Sierilän voimalaitoksen rakentamista ja käyttämistä koskeva lupahakemus, hakijana Kemijoki Oy,

Transkriptio

1 TOIMITUSINSINÖÖRI REINO KURKELALLE MUISTUTUS ASIA TAUSTAA Sierilän voimalaitoksen rakentamista ja käyttämistä koskeva lupahakemus, hakijana Kemijoki Oy, Rovaniemen ja Vanttauskosken välinen alue, jossa Sierilä sijaitsee, on Kemijoen viimeinen luonnontilassa oleva jokialue. Maisemalle omaleimaista ovat korkeat rantatörmät sekä kapeat karikkoiset virtapaikat. Asutusta on nauhamaisesti joen molemmin puolin. Alueella on elinvoimaisia kyliä, joissa on kehittyvää maa- ja metsätaloutta sekä jalostus- rakennus- ja matkailualan yrityksiä. Sierilän alueella on myös seitsemän koskialuetta, joissa harjoitetaan aktiivista virkistyskalastusta. Kemijoki Oy jätti vuoden 2005 lopussa Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon hakemuksen voimalaitoksen rakentamiseksi Sieriniemeen Oikaraisen kylälle noin 20 kilometriä Rovaniemeltä itään. Hankkeesta aiheutuisi peruuttamattomia vahinkoja alueen omaleimaiselle luontomaisemalle, eläimistölle ja kasvistolle. Lisäksi hankkeesta aiheutuisi merkittäviä haittoja vaikutusalueen elinkeinoille, kuten matkailulle, maataloudelle ja poronhoidolle. Virkistyskalastus, jäällä liikkuminen ja muu joen virkistyskäyttö vaikeutuvat. Nämä haitat eivät ole missään suhteessa niihin vähäisiin taloudellisiin hyötyihin, jotka tulisivat vaikutusalueen ja Rovaniemen kaupungin asukkaiden hyväksi. YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Voimalaitoshankkeen ympäristövaikutuksia kartoitettiin vuosina ympäristövaikutuksia koskevan lain (YVA-laki) mukaisessa arviointimenettelyssä. Yhteenveto laadituista selvityksistä ja niissä esitetyistä johtopäätöksistä julkaistiin Sierilän voimalaitoksen ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa (YVA-selostus 1999).

2 2 Maisemalliset vaikutukset Kasvillisuus ja eläimistö Sierilän suunnittelualue kuuluu Peräpohjolan vaara- ja jokiseutuun. Oman erityisen leimansa maisemakuvalle antavat niin mittavat, hienojakoiset jokisedimentit ja kerrostumat jyrkkine eroosiotörmineen kuin jokivarren asumusmaisematkin (Suunnittelukeskus Oy, Sierilän voimalaitoksen ympäristöselvitys ja toimenpidesuositukset 1999). Merkittäviä maisemaalueita ovat myös joen voimakkaat mutkat Oikaraisella ja Sieriniemessä sekä kapenevat, karikkoiset jokiosuudet Körkönkarin, Tikkasenkarin ja Tervakarin aluella (YVA-selostus, s. 23). Voimalaitospadon rakentamisen myötä jokimaisema muuttuu järvimäiseksi vesialueeksi voimalaitoksen yläpuolella. Koskipaikat, hiekkasärkät ja tulvaniityt häviävät ja jokiranta muuttuu pienipiirteiseksi. Ajan myötä hiekkatörmät kasvavat umpeen. Alkuperäisen luontomaiseman sijaan tulleet maapadot, kanavat, läjitysalueet ja voimalarakennus ovat voimakkaita elementtejä maisemassa. Körkön kulttuurimaisemasta osia jää kokonaan veden alle. (YVA-selostus, s. 24) Sierilän alueen kasvillisuus on tyypillistä pohjoisen suuren jokivarren kasvillisuutta. Vaikutusaluetta leimaavat korkeat eroosiotörmät, joiden kasvillisuuden peittävyys on alhainen (Kokko & Nuutinen, Sierilän vesivoimahanke. Kasvillisuusselvitys 1999). Arvokkaimpia elinympäristöjä