa vaiheessa sektori voitaisiin sisällyttää osaksi EU:n päästövähennysvelvoitetta. Toista vaihetta ei ole sisällytetty komission tähän ehdotukseen. Toinen vaihe olisi ajankohtainen tilinpitosääntöjen hyväksymisen jälkeen, mahdollisesti osana EU:n siirtymistä kunnianhimoisempaan päästövähennystavoitteeseen, mutta toisen vaiheen toteutustapa ja aikataulu eivät ilmene komission ehdotuksesta. Valiokunta toteaa, että komission päätösehdotuksessa esitetyt maankäytön, maankäytön muutoksen ja metsätalouden tilinpitosäännöt ovat pääosin Kioton pöytäkirjan 7. osapuolikokouksen päätöksen (Durbanin päätös) mukaisia, mutta osin ehdotuksella pyritään ohjaamaan ja yhtenäistämään jäsenmaiden laskentaa Durbanin päätöstä laajemmin. Valiokunta ei pidä tätä lähtökohtaa asianmukaisena, vaan korostaa valtioneuvoston kannan mukaisesti sitä, että ehdotuksen tulee keskittyä ainoastaan Durbanin päätösten täytäntöönpanoon, eikä sen tule sisältää Durbanissa päätettyjen sitoumusten lisäksi tässä vaiheessa mitään ylimääräisiä velvoitteita. Nielujen ja päästöjen raportointi Valiokunta toteaa, että nielujen ja päästöjen yleistä raportointia sekä tietopohjaa LULUCFsektorilla on tarpeen kehittää, koska niihin liittyy edelleen paljon epävarmuutta. Valiokunta 4

5 Perustelut MmVL 17/2012 vp E 48/2012 vp pitää välttämättömänä, että nielu- ja päästöasioiden perustana olevat laskentaohjeet ja -menetelmät ovat tieteellisesti kiistattomia. Suomen ilmasto- ja energiastrategian (2008) mukaan maaperäpäästötietoihin liittyvien epävarmuuksien pienentämiseksi ja maankäytön muutosten seuraamiseksi tarvitaan lisää tutkimusta ja tilastointimenetelmien kehittämistä. Komission ehdotus ei nielujen ja päästöjen raportoinnin osalta paranna tilannetta, koska ehdotukseen sisältyy lukuisia epäselviä kohtia ja muun muassa raportoinnin laajentamista sellaisiin asioihin, joista tietoa ei ole vielä riittävästi. Raportointia koskeva ehdotus toisi nykytilanteeseen verrattuna myös päällekkäisyyttä. Valiokunta suhtautuukin kielteisesti raportoinnin laajentamista koskevaan ehdotukseen. Valiokunta toteaa yksityiskohtaisten laskentasääntöjen osalta, että puutuotteita koskevia laskentasääntöjä on selkeytetty, mutta teksteissä olevat eroavuudet voivat johtaa kahteen erilliseen puutuotelaskentaan. Päätöstekstistä ei myöskään ilmene, eroaako metsänhoidon vertailutason uudelleenlaskenta Durbanin päätöksessä kuvatusta vertailutason teknisestä korjauksesta. Ehdotuksessa annetaan hiilivaraston muutosten laskentaan metsitys-, uudelleenmetsitys- ja metsähävitysaloilta uusi menetelmä CO 2 -päästöjen laskemiseksi. Menetelmä on täysin erilainen kuin nyt Suomen kasvihuonekaasuinventaariossa käytössä oleva, ja se ei sovellu turvemaiden maaperäpäästöjen laskentaan. Viljelysmaan ja laidunmaan hoidon raportointi on tällä hetkellä vapaaehtoista. Komission ehdotuksen mukaan viljelysmaan ja laidunmaan hoito -toimenpiteiden (3 artikla 1 kohta) vaikutusten tulee sisältyä kaikkien jäsenmaiden tilinpitoon. Valiokunta ei kannata viljelysmaan hoito ja laidunmaan hoito -toimenpiteiden raportoinnin pakollisuutta EU:ssa, koska se on vapaaehtoista Kioton pöytäkirjan alla myös toisella velvoitekaudella. Pakollisuuteen siirtyminen ei tuo mitään hyötyjä EU:lle tulevien, kattavaan ilmastosopimukseen tähtäävien ilmastoneuvottelujen kannalta. Maatalousmaan osalta raportoinnin pakollisuus ei myöskään kohtele yhdenvertaisesti eri jäsenmaita. Tiedon taso on vielä tällä hetkellä riittämätön eloperäisten maiden pintaalojen ja päästökertoimien