Keski-Suomen maakuntavaltuusto

Transkriptio

1 Sote- ja maakuntauudistus Keski-Suomen maakuntavaltuusto

2 Uudistuksen tavoitteet Hyvinvointi- ja terveyserot pienentyvät Palvelujen yhdenvertaisuus ja saatavuus paranevat Asiakas saa sosiaali- ja terveyspalvelut tarpeidensa mukaisesti Asiakas saa laajemman vapauden valita palveluntarjoajan Palvelut ja hallinto järjestetään taloudellisemmin Asukkaat vaikuttavat suoraan oman maakunnan päätöksentekoon

3 Uuden maakunnan muodostajat Kuntien ja yhteistoiminta-alueiden sosiaali- ja terveyspalvelut sekä kuntouttava työtoiminta htv Valtio Maakunta Kunta Jyväskylän, Keuruun, Laukaan ja Viitasaaren ympäristöterveydenhuolto Keuruun, Laukaan, Pihtiputaan ja Saarijärven maaseutuhallinto Keuruun ja Sysmän lomituspalvelut Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Keski-Suomen pelastuslaitos Keski-Suomen liitto Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen TE-toimisto 64 htv 19 htv 173 htv htv 335 htv 31 htv 160 htv 144 htv Keski-Suomen maakunta 1 mrd htv Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 5 htv

4 Valmistelun vaiheet 9/ X X Esivalmistelu kk Väliaikainen hallinto 5-8 kk Käynnistäminen 10 kk Uudistuksen valmistelu yhteistyössä muutosvisio ja tavoitteet edellytykset henkilöstön ja tehtävien sujuvalle siirtämiselle uusiin organisaatioihin alustava suunnitelma maakunnan palvelukokonaisuuksista, palvelutavoitteista ja palveluiden tuotantomalleista Valmisteluvastuu väliaikaisella valmistelutoimielimellä kokoonpanosta sopivat ne organisaatiot, joita uudistus koskee asettamisesta päättää Keski- Suomen liitto toimielin voi tehdä väliaikaisia päätöksiä uutta maakuntaa koskien tarkempi suunnitelma uuden maakunnan käynnistämisestä ja toiminnasta Maakuntavaaleilla valittu maakuntavaltuusto aloittaa maakuntavaltuusto valitsee maakuntahallituksen, tarkastuslautakunnan ja uuden organisaation johdon maakuntavaltuusto ja hallitus tekevät ensimmäisiä päätöksiä palvelukokonaisuuksista sekä palveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta alkaen

5 Esivalmistelu edennyt aikataulussa Uudistuksen ohjaus Johtoryhmän kokoukset Uudistuksen valmistelu

6 Esivalmistelu loppusuoralla Tehtävät muutosjohtaminen ja työn organisointi sotestrategian hahmottelu alustavat palvelulupaukset palveluiden tuotantomallien pohdintaa yhteistoiminnan ensimmäiset ohjeet esimiehille alustavat selvitykset sopimuksista, kiinteistöistä ja tukipalveluista selvitys konsernirakenteen pohjaksi tiedolla johtamisen lähtökohdat järjestöjen ja nuorten osallisuus Meneillään esivalmisteluvaiheen näkemysten kokoaminen loppuraporttiin keskustelu valinnanvapauskokeilun pilotoinnista kartoitus talous- ja henkilöstöhallinnon tukipalvelujen järjestämiseksi väliaikainen valmistelutoimielin ja sen resursointi

7 Esimerkki: Sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelulupaus Ensihoito tavoittaa aina jokaisen (sovittujen palvelutasomäärittelyjen mukaisina) henkeä uhkaavissa ja sosiaalisen hädän tilanteissa kaikkialla Vastaanottoluonteiset peruspalvelut ovat tarjolla tavanomaisin asioinnissa käytettyjen liikennevälinein vähintään 0,5 tunnin päässä kotoa katvealueita täydennetään kuljetuspalveluin ja liikkuvilla vastaanottoyksiköillä Erityistason palvelut Keskussairaala NOVAssa, pois lukien valtakunnallisesti ja yhteistoiminta-alueella sovitut harvinaisimmat erityistason hoidot Erityistason sosiaalipalvelut tarjolla seudullisena ja vähintään maakunnan alueen palveluyksiköissä

8 Väliaikaishallinto

9 Väliaikaishallinnon valmistelutehtäviä Viestintä Strategia Järjestäminen ja tuotanto Henkilöstö Sopimukset ja omaisuus Hallinto Talous Maakuntavaalit muutosjohtaminen maakunta- ja sotestrategia, palvelulupaukset tiedolla johtaminen ja tietojärjestelmät palveluiden tuotantomallit, organisointivaihtoehdot ja kilpailukykyisyys henkilöstösiirrot ja yhteistoiminta sopimukset, irtain omaisuus ja kiinteistöt yhteistyöalueen sopimus konsernirakenne ja ohjaus, hallintosääntö osallisuus maakunnalle siirtyvät varat ja velat vuosien talousarvio vaalien valmistelu maakuntademokratia

