Työryhmä 1. Miten päästä alkuun?
|
|
- Amanda Majanlahti
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Toipumisorientaatio: ideasta paradigmaksi Ke klo Tipotien sosiaali- ja terveysasema, Tipotie 4, Tampere TYÖRYHMÄT: 1. Miten päästä alkuun? Isäntänä Markku Kärmeniemi 2. Mitä edellyttää konkreettisesti työntekijöiltä? Emäntänä Minna Laitila 3. Materiaali ja työkalut, mitä on ja mitä tarvitaan? Emäntänä Anna Anttinen 4. Osallisuutta ja toipumista Emäntänä Eija Stengård Työryhmä 1. Miten päästä alkuun? Toipumisorientaatioon perustuvan kehittämistyön ensimmäisenä askeleena nähtiin ARVOKESKUSTELU, jossa toimijat voivat tarkastella arvojaan sekä miettiä niiden suhdetta toipumisorientaation pääperiaatteisiin. Merkittävänä tarpeena toipumisorientaation jalkautumiselle nähtiin TIETO asiasta. Yksittäisenä haasteena nähtiin suomenkielisen materiaalin puute. Lisäksi esiin nostettiin koulutuspakettien laatiminen, yhteiset workshopit sekä benchmarkkaus. 1
2 Työryhmä 1. Miten päästä alkuun? Toipumisorientaation ympärillä on tällä hetkellä aktiivista toimintaa eri puolilla Suomea. Mielestämme tässä yhteydessä on tärkeää miettiä MÄÄRITTELY sille, mitä toiminnassa pitää olla, että sitä voi kutsua toipumisorientaation mukaiseksi. Määrittelyn avulla toimintaan saadaan yhdenmukaisuutta sekä vältetään vapaamatkustajia. Valtakunnallisen toipumisorientaatiotyöskentelyn koordinoimisen suhteen keskeiseksi kysymykseksemme nousi, miten VERKOSTOITUA? Verkostomaista työskentelyä pidettiin hyvänä vaihtoehtona jatkotyöskentelyn toteuttamiseksi. Keinoina esiin nousivat erilaiset fyysiset tapaamiset, kotisivut, sosiaalinen media sekä Innokylä. Työryhmä 1. Miten päästä alkuun? Lisäksi esille nousi esitys, että Suomeen perustetaan RECOVERY YHDISTYS, joka organisaationa koordinoisi kehittämistä sekä edistäisi yleisesti toipumisorientaation kehittymistä PARADIGMAKSI. Yhdistys voisi keskitetysti hoitaa myös toipumisorientaatioon liittyvää TIEDOTUSTA JA MARKKINOINTIA. OPPILAITOSYHTEISTYÖ nähtiin erittäin tärkeänä osana toipumisorientaation eteenpäin viemistä. Ryhmässämme nousi esille lukuisia käytännön esimerkkejä yhteistyöstä, mutta vaikutelmaksi jäi, että yhteistyö oli hyvinkin monenkirjavaa. Lisäksi työpajamme yksimielisenä toiveena esitettiin, että aiheeseen liittyvistä SEMINAAREISTA tulisi VAKIOKÄYTÄNTÖ. 2
3 Työryhmä 2. Mitä edellyttää konkreettisesti työntekijöiltä? Koulutusta: perus- ja täydennyskoulutuksen merkitys vaikuttaa asenteisiin menetelmäosaamisen koulutus motivoivan haastattelun käyttöön ottaminen hyvä perehdyttäminen Hyvä johtaminen ja yhteinen sitoutuminen toipumisorientaatioon strategian kehittäminen ja tuntemus johdon mukana oleminen omien ja organisaation arvojen sopusointu, arvojen aukaiseminen päätöksenteon nopea jalkauttaminen kevyempi organisaatio vs. byrokratia ja hierarkkisuus rohkeus kokeilla ja epäonnistua työyhteisönä Työtapoja haasteita ja mahdollisuuksia