Suurelle valiokunnalle

Transkriptio

1 MAA- JA METSÄTALOUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO 7/2011 vp Valtioneuvoston kirjelmä ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 muuttamisesta maito- ja maitotuotealan sopimussuhteiden osalta Suurelle valiokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunnan puhemies on 28 päivänä maaliskuuta 2011 lähettänyt valtioneuvoston kirjelmän ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 muuttamisesta maito- ja maitotuotealan sopimussuhteiden osalta (U 68/2010 vp) käsiteltäväksi suureen valiokuntaan ja samalla määrännyt, että maa- ja metsätalousvaliokunnan on annettava asiasta lausuntonsa suurelle valiokunnalle. Lisäksi suuri valiokunta on 23 päivänä syyskuuta 2011 lähettänyt asiaan liittyvän jatkokirjelmän 1. MMM mahdollisia toimenpiteitä varten. Asiantuntijat Valiokunnassa ovat olleet kuultavina - neuvotteleva virkamies Pekka Sandholm, maa- ja metsätalousministeriö - johtaja Seppo Aaltonen, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry. Lisäksi kirjallisen lausunnon ovat antaneet Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund SLC Valio Oy. Viitetiedot Asiaa on käsitelty aiemmin tunnuksella E 167/2010 vp, ja valiokunta on antanut asiasta lausunnon MmVL 38/2010 vp. VALTIONEUVOSTON KIRJELMÄ Ehdotus Komission asetusehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 muuttamisesta maito- ja maitotuotealan sopimussuhteiden osalta, koskee pääosin tuottaja- ja toimialaorganisaatioiden perustamista maito- ja maitotuotesektorille, sekä maito- ja maitotuotealan sopimussuhteita. Komission ehdotus voidaan jakaa sisällöllisesti kuuteen kohtaan: 1. Maito ja maitotuotealan tuottajaorganisaatiot ja sopimusneuvottelut maito- ja maitotuotealalla Puheenjohtaja ehdottaa kompromississaan, että asetukseen lisätään tuottaja- ja toimialaorganisaatioita koskevat yksityiskohtaiset säännöt. Jotta jäsenvaltio voi hyväksyä tuottajaorga- U 68/2010 vp Versio 2.0

2 nisaation tai niiden liiton, organisaatiolla tulee olla jäsenvaltion määrittelemä minimijäsenmäärä ja/tai markkinoitavissa oleva tietty minimi tuotantomäärä. Lisäksi sen täytyy pystyä osoittamaan, että se pystyy hoitamaan toimintansa olemassa olevien sääntöjensä mukaisesti. Toimialaorganisaatioiden osalta puheenjohtaja ehdottaa, että hyväksyttävissä olevien toimialaorganisaatioiden tulee muiden vaatimusten lisäksi edustaa merkittävää taloudellista osuutta kaupan tai jalostuksen alalta eivätkä ne voi itse harjoittaa tuotantoa, jalostusta tai markkinointia maitosektorilla. Jäsenvaltion täytyy myös valvoa tuottaja- ja toimialaorganisaatioiden osalta asetuksen toteutumista määrittelemällä valvontojen määrät, rangaistukset ja tuottajaorganisaatioiden osalta tapaukset, joissa rekisteröinti mahdollisesti peruutetaan. Sopimusneuvottelujen osalta puheenjohtaja ehdottaa, että tuottajaorganisaation neuvottelun kohteena oleva toiseen maahan toimitettu raakamaidon määrä ei saa ylittää 33 prosenttia vastaanottavan maan kokonaistuotannosta. 2. Sopimussuhteet maito- ja maitotuotealalla Puheenjohtajan kompromissiesityksen mukaan sopimus on tehtävä aina, kun raakamaidon omistajuus muuttuu. Jos raakamaito kulkee jalostajalle useamman kuin yhden keräilijän kautta, jokaisesta siirrosta on tehtävä sopimus. Jos jäsenvaltio päättää ottaa käyttöön pakolliset sopimukset, ne on tehtävä myös siinä tapauksessa, että maito on peräisin toisesta jäsenvaltiosta. Jos maidon vastaan ottavassa maassa ei ole sopimuspakkoa, tuottaja voi myydä maitonsa ilman sopimusta sinne, vaikka omassa maassa sopimuspakko olisikin. 