arviointiin. Valiokunta toteaa lisäksi laidunmaiden osalta, että esimerkiksi poronhoitoalueiden pinta-ala on merkittävä, mutta niiden päästöistä ja nieluista ei ole Metsäntutkimuslaitoksen mukaan mahdollista esittää arviota tällä hetkellä. Päätösehdotuksessa annetaan myös komissiolle valtuudet muuttaa jatkossa useita tilinpitoon liittyviä jäsenmaan kannalta keskeisiä kohtia, mikä aiheuttaa ongelmia toimenpiteiden vaikutusten monitorointiin ja laskennan jatkuvuuteen. Valiokunta ei kannata tämän ehdotuksen toteuttamista. Toimintasuunnitelmat Komissio esittää ehdotuksen perusteluissa hiilensidonnan lisäämisen nimissä pidempiä kiertoaikoja, avohakkuiden välttämistä, jatkuvan kasvatuksen suosimista sekä metsien säilyttämistä koskemattomina. Valiokunta katsoo, että näiden toimenpiteiden ilmastohyödyt ovat nykytutkimuksen valossa ristiriitaisia. Lisäksi valiokunta korostaa, että esitykset ovat ristiriidassa EU:ssa noudatettavan periaatteen kanssa, jonka mukaan metsänhoito ja metsäpolitiikka kuuluvat kansalliseen päätösvaltaan. Valiokunta pitää täysin välttämättömänä sitä, ettei EU:n ilmastopolitiikassa puututa jäsenmaiden toimivallassa oleviin metsäasioihin ja tätä kautta rajoiteta kestävän metsätalouden harjoittamista. Valiokunta viitaten edellä todettuun korostaa, että erillisiä toimintasuunnitelmia LU- LUCF-sektorille ei tarvita. Komission ehdotuksen tavoitteita toteutetaan jo nyt lukuisilla ohjelmilla, politiikoilla ja keinoilla, kuten kansallisella metsäohjelmalla ja yhteisellä maatalouspolitiikalla. Jos ehdotuksen käsittelyssä enemmistö jäsenmaista kuitenkin asettuu toimintasuunnitelmien laatimisen kannalle, päätösehdotuksessa toimintasuunnitelmia koskevaan menettelyyn tulee edellä todetun mukaisesti tehdä ainakin merkittäviä muutoksia. Valiokunta katsoo myös, että komissiolle ei tule antaa myöskään valtuuksia toimintasuunnitelmien arviointiin ja niitä koskevien velvoittavien suositusten antamiseen. Keskeistä on, ettei 5

6 Perustelut kansallisten toimintasuunnitelmien kautta aseteta uusia rajoitteita kestävän kansallisen metsäpolitiikan ja metsätalouden harjoittamiselle. Valiokunta suhtautuu valtioneuvoston kannan mukaisesti kielteisesti myös toimintasuunnitelmien esitettyyn laatimisaikatauluun. Nyt esitetty kuuden kuukauden laatimisen määräaika on liian kireä. Mahdolliset toimintasuunnitelmat pitää sovittaa yhteen yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen toteuttamisaikataulun kanssa. Lopuksi Ehdotuksen on tarkoitus olla ensimmäinen vaihe LULUCF-sektorin sisällyttämisessä enenevässä määrin EU:n ilmastopolitiikkaan. Vaiheittainen lähestymistapa tekee ehdotuksen lopullisten vaikutusten arvioinnin vaikeaksi. Mahdollisesti tulevaisuudessa ehdotettavien jatkotoimenpiteiden osalta on huolellisesti arvioitava EU:n toimivallan riittävyyttä sekä toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen toteutumista. Jos maatalousmaiden tilinpito tulisi pakolliseksi, voi sillä olla vaikutusta tällä hetkellä viljelykäytössä olevien orgaanisten maiden käyttöön tulevaisuudessa. Suomen kaltaisessa maassa, jossa orgaanisten maiden osuus viljelyalasta on suuri toisin kuin muissa jäsenvaltioissa, ehdotuksen negatiiviset taloudelliset vaikutukset voivat olla huomattavat. Valiokunta katsoo, että komission ehdotusta pidättää itsellään oikeus päivittää YK:n ilmastosopimuksen alla jo kertaalleen sovittuja metsien hiilensidontavelvoitteita (nk. viitetasot) ei tule hyväksyä. Viitetasoilla säädellään metsien hiilensidontaa eli käytännössä vuotuisen