ovat vanhojen jokiuomien edustalle syntyneet tulvalehdot ja nykyisen jokivarren kulttuurivaikutteiset niityt. Vaikutusalueella tavataan yhtätoista Etelä-Lapin alueella uhanalaiseksi luokiteltua putkilokasvilajia sekä kolmea alueellisesti uhanalaista tai silmälläpidettävää sammallajia. Putkilokasveista kolme ja sammalista yksi ovat samalla valtakunnallisesti silmälläpidettäviä lajeja. Sammalista korpihohtosammal kuuluu EU:n luontodirektiivin (92/43/ETY) liitteessä II lueteltuihin yhteisön tärkeinä pitämiin lajeihin. (YVA-selostus, s. 20). Voimalaitoshanke heikentää tutkimusalueella esiintyvien harvinaisten ja uhanalaisten putkilokasvien kantoja. Etelä-Lapin alueella esiintyvistä kasveista hanke vaikuttaisi eniten pitkäpääsaran ja siperianvehnän alueelliseen kantaan ja myös suikeannoidanlukon paikalliset kannat saattavat heikentyä. Sammalista huonosti tunnettu korpihohtosammal kärsii rakentamisesta eniten ja myös tulvasammalen Etelä-Lapin kanta saattaa heikentyä hankkeen toteuttamisen seurauksena. (YVA-selostus, s. 21) Linnuista tärkein ja tyypillisin laji suunnittelualueella on törmäpääsky. Koko Suomen törmäpääskykannasta Sierilän alueella arvioidaan elävän noin 4%. Lajin arvellaan taantuneen Euroopassa huomattavasti ja se on listattu ns. SPEC3-lajiksi. Alueen lintujen pesintä häiriintyisi rakentamisen aikana ja nykyisten rantatörmien rakenteen muuttuessa patovallien rakentamisen tai törmien umpeenkasvamisen seurauksena

3 3 törmäpääskyjen pesintä heikentyy ja osalla alueista estyy kokonaan. (YVA-selostus, s. 22) Voimalaitoksen suunnittelualueelta on tavattu myös harvinainen Capricornia boisduvaliana kääriäinen, joka on tuntemattomasta syystä hävinnyt aiemmilta laajoilta Etelä-Suomesta Pohjois-Pohjanmaalle ulottuvilta esiintymisaluiltaan (Välimäki & Itämies, Capricornia boisduvalianan elintavat ja esiintyminen Pohjois-Pohjanmaalla 1998). Perhoslajin ainoa tunnettu esiintymä nykyisin on Oikaraisella, josta se tulee kuolemaan sukupuuttoon voimalaitosrakentamisen ja vedennoston seurauksena (YVA-selostus, s. 22). Vesiympäristö, rantojen vyöryminen ja jääolosuhteet Voimalaitoksen rakentamisen seurauksena voimalaitoksen yläpuolisesta alueesta muodostuu patoallas. Vedennoston jälkeen kesäaikainen vesipinta on voimalan yläpuolella noin 8 metriä nykyistä korkeammalla, Tikkasenkarilla 5 metriä ja Vanttauskoskella 3 metriä korkeammalla (YVA-selostus, s. 25). Voimalan alapuolella puolestaan vedenkorkeuksien vaihtelu lisääntyy siten, että alakanavassa ja Sieriniemen mutkassa suurin vedenpinnan vuorokausivaihtelu kaksinkertaistuu nykyisestä eli 40 cm:n vaihtelu lisääntyy 80 cm:iin. Vaikutuksen ennustetaan ulottuvan vielä Rovaniemen kaupungin edustalle saakka, jossa vedenpinnan vaihtelu Lainaalla lisääntyisi n. 40% nykyisestä. (YVA-selostus, s. 26). Vedenpinnan vaihtelun lisääntymisellä on vaikutusta mm. rantojen vyörymiseen, jääolosuhteisiin, liikkumiseen ja siten joen virkistys- ja matkailukäyttöön. Vedennnoston jälkeen voimalaitoksen yläpuolisella alueella esiintyy rantaeroosiota ja vyörymisiä 5-10 v ajan, jonka jälkeen törmät kasvavat umpeen (YVA-selostus, s. 39). Umpeenkasvusta löytyy esimerkki Vanttauskosken