3. Toimialaorganisaatiot maito- ja maitotuotealalla Puheenjohtaja ehdottaa kompromissiesityksessään, että hyväksyttävissä olevan toimialaorganisaation tulee kattaa tuottajatason lisäksi ainakin yksi muu tuotantoketjun taso. 4. Pakolliset ilmoitukset maito- ja maitotuotealalla Puheenjohtaja ehdottaa kompromissiesityksessään, että kohta tulisi voimaan vasta , jotta vältytään tuplailmoituksilta. 5. Raportointi neuvostolle ja parlamentille sekä asetuksen voimassaoloaika 6. Menettelysäännökset Tietyt Euroopan parlamentin ehdotukset ja Hollannin delegaation ehdotus Parlamentti esittää, että jäsenmaiden olisi mahdollista luoda säännöt, joiden mukaan alkuperäsuojattujen maitotuotteiden tarjontaa voitaisiin mukauttaa kysyntää vastaavaksi. Parlamentin mukaan tarkoituksena olisi parantaa ja vakauttaa kyseisten tuotteiden markkinoita. Sääntelyn tarpeesta voisi tehdä päätöksen tämän asetuksen mukaiset toimialaorganisaatiot tai asetuksen (EY) No 510/2006 mukaiset toimijat. Raakamaidon siirroista tuottajalta ostajille tehtävien sopimusten osalta parlamentti ehdottaa, että sopimusten tulisi olla pakollisia kaikissa maissa ja jäsenvaltiot voisivat määrätä näille sopimuksille minimikestoajan. Parlamentin ehdotuksen mukaan enimmäismaitomäärä, josta tuottajaorganisaatio voi neuvotella, ei voisi ylittää 3,5 prosenttia EU:n kokonaismaitomäärästä, 40 prosenttia tietyn jäsenmaan kokonaistuotannosta tai 40 prosenttia maidon vastaanottavan maan kokonaistuotannosta. Lisäksi parlamentti ehdottaa, että jos jäsenvaltion kokonaistuotanto on vähemmän kuin tonnia, tuottajaorganisaatio voisi neuvotella maitomäärästä, joka vastaa enintään 75 prosenttia kyseisen jäsenmaan tai kyseisten jäsenmaiden kokonaistuotannosta. Parlamentti ehdottaa, että komissio voisi käyttää artiklan 196 a kohdan mukaista delegoitua valtaa, kun kyseessä on jäsenmaiden välisten tuottajaorganisaatioiden tai niiden liittojen toiminnan edellytysten arviointi ja varmistaminen. Tämä toiminta koskisi nimenomaan prosenttimäärien muutoksia niissä tapauksissa, kun yhden jäsenmaan kansallinen tuotantomäärä muuttuu äkillisesti ja ennalta-arvaamattomasti. Hollannin delegaatio on esittänyt, että sopimusneuvotteluja maito- ja maitotuotealalla koskevaan artiklaan 126 a lisättäisiin kohta, jonka 2

3 Perustelut MmVL 7/2011 vp U 68/2010 vp mukaan tuottajaorganisaatioiden käymät neuvottelut eivät voi koskea sellaista maitoa, joka on tuottajan osuuskuntajäsenyyden ehtona. Lisäksi puheenjohtajamaa haluaa keskustella tämän asetuksen 196 b kohdan mukaisesta menettelystä. Komitologia-asetuksen (182/2011) [Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä] 5 artiklan 4 kohdan toisen alakohdan b alakohdan nojalla on mahdollista säätää perusasetuksessa, että komissio ei voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöstä, jos komitean lausuntoa ei ole annettu. Valtioneuvoston kanta Suomi pääosin kannattaa asetusehdotusta, joka on kompromissi maitoalan korkean tason asiantuntijaryhmän suositusten toimeenpanemiseksi EU:ssa ja joka pohjautuu ryhmässä käytyyn laajaan periaatekeskusteluun. Ehdotetut toimet antaisivat mahdollisuuden lisätä elintarvikeketjun osapuolten toiminnan tasapainoa, läpinäkyvyyttä ja tervettä kilpailua eurooppalaisella tasolla. Suomi kiinnittää huomiota siihen, että pienillä markkina-alueilla alhaiset prosenttiosuudet voivat olla tuottajaorganisaatioiden neuvotteluaseman parantamisen kannalta riittämättömiä. Suomen kanta tiettyihin Euroopan parlamentin ehdotuksiin ja Hollannin delegaation ehdotukseen, joita käsitellään Maatalouden erityiskomitean kokouksessa Alkuperäsuojattuja tuotteita koskevan esityksen osalta Suomi voi hyväksyä enemmistön kannan, sillä Suomessa ei ole