työntekijälle avoimuus uudelle, vaarana kaavoihin kangistuminen tunnistetaan pelko, muutoksen pelko Työryhmä 2. Mitä edellyttää konkreettisesti työntekijöiltä? vastuun antaminen asiakkaalle, ei oteta häneltä vastuuta ja valtaa pois tavoitteet ja ratkaisut lähtevät asiakkaasta itsestään ja hänen tarpeistaan rohkeus tehdä itsensä tarpeettomaksi valta-aseman tunnistaminen ja työskentely asian kanssa luottamuksellinen ilmapiiri aito kiinnostus, motivaation ja kiinnostuksen säilyttäminen rohkeus, rehellisyys, avoimuus työntekijän oma tausta toipumisprosessin pitkäkestoisuuden kestämistä epävarmuuden sietäminen näkökulmien vaihtaminen yhteistyö ja kumppanuus asiakkaan kanssa ihmisen erilaisuuden ymmärtäminen 3
4 Työryhmä 2. Mitä edellyttää konkreettisesti työntekijöiltä? Keinoja kaikkien pitäisi pystyä puhumaan ihmistä kuntoutujan oman motivaation tukeminen joustavuus työskentelyssä asiakkaan oikeus tulla kuulluksi annetaan riittävästi aikaa, vältetään mitätöintiä vuorovaikutuksellista osaamista kokemusasiantuntijuuden hyödyntäminen omaisten kokemusten, tiedon ja taidon käyttö oleellinen tieto yhteisen työskentelyn pohjaksi - minkälaista tietoa asiakkaasta / tilanteesta tarvitaan puhutaanko asiakkaasta ilman hänen läsnäoloaan Haaveiden ja toivon virittelyä positiivisen näkökulman havainnointi optimismi, toivon luominen nähdä ihminen sairauden takana, yksilöllisyys ja asiakaslähtöisyys, pois sairauslähtöisyydestä Työryhmä 3. Materiaali ja työkalut, mitä on ja mitä tarvitaan? Viitekehys, lähestymistapa ei niinkään interventio, toimenpide, ei myöskään suorittamista eikä lineaarinen prosessi, jolla selkeä alku ja loppu. Toipuminen on elämänpituinen prosessi, joka sisältää askelia eteen ja taakse, ylös ja alas, erilaisia valintoja (osa oikeita ja osa vääriä ). Perinteisesti on ajateltu mielenterveyspalvelujen ja hoidon sekä kuntoutuksen pohjautuvan ajatukselle, että ammattilaiset saavat aikaan muutosta ihmisen tilanteessa erilaisten hoitometodien avulla. Toipumisorientaatiossa ajatellaan, että ihminen toipuu ammattilaisten avulla, mutta myös ammattilaisista, hoidosta ja kuntoutuksesta huolimatta. Toipumisorientaatiossa on paljon tuttua ja se herättää usein toteamuksia, että noinhan meillä juuri toimitaan, noin juuri ajattelen. Kuitenkin tarkempi tarkastelu voi osoittaa, että toimimme monissa asioissa ammatillisuuden ja asiantuntijuuden taakse menemällä, hyvää tarkoittaen, paremmin tietäen, asiakasta suojellen, totuttuja tapoja noudattaen ehkä toipumista vastaankin tai ainakin sitä hidastaen. 4
