Tutkimuskatsauksia VESA KESKINEN. Helsinkiläisten palvelujen arviointia 2005 ja 2008

Transkriptio

1 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS Tutkimuskatsauksia % Hyvin Ei osaa sanoa Huonosti VESA KESKINEN Paluu normaaliin Helsinkiläisten palvelujen arviointia 2005 ja 2008 ISSN ISBN LISÄTIETOJA Vesa Keskinen puh. (09) etunimi.sukunimi@hel.fi

2 Sisällys 1 Johdanto... 4 Aineiston edustavuus Arviot asioiden hoidosta ja tilasta Perusasiat arvoon... 6 Paluu normaaliin... 8 Huonompaan päin... 9 Muutokset Palvelujen käyttö Kaupungin hallinto ja talouden hoito Tyytyväisyys asumiseen Asuinpaikan valinta Muuttosuunnitelmat Lasten päivähoito Tyytyväisyys hoitopaikkaan Kouluolot Ala-aste Yläaste Terveydenhoito Terveyskeskusten arviointia Vanhustenhoidon kehittäminen Kulttuuri- ja liikuntapalvelut Käyntikerrat Vapaa-ajanpalveluiden riittävyys Arviot kaupungin internet-sivuista Arjen ongelmat Arjen ongelmia entistä vähemmän Ongelmien määrä Turvallisuus Huoli rikosten uhriksi joutumisesta Tiivistelmä Sammandrag Viitteet/lähteet:

3 Esipuhe Helsingillä on pitkä traditio asukkaille osoitetuista mielipide- ja tyytyväisyyskyselyistä, joiden avulla kaupunki saa palautetta järjestämistään palveluista. Kaupunki- ja kuntapalvelututkimuksia on tehty noin neljän vuoden välein seitsemän kertaa vuodesta 1983 lähtien. Takana on 25 vuoden tutkimusperinne. Espoo ja Tampere ovat myös osallistuneet tutkimukseen monta kertaa. Ne ovat myös tämän raportin vertailukaupunkeja. Asukkaiden into vastata pitkiin, monia teemoja käsitteleviin kyselyihin on vähentynyt selvästi 2000-luvulla. Kohdennetuimpiin kyselyihin saadaan paremmin vastauksia. Helsingin kaupungin strategiaohjelmassa esitetään, että palvelutyytyväisyydestä tehdään vuosittain kaupungintason asiakaskysely. Näiden toteuttaminen on haasteellista. Kevään kyselyn tulokset voidaan karkeasti kiteyttää lauseeseen paluu normaaliin. Vuosi 2005 näyttää olleen poikkeus helsinkiläisten palvelutyytyväisyydessä. Monet asiat aiheuttivat tyytymättömyyttä. Tämän taustalla oli Helsingin vuosina tekemät säästöt ja leikkaukset. Nämä taas johtuivat valtion toimenpiteistä, joilla tasapainotettiin yleistä kuntataloutta. Kevään 2008 kyselyn tulokset kertovat mielipiteiden palautuneen vuoden 2001 hyvälle tasolle. Tutkijalle kaupunki- ja kuntapalvelututkimus on poikkeuksellinen tutkimusprosessi on vuorovaikutteinen. Tulosten tulkinnassa apuna ovat olleet Helsingin kaupungin virastojen edustajat. Lämpimät kiitokset heille. Helsingissä huhtikuussa, Markus Laine Vs. tutkimusprofessori 2

4 Förord Helsingfors stad har en kvartssekellång tradition av åsikts- och belåtenhetssonderingar i syfte att ge staden feedback om den service den ordnar. Sedan 1983 har en enkät om kommunal service gjorts sju gånger med ca. fyra års mellanrum. Esbo och Tammerfors har också deltagit i undersökningen flera gånger. De utgör jämförelsestäder även i denna rapport. Under 2000-talet har invånarnas iver att besvara långa enkäter med många teman klart minskat. Mera specialinriktade enkäter får högre svarsprocent. Det oaktat föreslår strategiprogrammet för för Helsingfors stad en årligen återkommande enkät om invånarnas belåtenhet med den kommunala servicen i staden. Att få ordentligt med svar på dem blir en utmaning. Rönen från våren 2008 kunde grovt sammanfattas som en återgång till det normala. Året 2005 ser ut att ha varit ett undantag i helsingforsbornas belåtenhet med servicen. Mycket av det man var missnöjd med kom sig av de inbesparingar och nedskärningar som staden gjorde åren Dessa berodde i sin tur på statens åtgärder för att balansera kommunsektorns ekonomi. Våren 2008 tycks folk igen ha börjat tycka och tänka som de gjorde år För en forskare är Stads- och kommunserviceenkäten exceptionell forskningsprocessen är reciprok. Företrädare för Helsingfors stads verk och inrättningar har varit med och tolkat rönen. Ett varmt tack åt dem alla! Helsingfors, april 2009 Markus Laine tf. forskningsprofessor 3

5 1 Johdanto Helsinkiläisten tyytyväisyyttä kotikaupunkinsa palveluihin on selvitetty samansisältöisillä tutkimuksilla seitsemän kertaa vuosina 1983, 1989, 1993, 1997, 2001, 2005 ja Takana on siten neljännesvuosisadan tutkimusperinne. Kaupunki- ja kuntapalvelututkimukseen ovat muista suurista kaupungeista osallistuneet usein myös Espoo ja Tampere. Tutkimuksen kohderyhmänä ovat vuotiaat. Helsingin väestömäärään perustuva normaali otoskoko on taloutta/vastaajaa. Vuosina 1997, 2005 ja 2008 otoskokoa kasvatettiin tuhannella mm. aluetason tarkastelujen parantamiseksi. Näin on tehty myös Espoossa. Kyselytutkimuksiin vastaamishalukkuus on 2000-luvulla laskenut selvästi. Siksi vuoden 2008 kyselyä tehtäessä lomaketta lyhennettiin ja vastaajille annettiin mahdollisuus vastata myös netin kautta. Aikaisemmista tutkimuksista poiketen vastauksia karhuttiin kaksi kertaa. Tästä huolimatta kevään 2008 kyselyn vastausprosentti jäi selvästi alle viidenkymmenen. Vähentynyttä vastausintoa havainnollistaa se, että 1990-luvulla otoksella saatiin enemmän vastauksia kuin nyt otoksella. Vuoden 2008 kyselyn vastausprosentti oli Helsingissä 19 tutkimuskunnasta kolmanneksi korkein. Tähän on varmaan vaikuttanut se, että lomakkeen saatteen allekirjoitti kaupunginjohtaja Jussi Pajunen. Vuoden 2005 tutkimuksen motivoijana oli ylipormestari Eeva Riitta Siitonen. Vuosi 2005 oli Helsingin kyselyn kannalta poikkeuksellinen. Vastausprosentti nousi selvästi edellisestä kerrasta. Helsinkiläisillä oli tuolloin syytä purkaa tuntojaan 2000-luvun alun yllättävistä palvelujen leikkauksista. 4