alkuperäsuojattuja maitoja maitotuotealan tuotteita. Suomi katsoo, että tuottajaorganisaatioiden ja niiden liittojen neuvottelujen kohteena olevan enimmäismaitomäärän nostaminen 35 prosentista 40 prosenttiin voisi hyödyttää pieniä markkina-alueita. Suomi voi hyväksyä parlamentin ehdotuksen komission delegoidun vallan käytöstä jäsenvaltioiden rajat ylittävien tuottajaorganisaatioiden ja niiden liittojen osalta. Suomi suhtautuu epäilevästi Hollannin ehdotukseen. Asetus itsessään on jo rajattu osuuskuntien ulkopuolelle, joten on epäselvää, mihin lisäyksellä pyritään. Suomi ei kannata komitologia-asetuksen mukaisen poikkeuksen yleistä soveltamista siinä laajuudessa, että sitä sovellettaisiin koko asetuksen osalta. VALIOKUNNAN KANNANOTOT Perustelut Valiokunta on lausunnossaan valtioneuvoston selvityksestä maidon korkean tason työryhmästä, ryhmän suosituksista maitoalan tulevaksi politiikaksi ja Suomen kannoista (MmVL 13/2010 vp E 57/2010 vp) sekä lausunnossaan valtioneuvoston kirjelmästä ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 muuttamisesta maito- ja maitotuotealan sopimussuhteiden osalta (MmVL 38/2010 vp E 167/2010 vp) ottanut jo aikaisemmin kantaa nyt esillä oleviin maitoalan kysymyksiin. Valiokunta toteaa, että maidontuotanto on tärkeä tuotannonala EU:ssa. Suomessa maidontuotannolla on erittäin keskeinen asema, sillä maito kattaa yli 40 prosenttia maamme maatalouden myyntituloista. Tämä osuus on yli puolet myyntituloista, kun otetaan huomioon myös maidontuotantoon kytketty naudanlihantuotanto. Maassamme maidontuotannon osuus on kolminkertainen EU-maiden keskiarvoon verrattuna. Maidontuotannon keskeinen asema maamme maataloustuotannossa on ollut esillä jo maamme EU-jäsenyysneuvotteluissa samoin kuin EU:n maatalouspolitiikan uudistuksissa. Suomen tavoitteena on aina ollut maidontuotannon kiintiöjärjestelmien säilyttäminen, jotta tuotannolle varmistetaan edellytykset myös luonnonolosuhteiltaan vaikeilla alueilla. 3

4 Perustelut Valiokunta toteaa, että käsiteltävänä olevan asetusehdotuksen merkitys kasvaa EU:n kiintiöjärjestelmän loppuessa maaliskuussa Suomen kannalta EU:n kiintiöjärjestelmän säilyminen on paras vaihtoehto. Nyt annettua ehdotusta tulee kuitenkin kehittää siihen suuntaan, että sillä saavutetaan samanlaisia ohjauskeinoja tuotantomääriin kuin kiintiöillä on. Asetukseen tulee lisätä keinoja, joilla luonnonhaitta-alueiden tuotanto voidaan turvata. Valiokunta katsoo, että tuottajien asemaa elintarvikeketjussa tulee parantaa. Ehdotetut toimet antaisivatkin tuottajille mahdollisuuden perustaa nykyistä vahvempia tuottajaorganisaatioita. Tuottajat voisivat neuvotella maito- ja maitotuotealan toimialaorganisaatioissa muiden elintarvikeketjun toimijoiden kanssa sekä sopia nykyistä tarkemmista maidon toimitukseen liittyvistä ehdoista. Ehdotettujen toimien tulee koskea myös tilanteita, joissa jalostusyrityksenä on osuuskunta. Valiokunta vastustaa valtioneuvoston kannan mukaisesti Hollannin tältä osin tekemää vastakkaista ehdotusta. Viitaten edellä todettuun valiokunta painottaa sitä, että säännöksillä tulee turvata tuotantomäärien vakaa kehitys sekä siten ylläpitää ja parantaa markkinoiden vakautta ja erityisesti tuottajien tulonmuodostusta. Sopimusjärjestelmästä annettavien säännösten tulee luoda pohja sille, että Suomessa voidaan jatkossakin maksaa kansallisesti maidontuotannolle tuotantomääriin sidottuja tukia. Valiokunta toteaa, että hyväksytty tuottajaorganisaatio tai tuottajaorganisaatioiden liitto voisi ehdotuksen mukaan neuvotella tuottajajäsentensä puolesta raakamaidon toimittamista koskevan sopimuksen, joka kattaisi jäsenten koko yhteistuotannon