5 Työryhmä 3. Materiaali ja työkalut, mitä on ja mitä tarvitaan? Jotta ei oltaisi vain abstraktilla viitekehys-, orientaatiotasolla tarvitaan myös välineitä, työkaluja, materiaalia. Tämän työryhmän tehtävänä on kerätä yhteen mitä jo on olemassa? Ja mitä tarvitaan? Näitä voi miettiä: toiminnan tasolla toipumisen arvioinnin tasolla rakenteiden tasolla ammattilaisille ja asiakkaille yhteisiä > yhteinen ymmärrys omaiset, päättäjät jne. > yhteinen ymmärrys Työryhmä 3. Materiaali ja työkalut, mitä on ja mitä tarvitaan? Kokemusasiantuntijatoiminta Kuntoutujan toipumisprosessin kannalta erityisen tärkeä asema on vertaistuella ja kokemusasiantuntijatoiminnalla, koska niiden kautta voivat todentua monet osallisuuden muodot Kuntoutussuunnitelmat / palvelusuunnitelmat toipumisorientaa o tulee näkyä Hoitosuunnitelmissa siirryttävä vajavuuksien arvioinnista vahvuuksiin ja voimavaroihin Koko henkilökunnalle koulutusta voimavarasuuntautuneeseen ajatteluun Lähtökohtana on oletus, että kriisiin joutunut ihminen toipuu Uusi hoitokulttuuri ja toipumisen kieli Jokaiselle potilaalle tehtävä oma hyvinvointi- ja toipumissuunnitelma Asiakaspalau eet / palautejärjestelmä toipumisorientaa on tulee näkyä läpinäkyvyys, systeemit palautteiden keruuseen Toimintakyvyn arviointi / Arviointimenetelmät / Vaikuttavuuden arviointi Mitä menetelmiä, työkaluja on? Esim. Tulostähti, mt-tähti, recovery Treen kaupungin lipsy? 5
6 Työryhmä 3. Materiaali ja työkalut, mitä on ja mitä tarvitaan? Esimerkki kansainvälisestä hyvistä käytännöistä: Aarhusin kunnassa kehitetyt arvot, joita käytetään käytännön työkaluina yksilön toipumisen tukena ja palvelujen arvioinnin välineinä toivo omannäköinen elämä osallisuus itsemääräämisoikeus Toimenpiteitä Esille kuntoutussuunnitelmiin (kuten omat haaveet ja tavoitteet) Henkilökunnalle ja asiakkaille yhteisiä koulutuksia Keskusteluja ja työpajoja Asiakkailta toimintaohjeita henkilökunnalle Kokemusasiantuntija tuomaan toivoa, kouluttamaan, toimimaan tulkkeina jne. Tietoa ja palveluohjausta Toipumisorientaation periaatteet ks. esim. läheisten ja omaisten mukaan ottaminen toivon ylläpitämiseen kokemusasiantuntijat toivon tuojina ja ylläpitäjinä Lähtökohta palvelujärjestelmässä, rakenteissa (esim. asumispalveluissa) Suhde markkinalähtöisyyteen: tilaajalla pitää olla hyvin vahva substanssiosaaminen Koulutuksessa tulee olla recovery-viitekehys Matkasaarnaajia tarvitaan esim. kunnissa on kiinnostusta. Sitä kautta voidaan sitoutua. Sisältää yhteiskunnallista vaikuttamista, asenteisiin vaikuttamista ja stigman vähentämistä Asema yhteiskunnassa on keskeinen, vahvistaa mahdollisuuksia osallistua Kielen käyttö: tapa, jolla keskustellaan asiakkaiden kanssa on oleellista. Yleisinhimillinen tapa keskustella, kuulluksi tuleminen keskeistä, ihmisen omista tarpeista lähtevää. Otetaan todesta, yhdessä mietitään mitä tehdään. Tavoitteet asetetaan ihmisen näkökulmasta, ei henkilökunnan. 6