10 Organisointi Järjestöareena, tulevaisuusryhmä, valmiustoimikunta jne. Muut foorumit Poliittinen ohjaus keskustelukumppani ja sparraaja Väliaikainen valmistelutoimielin valmistelutyön johtaminen ja organisointi kuntien ja maakunnan yhteistyö ja työnjako Kuntajohtajien kokous Projektitoimisto operatiivinen valmistelu ja tukitehtävät henkilöstön, asiakkaiden ja kumppaneiden asiantuntemus Asiantuntija- ja popup-ryhmät Yhteistoimintaelin Viestintäryhmä edustuksellinen yhteistoiminta

11 Asettaminen kokoonpanosta sopivat maakunnan liitto, kunnat, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteistoiminta-alueet, sairaanhoitopiiri, erityishuoltopiiri, pelastuslaitos, ELY-keskus ja TE-toimisto maakunnan liitto johtaa sopimusneuvotteluja maakuntahallitus asettaa toimielimen neuvottelussa sovitun mukaisesti ehdotuksen perustana on ns. perälautamalli eli miten valtioneuvosto asettaisi toimielimen, jos maakunta ei pääse sopuun kokoonpanosta: kunnat ja yhteistoiminta-alueet 6 jäsentä sairaanhoitopiiri 2 jäsentä erityishuoltopiiri 1 jäsen maakunnan liitto 1 jäsen pelastuslaitos 1 jäsen ELY-keskus 1 jäsen TE-toimisto 1 jäsen 11

12 Jäsenet valittava organisaatioiden viranhaltijoista, joilla on hyvä asiantuntemus toimialansa hallinnosta ja toiminnasta henkilöt jatkavat virkasuhteessa omaan organisaatioon henkilöt vapautetaan varsinaisista tehtävistään, jotta he voivat toimia valmistelutoimielimessä osa- tai kokoaikaisesti työnantajavelvoitteista huolehtii oma organisaatio jäsen käyttää toimielimessä itsenäisesti toimivaltaansa eikä ole työnantajansa edunvalvoja kokoonpanon vastattava tasa-arvolain edellytyksiä jäsenille valitaan myös varajäsenet henkilöstöjärjestöjen edustuksesta neuvotellaan osana yhteistoiminnan suunnittelua

13 Ehdotus Keski-Suomen väliaikaisen valmistelutoimielimen kokoonpanosta

14 Maakuntapalvelut Vastuu Jäsen Varajäsen Organisaatio Elinkeinoelämän, ympäristön ja liikenteen palvelut Ylijohtaja Pasi Patrikainen Vastuualueen johtaja Kari Lehtinen ELY-keskus Työvoima- ja elinkeinopalvelut Johtaja Tuula Säynätmäki Kehittämispäällikkö Pirjo Raittila- Parkkinen TE-toimisto Strateginen suunnittelu ja kehittäminen Maakuntajohtaja Tapani Mattila Aluekehitysjohtaja Pekka Hokkanen Keski-Suomen liitto Turvallisuus ja varautuminen Pelastusjohtaja Simo Tarvainen Pelastuspäällikkö Risto Helminen Keski-Suomen pelastuslaitos Huom. Myös kaikilla varajäsenillä vastuutehtävät

15 Sosiaali- ja terveyspalvelut Vastuu Jäsen Varajäsen Järjestäminen Valinnanvapauden piirissä oleva palvelutuotanto Liikelaitos Johtaja Mikael Palola Saarikka Sosiaali- ja terveysjohtaja Tuula Liehu, Jämsä Perusturvajohtaja Kati Kallimo, JYTE Johtaja Päivi Ylä-Kolu Seututerveyskeskus Johtaja Juha Kinnunen KSSHP Perusturvajohtaja Anu Pihl Toivakka Johtajaylilääkäri Vesa Kataja KSSHP Vammaispalvelupäällikkö Armi Lehtinen, Jämsä Hallintoylihoitaja Heljä Lundgrén-Laine, KSSHP Perusturvajohtaja Raija Kolehmainen, Äänekoski

16 Maakunnan resurssit Vastuu Jäsen Varajäsen Henkilöstö Talous IT Hallinto Henkilöstöjohtaja Arja Aroheinä Jyväskylän kaupunki Talousjohtaja Aija Suntioinen KSSHP Tietohallintojohtaja Minna Rehn KSSHP Lakimies Tuomo Ratinen Jyväskylän kaupunki Henkilöstöjohtaja Eeva Aarnio KSSHP Talousjohtaja Tero Mäkelä Keuruu Perusturvan toimialajohtaja* Marja Laurila Viitasaari Kunnanjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Toivakka *tehtävävastuu sosiaali- ja terveyspalveluissa