6 Kuvio 1. Kaupunki- ja kuntapalvelututkimuksen vastaaminen Helsingissä N = 1 652, otos N = 1 937, otos N = 1 414, otos N = 2 299, otos N = 1 859, otos N = 1 834, otos N = 1 927, otos % Helsingin kaupunki liitti kevään 2008 tutkimukseen muutamia ajankohtaisiin teemoihin liittyviä lisäkysymyksiä (ks. liite 1, sivu 8). Näihin kysymyksiin saatiin vastaukset runsaalta vastaajalta, eli sata henkilöä (5,4 %) ei enää jaksanut vastata lomakkeen lopun kysymyksiin. Tasa-arvoa koskevien kysymysten tulokset toimitettiin Helsingin kaupungin tasa-arvotoimikunnan käyttöön syksyllä Tulokset on esitetty myös liitteessä 8. Vastaajien taloudellista tilannetta koskevia kysymyksiä on hyödynnetty artikkelissa Seitsemän prosenttia. Helsinkiläisten vakavat talousongelmat (Keskinen 2009a). Suunnitellun keskustakirjaston käyttöä ja toimintaa koskevat mielipiteet on esitelty tietokeskuksen Kvartti-lehdessä 1/2009 (Keskinen 2009b). Pyöräilyn edistämistä koskeviin kysymyksiin tuli niin paljon avovastauksia, että tämä kokonaisuus tullaan julkaisemaan artikkelina myöhemmin vuoden 2009 aikana. Vuoden 2008 tutkimus on ensimmäinen, joka julkaistaan vain internetissä. Raportti on tästä syystä aikaisempia vuosia pelkistetympi. Osin myös kysyttyjen asioiden väheneminen on supistanut sivumäärää. Aineiston edustavuus Aineiston edustavuutta arvioitaessa on otettava huomioon, että varsin monet tutkimuksen kysymyksistä koskivat koko vastaajan taloutta tai perhettä tai jopa lähipiiriä, jolloin edustavuuden määrittämien vastaajan sukupuolen, iän, koulutuksen tai muun ominaisuuden perusteella ei ole aivan yksiselitteistä. Käytännössä lienee sama, kuka taloudessa on täyttänyt lomakkeen koskien esim. lasten päivähoitoa, kouluoloja tai asumista. 5

7 2 Arviot asioiden hoidosta ja tilasta Vastaajien mielipiteitä asuinkunnastaan ja sen tarjoamista palveluista selvitettiin 66-kohtaisella kysymyssarjalla. Vuonna 2005 kysyttyjä asioita oli yksi vähemmän. Uutena asiana selvitettiin liikkumisen esteettömyyttä liikuntaesteisten, vanhusten tai lasten osalta. Muutoin kysytyt asiat ovat täysin vertailukelpoisia vuoteen Kysytyistä asioista puolet oli sellaisia, joiden tilaa vähintäänkin puolet vastaajista piti hyvänä. Vuonna 2005 tällaisia asioita oli selvästi vähemmän eli 25 kpl (39 %). Perusasiat arvoon Helsinkiläisten tyytyväisyyden aiheet ovat olleet pitkälti samoja koko 2000-luvun. Näitä ovat mm. juomaveden laatu (tyytyväisiä 92 % vuonna 2008), kirjastopalvelut (92 %), kulttuuripalvelut (88 %) ja julkinen liikenne (88 %). Aiemmin Suomessa itsestäänselvyytenä pidetty juomaveden korkea laatu pitää nyt nostaa erityisesti arvoonsa. Viime vuosina juomaveden ongelmia on ollut ainakin Nokialla ja Ylöjärvellä. Turussa juomaveden laatu on ollut ongelmana jo pitkään. Turussa veteen tyytyväisiä oli kevään 2008 kyselyssä 67 %, Helsingissä 92 %. Helsingissä hanasta saa hyvää vettä. Helsingin tilanteesta on nostettava esiin myös yleisen turvallisuustilanteen paraneminen. Vuonna 2005 asia nousi parhaiten hoidettujen asioiden top kymppiin sijalta 21. Kehitys on jatkunut positiivisesti. Nyt turvallisuus on jo sijalla 8. Aikasarja yleisen järjestyksen ja turvallisuuden kehittymisestä asukkaiden silmin on hienoa katsottavaa. Espoossa ja Tampereella yleiseen turvallisuuteen oltiin Helsinkiäkin tyytyväisempiä. Taulukko 1. Tyytyväisyys yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen vuosina Asia erittäin hyvin tai hyvin, % Yleinen järjestys ja turvallisuus Helsinkiläisistä vain joka kymmenes (9 %) oli tyytymätön julkiseen liikenteeseen. Mutta keitä tyytymättömät ovat? Asuinpaikka selittää vahvasti asiaa. Postinumeroalueista yhdistelyillä alueilla Vartiokylä- Mellunkylä, Malminkartano-Maununneva ja Suutarila-Puistola joka vii- 1 Tämä luku on julkaistu lyhempänä versiona suomeksi ja ruotsiksi tietokeskuksen Kvartti-lehdessä 4/2008 otsikolla Paluu normaaliin. Helsinkiläisten kuntapalvelujen arviointia

8 des vastaaja oli tyytymätön joukkoliikenteeseen. Yhteistä alueille on ainakin niiden reunalla olo eli pitkä keskustaetäisyys. Kuvio 2. Arviot asioiden hoidosta ja tilasta Helsingissä 2008 Juomaveden laatu Kirjastopalvelut Kulttuuripalvelut, esim. teatteri-, musiikki- ja taide Julkinen liikenne Torit ja torikauppa Asuinalueen turvallisuus Museot Yleinen järjestys ja turvallisuus Ulkoilualueet ja puistot Uimahallit Kuntoradat ja ulkoilureitit Jätehuolto Uimarannat ja maauimalat Puistojen ja viheralueiden hoito Urheilu- ja pelikentät Luonto- ja retkeilyreitit Liikenneolot jalankulkijan ja pyöräilijän kannalta Kansalais- ja työväenopistot Kierrätystoiminta, paperit, lasit, paristo Liikenneturvallisuus autoilijan kannalta Rakennetun ympäristön viihtyisyys ja kauneus Pelastustoiminta Liikenneolot autoilijan kannalta Peruskoulu Lukio Liikenneturvallisuus jalankulkijan ja pyöräilijän kannalta Sisäliikuntatilat Katujen ja teiden hoito Tiedottaminen kunnan palveluista Nuorten ammatillinen koulutus Ympäristön siisteys Lasten leikkipaikat Asuntojen, työpaikkojen ja palvelujen sijoittelu Aikuisten ammatillinen koulutus Tiedottaminen liikuntapalveluista Kunnan terveyskeskuksen lääkäripalvelut Kunnan virastojen asiakaspalvelu yleensä Sairaalapalvelut Kunnan talousasioiden hoito Luonnon suojelu Sairaankuljetus Nuorten harrastustoiminta Ilman laatu Rakennetun ympäristön valvonta Vesistöjen puhtaus Äitiys- ja lastenneuvola Liikkumisen esteettömyys Lasten päivähoito Melun torjunta Yritystoiminnan edistäminen Kunnan yhteistyö naapurikuntien kanssa Palotarkastus Kuluttajaneuvonta Kunnan omien luottamushenkilöiden toiminta Kuntalaisten vaikuttamisen mahdollisuudet Nuohous Sosiaalityö Kunnan hammaslääkäripalvelut Perheneuvola Toimeentulotuki Vuokra-asunnon saanti Vanhusten kotihoito (kotipalvelu ja kotisairaanhoito) Vanhusten asumis- ja laitoshoitopalvelut Vammaispalvelut Kunnan terveyskeskuksen vuodeosasto Pientalotontin saanti % Hyvin Ei osaa sanoa Huonosti 7

9 Paluu normaaliin Vuodesta 2005 edistystä on eniten tapahtunut kaupungin talousasioiden hoidossa (kuvio 3). Tämän taustalla on pidemmän aikavälin tapahtumia. Helsinki ajautui ahdinkoon vuonna 2002 kun se joutui kuntatalouden vakauttamiseksi tehdyn paketin maksumieheksi. Muista suurista kaupungeista samaan asemaan joutuivat Espoo ja Oulu (Helin 2003,17). Valtion toimenpiteiden Helsingin taloutta heikentänyt vaikutus oli noin 170 miljoonaa euroa (Helin 2005). Säästölinjaa jatkettiin kaksi vuotta, vuoden 2005 budjettiraameja hieman löysennettiin. Sen jälkeen Helsingin kuin koko maankin talouskehitys on ollut varsin suotuisaa. Tämä näkyy helsinkiläisten vastauksissa. Saman arvosanan kaupunkinsa talousasioiden hoidosta antoivat myös vastaajat Espoossa ja Tampereella. Taulukko 2. Kunnan talousasioiden hoito Helsingissä Asia hoidettu, % Hyvin Ei osaa Huonosti % N sanoa Edellä mainitut Helsingin säästöt näkyivät selvimmin arvioissa katujen ja teiden hoidosta. Nyt mielipiteissä on palattu lähes 2000-luvun alun tilanteeseen. Sama tulkinta asioiden ennalleen paluusta koskee monia muitakin kuvion 3 osoittamia asioita. Nuorten ammatillisen koulutuksen arvostuksen lisääntyminen liittynee ammatillisen koulutuksen suosion kasvuun. Opetushallituksen (Opetushallitus 2008) rekisterien mukaan Helsingissä yhteishaussa on hakeuduttu suoraan peruskoulusta lukioihin tai ammatilliseen koulutukseen eri vuosina seuraavasti: Lukio Ammatillinen %

