Sisäilma- ja kosteustekninen kuntotutkimus

Transkriptio

1 Sisäilma- ja kosteustekninen kuntotutkimus Töyrynummen ala-aste Töyrynummentie 8, Helsinki Finnmap Consulting Oy - Suomen Sisäilmaston Mittauspalvelu Y-tunnus Ratamestarinkatu 7B Helsinki puh

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TUTKIMUKSEN PERUSTIEDOT KOHTEEN PERUSTIEDOT JA TAUSTA KÄYTETYT MITTA- JA NÄYTTEENOTTOLAITTEET HAVAINNOT JA MITTAUSTULOKSET Ulkovaipan rakenteiden rakennusfysikkalinen riskiarvio Pintakosteuskartoitus Rakenteiden ilmatiiveys (merkkiainekokeet) Paine-erojen seurantamittaukset Sisäilmaolosuhteiden seurantamittaukset Ilmanvaihdon ilmavirtojen mittaukset Sisäilman mikrobit Pinnoille laskeutuvat mineraalikuidut Pinnoille laskeutuneet pölyt Sisäilman haihtuvat orgaaniset yhdisteet Aistinvaraiset havainnot JOHTOPÄÄTÖKSET TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Mittaustulokset Mittauspisteet pohjakuvassa Paine-erojen seurantamittausten tulokset Liitteet Sisäilmaolosuhteiden seurantamittausten tulokset Liitteet Merkkiainetutkimukset

3 Tilaaja Kohde Helsingin kaupunki, Kiinteistövirasto Projektinjohtaja Jari Pere Sörnäistenkatu 1 PL Helsingin kaupunki Töyrynummen ala-aste, Töyrynummentie 8, Helsinki SISÄILMASTO JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS 1. TUTKIMUKSEN PERUSTIEDOT Töyrynummen ala-aste on kaksikerroksinen, betonirakenteinen koulurakennus, joka on valmistunut vuonna Rakennuksessa on osin maanvarainen laatta ja osin kellarikerros. Yläpohjarakenne on monimuotoinen, osin tasakattoinen ja bitumikermikatteinen ja osin kalteva ja peltikatteinen. Rakennuksessa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Oppilaita koulussa on noin 250 ja opetushenkilöstöä 21. Rehtorin mukaan osa koulun henkilöstöstä kokee oireilua toisen kerroksen tiloissa ja muutama ei voi oleskella tiloissa lainkaan. Rakennuksessa on ollut useita kattovuotoja vuosien aikana. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää sisäilman laatua ja siihen vaikuttavia tekijöitä rakennuksen toisessa kerroksessa. Tarkempia tutkimuksia tehtiin ATK-luokassa sekä luokissa 223 ja 225. Tutkimuksen tekijöinä olivat Olli Kärkkäinen, Elina Kuitunen ja Sanna Pohjola. Tutkimukset kohteessa tehtiin KOHTEEN PERUSTIEDOT JA TAUSTA Töyrynummen ala-aste on 1989 rakennettu kaksikerroksinen rakennus. Rakennepiirrustukset ja leikkaukset, uudisrakennus. Insinööritoimisto Konsulttikolmio Oy Alapohja AP -pintakäsittely -teräsbetonilaatta 60 mm -styrox 100 mm -betonilaatta 140 mm Ulkoseinärakenne US 1 -betonielementtiseinä -koolaus 50*150mm, mineraalivilla 150 mm -betonirakenne Ulkoseinärakenne US2 -pelti -ruodelaudoitus -koolaus, mineraalivilla -höyrynsulkumuovi -kipsilevy -akustointilevy Yläpohjarakenne YP1 (käytävät)