yläpuolelta, jossa voimalaitoksen rakentamisen jälkeen kolmenkymmenen vuoden aikana avointen törmien määrä on selvästi vähentynyt. Sierilän voimalaitoksen alapuolella puolestaan rantojen suojaustarve kasvaa vähintään Olkkakoskelle saakka. (YVA-selostus, s. 39). Jääkannen peittävyyttä on arvioitu tietokonemallinnuksen avulla. Sierilän ja Olkkakosken välillä jääkansi olisi epätasaisempi, epävakaampi ja ohuempi sekä Olkkakosken sula-alue nykyistä laajempi. Jäätien käyttö Sierilän lossin kohdalla ei olisi enää mahdollista voimalan rakentamisen jälkeen. Myös Rovaniemen kaupungin kohdalla riski sulapaikkojen muodostumiseen kasvaa juoksutusten takia (YVA-selostus, s. 39). Mallin antamiin tuloksiin on kuitenkin menetelmään liittyvien virhelähteiden vuoksi suhtauduttava varauksella. Todellinen jäätilanne voi poiketa huomattavastikin mallin ennustamasta ja pahimmillaan sulaja suppopaikat voivat vaikeuttaa jäällä liikkumista merkittävästi kaupungin edustalle asti.

4 4 Kalasto ja kalastus Elinkeino- ja työllisyysvaikutukset Sierilän voimalaitoksen suunnittelualue on elinympäristöltään luonnontilaista Kemijokea, jossa sijaitsee useita virtavesikalojen elinympäristöiksi soveltuvia niva- ja koskialueita, mm. Olkkakoski, Körkönkari, Tikkasenkari ja Tervakari (Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, lausunto 1999). Kalastus Kemijoella on kotitarve- ja virkistyskalastusta. Kalastajien määrä on lisääntynyt Sierilän alueella viimeisen vuosikymmenen aikana huomattavasti ja v Sierilän suunnittelualueella arvioitiin kalastaneen vähintään 800 henkeä (Leskinen, Kalastus ja kalansaalis Kemijoessa välillä Oikarainen-Vanttauskoski 1997). Alueen kokonaissaaliista lähes puolet saatiin koskialueilta ja harjussaaliista peräti 80% (YVA-selostus, s ). Voimalaitoksen rakentamisen myötä perhokalastus patoaltaan yläpuolisella alueella käy mahdottomaksi ja kalastus muuttuu vetouistelun ja seisovien pyydysten suuntaan (Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, lausunto 1999). Körkönkari, Tikkasenkari ja Tervakari jäävät veden alle ja ainoaksi koskikalastuspaikaksi jää Olkkakoski. Voimalaitos katkaisee myös veneilyreitin ylä- ja alapuolen välillä. Kalastoon hanke vaikuttaa epäedullisesti siten, että ruoppaukset ja perkkaukset lisäävät veden samennusta ja pohjan liettymistä sekä karkottavat kalaston samennusalueelta. Voimalaitospato estää kalojen liikkumisen eri alueiden välillä, jolloin harjus häviää tai vähenee merkittävästi voimalan yläpuolella. Vaellussiikakanta heikkenee ja muut siikamuodot runsastuvat. (YVA-selostus, s ). Suunnittelualueella sijaitsee yhteensä viiden maatilan alueita, joilla asuu yhteensä 19 henkeä. Veden alle jääviä viljelyskäytössä olevia peltoja maatiloilla on 32 hehtaaria ja yksi tila joutuisi lopettamaan toimintansa, koska kaikki rakennukset ja pellot sijaitsevat veden alle jäävillä alueilla (YVA-selostus, s. 44). Poronhoidon kannalta tärkeitä kangasmaita, joille sijoittuvat porojen talvilaitumet, jää veden alle Vanttaus-paliskunnassa 105 ha ja Narkauksen paliskunnassa 6 ha. Voimalaitoshankkeen vaikutuksia matkailuelinkeinon kannalta ei ole riittävästi selvitetty. Rovaniemen seudun