10 Kuvio 3. Suurimmat positiiviset muutokset palvelujen arvioinneissa Helsingissä 2005 ja 2008, asiat erittäin hyvin tai hyvin Uimarannat ja maauimalat Urheilu- ja pelikentät Kansalais- ja työväenopistot Peruskoulu Lukio Katujen ja teiden hoito Nuorten ammatillinen koulutus Lasten leikkipaikat Kunnan talousasioiden hoito Kunnan yhteistyö naapurikuntien kanssa Muutos, % 13,3 14,0 10,9 12,8 13,0 14,5 14,3 10,8 21,9 11, % Huonompaan päin Helsingissä oli vuoden 2008 kyselyn mukaan kuusi (vuonna 2005 viisi) sellaista asiaa, joissa suurin vastausosuus tuli vaihtoehtoihin [asiat ovat] Melko huonosti tai Erittäin huonosti. Nämä olivat huonommuusjärjestyksessä: kunnan hammaslääkäripalvelut, ilman laatu, vuokra-asunnon saanti, kuntalaisten vaikuttamisen mahdollisuudet, melun torjunta sekä vesistöjen puhtaus. 9

11 Kuvio 4. Suurimmat huononnukset palvelujen arvioinneissa Helsingissä 2005 ja 2008, asiat huonosti tai erittäin huonosti Kunnan hammaslääkäripalvelut Ilman laatu Vuokra-asunnon saanti Kuntalaisten vaikuttamisen mahdollisuudet Kunnan terveyskeskuksen lääkäripalvelut Tiedottaminen kunnan palveluista Vanhusten kotihoito (kotipalvelu ja kotisairaanhoito) Vanhusten asumis- ja laitoshoitopalvelut Kunnan virastojen asiakaspalvelu yleensä Muutos, % -17,6-16,7-12,1-11,1-9,3-13,4-9,9-9,9-10, % Eniten tyytymättömyys on lisääntynyt hammaslääkäripalveluihin. Tilanne on asukkaiden mielestä heikentynyt koko 2000-luvun. Taulukko 3. Tyytyväisyys hammaslääkäripalveluihin Helsingissä Asia hoidettu, % Kunnan hammaslääkäripalvelut Hyvin Ei osaa sanoa Huonosti % N Lokakuun lopussa 2008 hoitojonossa oli noin ihmistä, kun heitä vuotta aiemmin oli hieman alle (Stakes 2008). Joillakin Helsingin alueilla hammaslääkäriin pääsee lyhyellä odotusajalla, toisilla alueilla jonotusaika on kuukausien mittainen. Yleinen havainto on, että kuntapalvelujen käyttö lisää tyytyväisyyttä palveluihin. Tämä pätee lääkäripalveluihinkin, mutta palveluja käyttäneet ovat niihin myös varsin kriittisiä. Tämä kriittisyys on lisääntynyt vuodesta Terveyskeskuksen lääkäripalveluja helsinkiläisistä oli vuoden 2008 kyselyssä käyttänyt 70 % ja hammaslääkäripalveluja 38 % vastaajista (ks. kuvio 6). 10

12 Taulukko 4. Terveyspalveluiden käyttö ja niihin tyytyväisyys Helsingissä 2008 Asia hoidettu, % Hyvin Ei osaa sanoa Käyttänyt kunnan hammaslääkäripalveluja Huonosti % N Kyllä Ei Käyttänyt terveyskeskuksen lääkäripalveluja Kyllä Ei Lisääntynyt tyytymättömyys ilman laatuun saattaa liittyä vilkkaaseen keskusteluun ilmastonmuutoksesta. Ajoneuvoliikenteen määrä on lisääntynyt Helsingissä 2000-luvulla prosentin vuosivauhtia (Liikenteen kehitys 2008, 3). Yksityisautoilun lisääntyminen näkyy ilmanlaadun huonontumisena ja liikennemelun lisääntymisenä. Tyytymättömyyden lisääntymistä palveluista tiedottamiseen voidaan Eero Warosen (2009) mukaan selittää kahdella näkökohdalla: palveluiden ulkoistamisella ja seudullistumisella. Kun ulkopuolinen yhteisö tuottaa kunnan palveluja, kaupunkilaiset eivät ehkä osaa etsiä tietoja yksityisen yrityksen verkkosivuilta tai eivät tunnista, että yrityksen omilla tunnuksillaan varustama esite sisältääkin tavanomaisen mainonnan sijasta tietoa kunnallisista palveluista. Kun palvelujen tuotanto muuttuu seudulliseksi, kaupunkilaiset eivät ainakaan alkuvaiheessa osaa etsiä palveluja koskevia tietoja seudullisten organisaatioiden verkkosivuilta tai julkaisuista. Ajan mittaan tilanne kuitenkin korjaantuu: YTV:n joukkoliikenteen reittiopas -palvelu ja pääkaupunkiseudun kirjastojen Helmet.fi -aineistonhakupalvelu kuuluvat nyt Suomen suosituimpiin verkkosivuihin. Tyytymättömyys palveluista tiedottamiseen on kaiken kaikkiaan monimutkainen asia. Mitä tietoa kuntalaiset eivät ole saaneet? Mistä he ovat etsineet tietoja, lehdistä, netistä vai tuttavilta? Onko varmaa, että he ovat etsineet juuri kunnan palveluja? Kansalaiset eivät läheskään aina tiedä, minkä palvelun tuottaa kunta, minkä valtio tai yksityinen. Kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien selvä heikkeneminen on mielenkiintoinen tulos. Siirtymä on tapahtunut ei osaa sanoa -vastaajista demokratiavajaiden ryhmään. Valitettavasti pidempää aikasarjaa aiheesta ei ole käytettävissä. Huolestuttavaa joka tapauksessa on, että lähes puolet vastaajista kokee tai tietää vaikutusmahdollisuutensa huonoiksi. Vaikutusmahdollisuutensa hyväksi koki joka viides. Osuus oli sama myös Espoossa ja Tampereella. Pia Bäcklundin (2008, 11 21) kyselyssä Kauniainen on omassa luokassaan kuntalaisten vaikuttamiskokemuksissa, sen sijaan Helsinki, Espoo ja Vantaa olivat keskenään aika lailla samoissa lukemissa. Kysymys ei kuitenkaan ole siitä, että Kauniaisissa olisi erityisen paljon vaikutta- 11

13 mismahdollisuuksia. Kyse on todennäköisesti kunnan sopivasta koosta, joka tuo asiat lähelle ja siten helposti haltuun otettaviksi. Myös väestön korkea sosioekonominen asema lisää edellytyksiä vaikuttaa. Taulukko 5. Kuntalaisten vaikuttamisen mahdollisuudet Helsingissä 2005 ja 2008 Kuntalaisten vaikuttamisen mahdollisuudet, % Huonot Ei osaa sanoa Hyvät % N ,0 32,8 20, ,9 47,8 16, Kaupunki- ja kuntapalvelututkimusten kyselyjen mukaan vuokraasunnon saanti on Helsingissä ollut lähes aina vaikeaa. Vain lamavuosi 1993 oli poikkeus. Vanhusten tilanne ei ole Helsingissä vastaajien mielestä parhaalla mahdollisella tasolla. Sosiaali- ja terveyspalveluiden ongelmista on käyty paljon kriittistä keskustelua ajanjaksolla Muutokset Kaupunki- ja kuntapalvelututkimuksen neljännesvuosisadan historiassa on 13 samoina tai vertailukelpoisina säilynyttä kysymystä koskien yleistä tyytyväisyyttä palveluihin ja olosuhteisiin kaupungissa. Niistä on muodostettu indeksi siten, että indeksin arvo 1 kuvaa kaikkein negatiivisinta suhtautumista, 3 neutraalia suhtautumista ja arvo 5 myönteisintä suhtautumista. En osaa sanoa vastaukset eivät vaikuta indeksin arvoon. Kolmen suurimman kaupungin asukkaat olivat vuonna 2008 likimain yhtä tyytyväisiä kaupungin palveluihin ja elämiseen kotikaupungissaan. 12