4 4 -suojakiveys -bitumikermikate -betonilaatta -kevytsora lämmöneriste -höyrynsulku -ontelolaatta -akustointilevy/alaslaskettu kattorakenne Yläpohjarakenne YP2 (opetustilat) -rivipeltikate -ruodelaudoitus 22*95 mm -aluskate -ilmatila -mineraalivilla -ontelolaatta -akustointilevy Yläpohjarakenne YP3 (sisäänkäynnit, käytävät) -rivipeltikate -ruodelaudoitus 22*95 mm -koolaus 50*100 mm, mineraalivilla 80 mm -koolaus 50*100 mm, mineraalivilla 100 mm -höyrynsulkumuovi -kipsilevy -akustointilevy 3. KÄYTETYT MITTA- JA NÄYTTEENOTTOLAITTEET Ilmapumppu Thomas VTE 10, Serial No: Andersen keräin Lämpötila- ja kosteusmittari Andersen 6-vaihekeräin Vaisala HM40, anturi HMP110 Pintakosteusmittari Gann hydrotest LG 1, Serial No: Pintakosteusanturi Gann B 50, Serial No: Puun kosteusmittari Gann Hydromette BL Compact S Paine-eromittari TSI Airflow PVM610, Serial No: PVM VOC pumppu SKC Model Serial No: ; Tenax-kerroin 0,325, NO-kerroin 0,328 VOC pumppu SKC Model Serial No: ; Tenax-kerroin 0,414, NO-kerroin 0,420 Merkkiainelaitteisto Innova 1412 CO2 loggeri LT/RH loggeri Paine-ero loggeri Tinytag TGE-0010 Tinytag TGP-4500 Tinytag Dwyer MS-221-LCD 4. HAVAINNOT JA MITTAUSTULOKSET 4.1 Ulkovaipan rakenteiden rakennusfysikkalinen riskiarvio Riskiarvio tehtiin rakennepiirrustusten (Insinööritoimisto Konsulttikolmio Oy ) sekä katselmuskäynnin perusteella. YP1:n mukaisen rakenteen kosteustekninen toiminta on hyvä. YP1 tyyppiseen yläpohjarakenteeseen liittyy monin paikoin US2:n tyyppinen ulkoseinä. Liitoskohdassa on pääsääntöisesti käytetty levyrakenteella palosuojattua teräspalkkia. YP1:n ja US2:n

5 5 liitoskohdan levyrakenteissa on runsaasti ilmavuotokohtia, joiden kautta pääsee epäpuhtauksia huoneilmaan vuotoilmavirtausten mukana (Kuva 1). Kuva 1. YP1:n ja US2:n liitoskohdan levyrakenteissa halkeamia Kuva 2. Poistoilmapuhaltimien ulosvientietien suojarakenteiden kiinityskohtien kautta voi rakenteeseen päästä vettä. Rakennuksen katon keskialueilla sijaitsee ilmanvaihtojärjestelmän poistoilmapuhaltimien ulosvientejä. Katolla sijaitsevat puhallinrakenteet on suojattu teräskaiteella, joka on kiinnitetty pellitettyihin rakenteisiin läpipulttaamalla. Vesipellitysten vaakapinnoilla sijaitsevien pultin reikien ikääntyneiden kumitiivisteiden kautta rakenteeseen pääsee kosteutta, jonka seurauksena rakenteisiin voi syntyä mikrobikasvustoa (Kuva 2). Käytävien päädyssä sijaitsevien sisäänkäyntien alueella vesikaton rakenne on YP 3:n mukainen kevyt rankarakenne, joka liittyy yleisesti rankarakenteiseen ulkoseinärakenteeseen (US2). Sisäänkäyntien kohdalla kattorakenne on hyvin monimuotoinen kattolyhtyineen ja kattorakenteeseen liittyvine isoine ikkunoineen ja lasiseinineen. Kuva 3. Sisäänkäntien kohdalla kattorakenne on monimuotoinen

6 6 Kuva 4. YP2:n mukainen vesikattorakenne toimii pääsääntöisesti hyvin. Ulkoseinän ulkopuolissa räystäsrakenteissa on syöksytorvien yläpään läheisyydessä paikoin vesivuotojälkiä. Vuotojäljet liittyvät jalkakourun vesivuotoihin. Räystään vesivuodot eivät aiheuta sisäilmaongelmia, koska ne sijaitsevat räystäällä selvästi ulkoseinän ulkopinnan ulkopuolella. Toisen kerroksen ikkunat on sijoitettu lähelle ulkoseinän ulkokuoren ulkopinnan tasoa. Kuva 5. Lumiesteet on kiinnitetty rivipeltikattoon osin oikeaoppisesti saumoihin ja osin pulttaamalla pellityksen läpi. Pellitykseen tehtyjen pultinreikien kautta rakenteeseen pääsee kosteutta