7 Potilaan mukaan ottaminen kaikilla tasoilla: hoitoon ja kuntoutukseen liittyvä päätöksenteko; aidosti kuunnellaan, potilaan tavoitteet tärkeitä. Potilas kokee elämänsä mielekkäänä. Mitä elämältä haluat, mitä unelmia sinulla on? Mikä kaikki on mahdollista sairaudesta riippumatta. Diagnoosi ei saa ohjata elämää. Taloudellisten mahdollisuuksien turvaaminen. Diagnoosi ei saisi poissulkea mahdollisuuksia. Diagnoosin tulisi olla potilaalle ja hänen läheisensä ymmärrettävissä. Tiedon saaminen on tärkeää. Toivon ylläpitäminen on ammattilaisten tärkeä tehtävä. Tuettu päätöksenteko: pystyykö potilas itse pitämään puoliaan vai tarvitaanko siinä tukea (esim. asumispalvelujen valinta). Matkaoppaana toimiminen. Valinnanvapaus: tiettyihin valintoihin voidaan ohjata Koskee meitä kaikkia (esim. palveluvaaka, jossa kuvataan palveluja) Henkilöstön koulutus: kaikille recovery-koulutus Elämässä eteneminen, muutoksen tavoittelu: pitäisi sisältää myös tilanteen hyväksyminen kokonaisvaltainen. Jos ei pysty ajattelemaan omaa elämäänsä recovery-näkökulmasta, tämäkin pitää hyväksyä. Recovery ei saisi olla suorittamista: voi olla tarjous josta saa kieltäytyä. Aina ei ole unelmia. Koko ajan ei tarvitse kehittää itseään, hyvän ihmisen tavoite on aika kova (tavoitteiden päivittäminen 3 kk:n välein) Olennaisena osana recoveryyn kuuluu toipumisen näkökulman hyväksyminen omassa elämässä ensin. 7
8 Työntekijällä on oltava kuudes aisti että ymmärtää toipumisen eri vaiheet, oikea hetki ja oikea paikka Kilpailuttamisen ja byrokratian purkaminen: matalankynnyksen paikat, ei lähetteitä, yhden oven periaate. Ei pompotella asiakkaita. Kuntoutujasta palvelujen asiakkaaksi Asiakkaan kuuntelu eli tarinointi, jonka pohjalta ammattilaiset voivat tarjota eri palveluja yksilöllisesti. Hoitopolkuputket eivät käy kaikille. Asiakkaan kanssa samalla tasolla toimiminen: itsetunnon vahvistaminen, positiivinen palaute Miten potilas voi vaikuttaa omaan hoitosuunnitelmaansa, silloin kun on huonokuntoinen. Työntekijät ja kuntoutujat ovat tietyissä rooleissa, joskus on hyvä lähteä pois tutuista ympyröistä kuuntelu voi onnistua paremmin kun ei olla kummankaan maaperällä (esim. luonto) Tärkeää, mitä termiä käytetään asiakkaasta / kuntoutujasta. Voiko ihminen olla vuodesta toiseen kuntoutuja? Käytetään mieluummin nimiä silloin kun se on mahdollista. Yhteisöllisyys on kantava voima, johonkin kuuluminen. Kokemusasiantuntijuus, vertaisohjaaminen: osallistujien palaute on, että laitetaan hyvä kiertoon. Ota vastaan, mitä asiakas antaa Työntekijän oltava asiakkaan asianajaja (palveluohjaus on oltava osa toipu Usko itse tekemiseen 8
Toipumisorientaatio Anna Anttinen, Heini Laukkanen & Suvi Nousiainen
Toipumisorientaatio www.muotiala.fi Määritelmä Toipumisorientaation tavoitteena on tukea ihmistä rakentamaan ja ylläpitämään merkityksellistä ja tyydyttävää elämää ja identiteettiä huolimatta siitä onko
LisätiedotPOTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA Potilaan ja asiakkaan aktiivinen osallistuminen
POTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA 2017 2021 Potilaan ja asiakkaan aktiivinen osallistuminen Tavoitteet vuoteen 2021 mennessä Potilas- ja asiakasturvallisuus näkyy rakenteissa ja käytännön toiminnassa.
LisätiedotVapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?
Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Järjestötyöpaja I, 18.8.2015 Jouni Puumalainen ja Päivi Rissanen, MTKL Puumalainen, Rissanen 2015 1 Osatutkimuksen tavoitteet
LisätiedotAnna äänesi kuulua sote-kansalaisjärjestöjen keskustelutilaisuus
Anna äänesi kuulua sote-kansalaisjärjestöjen keskustelutilaisuus Valvira Hanna Ahonen, sosiaalineuvos Risto Heikkinen, ylilääkäri Valvira.fi, @ValviraViestii Valvira valvoo valtakunnallisesti jokaisen
LisätiedotNUORISOPSYKIATRIAN OSASTO M O N I A M M A T I L L I S E N H O I T A M I S E N P Ä Ä P E R I A A T T E E T
NUORISOPSYKIATRIAN OSASTO M O N I A M M A T I L L I S E N H O I T A M I S E N P Ä Ä P E R I A A T T E E T HOITAMISEN PÄÄPERIAATTEET Hoitotyö Tiedot & taidot Dialogi Kohtaamiset Turvallisuus Arvot Eettisyys
LisätiedotYHTEISTYÖLLÄ JA ASIAKASLÄHTÖISYYDELLÄ PAREMPIA PALVELUJA
YHTEISTYÖLLÄ JA ASIAKASLÄHTÖISYYDELLÄ PAREMPIA PALVELUJA LAURI KUOSMANEN, DOSENTTI, YHTEISTYÖKOORDINAATTORI HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI, HYKS PSYKIATRIA JA VANTAAN KAUPUNKI KIITOS! TILANNE
LisätiedotSosiaalisen toimintakyvyn turvaaminen akuuttihoidossa
Sosiaalisen toimintakyvyn turvaaminen akuuttihoidossa päivystystilanteen haasteet ja mahdollisuudet sosiaalisen kuntoutuksen näkökulmasta Järvenpään SOSKU-hankkeen seminaari 7.11.2017 Outi Hietala, erikoistutkija-kehittäjä
LisätiedotVapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus päihde - ja mielenterveysjärjestöissä. Päivi Rissanen Helsinki
Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus päihde - ja mielenterveysjärjestöissä Päivi Rissanen 4.4.2017 Helsinki Vapaaehtoisuuteen, vertaisuuteen ja kokemusasiantuntijuuteen liittyvät toimintamuodot
LisätiedotAmmattilaisten ja kokemustoimijoiden toteuttama yhteiskehittäminen ja sen haasteet
Ammattilaisten ja kokemustoimijoiden toteuttama yhteiskehittäminen ja sen haasteet Kokemusasiantuntijuus-seminaari Kokemusasiantuntijatoiminnan kehittäminen ja juurruttaminen osaksi kuntien ja organisaatioiden
LisätiedotKohtaamispaikkapäivät. Paikallisen järjestötoiminnan mahdollisuus ITUSPY asiakaslähtöinen mielenterveystyön kehittäjä
Kohtaamispaikkapäivät 9.5.2019 Paikallisen järjestötoiminnan mahdollisuus ITUSPY asiakaslähtöinen mielenterveystyön kehittäjä Paikallinen järjestötoimija Yhdistyspohjainen toimija Voittoa tavoittelematon,
LisätiedotKokemustieto päätöksenteossa asiantuntijana kehittäjäkumppani
Kokemustieto päätöksenteossa asiantuntijana kehittäjäkumppani Susanna Mutanen, projektityöntekijä KSSHP Asiakkaat- ja sote: Mitä merkitsee osallisuus ja valinnanvapaus? Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon
LisätiedotHyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014
Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Eija Stengård, johtava psykologi Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tampereen kaupunki Omaisten
LisätiedotPPMM-projekti PARHAITA PALOJA toimintaa ja tuloksia Varsinais-Suomen hankkeista,
PPMM-projekti PARHAITA PALOJA toimintaa ja tuloksia Varsinais-Suomen hankkeista, 20.4.2017 Turun kaupunki Hyvinvointitoimiala Asiakaslähtöistä palvelua Ammattilaisten osallisuuden edistäminen - Hyviä kokemuksia
LisätiedotYHTEISKEHITTÄMISPÄIVÄ ASIAKKAAN VAIKUTTAMINEN OMIIN PALVELUIHIN ASIAKASPROSESSISSA
YHTEISKEHITTÄMISPÄIVÄ 26.03.2018 ASIAKKAAN VAIKUTTAMINEN OMIIN PALVELUIHIN ASIAKASPROSESSISSA KOKEMUKSIA ASIAKASSUUNNITELMAN TEOSTA POSITIIVISTA Hyviä kokemuksia, yksilöllinen kohtaaminen tärkeää. Pystyy
LisätiedotKotona kokonainen elämä/ Etelä-Kymenlaakso Asiakasosallisuus