14 Kuvio 5. Suppean asuinkuntaindeksin (13 asiaa) kehitys Helsingissä, Espoossa ja Tampereella Indeksi 3,8 3,7 3,6 3,5 3,4 3,3 3,2 3,1 Tampere Espoo Helsinki Vastaava tarkastelu 54 asian osalta vuodelta 2008 painotettuna peruspalveluilla tuottaa hyvin samanlaisen tuloksen kuin edellinen suppeampi tarkastelu: indeksin arvo oli Helsingissä 3,45, Espoossa 3,51 ja Tampereella 3,48. Indeksin painokertoimet ovat seuraavat: Painokerroin Terveyskeskuksen lääkäripalvelut 5 Peruskoulu 5 Sairaalapalvelut 3 Hammaslääkäripalvelut 3 Lasten päivähoito 3 Kaikki muut 1 Palvelujen käyttö Eräänlaisena yhteenvetona tämän luvun sisällöstä esitetään vielä, miten helsinkiläiset ja muut kaupunki- ja kuntapalvelututkimukseen vastanneet ovat käyttäneet eräitä kunnan palveluja. Julkinen liikenne ja puistot ovat luonnollisesti kaupungeille tyypillistä julkista palvelua. Muualla maassa kunnan järjestämä terveydenhuolto on käytetympää kuin Helsingissä. Helsingissä käytetään paljon myös yksityisiä lääkäripalveluja. Helsingissä kaikkein tyypillisin tapa käyttää terveydenhuollon palveluja on käyttää julkisen ja yksityisen palveluja yhdistellen. Vuoden 2008 kyselyssä 47 % helsinkiläisistä oli käyttänyt molempia. Vuonna 2001 tämä osuus oli 35 % ja 46 % vuonna Nuohous ja palotarkastukset ovat maaseudulle tyypillisempiä kunnallisia palveluja. 13

15 Kuvio 6. Palveluita, joita vastaaja itse tai joku hänen perheenjäsenensä on käyttänyt 12 kuukauden aikana/vuoden 2008 kysely Julkinen liikenne Ulkoilualueet ja puistot Kirjastopalvelut Kunnan terveyskeskuksen lääkäripalvelut Sairaalapalvelut Kunnan hammaslääkäripalvelut Lasten leikkipaikat Kansalais- ja työväenopistot Äitiys- ja lastenneuvola Nuorten harrastustoiminta Nuohous Toimeentulotuki Palotarkastus Helsinki (N = 1612) Kaikki vastaajat (N = 6 818) % 14

16 3 Kaupungin hallinto ja talouden hoito Kunnan taloudenhoitoa, päätöksentekoa ja palveluiden hintaa sekä saatavuutta koskeva kysymyskokonaisuus on ollut mukana kaupunkija kuntapalvelututkimuksessa sen alusta lähtien eli vuodesta 1983 (liite 2). Aikaisempien tutkimuskierrosten perusteella tiedetään, että yleinen taloudellinen tilanne heijastuu julkisten palveluiden käyttöön ja arvottamiseen. Tämä koskee myös mielipidettä kunnan talousasioiden hoidosta. Lamavuonna 1993 vain 23 % helsinkiläistä piti kotikuntansa talousasioiden hoitoa hyvänä. Tulos heijasti yleistä pettymystä 1990-luvun alun Suomen talouteen. Vuonna 2005 tulos oli lähes yhtä huono, sillä vain 30 % asukkaista oli tyytyväinen Helsingin taloudenhoitoon. Talouden hoidon tason arviointiin vaikuttavat myös kuntien ajankohtaiset tilanteet. Helsingin yllättävät säästötoimet vuosina näkyvät mielipiteissä (ks. sivu 8). Kolmessa vuodessa tilanne muuttui huomattavasti keväällä 2008 helsinkiläisistä peräti 59 % oli sitä mieltä, että kaupungin taloutta on hoidettu hyvin. Arvosana on kaupunkipalvelututkimuksen historian paras. Pitkään jatkunut taloudellinen kasvu näkyi tuloksessa. Vastaava romahdus ja paluu ennätystulokseen on tapahtunut myös Espoossa, jossa kaupungin talouden hoito sai 2005 kolmasosalta hyvän arvosanan. Vuonna 2008 osuus oli 60 %. Kuvio 7. Väittämään Kunta on hoitanut talousasiansa hyvin vastaaminen Helsingissä vuosina % Samaa mieltä Ei osaa sanoa Eri mieltä Väittämään Kunta tekee yleensä oikeita päätöksiä vastasi vuonna 2005 myöntävästi 28 % helsinkiläisistä. Kolme vuotta myöhemmin tätä mieltä oli 47 % vastaajista. Tuloksen taustalla lienevät samat talouden myönteiset asiat kuin kaupungin talouden hoitoa koskevassa väittämässä. Kysymys verojen ja palvelujen suhteesta on mielenkiintoinen ja vastaajalle varmaan myös vaikea. Väittämän voidaan katsoa mittaavan yleisellä tasolla kunnan palvelutasoa. Kaikissa suurissa kaupungeissa - 15

17 Helsingissä, Espoossa ja Tampereella - 47 % vastaajista oli sitä mieltä, että he saavat liian vähän palveluja maksamillaan veroilla. Eläkeläiset olivat muita tyytymättömämpiä verojen ja palvelujen suhteeseen. Heistä kaupungissa on palveluita, joita he eivät voi syystä taikka toisesta käyttää. Edellä todettiin helsinkiläisten olevan aikaisempaa pettyneempiä vaikutusmahdollisuuksiinsa (ks. sivu 11). Keväällä 2008 joka kolmas oli samaa mieltä väittämän Kaupungin päätöksentekoa tulee saada lähemmäksi asukkaista kanssa. Vuonna 2005 osuus oli 22 %. Toiveita lähidemokratiaan siis on. Muiden väittämien osalta voidaan todeta, että mielipiteet ovat pysyneet hyvin samanlaisina koko 2000-luvun (vrt. liite 2). 16

18 4 Tyytyväisyys asumiseen Kaupunki- ja kuntapalvelututkimukseen vastanneista helsinkiläisistä asui keväällä 2008 omistusasunnossa 60 % ja vuokralla reilu kolmannes (37 %). Vuonna 2001 asuntonsa omistavia oli vähän yli puolet (51 %). Taulukko 6. Vastaajat asunnon hallintamuodon mukaan Helsingissä vuosina 2005 ja Omistusasunto 60,9 59,0 Asumisoikeus- tai osaomistus 3,2 3,3 Kunnan vuokra-asunto 12,3 14,5 Muu arava vuokra-asunto 3,7 3,1 Yksityinen vuokra-asunto 19,9 20,1 % 100,0 100,0 N Helsinkiläisten tyytyväisyys asumiseensa ja asuinympäristöönsä on varsin korkealla tasolla. Eniten tyytyväisyys on lisääntynyt katujen ja teiden hoitoon. Kyseessä on kuitenkin paluu normaaliin tilanteeseen, sillä vuoden 2005 tulos oli poikkeuksellinen. Helsinki joutui kuntatalouden vakauttamiseksi säästämään kaikilla sektoreilla. Säästöt näkyivät konkreettisimmin juuri katujen ja teiden hoidossa. Asumista häiritsevä melu ja huono ilmanlaatu ovat heikentämässä muutoin parantunutta asumistyytyväisyyttä. 17