7 7 Todetut vesivuodot sijaitsevat pääosin levyrakenteisten kattojen kohdalla (liite 2). Vesivuotojen seurauksena rakenteeseen syntyy mikrobikasvustoa. Rakennetyypin ilmatiiviys perustuu ensisijaisesti höyrynsulun ilmatiiviyteen ja toissijaisesti sisäpinnan levyrakenteen ilmatiiviyteen ja 1990-lukujen vaihteessa rakennetussa Töyrynummen ala-asteen koulussa höyrysulkujen reunoja ei ole teipattu ilmatiiviisti rakenneosien liitoskohdissa. Levyrakenteiset katot sijaitsevat monin paikoin korkealla lattiatasoon verrattuna, joten niiden yksityiskohtainen tutkiminen onnistuu vain telineiltä. Lattiatasosta todettiin aistinvaraisesti, että ulkoseinän sisäpinnan levytysten nurkkaliittymät ovat monin paikoin halkeilleet. Kattorakenteista on runsaasti ilmavuotoja käytävätiloihin. Ilmavuotojen mukana rakenteesta kulkeutuu epäpuhtauksia sisäilmaan. Kuvat 6 ja 7. Levyrakenteisissa sisäkatoissa havaittiin kosteuden aiheuttamia jälkiä Betonisandwichelementtirakenne toimii hyvin kosteusteknisesti, kun betonisen sisäkuoren ilmatiiviys on hyvä. Sandwich elementtiseinän lämmöneristetilassa vallitsee ajoittain olosuhde, jossa mikrobikasvu on mahdollista. Töyrynummen ala-asteen koulun 2. kerroksen ikkunat on sijoitettu lähelle ulkoseinän ulkokuoren ulkopinnan tasoa (kuva 4). Ikkunoiden sijoittaminen lähelle ulkoseinän ulkopintaa johtaa siihen, että ikkunan karmin sisäpinta sijoittuu ulkoseinän lämmöneristeen sisäpinnan ulkopuolelle. Töyrynummen ala-asteen koulurakennuksessa ulkoseinän betonisandwichelementtirakenteisten ulkoseinien sisäkuoren betonirakenteessa on ikkuna-aukkojen reunassa paksunnos, joka helpottaa ulkoseinän ja ikkunan karmin liitoskohdan tiivistämistä. Liitoskohdan rakenneavauksin ja merkkiainetutkimuksin kuitenkin todettiin, että 2. kerroksen ulkoseinien ja ikkunan liitoskohdasta on yleisesti merkittäviä ilmavuotoja huonetilaan. Monimuotoisessa kattorakenteessa on runsaasti epäjatkuvuuskohtia, joiden kautta rakenteeseen pääsee ajoittain kosteutta. Katon ja ulkoseinien pellitetyn ulkopinnan sisäpuolella tiivistyy ajoittain kosteutta. Ulkopinnaltaan pellitetyn rakenteen kuivumiskyky perustuu pellin takana olevien rakenteiden toimivaan tuuletusväliin. Töyrynummen ala-asteen koulun kevyiden ulkoseinien ja peltikattorakenteiden tuuletus

8 8 on pääsääntöisesti toteutettu tyydyttävästi. Tästä huolimatta pellitysten sisäpuoliset puurakenteet kastuvat ajoittain. Puurakenteiden kastuessa rakenteeseen voi syntyä mikrobikasvustoa. Kattolyhtyjen kohdalla ulkoseinän ulkopinnan ja vesikaton ulkopinnan rivipeltipinta jatkuu yhtenäisenä rakenteena, jolloin rakenteeseen vuotovetenä tai vesihöyrynä päässyt kosteus kuivuu hitaasti. Hitaasti tapahtuvan kuivumisen yhteydessä rakennusmateriaaliin syntyy mikrobikasvustoa. Osa kattolyhdyistä sijaitsee lämpimän tilan kohdalla. Kevyen levyrakenteisen rakenteen sisäpinnan ilmatiiviys on huono, jolloin rakenteesta voi päästä epäpuhtauksia huoneilmaan. Kuvat 8 ja 9. Kevytrakenteisissa seinissä on runsaasti ikkunoita. Ikkunoiden karmin ja ulkoseinän vesitiiviys perustuu monin paikoin liitoskohtien elastisten saumausten vedenpitävyyteen. Vesikatolla elastisten saumausten käyttöikä on noin 1 vuosi. Vuotavien liitoskohtien kautta pääsee pellitysten sisäpuolisiin puurakenteisiin kosteutta. Puurakenteiden kastuessa rakenteeseen voi syntyä mikrobikasvustoa. Hitaasti tapahtuvan kuivumisen yhteydessä rakennusmateriaaliin syntyy myös mikrobikasvustoa. Alipaineisessa rakennuksessa ulkoilmaa virtaa rakenteiden ilmavuotokohtien kautta huonetiloihin. Ilmavuotojen mukana rakenteesta kulkeutuu epäpuhtauksia sisäilmaan. Kuva 10. Peltikatteen maalipinta paikoin kulunut.