Helsinki 24.10.2014 Etelä-Suomen KASTE Kotona kokonainen elämä/ Etelä-Kymenlaakso Asiakasosallisuus Sara Haimi-Liikkanen ( EKL) Asiakasosallisuuden kehittäminen Suunnittelu ja toteutus limittyvät Osallistetaan
LisätiedotHaastavat ryhmät vapaaehtoistyössä Nuoret aikuiset päihdekuntoutujat. YAD Youth Against Drugs ry / EXP2 -hanke
Haastavat ryhmät vapaaehtoistyössä Nuoret aikuiset päihdekuntoutujat YAD Youth Against Drugs ry / EXP2 -hanke YAD Youth Against Drugs ry on nuorten vapaaehtoistoimintaan perustuva ehkäisevän huumetyön
LisätiedotTUTKIJAN NÄKÖKULMAA VERTAISUUDESTA. Seinäjoki Päivi Rissanen Terveystieteiden jatko-opiskelija
TUTKIJAN NÄKÖKULMAA VERTAISUUDESTA Seinäjoki 14.11. Terveystieteiden jatko-opiskelija TOIMINTAMUODOT 2 PALKKA /PALKKIO PERUSTA OMA- KOHTAINEN KOKEMUS Kokemusasiantuntijatoiminta Vertaistuki Ammatillinen
LisätiedotSenioriKasteen väliarviointi 06/ koonti ja esittely Ohjausryhmä
Keski-Pohjanmaa / Kainuu / Oulunkaari / Lappi SenioriKasteen väliarviointi 06/2015 - koonti ja esittely Ohjausryhmä 4.11.2015 Liisa Ahonen Arviointiprosessi arviointisuunnitelma 12.1.2015 Hankkeen työntekijät
Lisätiedot1-2 MITEN YHTEISKEHITTÄMISEEN VOI VALMENTAUTUA
TYÖPAJOJEN ANTIA 1-2 MITEN YHTEISKEHITTÄMISEEN VOI VALMENTAUTUA Yhteiskehittäminen on tapa toimia,ajatella ja suhtautua asioihin, siis pikemminkin tyylilaji kuin menetelmä Tyylilajia määrittelee yhteisöllisyys,
LisätiedotHOITOKULTTUURI. oh Tero Laiho
HOITOKULTTUURI oh Tero Laiho 11.11.2014 1 ? The concept of nursing culture or ward culture shouldn t be used as it is contentious and not properly defined in literature (tuntematon vertaisarvioija 2011)
LisätiedotMIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief
MIEPÄ -kuntoutusmalli Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari 15.1.2014 Amira Bushnaief MIEPÄ RAY:n rahoittama kehityshanke vuosina 2003-2010 Oulun kaupungin
LisätiedotLapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus
Lapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus Yhteistoiminnalla kohti vammaisen lapsen ja perheen hyvää elämää -innopaja 9.4.2013 Riihimäki Työskentelyn ohjeistus Alun puheenvuoroissa esiteltiin
LisätiedotAsumissosiaalinen työote
31.3.2017 Asumissosiaalinen työote Heli Alkila Asunto ensin - periaate Uudistuva ammatillisuus Laajentuva työyhteisö Arvot, unelmat, valta ja eettisyys: Unelmat antavat suunnan tekemiselle. Mikä on minun
LisätiedotOsalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta
Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden
LisätiedotAsumista Neliapilassa ja Metsälinnassa
1 Asumista Neliapilassa ja Metsälinnassa KVPS Tukena Oy Neliapilan palvelukoti Päivi Karlström Metsälinnan asumispalvelut Taru Liimatta 2 KVPS Tukena Oy VISIO: Kehitysvammaisen tai erityistä tukea tarvitsevan
LisätiedotMatkalla tavoitteelliseen, asiakaslähtöiseen. johtamiskulttuuriin. Arja Heikkinen
Matkalla tavoitteelliseen, asiakaslähtöiseen ja vuorovaikutteiseen johtamiskulttuuriin Arja Heikkinen 29.09.2014 Hankkeen tavoitteet: Koko hankkeen tavoitteet: Asiakaslähtöisten toimintamallien ja prosessien
LisätiedotKykyviisari ja valokuvaus yksilötyön menetelminä
Kykyviisari ja valokuvaus yksilötyön menetelminä Kokemuksia sosiaalisen kuntoutuksen kehittämisestä Laukaassa 2015-2017 Laukaan Sosku Prosos seminaari Helsinki 6.10.2017 Työpajan esitys Seija Kerkelä 6.10.2017
LisätiedotPotilaasta tutkijaksi. Päivi Rissanen Tutkija, MTKL 12.4.2016
Potilaasta tutkijaksi Päivi Rissanen Tutkija, MTKL.4.06 Potilaasta tutkijaksi Kokemusasiantuntijaksi kasvamisen kautta Hoitopolkua pitkin vai järjestelmän verkkoon sotkeutuen? Yksin vai toisten kanssa?