matkailun kannalta Kemijoki on keskeinen elementti ja vesistön talvikäyttöön liittyvien aktiviteettien, kuten moottorikelkkailun, säilymisen ja kehittämisen kannalta on tärkeää, että jääolosuhteiden turvallisuus voidaan taata. Sesonkivaihtelun tasaamisen kannalta oleellista on kesämatkailun kehittäminen, jonka raaka-aineina ovat luonto, keskiyön aurinko ja ympäröivät vesistöt (Rovaniemen matkailustrategia 2006 luonnos, s. 78). Perhokalastus ja jokiveneily Vanttauskosken ja Rovaniemen välisellä alueella ovat

5 5 potentiaalisia tulevaisuuden kesäaktiviteetteja, joiden hyödyntämisen Sierilän voimalaitoshankkeen toteutuminen tekee mahdottomaksi. Välitön matkailutulo Rovaniemen seudulla vuonna 2004 oli 120 miljoonaa euroa ja välilliset vaikutukset huomioiden kokonaistulon arvioidaan olleen milj. euroa (Rovaniemen matkailustrategia 2006, s. 37). Vuoteen 2016 mennessä kokonaismatkailutulon odotetaan kasvavan 474 milj. euroon ja työllisyysvaikutuksen olevan 1000 uutta työpaikkaa (Rovaniemen matkailustrategia 2006 luonnos, s. 96). Pelkästään yhden prosentin matkailutulon menetys tietäisi vuodessa n. 1,4-1,8 milj. euron tappiota Rovaniemen seudulle. Työllisyysvaikutus, jolla voimalaitoksen rakentamista on osaltaan perusteltu, on vaikutusalueella tai laajemmin Rovaniemen seudulla mahdollisesti jopa negatiivinen. Rakentamisvaiheen työllistävä vaikutus olisi 3-4 vuoden aikana yhteensä 920 henkilötyövuotta, josta Rovaniemen seudulle arvioidaan kohdistuvan alle puolet. Neljä henkeä työllistävän maatilan lakkauttaminen merkitsee jo kolmen-neljän sukupolven aikana yhtä suurta negatiivista vaikutusta työllisyyteen. Lisäksi kesämatkailun edellytysten heikkeneminen voi merkitä edelleen kymmenien-satojen pysyvien työpaikkojen menetystä alueella. Sierilän voimalaitoksen seurauksena sen sijaan ei synny pysyviä työpaikkoja Rovaniemen alueelle rakentamisen jälkeen (YVA-selostus, s. 45). HANKKEEN MERKITYS SUOMEN ENERGIAHUOLLON KANNALTA Sierilän voimalaitoksessa tuotettava vuotuinen energiamäärä 120 GWh vastaa alle prosenttia koko maassa tällä hetkellä vesivoimalla tuotetusta sähköenergiasta (n. 13 TWh/vuosi). Vastaavasti rakenteilla olevan Olkiluoto 3:n tuottama vuotuinen energiamäärä 13 TWh vastaa yli sadan Sierilän voimalaitoksen kokoisen laitoksen energian tuotantoa. Kaikki energian tuotantomuodot huomioiden kokonaisenergiatuotantoon 84,9 TWh (vuonna 2005) Sierilän voimalaitoksen tuottama energia merkitsee vain 0,1 % lisäystä. Sierilän voimalaitoksen rakentamisella ei ole merkittävää vaikutusta Suomen energiahuollon kannalta. Kansallisen energia- ja ilmastostrategian tavoitteista huolimatta on todettava, ettei jatkuvasti kasvavaa energian kysyntää kyetä merkittävästi tyydyttämään vesivoiman lisärakentamisella, jolla saavutetaan hakijan mukaan maksimissaan 260 GWh (0,3 %) vuotuinen lisäys kokonaisenergiantuotantoon. TALOUDELLISET HYÖDYT JA HAITAT Hankkeen energiataloudelliseksi vuosituotoksi hakija on arvioinut 4,4 milj. euroa perustuen vuosien hydrologiaan ja vuoden 2010 tilannetta kuvaavaan sähkön SPOT-hintaennusteeseen. Vuosituotto jakautuu vesivoimaosakkeiden suhteessa ja suurimman vesivoimaosakkeiden omistajan Fortum Oyj:n (63,79%