9 9 Kuva 11. Tuuletusväli (YP2) tarkastusluukusta kuvattuna. Ruodelaudoituksessa ja mineraalivillaeristeessä ei havaittu kosteuden aiheuttamia jälkiä. 4.2 Pintakosteuskartoitus Seinä- ja lattiapinnoille tehtiin pintakosteuskartoitus kaikissa toisen kerroksen luokissa. Pinnoilla ei havaittu ympäristöstä kohonneita lukuarvoja. Kattopinnoilla havaittiiin vanhoja kosteuden aiheuttamia jälikiä luokassa 225 sekä useissa kohdissa toisen kerroksen käytävillä. Ilmanvaihtokonehuoneessa on edelleen tullut ajoittain vettä katosta. Kuvat 12 ja 13. Luokan 225 katossa vanha kosteuden aiheuttama jälki. Kohta ei ollut kostea pintakosteusilmaisimella havannoitaessa. Seinän- ja katonrajassa halkeamia.

10 10 Kuva 14. Toisen kerroksen käytävällä alaslasketussa katossa ruostetta. Kuva 15. Ilmanvaihtohuoneen katosta on vuotanut edelleen vettä. Akustolevyissä kosteuden aiheuttamia vaurioita. 4.3 Rakenteiden ilmatiiveys (merkkiainekokeet) Luokissa 225 ja ATK tutkittiin ulkoseinä- ja yläpohjarakenteen ilmatiiveyttä merkkiainekokeen avulla. Merkkiainekokeissa rikkiheksafluoridi -kaasua johdettiin eristetilaan ja merkkiaineen mahdollista kulkeutumista sisäilmaan seurattiin huoneissa kaasuanalysaattorin avulla. Merkkiainetutkimustulokset on esitetty liitteissä Molemmissa luokissa ilmavuotoja havaittiin ulkoseinän- ja lattiarakenteen liittymissä ja ulkoseinän ja ikkunakarmien liittymissä. Luokassa 225 havaittiin lisäksi ilmavuoto yläpohjasta ontelolaatan saumasta, joka sijaitsi alaslasketun katon reunassa. ATKluokassa ei havaittu yläpohjasta ilmavuotokohtia lainkaan. Tutkitut rakenneosat olivat tutkimuksen aikaisissa olosuhteissa 3-10 Pa ylipaineisia huonetiloihin nähden. Ilmavuotokohdat on esitetty liitteissä