LisätiedotPäivä Elämässä! Kokemusasiantuntijat osastotyössä
Päivä Elämässä! Kokemusasiantuntijat osastotyössä Jani Korpela 15.11.2018 Potilas ensin Kokemusasiantuntija Asiakasraati Kehittäjäasiakas Asiakaspalaute Tukihenkilö Potilaslähtöisyys Järjestötoimija Kokemuskouluttaja
LisätiedotRecovery-toimintaorientaatio mielenterveyspalveluissa -hanke
Recovery-toimintaorientaatio mielenterveyspalveluissa -hanke 28.9.2018 Hankkeen rahoitus ja toteutus Valtakunnallinen ESR-hanke STM:n myöntämä rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma
LisätiedotYhdessä hyvä OTE / Osallisuutta tukeva toiminta
OTE 4 Mallit työllistymiseen ja osallisuuteen Yhdessä hyvä OTE / Osallisuutta tukeva toiminta Etelä-Karjala ja Kymenlaakso Versio 1.0 kesäkuu 2018 Tavoite ja mitä uutta osio tuo Ratkaisukeskeinen voimavaravalmennus
LisätiedotKuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?
Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015
LisätiedotFUUSIOTYÖPAJA VSSHP, Psykiatria RYHMÄ 4: Kokemuksen hyödyntäminen hoidossa
FUUSIOTYÖPAJA 27.10.2017 VSSHP, Psykiatria RYHMÄ 4: Kokemuksen hyödyntäminen hoidossa Tiimi Mika Sinisalo, VSSHP Kokemusasiantuntija Sirke Koskinen, psykologi, Salon aikuispsykiatrian pkl Johanna Paasivirta,
LisätiedotÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI ARJEN TUKI ASIAKAS AREENA
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI ARJEN TUKI ASIAKAS AREENA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEKUNTOUTUJIEN PALVELUT; TUKIPILARI - TUKIASUMISEN TIIMI - DYNAMO TAVOITTEET 2019 2020 Asiakkaat keskiössä, laatua- ja näkyvyyttä Arjessa
LisätiedotOTE 4 Mallit työllistymiseen ja osallisuuteen. SATAOSAA Satakunnan osallisuusmalli
OTE 4 Mallit työllistymiseen ja osallisuuteen SATAOSAA Satakunnan osallisuusmalli Satakunnan Osallisuusmalli Sosiaalisen kuntoutuksen malli Sosiaalisen kuntoutuksen malli (kesken) Vammaispalveluiden työ-
LisätiedotOSAKE- KOKEMUKSIA TAMPEREELTA
1 OSAKE- KOKEMUKSIA TAMPEREELTA Piia Tienhaara Seminaari 23.11.2017: Miten nostaa SOTE- asiakas keskiöön? 2 TAUSTAA Selvitys Tampereen kaupungille vuonna 2015 Haastattelut 2016 ( Finnish Service Alliance
LisätiedotSOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ. Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013. Aulikki Kananoja
SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013 Aulikki Kananoja SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KÄSITTEESTÄ (1) Kaksi lähestymistapaa: Toiminnallinen: se osa
LisätiedotASIAKKAAT PALVELUN AUDITOIJINA Kouvolan huumevieroitusyksikössä ja katkaisuhoitoasemalla Luotettava kumppani Vahva vaikuttaja