kasvun ja poistuman välistä erotusta. Tällöin komission esityksen voitaisiin välillisesti katsoa jopa merkitsevän EU:n päätösvallan lisäämistä kansallisessa metsäpolitiikassa, mikä on vastoin EU:n toissijaisuusperiaatetta. Ilmastopolitiikka on monitahoinen kokonaisuus, joka kattaa LULUCF-sektorin lisäksi muun muassa bioenergian sekä laajemmat tavoitteet biotalouden luomiseksi. Suomen tulee varmistaa ilmastopolitiikan eri osa-alueiden yhdenmukaisuus, jotta ristiriitainen sääntely ja ristiriitaiset tavoitteet eri politiikoissa eivät muodostu uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvan kestävän biotalouden esteiksi. Tähän liittyen on erityisen tärkeää, että puu säilyttää asemansa hiilineutraalina energianlähteenä myös tulevaisuudessa ja ettei puun energiakäytön päästöille muodosteta moninkertaista laskentaa. Suomea ei saa rangaista metsien hoidosta siten, että yhteiskunnallisen infrastruktuurin kehitys tulkittaisiin metsien hävittämiseksi tilanteessa, jossa Suomen metsävarat ja metsien hiilivarasto kuitenkin kasvavat jatkuvasti. Valiokunta pitää hyvinä ehdotuksen kirjauksia metsien positiivisesta ilmastoroolista, metsien kasvukyvyn ja tuottavuuden parantamisesta sekä puun käytön edistämisestä. Näkemystä erityisesti metsäsektorin positiivisesta ilmastoroolista tulee ehdotuksen jatkokäsittelyssä edelleen vahvistaa. Metsien aktiivinen hoito ja käyttö sekä puun ja puutuotteiden käytön kasvattaminen kustannustehokkaana ilmastonmuutoksen torjuntakeinona tulee olla Suomen ilmastopolitiikan lähtökohtana. Valiokunta suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen puutuotteiden sisällyttämisestä kansallisiin hiilitaseisiin, koska se tukee edellä mainittuja tavoitteita ja erityisesti puun käytön lisäämistä. Suomen on jatkossakin pidettävä huolta siitä, että kansainvälinen ilmastopolitiikka tai EU:n omat päätökset eivät muodostu esteeksi kansallisen metsätaloutemme kestävälle kehittämiselle. Suomen on kansallisesti voitava päättää jatkossakin maamme metsäpolitiikasta. EU:n maankäyttöä ja metsiä koskeva ilmastopolitiikan tulee kannustaa lisääntyvään puunkäyttöön. EU:n tavoitteena tulee myös olla LULUCF-sektorin hiilensidontakyvyn lisääminen erilaisten kannustinjärjestelmien keinoin. Metsäsektorilla erityisesti on suuri merkitys EU:n päästöjen sitojana ja metsäsektori toimii hiilinieluna. Valiokunta pitää tärkeänä lisätä talousmetsien kestävää käyttöä, sillä se on keskeinen edellytys uusiutuvan energian lisäämiselle maassamme ja mahdollistaa vaihtoehdot fossiilisille ja uusiutumattomille raaka-aineille. 6

7 Lausunto Lausuntonaan maa- ja metsätalousvaliokunta ilmoittaa, että se yhtyy asiassa valtioneuvoston kantaan, mutta edellyttää kuitenkin sitä, ettei EU:n sisällä kehitettäviä tilinpitosääntöjä laajenneta Durbanissa sovituista, että viljelysmaan ja laidunmaan hoidon raportoinnin tulee pysyä vapaaehtoisena, että erillisiä uusia toimintasuunnitelmia ei tule laatia tässä vaiheessa ja että metsäpolitiikka tulee ehdottomasti säilyttää kaikilta osin kansallisena. Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 2012 Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa pj. vpj. jäs. Jari Leppä /kesk Lauri Heikkilä /ps Heikki Autto /kok Markku Eestilä /kok Lasse Hautala /kesk Anne Kalmari /kesk Timo V. Korhonen /kesk vjäs. Pirkko Mattila /ps Jari Myllykoski /vas Arto Satonen /kok Katja Taimela /sd Reijo Tossavainen /ps Tytti Tuppurainen /sd Raimo Piirainen /sd. Valiokunnan sihteerinä on toiminut valiokuntaneuvos Jaakko Autio. 7