11 11 Kuva 16. Toisen kerroksen ikkunat sijaitsevat ulkoseinän ulkopinnan tasossa, jolloin sisäkuoren ja ikkunankarmin väliin jää rako. Rakoa ei oltu tiivistetty ja kohdasta havaittiin ilmavuotoja molemmissa luokissa. 4.4 Paine-erojen seurantamittaukset Tilojen painesuhteita ulkoilmaan nähden tutkittiin jatkuvatoimisten paine-eromittausten avulla luokissa 225 ja ATK. Tutkittavat huonetilat sijaitsivat rakennuksen eri seinustoilla. Opetustilat 225 ja ATK olivat pääsääntöisesti alipaineisia seurantajakson ajan suhteessa ulkoilmaan. Seurantamittausten aikana rakennuksessa oli käynnissä ilmanvaihdon tasapainotustyö. Seurantajakson alkupäivinä alipaineisuus luokkatiloissa oli suurempaa ( Pa) alipaineisuus väheni molemmissa luokissa selvästi, pysytellen loppuajan Pa välillä. Alipaineisuuden muutos nopeasti johtui mitä ilmeisimmin ilmanvaihdon säätötyöstä. Painesuhteiden seurantamittausten kuvaajat on esitetty liitteessä 3. Lisäksi tilojen välisiä ilmavirtauksia tutkittiin hetkellisten, suuntaa-antavien paineeromittausten avulla. Hetkellisten paine-eromittausten perusteella luokkahuoneet olivat pääsääntöisesti ylipaineisia käytävätiloihin nähden, jolloin ilma virtaa luokkahuoneista käytävään päin. Hetkellisten paine-eromittausten tulokset on esitetty mittapisteet pohjakuvissa liitteessä (liite 2). 4.5 Sisäilmaolosuhteiden seurantamittaukset Luokkatiloissa 225 ja ATK seurattiin sisäilman lämpötilaa, suhteellista kosteutta ja hiilidioksidipitoisuutta jatkuvatoimisten mittalaitteiden avulla. Huoneiden lämpötilat vaihtelivat 19,1-23,0 C ja sisäilman suhteellinen kosteus % välillä. Sisäilman suhteellisen kosteuden käyrät olivat molemmissa luokissa seurantajakson aikana hyvin samankaltaiset. ATK-luokassa sisäilman suhteellinen kosteus oli hieman korkeammalla tasolla kuin luokassa 225 johtuen alhaisemmasta lämpötilasta luokassa. Vuodenaikaan ja säätilaan verrattuna sisäilman suhteelliset kosteudet olivat normaalit. Hiilidioksidipitoisuus nousi molemmissa tutkituissa luokkatiloissa arkipäivisin nopeasti klo 9 alkaen ja pysytellen pääsääntöisesti yli 600 ppm klo 15 saakka, minkä jälkeen taas laski nopeasti. Opetustilan 225 hiilidioksidipitoisuus nousi oppituntien aikaan enimmillään 1880 ppm ja ATK-luokassa 1180 ppm. Hiilidioksidipitoisuuden välttävä taso on 1200 ppm, jolloin sisäilma voi tuntua tunkkaiselta ja Asumisterveysohjeen (STM) ohjearvo on 1500 ppm. Luokassa 225 hiilidioksidipitoisuus ylitti Terveydensuojelulain mukaisen ohje-arvon yhtenä päivänä, mikä tarkoittaa, että joko ilmamääriä on lisättävä tai käyttäjiä vähennettävä luokassa 225. Sisäilmaolosuhteiden seurantamittausten kuvaajat on esitetty liitteissä

12 Ilmanvaihdon ilmavirtojen mittaukset Luokassa 225 ja ATK-luokassa mitattiin tulo- ja poistoilmanvaihdon ilmamääriä huppumittarin avulla. Tulokset on esitetty liitteessä 1. Mittaukset suoritettiin ennen klo 15, jolloin ilmanvaihtokoneet olivat päällä täydellä teholla. Luokissa mitatut poistoilmavirrat olivat dm 3 /s suurempia kuin tuloilmavirrat. Mitatut tuloilmavirrat olivat alhaisia (18-20 dm 3 /s). Tuloilmavirran pitäisi olla yleensä noin 4 dm 3 /s henkilöä kohden, jotta hiilidioksidipitoisuus ei kohoaisi yli terveysdensuojelulain mukaisen ohjearvon (1500 ppm). Tuloilmavirrat eivät olleet mittaushetkellä riittävät luokissa. Tutkimushetkellä ilmamäärien tasapainotustyö oli rakennuksessa vielä kesken. Käyttäjiltä saadun aistinvaraisen havainnon mukaan ilmanlaatu oli tiloissa parantunut ilmanvaihtosäätötyön jälkeen. 4.6 Sisäilman mikrobit Sisäilman mikrobinäytteet otettiin kolmesta opetustilasta (223, 225 ja ATK) kahden eri näytteenottokerran aikana. Vertailunäytteet otettiin ulkoilmasta. Tutkimustuloksia verrataan samanaikaisiin ulkoilman mikrobipitoisuuksiin ja selvitetään sisä- ja ulkoilman mikrobikoostumuksessa mahdollisesti todettavia eroja. Tuloksia verrataan Asumisterveysohjeen (STM 2003) mukaisiin ohje-arvoihin. Ulkoilmapitoisuuksiin verrattuina tutkittujen tilojen sieni-itiöpitoisuudet olivat tutkimusajankohtana alhaisia molempien vertailujen perusteella. Myös sieni-itiöiden lajisto oli sisäilmanäytteissä pääsääntöisesti normaali. Luokasta 225 otetutusta näytteestä analysoitiin Oidiodendron lajia, joka on ns. kosteusvaurioindikaattorilaji. Luokista 223 ja 225 otetuista näytteistä analysoitiin toisella mittauskerralla ohje-arvot ylittävät pitoisuudet aktinomykeettejä (ns. sädesienet). Myös ATK-luokasta otetussa näyttessä analysoitiin aktinomykeettejä enemmän kuin ulkoilman vertailunäytteessä. Luokkahuoneessa 225 bakteeripitoisuus ylitti Työterveyslaitoksen toimistotyyppisten tilojen ohjeellisen arvon. Pitoisuudet kuitenkin alittivat Asumisterveysohjeen (STM) mukaisen ohjearvon. Kohonnut bakteeripitoisuus on useimmiten osoitus puutteellisesta ilmanvaihdosta tilassa. 4.7 Pinnoille laskeutuvat mineraalikuidut Pinnoille kahden viikon aikana laskeutuvien mineraalikuitujen pitoisuuksia selvitettiin tasopinnoille asennettujen keräysalustojen avulla (luokka 225 ja ATK-luokka). Tiloista otettiin kahdet rinnakkaiset näytteet. Tutkittujen tilojen mineraalikuitupitoisuudet vaihtelivat välillä alle 0,07-0,07 kpl/cm 2. Pitoisuudet alittivat käytössä olevan ohjeellisen arvon. 4.8 Pinnoille laskeutuneet pölyt Pinnoille laskeutuneen pölyn koostumusta tutkittiin toisen kerroksen käytävältä tasopinnoilta kerätyistä kokoomanäytteistä. Näytteiden todettiin koostuvan normaalista huonepölyhiukkasista. Näytteissä ei todettu esim. mineraali- tai asbestikuituja, eikä homeitiöistä tai -rihmastoa.