17 Rahoitus valtion talousarviossa vuosille 2017 ja 2018 määräraha, jolla katetaan maakunnan toiminnan ja hallinnon käynnistämisestä aiheutuvia kustannuksia vuodelle 2017 varattu 9 miljoonaa euroa, lisäksi erityistä valtionavustusta Keski-Suomen osuus reilut euroa kattaa osan kustannuksista kohdennus toimielimen jäsenten sijaisjärjestelyistä syntyviin kuluihin, osaan projektitoimiston henkilöiden palkkakustannuksista ja valikoituihin ostopalveluihin valtion lisätalousarvio suunnitteilla - Keski-Suomen osuus? 17

18 Sopimusneuvotteluiden aikataulu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Organisaatioiden neuvotteluvaltuuksien vahvistaminen Uudistuksen johtoryhmän evästykset kokouksessa 6.4. Kunnanjohtajien evästykset kokouksessa Henkilökohtaiset keskustelut jäsenten ja varajäsenten kanssa Henkilökohtaiset keskustelut jatkuvat Projektitoimiston kokoonpanon suunnittelu Hallintosääntöluonnoksen laatiminen Väliaikaishallinnon projektisuunnitelman laatiminen Väliaikaishallinnon rahoitussuunnittelu Sijaisjärjestelyt Toimielimen kokoonpanon vahvistava sopimuspöytäkirja Maakuntahallituksen ehdollinen asettamispäätös Ilmoitus valtionvarainministeriölle toimielimen asettamisesta Työskentelypuitteiden järjestäminen

19 Keski-Suomen liiton henkilöstön kehittäminen Siirryttiin uuteen organisaatiomalliin tammikuussa Käyty henkilöstön kanssa onnistumiskeskustelut (maalis-toukokuu) Laadittu päivitetyt työsopimukset Nimikkeet päivitetty tarvittavilta osin Kartoitettu henkilöstön osaamis- ja koulutustarpeet Operaatio Järvitaimen saatu etuajassa päätökseen, lopetuspalaveri koko henkilöstön kanssa kesäkuussa Valmistaudutaan uuteen maakuntaan siirtymiseen (mm. osaamiskartoitukset)

20

21 Biotalous on aluetalouden veturi Keski-Suomessa on vahva, monimuotoinen, vientivetoinen ja kestävä biotalous. Uudet pitkälle jalostetut tuotteet ja niihin liittyvä osaaminen ovat kansallista ja kansainvälistä huippua. Paikallinen uusiutuvan energian tuotanto kattaa 50 % Keski-Suomen energiankulutuksesta. Uusiutuva energia: Laskelma 2016 valmistuu syksyllä 2017 Arvio v 2020 mennessä >60% ( %) Vaikutus 180M tuontienergian vähennyksen kautta

22 Biotalouden kärkiä Metsäbiotalous - Kuitupohjaiset tuotteet, Vaahtorainaus-teknologia (VTT) - Biomassan varastointi-kehitystyö (JAMK) - Biotaloudesta ammatti! oppilaitosten ja te-toimiston yhteistyö biotalouden osaajien varmistamiseksi Kiertotalous tarjoaa resurssit monipuoliseen kiertotalouden kehittämiseen (KSL, Jkl, KSSHP) - CO 2 hyödyntäminen vihreän kemian raaka-aineena (VTT) - Urban mining, arvokkaiden metallien talteenotto jätteistä (Jyu) - Biokaasun monipuolinen maakunnallinen edistäminen (KSL) Innovaatioiden ja yhteistyön lisääminen - Bio- ja kiertotalousyritykset kasvuun Keski-Suomessa lisää yritysryhmien ja oppilaitosten yhteistyötä, uutta liiketoimintaa (JAMK) - Biotalouskampuksella vauhditetaan biotalouden Innovaatiotoimintaa ja luodaan kokeilukulttuuria(jamk)

23 Digitalous haastaa palvelut uudistumaan Nykyaikaiset työvälineet, nopeat yhteydet ja luotettavat verkkopalvelut mahdollistavat monikanavaisen ja reaaliaikaisen yhteydenpidon sekä uudenlaisia työtapoja. Julkisen sektorin sähköiset palvelut tuovat kansalaisille lisäarvoa, ja palvelut ovat saatavilla verkosta nopeasti ja helposti. Keski-Suomeen on syntynyt digitalouden palveluihin liittyvää uutta liiketoimintaa ja uusia yrityksiä. Palveluinnovaatioiden kehittämisessä tarvitaan palvelumuotoilun, yrittäjyyden sekä myynnin ja markkinoinnin osaamista. Tätä tavoitetta tukee Jyväskylän yliopiston ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun vahva opetus- ja tutkimustoiminta sekä yritysyhteistyö.