19 Kuvio 8. Tyytyväisyys asuntoon ja asuinympäristöön Helsingissä 2008 ja 2005 Liikenneyhteydet Asunnon koko ja varusteet Puistojen ja viheralueiden laatu ja määrä Rauhallisuus ja yleinen järjestys alueella Kaupallisten palvelujen sijainti Liikenneturvallisuus Asuinalueen arvostus Asuinalueen palvelutason kokonaisuus Rakennetun ympäristön viihtyisyys ja kauneus Kaupungin/ kunnan palvelujen sijainti Melutaso Työmatkakustannukset Asumisen kustannukset Asuinalueen katujen ja teiden hoito Ilmanlaatu % Helsingissä, Espoossa ja Tampereella on omat asumistyytymättömyyden lähteensä. Helsingissä tyytymättömyyden aiheena korostuu ilmanlaatu. Espoon kaupunkirakenteen hajanaisuus näkyy selvästi tuloksista. Asumisen kustannukset ovat etenkin pääkaupunkiseudun ongelma. Julkisten ja kaupallisten palvelujen tarjonnan suhteen Helsinki on omaa luokkaansa. 18

20 Kuvio 9. Tyytymättömyyden aiheet asumisessa Helsingissä, Espoossa ja Tampereella 2008 Asuinalueen katujen ja teiden hoito Ilmanlaatu Helsinki Espoo Tampere Asumisen kustannukset Melutaso Rakennetun ympäristön viihtyisyys ja kauneus Rauhallisuus ja yleinen järjestys alueella Asuinalueen palvelutason kokonaisuus Kaupungin/ kunnan palvelujen sijainti Kaupallisten palvelujen sijainti Liikenneturvallisuus Työmatkakustannukset Puistojen ja viheralueiden laatu ja määrä Asunnon koko ja varusteet Asuinalueen arvostus Liikenneyhteydet % Asunnon kokoon ja varusteisiin tyytymättömiä oli eniten (20 %) vuokralla asuvissa. Asumisen kalleus rasittaa etenkin asumisoikeusasunnossa asuvia, joista puolet oli tyytymättömiä tilanteeseen. Asumista koskevan kysymyskokonaisuuden osioita voidaan katsoa myös vastaajan asuinpaikan mukaan. Esimerkkinä olkoon asuinalueen melutasoa kuvaava kartta. Melutaso on jossain määrin vaikeasti tulkittava asia. Se voi pitää sisällään liikennemelua, infrastruktuurin aiheuttamaa melua (esim. julkisten rakennusten ilmastointi), naapureiden aiheuttamaa metelöintiä jne. Kartta kertoo ainakin sen, että isojen väylien läheisyys selittää meluhaittoja. Myös koko kantakaupunki on meluisampi kuin kaupungin reuna-alueet. 19

21 Kartta 1. Tyytymättömyys melutasoon 2008 Suutarila Siltamäki-Puistola Pakilat Tapanila Paloheinä Malmin- Tuomarinkylä Tapanin- kartano vainio Maunun- Pukin- neva mäki Malmi Kannel- mäki Pitäjän- Lassila mäki Metsälä-Maunula Oulunkylä-Veräjämäki Pihlajamäki Konala Kivihaka Viikki Haagat Koskela Käpylä Länsi-Pasila Vallila Pikku Huopalahti Ruskea- Itä-Pasila Toukola Munkkiniemi/-vuori suo Vanha- Meilahti kaupunki Herttoniemi Sörnäinen Kulosaari Töölö Alppiharju Kallio Suurmetsä Jakomäki Kontula Puotinharju Puotila Myllypuro Roihuvuori Tammisalo Itäkeskus Tyytymätön melutasoon (asunto, asuinalue), % 9,2-21,9 (11) 22,0-33,2 (11) 33,3-50,0 (10) Vartioharju Mellunkylä Vuosaari Lauttasaari Vattuniemi Punavuori Ruoholahti Keskusta Katajanokka Kruunuhaka Kaartinkaupunki Kaivopuisto-Eira Suomenlinna Laajasalo Jollas Santahamina Asuinpaikan valinta Asuinalueen valinnan kriteereitä on kysytty samassa vertailukelpoisessa muodossa vuodesta Valmiista vaihtoehdoista (18 kpl) vastaajat ovat saaneet valita kolme tärkeimpänä pitämäänsä asiaa. Ja lähes kaikki myös merkitsivät nuo vaihtoehdot, sillä vuonna 2008 kysymykseen saatiin Helsingistä mainintaa eli keskimäärin 2,9 vastaajaa kohden. Seuraavassa on katsottu, kuinka moni vastaajista on kunkin vaihtoehdon maininnut kolmen tärkeimmän joukossa. Tulos ei ole arkikokemuksen perusteella mitenkään yllätyksellinen. Asuinpaikkaa ei juuri valita yksittäisen palvelun perusteella vaan laajemman viihtymisen ja arjen sujumisen näkökulmasta. Tulos heijastaa myös vallitsevia olosuhteita. Kantakaupungissa ja lähiöissä asuvien asuinalueen valinnan syyt ovat hyvin erilaiset. Osin kyseessä on jälkikäteisselitys sille, miksi jollekin alueelle on muutettu tai päädytty. (Liite 3). 20

22 Hyvät julkiset liikenneyhteydet ovat edelleen tärkein asuinpaikan valintaan vaikuttava tekijä. Sen merkitys on kuitenkin vähentynyt. Vastaavasti työmatkan sujuvuus on noussut vuosi vuodelta tärkeämmäksi asuinpaikan valinnan perusteeksi arvostuksissa. Mitä tämä osin ristiriitaiseksikin tulkittava tulos kertoo? Tulos ei liity henkilöauton omistamiseen eikä työmatkan tekemiseen omalla autolla. Vuoden 2008 tietojen mukaan työmatkat tehdään yhä useammin julkisilla liikennevälineillä. Omaa autoa käyttäviä on aikaisempaa vähemmän. Polkupyörällä tai jalan töihin kulkevia on yhtä paljon kuin aiemminkin. Ks. liite 4. Selitys piilee ehkä käsitteessä sujuvuus. Työmatkat koetaan sujuviksi ajattelematta erikseen juuri julkista liikennettä: vaihdot kulkuvälineestä toiseen toimivat, poikittaisliikenne Jokeri-linjoineen on uutta jne. Asuinalueen rauhallisuuden merkityksen väheneminen asuinpaikkaa valitessa on mielenkiintoinen tulos. Kertooko se siitä, että kaikki alueet ovat Helsingissä suhteellisen rauhallisia vai siitä, että Helsingin kokoisessa kaupungissa ei voi vaatiakaan maalaisidylliä. Molemmat tulkinnat saattavat olla oikeita. Ensiksi mainittu tulkinta saa tukea myös siitä, että helsinkiläiset pitivät nyt asuinaluettaan vieläkin turvallisempana kuin vuoden 2005 tutkimukseen vastanneet (ks. sivu 43). Kuvio 10. Asuinpaikan valintaan vaikuttavat tekijät Helsingissä 2008, 2005 ja 2001, % vastanneista Hyvät julkiset liikenneyhteydet Työmatkan sujuvuus 2008 (N=1606, 4604 mainintaa) 2005 (N=1909, 5594 mainintaa) 2001 (N=1414, 4009 mainintaa) Hyvät ulkoilu- ja liikuntamahdollisuudet Alueen rauhallisuus Luonnonläheisyys Hyvä asuntojen ja asumisympäristön hinta - laatusuhde Hyvät kaupalliset palvelut Perinteisen kaupunkikeskustan rakenne Hyvät terveydenhuoltopalvelut Alueen pientalovaltaisuus Hyvät kulttuuripalvelut Hyvät päivähoito- ja koulupalvelut Hyvät jalankulku- ja pyörätiet Hyvät työnsaantimahdollisuudet Hyvä katu- ja tieverkosto Hyvä yhteys lentokentälle Hyvät vanhusten palvelut Hyvät tietoliikenneyhteydet % 21