13 13 Kuva 17. Pölynäytteet kerättiin 2. kerroksen käytävällä molempien wc-koppien katoilta, joihin oli kertynyt runsaasti huonepölyä. Tiloissa on runsaasti tavanomaisen siivoustason yläpuolella sijaitsevia pintoja (2 kerroksen WC-kopit, tuulikaappien kattopinnat, valaisimet, alaslaskettujen kattokotelointien arkkitehtooniset reunalistat), joille on kerääntyy runsasti pölyä. Ilmanvaihtovaihtojärjestelmän ohjauksen yhteydessä tapahtuvien painevaihtelujen yhteydessä osa pinnoille laskeutuneesta pölystä nousee ilmaan ja voi aiheuttaa oireita käyttäjille. Latttiapinnoilla oli paljon pölyä ja hiekkaa (kuva 18). Keväällä siivoustarve koulussa on suuri johtuen piha-alueen hiekkapinnoitteesta. Kuva 18. Käytävän lattiapinnoilla runsaasti pölyä ja jalkineiden mukana kulkeutunutta hiekkaa. 4.9 Sisäilman haihtuvat orgaaniset yhdisteet Sisäilman haihtuvien orgaanisten yhdisteiden näytteet otettiin opetustilasta 225 ja ATKluokasta. Sisäilman haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuus, ns. TVOC arvo oli 36 µg/m 3 molemmissa tiloissa ja oli tavanomaisella tasolla. Yhdisteiden joukossa vallitsevaa tasoa selvästi korkeampana pitoisuutena havaittiin molemmissa näytteissä nonanaalia (14 µg/m 3 ). Yhdiste on erityisesti hajuhaittayhdisteeksi tunnistettu ja VTT:n

14 14 sisäilmatietopankin mukaan normaaliksi koettu pitoisuus on 5 µg/m 3. Nonanaalin lähde sisäilmassa voi olla puu, puutuotteet tai linoleum Aistinvaraiset havainnot Käytävän seinien yläosien akustolevyjen pinnoilla havaittiin tummumaa, joka on todennäköisesti sisäilman pölyä. Kuva 19. Käytävän akustolevyt tummuneet sisäilman pölystä. Kuva 20. ATK-luokassa viemäriputki koteloinnin sisällä. Luokassa havaittiin viemärinhajua, joka paikallistettiin tulevan viemäriputken liitoksista. ATK-luokassa havaittiin tarkastuskäyntien yhteydessä viemärin hajua. Viemäriputki oli koteloituna luokan välioven viereen. Tarkastusluukku avattiin ja viemärin haju paikallistettiin tulevan viemäriputken liitoksista sisäilmaan (kuva 20). Sisäkatot tarkastettiin avaamalla alaslaskettuja kattoja useista kohdista. Käytävällä sijaitsi tarkastusluukku, joka avattiin. Ontelolaatoissa ei havaittu kosteuden aiheuttamia jälkiä. Putkiläpiviennit olivat epätiiviitä (kuva 21).