tai osan siitä. Tuottajaorganisaation olisi ilmoitettava asiasta jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle. Kilpailun säilyttämiseksi markkinoilla sopimismahdollisuutta ehdotetaan sovellettavaksi siten, että neuvottelujen kohteena olevan tietyn tuottajaorganisaation tuottaman raakamaidon kokonaismäärä saisi olla enintään 3,5 prosenttia unionin kokonaistuotannosta ja enintään 33 prosenttia kyseisen tuottajaorganisaation neuvottelemasta tietyn jäsenvaltion kokonaistuotannosta. Jos tuottajaorganisaatio toimisi useamman jäsenvaltion alueella, tuotannon osuus saisi olla enintään 33 prosenttia kyseisen tuottajaorganisaation neuvottelemasta kaikkien jäsenvaltioiden yhteenlasketusta kansallisesta kokonaistuotannosta. Kun EU:n tuotanto on yli 140 miljardia litraa vuodessa, voisivat tuottajat Saksassa, jossa vuosituotanto on 29 miljardia litraa, edellä todetun mukaisesti edustaa 5 miljardin litran maidontuotantoa. Vaikka jäsenvaltiokohtainen prosentuaalinen raja laskettaisiin esimerkiksi 20 prosenttiin, edelleen saksalaiset tuottajat saisivat neuvotella tuon 5 miljardin litran edestä. Prosentuaalinen raja EU:n tuotantoon nähden tulisi Saksassa vastaan pienemmällä tuotannolla kuin jäsenvaltiokohtainen raja. Suomessa saisi vastaavasti neuvotella 33 prosentin prosentuaalisella osuudella vain 700 miljoonaa litraa koskevasta tuotannosta ja esim. 20 prosentin osuudella vain 450 miljoonasta litrasta, mikä olisi vain kymmenesosa siitä, mistä tuottajat Saksassa voisivat neuvotella. Edellä esitettyyn viitaten valiokunta toteaa valtioneuvoston kannan mukaisesti, että pienillä markkina-alueilla alhaiset tuotannon prosentuaaliset rajat ovat tuottajien neuvotteluvoiman parantamisen kannalta riittämättömiä. Onkin tärkeää, että ehdotuksessa edellä todetun mukaisesti määriteltyä 33 prosentin rajaa muutetaan siten, että pienet Suomen kaltaiset jäsenvaltiot jäävät rajan soveltamisen ulkopuolelle. Valtioneuvoston kannan mukaisesti valiokunta kannattaa Euroopan parlamentin ehdotusta enimmäismaitomäärän nostamisesta. Valiokunta on edellä mainituissa aikaisemmissa lausunnoissaan kiinnittänyt huomiota siihen, että maidontuotannon kasvu, joka ylittää pohjoisen tuen rajoitteen, voi jatkua myös tulevaisuudessa. Vapaasti jatkuessaan liiallinen tuotannon kasvu vaarantaa liittymissopimuksen 141/142 artiklojen mukaisen tuotantotuen maksamisen Suomessa. Sen vuoksi liiallisen tuotannon estämiseen tähtäävien toimenpiteiden suunnittelu, esimerkiksi edellä todettuun sopimusmenettelyyn perustuen, on aloitettava pikaisesti, jotta ne voidaan tarvittaessa ottaa heti käyttöön. 4

5 Valiokunta toteaakin, että kiintiöiden poistuessa tuotantomäärien muutokset voivat olla arvaamattomia eikä tilannetta voida tila- tai aluekohtaisilla tuilla eikä hinnoilla ilman tilakohtaisia rajoitteita hallita. Valiokunta pitää välttämättömänä, että maatalouden muidenkin tuotannonalojen asemaa elintarvikeketjussa parannetaan nyt ehdotettuja toimia vastaavalla tavalla. Lausunto Lausuntonaan maa- ja metsätalousvaliokunta ilmoittaa, että se yhtyy asiassa valtioneuvoston kantaan korostaen edellä esitettyjä näkökohtia. Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 2011 Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa pj. vpj. jäs. Jari Leppä /kesk Lauri Heikkilä /ps Heikki Autto /kok Markku Eestilä /kok Satu Haapanen /vihr Lasse Hautala /kesk Anne Kalmari /kesk Timo V. Korhonen /kesk vjäs. Pirkko Mattila /ps Mats Nylund /r Janne Sankelo /kok Arto Satonen /kok Katja Taimela /sd Reijo Tossavainen /ps Tytti Tuppurainen /sd Pertti Hemmilä /kok. Valiokunnan sihteerinä on toiminut valiokuntaneuvos Carl Selenius. 5