24 Digitalouden kärkiä Kyberturvallisuus -kyberturvallisuus on keskeinen kilpailukykytekijä digitaloudessa (FINCSC) -kyberturvallisuuden innovaatiokeskittymä rakentuu kyberosaamisen ja kyberliiketoiminnan varaan (JYVSECTEC, EDA, KYHA) Digitaalisuus, ICT -toimiva ICT muodostaa pohjan digitaloudelle - digitalisaation hyötyjen realisoituminen täydessä mittakaavassa edellyttää, että digitalisaatio on tasavertaisesti kaikkien saavutettavissa. Innovaatioiden ja yhteistyön lisääminen Digitaalisen huippuosaamisen kasvu edellyttää, että korkeakouluissa kehitetään digitalouden palveluinnovaatioiden poikkitieteellistä tutkimusta sekä opetusta. Digitaaliset teknologiat voivat tehostaa yritysten toimintaprosesseja, uudistaa tuotteiden ja palveluiden muotoilua sekä edistää myyntiä ja markkinointia globaaleilla markkinoilla.

25 Osaamistalous luo tulevaisuuden menestymisen Osaamistalous tarkoittaa aineettoman pääoman, kuten osaamisen ja tietotaidon, hyödyntämistä liiketoiminnassa. Koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden yhteistyö korostuu osaamistarpeiden kasvaessa. Osaamisen kärkemme ovat oppiminen ja koulutus, hyvinvointi, teknologia, kyberturvallisuus sekä ympäristö- ja bioenergiaosaaminen. Osaamisintensiivisten alojen (esim. KIBS alat) merkitys ja työllistävyys on vahvassa kasvussa. Perinteiset alat korvaantuvat uusilla osaamisaloilla. Tuottavuus kasvaa merkittävästi ja palveluiden merkitys korostuu. Innovaatioiden kehittämisessä osaaminen on keskiössä. Vahva osaamispohja luo ainekset maakunnan menestymiselle. Tarvitaan koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden ja elinkeinoelämän huomattavasti järjestelmällisempää yhteistyötä. Innovaatioalustat ja (t)ekosysteemit) on saatava huomattavasti vahvemmiksi. Yritykset hyödyntämään vahvemmin maakunnan osaamista

26 Osaamistalouden kärkiä Koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden yhteistyö EduFutura (Jyo, Jamk, Jao). Suomeen muodostumassa n. 10 koulutuksen ja tutkimuksen alueellista keskittymää. Osaava Metso: K-S kuntien ja opettajankouluttajien tiivis yhteistyö. Koulutuksen haasteet. Uusi sivistyskunta. Osaamisen vahvistaminen Koulustarpeiden ennakointi ja tulevaisuustyö mihin kannattaa satsata! Keski-Suomesta digitaalisen oppimisen kärkimaakunta Oppimisympäristöjen kehittäminen (esim. Poke ja logistiikka - Biotar) Yrittäjyyden edistäminen ja yrittäjyyskasvatus Koulutuksen- ja tutkimuksen sekä yritysten yhteistyö tiiviimmäksi Yritysten kasvu ja kehittyminen riippuu yhä enemmän osaamisen kehittymisestä. Maakuntaan on luotava selkeitä (t)ekosysteemejä ja innovaatioalustoja, joissa kehitystyötä tehdään ja tutkimus- sekä yritykset kohtaavat. (Hippos, Kukkula, Biotalouskampus, jne) Tunnistettava ja valittava kehitysympäristöt ja alat. Kehitettävä toimintamalleja ja toimintaprosesseja sekä toiminnan arviointia.

27 Hyvinvointi osana osaamis- ja digitaloutta Hyvinvointi nousemassa yhdeksi maakunnalliseksi kärkiteemaksi Maakuntastrategiassa rakentuu osaksi osaamis- ja digitaloutta Taustalla Hippoksen alueen, Kukkulan alueen (uusi sairaala) kehittyminen sekä vahva liikunnan ja terveysalan osaaminen Tutkimus, koulutus ja kehitystyö keskiössä. Tavoitteena vahva terveyden ja hyvinvoinnin keskittymä jossa yritys- ja tutkimustoimintaa Bigdatan hyödyntäminen myös keskiössä (Watson /IBM) K-S liitto rahoittanut Campus.fi hankeen, jossa luotu yhteistyön perusta ja malli KeHO Keski Suomen hyvinvoinnin osaamiskeskittymä, eli sosiaali, terveys- ja liikunta-alan toimijoita yhteen kokoava maakunnallinen osaamis ja innovaatiokeskittymä.

28