15 15 Kuva 21. Viemäriputken läpivienti yläpohjan ontelolaatan läpi tiivistämättä. Kuva 22. Sadevesi kastelee sokkelia. Rakennuksen ulkopuolella maanpinta vietti pääsääntöisesti rakennuksesta poispäin. Sadevesi oli johdettu syöksytorvista sadevesikaivoihin. Rakennuksen takapuolella syöksytorvesta valuva sadevesi kastelee sokkelia (kuva 22).

16 16 5 JOHTOPÄÄTÖKSET - Rakennuksessa on ollut useita vesikattovuotoja rakenteen riskikohdista (epäjatkuvuuskohdat, ikkunakarmien liitoskohtien elastiset saumaukset). Vuotojälkiä havaittiin pääosin levyrakenteisten kattojen kohdilla (käytävät). Vesivuotojen seuraksena rakenteisiin syntyy mikrobivaurioita. - Tutkimusajankohtana luokista 223 ja 225 analysoitiin ohjearvot ylittävä pitoisuus aktinomykeettejä, mikä voi aiheuttaa tiloissa oleskeleville terveyshaittoja. Todennäköisesti mikrobit siirtyvät sisäilmaan rakenteista ilmavuotokohtien kautta. - Rakennuksen ulkoseinä- ja yläpohjarakenteissa havaittiin ilmavuotokohtia. Huonetila oli alipaineinen sekä ulkoseinään että yläpohjatilaan nähden. Ilma virtaa näistä rakenteista sisäilmaan ilmavuotokohtien kautta. - ATK-luokasta ja luokasta 225 otetuissa haihtuvien orgaanisten yhdisteiden näytteissä analysoitiin kohonneena pitoisuutena nonanaalia, joka voi ärsyttää silmiä ja limakalvoja. Nonanaali sisäilmassa on yleensä peräisin rakennusmateriaaleista. - Tutkimusajankohtana rakennuksessa oli käynnissä ilmanmäärien tasapainotustyö. Huonetilojen alipaineisuus väheni seurantajakson aikana johtuen säätötyöstä, mutta edelleen luokkatilat olivat keskimäärin 4-9 pascalia alipaineisia suhteessa ulkoilmaan. Tuloilmavirrat eivät olleet mittaushetkellä riittävät luokissa käyttäjämäärään nähden. Luokassa 225 hiilidioksidipitoisuus kohosi seurantajakson aikana yli Terveydensuojelulain mukaisen ohje-arvon. 6 TOIMENPIDE-EHDOTUKSET - Ulkoseinä- ja yläpohjarakenteissa havaittujen ilmavuotokohtien tiivistäminen (ulkoseinän ja lattianrajat sekä ikkunaliittymät, ontelolaatan saumakohdat sekä putkiläpiviennit). Tiivistämistyöt suositellaan suoritettavan koko rakennuksen toisessa kerroksessa. Tiivistystyö tulee toteuttaa asiantuntijan laatiman suunnitelman mukaisesti. Tiivistystöiden laadunvarmistus suositellaan tehtäväksi merkkiainekokeiden avulla ennen pintamateriaalien asennusta. - Vesipellitysten vuotoriskikohtien korjaaminen sekä katon rakenteiden ilmavuotokohtien tiivistäminen. Rankarekenteisen yläpohjan alueella toimenpiteiden toteuttaminen on käytännössä haastavaa. Parhaaseen lopputulokseen päästään peruskorjaamalla kevytrakenteiset osat. - Sisäkatoissa havaittujen kosteusvauriokohtien korjaaminen (käytävät ja ilmanvaihtokonehuone) - Tuloilmavirran lisääminen luokkahuoneisiin. Tuloilmavirta pitäisi olla noin 4 dm 3 /s henkeä kohden, jotta hiilidioksidipitoisuus ei nouse yli Terveydensuojelulain mukaisen ohjearvon. Suositellaan ilmamäärien tarkastamista tasapainotuksen jälkeen laadunvarmistuksena. - ATK-luokan viemäriputken liitoskohtien tiivistäminen - Yläpölyjen kattava siivous vähintään kerran vuodessa. Lattiapintojen siivoustasoa suositellaan tehostettavan luokka- ja käytävätiloissa.

17 17 Helsingissä, 23. toukokuuta 2014 Finnmap Consulting Oy Sanna Pohjola MML, projektipäällikkö Ilkka Jerkku DI, yksikön päällikkö