23 Muuttosuunnitelmat Asukkaiden muuttoaikeita on kysytty kutakuinkin yhtenevästi vuodesta 1993 lähtien. Kysymys on ollut muodossa Jos olette suunnitellut muuttoa tai olette muuttamassa, mistä etsitte pääasiallisesti uutta asuntoa? Se, että niin monet kertoivat harkitsevansa muuttoa, selittynee kysymyksen melko lievällä sanamuodolla. Helsinkiläisten muuttosuunnitelmat ovat joka tapauksessa yleistyneet koko 2000-luvun. Kuvio 11. Muuttoaikeet Helsingissä % Helsingissä ollaan oltu viime vuosina huolestuneita perheiden ja ns. hyvien veronmaksajien muuttamisesta naapurikuntiin. Sama huolta on ollut myös muissa pääkaupunkiseudun kunnissa ja maamme muissa suurissa kaupungeissa. Kaupunki- ja kuntapalvelututkimuksen aineisto antaa nyt viitteitä siitä, että tällaisen poismuuton aika on ohi. Lähikuntien suosio uuden asunnon sijaintipaikkana on vähentynyt muutamassa vuodessa. Taulukko 7. Muuttoaikeisten muuton kohde Helsingissä vuosina Toinen asunto Helsingistä 65,7 72,5 68,3 68,4 72,0 Naapurikunnasta 4,0 6,6 5,1 11,6 8,7 Kauempaa kaupungista 4,6 2,8 6,1 6,1 7,7 Kauempaa maaseudulta 11,7 8,6 14,0 9,0 7,3 Ulkomailta 14,0 9,5 6,6 5,0 4,4 % 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 N

24 5 Lasten päivähoito Kunnallisista palveluista lasten päivähoito on ollut kaupunki- ja kuntapalvelututkimuksessa mielenkiinnon kohteena alusta alkaen. Oheisen taulukon aikasarja sisältää melkoista päivähoidon historiaa. Espoossa on kaupungeista eniten lapsia. Helsinki ja Tampere ovat väestörakenteeltaan yhteneväisempiä. Vuosi 1997 oli ensimmäinen, jolloin yli puolet tutkimukseen osallistuneiden perheiden lapsista oli kunnallisen päivähoidon piirissä. Vuonna 2001 lapsista jo yli puolet hoidettiin yksistään kaupungin päiväkodeissa. Keväällä 2008 tämä osuus oli jo 57 prosenttia. Yksityisen päivähoidon osuus on Helsingissä ollut aina pieni. Espoossa on jo vuosia sitten tehty poliittinen päätös, että siellä suositaan yksityistä päivähoitoa (Honkonen 2005). Tampereella lasten päivähoitomuodot poikkeavat huomattavasti edellisestä tutkimuskierroksesta. Vastaajien pieni määrä saattaa selittää heilahtelut. Tutkimuksen otos oli Helsingistä ja Espoosta kaksi kertaa suurempi kuin Tampereelta (4 000/2 000). Taulukko 8. Vanhimman alle kouluikäisen lapsen päivähoidon järjestäminen Helsingissä Päivähoitopaikka Koti, vanhempi/vanhemmat hoitavat 33,1 34, ,4 32,8 29,1 26,9 Koti, joku muu hoitaa 4,2 1,7 2,8 3,3 1,6 4,4 0,8 Kaupungin päiväkoti 30,5 36,9 36,7 43,4 51,6 47,6 57,0 Kaupungin perhepäivähoito 9,7 5,8 4,9 7,8 4,3 8,4 6,0 Yksityinen päivähoito 8,4 9,2 4,2 5,7 4,3 4,0 5,4 Edellisten yhdistelmä tai muu 14,0 11,9 10,2 5,4 5,4 6,6 4,0 Yhteensä, % 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 Perheitä Vastanneista (%:lla) päivähoitoikäisiä lapsia 16,0 16,0 15,0 15,0 13,0 12,0 9,0 23

25 Taulukko 9. Päivähoitomuodot (%) Helsingissä, Espoossa ja Tampereella 2008 Päivähoitopaikka Helsinki Espoo Tampere Koti, vanhempi/vanhemmat hoitavat 26,9 29,9 45,2 Koti, joku muu hoitaa 0,8 1,6 2,9 Kaupungin päiväkoti 57,0 49,2 39,4 Kaupungin perhepäivähoito 6,0 3,2 5,8 Yksityinen päivähoito 5,4 9,0 1,0 Edellisten yhdistelmä tai muu 4,0 7,1 5,8 Yhteensä, % 100,0 100,0 100,0 Perheitä Vastanneista (%:lla) päivähoitoikäisiä lapsia 9,0 17,0 10,0 Tyytyväisyys hoitopaikkaan Jos lapsi oli hoidossa kodin ulkopuolella, seurasi lomakkeessa jatkokysymys siitä, kuinka tyytyväisiä vanhemmat ovat kaupungin ylläpitämään hoitopaikkaan yleisesti, henkilökuntaan, tiloihin yms. Vastauksista havaitaan, että itse hoitoon ollaan huomattavan tyytyväisiä, mutta hoitopaikan tilat ja varusteet, hoitoryhmien koot ja henkilökunnan määrä eivät ole niin hyvällä tolalla kuin toivottaisiin. Tilanne oli sama myös vertailukaupungeissa ja jo vuonna Viimeaikoina Helsingissä on vellonut voimakas keskustelu päiväkotien ylisuurista ryhmistä. Ahtaudesta kärsitään etenkin kantakaupungissa. (HS ). Viimeksi aihetta sohaisi MTV3:n 45 minuuttia ohjelma ( ). Kaupunki- ja kuntapalvelututkimuksen kyselyissä asia ei ole noussut mitenkään erityisesti esiin. Kuvio 12. Tyytyväisyys (arvosana erittäin hyvä tai hyvä) kaupungin päivähoitoon Helsingissä vuosian 2008 ja 2005 Hoitopaikka yleensä Henkilökunnan ammattitaito 2005 (n=134) 2008 (n=112) Kodin ja hoitopaikan yhteistyö Toiminta lasten kanssa Ilmapiiri ja turvallisuus Ryhmän koko Tilojen kunto ja varusteet Henkilökunnan riittävyys % 24

26 Kuvio 13. Tyytyväisyys (arvosana erittäin hyvä tai hyvä) kaupungin päivähoitoon Helsingissä, Espoossa ja Tampereella 2008 Hoitopaikka yleensä Henkilökunnan ammattitaito Helsinki (n=112) Espoo (n=162) Tampere (n=58) Kodin ja hoitopaikan yhteistyö Toiminta lasten kanssa Ilmapiiri ja turvallisuus Ryhmän koko Tilojen kunto ja varusteet Henkilökunnan riittävyys % Arjen ongelmia kartoittavassa kysymyksessä (lomakkeen kysymys 12) tiedusteltiin myös sitä, onko vastaajalla tai hänen perheenjäsenellään ollut vaikeuksia saada sopivaa päivähoitopaikkaa. Helsingissä päivähoitoikäisten lasten vanhemmilla ongelmia oli ollut 16 prosentilla, Espoossa ja Tampereella 20 %. 25

27 6 Kouluolot Kouluikäisten lasten vanhemmille on esitetty vaihteleva kysymyskokonaisuus lasten ja nuorten kouluoloista tutkimuksen alusta lähtien. Liitteessä 5 on yhteenveto näistä vertailukelpoisten kysymysten osalta. Luokkakokoa koskeva kysymys liitettiin mukaan vuoden 2005 kyselyyn. Ala-aste Ala-astetta käyvien lasten vanhempien mielestä Helsingin koulumaailmassa on tapahtunut selvää paranemista vuoteen 2005 verrattuna. Tilanne näyttää uusimpien tietojen mukaan hyvin samanlaiselta kuin 2000-luvun alussa. Vuosi 2005 näyttää olleen kysyttyjen asioiden suhteen poikkeus. Kouluterveydenhoito ja luokkakoot (liian isot opetusryhmät) ovat kysytyistä asioista vähiten tyydyttäviä. Kouluterveydenhuollon tila nousi uudelleen otsikoihin Jokelan (2007) ja Kauhajoen (2008) kouluampumistapausten yhteydessä. Kunnille annettiin 1990-luvun alussa itsemääräämisoikeus kouluterveydenhuollon järjestämisessä. Laman myötä monissa kunnissa kouluterveydenhuollon palveluita karsittiin. Kun talous parani, leikattuja palveluja ei palautettu lamaa edeltäneelle tasolle. Riitta Simoilan (2009) mukaan Helsingissä kouluterveydenhuollon mitoitus lukuvuotena on 565 koululaista yhtä terveydenhoitajaa kohden. Tilanne on valtakunnallista suositusta parempi. Peruskouluissa on terveyskeskuksen palkkaamana seitsemän psykiatrista sairaanhoitajaa ja 15 kokonaan koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon keskittynyttä lääkäriä. Tämän lisäksi terveysasemilta osoitetaan koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon seitsemän lääkärin vuosityöpanos. Lääkäreitä koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa on Helsingissä siis yhteensä 22. Psykologit ja koulukuraattorit ovat opetusviraston palkkaamia. Muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna Helsingin kouluterveydenhuolto on hoidettu esimerkillisesti. 26