6 6 vesivoimaosakkeista, Kemijoki Oy vuosikertomus 2005) arvioitu osuus olisi 2,8 milj. euroa. Rovaniemen seudun energiayhtiöiden, Rovaniemen Energia Oy:n ja Rovakaira Oy:n osuudet ovat 1,04% ja 1,64% eli euroa ja euroa eli vaikutusalueelle tuotoista jää vain marginaalinen osuus. Kiinteistöveroksi on arvioitu euroa/vuosi, mutta summa voi laskea veropoliittisten päätösten seurauksena, jos vesivoimalla päästökaupan seurauksena saavutettavien windfall-voittojen verotus päätetään toteuttaa muilla keinoin. Hakija on esittänyt hankkeen aiheuttamista vahingoista, haitoista ja muista edunmenetyksistä arvion 7,4 milj. euroa. Summa ei sisällä arvioita matkailuelinkeinolle aiheutuvista vahingoista heikentyneen jäätilanteen, perhokalastus- ja jokiveneilyaktiviteettien menetyksen, maisema-arvojen pilaantumisen ja muun joen moninaiskäytön vaikeutumisen myötä. Pelkästään kolmen prosentin matkailutulon menetys merkitsisi vuositasolla 4,2 5,5 milj. euron tappiota eli enemmän kuin hankkeesta odotettu tuotto. Myös hankkeen edellytyksenä olevan Oikaraisen sillan rakennuskustannukset 4,1 milj. euroa tulee kokonaisuudessaan sisällyttää laskelmaan. LOPUKSI Toteutuessaan Sierilän voimalaitoshankkeella on peruuttamattomia vaikutuksia ympäröivien alueiden ainutlaatuiseen luontomaisemaan, eläimistöön ja kasvistoon. Säännöstelyn mukanaan tuoman vedenpinnan vaihtelun lisääntymisen myötä jäätilanne heikentyisi ja joen virkistyskäyttömahdollisuudet vaarantuisivat aina Rovaniemen kaupungin edustalle asti. Virkistyskalastusmahdollisuudet heikkenisivät merkittävästi tärkeimpien voimalaitoksen yläpuolisten koskialueiden jouduttua veden alle. Lisäksi vesiliikenneyhteys Vanttauskoskelta Rovaniemelle katkeaisi vaikeuttaen Kemijoen hyödyntämistä matkailukäytössä nyt ja tulevaisuudessa. Sierilän voimalaitoshankkeesta koituvat hyödyt tulevat pääosin muille kuin vaikutusalueen asukkaille. Haitat sen sijaan kohdistuvat yksinomaan vaikutusalueelle. Tämä on otettava huomioon hankkeen haitallisuutta ja haitoista aiheutuvia korvauksia määritettäessä. Hankkeesta aiheutuvien haittojen arvioiminen pelkästään taloudellisin perustein ei ole riittävää, koska luonto-, maisema- ja muita ympäristöhaitat ovat rahassa mittaamattomia. Hankkeen aiheuttamat haitat Rovaniemen seudun elinkeinoille, erityisesti matkailulle, tulee selvittää nykyistä tarkemmin ja arvio näistä haitoista sisällyttää vertailulaskelmiin. Edellä esitetyn perusteella vaadimme, että Sierilän voimalaitoksen rakentamiselle ei saa myöntää lupaa vesilain 2 luvun 5 :n perusteella, sillä hankkeesta aiheutuisi huomattavia vahingollisia muutoksia ympäristön luonnonsuhteissa ja

7 7 vesiluonnossa sekä sen toiminnassa ja hanke huonontaisi suuresti paikkakunnan asutus- ja elinkeino-oloja. Vaikka vastoin käsitystämme vesilain 2 luvun 5 :n soveltamisen edellytysten ei katsottaisi täyttyvän, rakentamisesta johtuva vahinko ja haitta luontoympäristölle, vesiluonnolle, kulttuurimaisemalle, elinkeinoille ja asutusoloille verrattuna hankkeesta saataviin hyötyihin on niin suuri, etteivät vesilain 2 luvun 6 :n edellytykset luvan myöntämiselle täyty. Rovaniemellä [ allekirjoitukset 11 kpl ]