28 Kuvio 14. Tyytyväisyys (arvosana erittäin tai melko hyvä) ala-asteen kouluoloihin Helsingissä vuosina Opetus Koulu yleensä 2008 (n=220) 2005 (n=263) 2001 (n=171) 1997 (n=245) Henkilökunta Kodin ja koulun yhteistyö Ilmapiiri ja turvallisuus Tilojen kunto ja varusteet Kouluterveydenhuolto Luokkakoko % Helsingissä ala-astetta käyvien lasten vanhemmat olivat keväällä 2008 tyytyväisimpiä lastensa kouluoloihin. Tampereella tyytyväisyys oli keväällä 2008 Helsinkiä ja Espoota vähäisempää. Kuvio 15. Tyytyväisyys ala-asteen kouluoloihin Helsingissä, Espoossa ja Tampereella 2008 Koulu yleensä Opetus Helsinki (n=220) Espoo (n=277) Tampere (n=157) Henkilökunta Kodin ja koulun yhteistyö Ilmapiiri ja turvallisuus Kouluterveydenhuolto Tilojen kunto ja varusteet Luokkakoko % 27

29 Yläaste Ala-asteen oppilaiden koulunkäyntiin ollaan jonkin verran tyytyväisempiä kuin yläasteen puolella. Toisaalta näyttää siltä, että yläasteen oppilaiden tilannetta ei enää tunneta niin hyvin pienempien koululaisten. Ei osaa sanoa vastauksiksi tulkittavien asiat eivät ole hyvin eivätkä huonosti vastausten osuudet ovat yläastetta käyvien lasten tilannetta kysyttäessä selvästi suuremmat kuin ala-asteella. Vuonna 2005 uutena asiana kysyttiin valinnaisten aineiden riittävyyttä, vuonna 2008 luokkakokoa. Helsingissä vanhemmat ovat varsin tyytyväisiä lastensa koulunkäyntiin myös yläasteella. Kuvio 16. Tyytyväisyys yläasteen kouluoloihin Helsingissä, Espoossa ja Tampereella 2008 Koulu yleensä Henkilökunta Helsinki (n=119) Espoo (n=184) Tampere (n=111) Opetus Tyytyväisyys luokkakokoon Kodin ja koulun yhteistyö Ilmapiiri ja turvallisuus Tilojen kunto ja varusteet Kouluterveydenhuolto % 28

30 7 Terveydenhoito Vuoden 2005 kunta- ja kaupunkipalvelukysely toi esiin uusia piirteitä helsinkiläisten terveyspalveluiden käytöstä julkisten ja yksityisten palveluiden käyttö yhdistellen oli lisääntynyt selvästi vuodesta Tämä terveyspalveluiden rinnakkaiskäyttö on edelleen yleistä. Taulukko 10. Avoterveydenhuollon kokonaiskäyttö Helsingissä vuosina , % Ei ole käyttänyt ko. terveyspalveluja Käynyt vain terveyskeskuksessa Käynyt vain yksityislääkärillä Käynyt molemmissa % N Rinnakkaiskäytön yleistyminen liittyy keväällä 2005 voimaan tulleeseen hoitotakuuseen. Etenkin hammashoidon jonoja on purettu kilpailuttamalla yksityisiä lääkäriasemia. Yksityinen sektori on jatkanut markkinaosuutensa kasvattamista. Muuten kunnallisten ja yksityisten lääkäripalvelujen käyttöä on tiheydeltään melko samanlaista. Vähiten terveyskeskuspalvelujen käyttäjiä oli vuoden 2008 tutkimuksen mukaan Helsingissä, Turussa ja Espoossa. Vastaavasti yksityisen puolen lääkäripalveluja haettiin eniten Espoossa ja Helsingissä. 29

31 Kuvio 17. Terveyskeskuksessa ja yksityisellä lääkäriasemalla tai yksityislääkärin vastaanotolla käyminen (kyselyä edeltäneen 12 kk) aikana Helsingissä Terveyskeskuksessa Yksityisellä lääkäriasemalla/ yksityislääkärillä % Ei kertaakaan 1-3 kertaa 4-9 kertaa Useammin Terveyskeskusten arviointia Terveyskeskuksissa käyneiltä, joita Helsingissä oli 68 % vastanneista, on kysytty viimeisimmän käynnin perusteella tyytyväisyyttä saatuun palveluun. Hoidon hyödyllisyyttä kysyttiin ensimmäisen kerran vuonna Hoitopaikkojen saavutettavuus on Helsingissä aina ollut kysyttyjen asioiden kärjessä. Keskeistä tuloksissa on, että itse hoitoprosessi saa parhaat arvosanat. Hoidon hyödyllisyys ja hoidon laatu ovat terveyskeskuksissa käyneiden arvioiden mukaan huippuluokkaa. Nämä asiat ovat myös parantuneet selvästi vuodesta Sama koskee tutkimuksen laatua ja määrää. Suurten kaupunkien välillä ei ollut merkittäviä eroja terveyskeskuspalveluja arvioitaessa. Vanhustenhoidon kehittäminen Vastaajat saivat valita valmiista vaihtoehdoista (8 kpl) kaksi tärkeintä asiaa vanhusten hoidon kehittämisessä. Asiaa kysyttiin samalla tavalla myös vuonna Kunnan järjestämällä vanhusten huollolla on vahva kansalaisten kannatus. Vanhainkotien suosio näyttäisi olevan nousussa. 30

32 Taulukko 11. Vanhusten hoidon kehittämien Helsingissä 2008 ja 2005 Vaihtoehdon esiintyminen %:lla vastaajista Kunnan ylläpitämät vanhusten palvelutalot ja vanhusten asuintalot 71,4 70,8 Kotihoidon tehostaminen kunnan toimenpitein 61,4 61,5 Vanhainkodit 16,8 11,9 Vanhusten hoito omaisten avustamina 12,8 11,1 Yksityisten ylläpitämät vanhusten palvelutalot ja vanhusten asuintalot 12,5 12,0 Kodin ja asuinympäristön esteettömyyden lisääminen 11,8 14,4 Vanhusten hoito muiden lähiympäristössä asuvien ihmisten avustamina 3,9 3,9 Muu 2,1 1,4 Mainintoja N Painotuksissa on joitakin ikäryhmittäisiä eroja. Kunnan ylläpitämät palvelutalot ja asuintalot ovat erityisesti iäkkäämpien kannattamia. Vastaavasti on luonnollista, että eläkeiän lähestyessä ei enää luoteta omaisilta mahdollisesti saatavaan apuun ja tukeen. 31

33 8 Kulttuuri- ja liikuntapalvelut Kulttuuripalvelut ovat olleet Helsingissä aina asukkaiden mielestä varsin hyvällä mallilla. Ja näinhän pääkaupungissa pitääkin olla. Vuoden 2005 kyselyssä vapaa-ajan palveluiden käyttöä kysyttiin uudella tavalla. Tuolloin haluttiin saada selville myös oman kunnan ulkopuolelta kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelujen hakeminen. Uudistuksen myötä menetettiin kuitenkin ajallinen vertailtavuus. Vuoden 2008 kyselyssä menetelmä oli sama kuin vuonna 2005, mutta kysyttyjä asioita oli vähemmän. Seuraava kuvio osoittaa, kuinka Helsinki ja Tampere ovat kulttuuripalveluiltaan itseriittoisia. Espoolaiset hakevat näitä palveluja yleisesti myös muista kunnista, pääasiassa Helsingistä. Kuvio 18. Eräissä kulttuuri- ja liikuntatilaisuuksissa käyminen (12 kk aikana) kotikunnassa ja muualla Helsingissä, Espoossa ja Tampereella 2008 HELSINKI Kirjastossa Elokuvissa Teatterissa Konsertissa Museossa Taidenäyttelyssä Uimahallissa Kuntosalilla Urheilukilpailussa katsojana ESPOO Kirjastossa Uimahallissa Museossa Elokuvissa Taidenäyttelyssä Konsertissa Kuntosalilla Urheilukilpailussa katsojana Teatterissa TAMPERE Kirjastossa Elokuvissa Teatterissa Konsertissa Museossa Uimahallissa Taidenäyttelyssä Urheilukilpailussa katsojana Kuntosalilla Kotikunassa Muussa kunnassa % 32

34 Käyntikerrat Helsinkiläisistä 80 prosenttia oli käynyt kyselyä edeltäneen 12 kk aikana kotikuntansa kirjastossa. Osuus oli samaa luokkaa myös Espoossa ja Tampereella. Kirjastossa käydään myös säännöllisesti. Liikuntapalveluista uimahallissa ja kuntosalilla käydään myös usein. Joka viides aikuisväestöön kuuluva helsinkiläinen voidaan laskea kuuluvan kulttuuriaktiiveihin eli ahkerasti teatterissa, konserteissa ja museoissa käyviin. Korkeakoulutetuissa naisissa ikäryhmässä 55 vuotta täyttäneet osuus on lähes puolet (47 %) ja nuoremmissa koulutettujen naisten ikäryhmissä kolmasosa. Kuvio 19. Kulttuuri- ja liikuntapalveluiden käyttö ja käyttökerrat Helsingissä 2008 Kirjastossa Elokuvissa Teatterissa Konsertissa Museossa Taidenäyttelyssä Uimahallissa Kuntosalilla Urheilukilpailussa katsojana % 1-3 kertaa 4-9 kertaa 10+ kertaa Vapaa-ajanpalveluiden riittävyys Seuraavassa kuviossa on katsottu, miten kysytyt vapaa-ajanpalvelut riittävät vastaajien omiin tarpeisiin. Palveluja on sopivasti osuudet on laskettu kustakin osiosta vain niistä, joilla oli kanta asiaan. Ei osaa sanoa vastukset eivät vaikuta osuuksiin. Helsinki ja Tampere ovat kulttuuri- ja liikuntapalveluiden riittävyydeltään hyvin samanlaisia. Espoossa asian suhteen on vielä parannettavaa. Vuodesta 2005 tilanne on Helsingissä parantunut ulkoilualueiden ja reittien sekä nuorisotilojen osalta. Kahviloiden, elokuvatarjonnan ja sisäliikuntatilojen kohdalla on tapahtunut heikennystä. 33

35 Kuvio 20. Vapaa-ajan palvelujen riittävyys Helsingissä, Espoossa ja Tampereella 2008 Kirjasto Museot Teatteri Helsinki Espoo Tampere Taidenäyttelyt Konsertit Elokuvat Uimahallit Ulkoilualueet ja ulkoilureitit Urheilu- ja pelikentät Kuntosalit Urheilukilpailut Ravintolat Kahvilat Muut sisäliikuntatilat Nuorisotilat % 34

36 9 Arviot kaupungin internet-sivuista Kaupunkien internet sivujen käyttöä ja tyytyväisyyttä niihin on kysytty vuodesta 2001 alkaen. Vielä vuonna 2005 kysyttiin, kuinka monella oli käytössään internetyhteys joko kotona, työ- tai opiskelupaikalla tai muualla. Tuolloin yhteys oli 86 prosentilla helsinkiläisistä. Vuonna 2008 asiaa ei enää erikseen kysytty, vaan mentiin suoraan asiaan eli kaupungin sivujen käyttöön. Helsinkiläisistä noin puolet oli käyttänyt kyselyä edeltäneen 12 kk aikana kaupungin internet-palveluja. Vertailukaupunkien nettisivut oli löydetty paremmin. Niissä sivulla kävijöiden osuus on kasvanut kolmessa vuodessa selvästi ja oli keväällä 2008 kymmenen prosenttiyksikköä suurempi kuin pääkaupungissa. Taulukko 12. Käyttänyt (%) kaupungin internet-sivuja kyselyä edeltäneen 12 kk aikana Helsingissä, Espoossa ja Tampereella vuosina Helsinki Espoo Tampere Helsingin kaupungin internet-sivujen uudistus alkoi portaittain syksyllä YK-vertailussa Helsingin sivujen sijoitus nousi uudistuksen jälkeen sijalta 33 sijalle 3 (Oravisto 2009). Se, että helsinkiläiset eivät kuitenkaan käytä yhtä paljon kaupungin sivuja kuin vertailukaupungeissa, voi johtua monesta syystä. Helsingillä on yksi erityinen ongelma sivujen löydettävyydessä: osoite Helsinki.fi kuuluu edelleen yliopistolle, jota moni luulee kaupungin nettisivuiksi. Kaupunki- ja kuntapalvelututkimuksessa tätä mahdollista sekaannusta ei ole voitu huomioida eli kyselylomakkeella ei ole täsmennetty, että tarkoitetaan Hel.fi -sivuja eikä Helsinki.fi -sivuja. Helsinki.fi -sivujen käytettävyys ja kattavuus kuntapalveluista tiedottamisessa ovat paljon huonommat kuin kaupungin omien sivujen. Toinen löydettävyysongelma liittyy jo sivulla 11 puheena olleeseen brändiseikkaan. Monilla Helsingin palveluilla on oma brändi, esimerkiksi Helmet.fi ja Reittiopas.fi. Nämä ovat seudullisia palveluja, joten niitä ei mielletä Helsingin kaupungin palveluiksi, vaikka molemmissa (kaupunginkirjastolla ja HKL:llä) Helsingillä on suuri osuus palvelun tuottamisessa. Liikelaitoksista esimerkiksi Helsingin Energia ei halua viestinnässään samaistua Helsingin kaupunkiin. Vastaavaa erillisten brändien ongelmaa ei ole muissa kaupungeissa, ainakaan yhtä suuressa määrin. 35

37 Kuinka suuri osuus nettisivujen käytöstä ja käytön helppoudesta riippuu kaupungin koosta? Helsingillä on todella paljon palveluja ja verkkosivuja, ja tiedon löytäminen massasta ei ole helppoa. Ilmeisiä puutteita on myös siinä, kuinka asiasanahaku sivuilla toimii. On todennäköistä, että suurkaupunkilaiset tuntevat ylipäätään huonommin kaupungin palveluja kuin pienemmillä paikkakunnilla. Helsingin kaupungin kotisivut arvioitiin keväällä 2008 pitkälti samanlaisiksi kuin kolme vuotta aiemmin. Tehdyt uudistukset eivät siten näy ainakaan parannuksina. Tuloksen virhelähteitä käsiteltiin edellä. Erittäin tyytyväisten osuus oli Helsingissä 8-11 % kysytystä asiasta riippuen. Eniten kaupungeilla on vielä tekemistä siinä, kuinka saada sivut paremmin vuorovaikutteisiksi asukkaiden ja viranhaltioiden välillä. Kuvio 18. Tyytyväisyys (erittäin ja melko) Helsingin kaupungit kotisivuihin vuosina Sivujen yleisilme 2001 (N=552) 2005 (N=886) 2008 (N=804) Tietojen ajantasaisuus Palvelujen laajuus Käytön helppous Yhteydenotto viranhaltijoihin sivujen kautta % Suurten kaupunkien nettisivuilla käyneet arvioivat keväällä 2008 hyvin samalla tavalla kotikaupunkiensa nettisivuja. Mainittakoon, että kaikista kaupungeista korkein tyytyväisyys kaikkiin kysyttyihin asioihin oli Ouluissa (Kaupunki- ja kuntapalvelut 2008, ). 36