ASIAKKAAT PALVELUN AUDITOIJINA Kouvolan huumevieroitusyksikössä ja katkaisuhoitoasemalla 1 KOUVOLAN LAITOSYKSIKKÖ Huumevieroitusyksikkö Piikkisiili Hoito perustuu yhteisöllisyyteen ja yhteisöhoidon periaatteisiin
LisätiedotRyhmä 2 Tulevaisuustyöskentelyn koonti ALU-koordinaattori Anna Holopainen, Hyria säätiö anna.holopainen(at)hyria.fi
1 Järjestöt työllistymisen tukena myös tulevaisuudessa 7.11.2018 HKI Ryhmä 2 Tulevaisuustyöskentelyn koonti ALU-koordinaattori Anna Holopainen, Hyria säätiö anna.holopainen(at)hyria.fi Vinkkejä järjestöille
LisätiedotMitä on palvelusuunnittelu?
Vammaispalvelujen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke 2012-2013 Mitä on palvelusuunnittelu? Piia Liinamaa Palvelusuunnittelun Innopaja 21.5.2013 Meirän tuloo sallia ihimisten ittensä
LisätiedotKokemusosaaminen. Osallisuuden edistämisen malli
Kokemusosaaminen Osallisuuden edistämisen malli Sokra-koordinaation ohjausryhmän kokous 23.4.2019 Osallisuuden edistämisen malli: Kokemusosaaminen Thl.fi/Sokra Osallisuuden edistämisen mallit 2 23.4.2019
LisätiedotOhjauksen hyvät käytännöt - Maahanmuuttajanuoret. Päivi Vatka Aluekoordinaattori, Kotona Suomessa -hanke
Ohjauksen hyvät käytännöt - Maahanmuuttajanuoret Päivi Vatka Aluekoordinaattori, Kotona Suomessa -hanke Ohjaus Neuvonta vs. ohjaus Neuvonta: asiantuntijakeskeisyys, lyhytkestoisuus, pintapuolisuus, asiakas
LisätiedotVAHVUUDET, MAHDOLLISUUDET, HAASTEET JA ESTEET TULEVAISUUDEN KUMPPANUUTEEN. Ryhmäpohdinnan koonti
VAHVUUDET, MAHDOLLISUUDET, HAASTEET JA ESTEET TULEVAISUUDEN KUMPPANUUTEEN Ryhmäpohdinnan koonti ESTEET Maakuntapäätös ja suunnittelu lipuvat yhä kauemmaksi järjestöjen työstä Järjestö-maakunta, ei hyvä
LisätiedotNordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa
Nordia-ilta 26.4.2017 Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Ilpo Tapaninen Pohjois-Pohjanmaan liitto Tärkeimmät
LisätiedotMoniammatillinen ja organisaatioiden välinen yhteistyö
Moniammatillinen ja organisaatioiden välinen yhteistyö Sosiaalityöntekijän toimintamahdollisuudet ja asiantuntijuusvaatimukset kasvavat/ovat kasvaneet perusterveydenhuollon kuntoutusasioissa Monialaisen
LisätiedotOsallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa. Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari Kajaani
Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari 19.9.2013 Kajaani Osallisuuden käsitteestä Voidaan hahmottaa positiivisena vastaparina yksilön, perheen
LisätiedotSokra tukee kehittämistyötä ja osallisuutta! Veera Laurila, Sokra-koordinaatiohanke
Sokra tukee kehittämistyötä ja osallisuutta! Hyvinvointia osallisuustyöllä https://www.youtube.com/watch?v=twxk1pag5lu Mikä on Sokra? Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke Sokra koordinoi
LisätiedotOnko TOIMIA-tietokannasta apua vammaissosiaalityössä mittarit päätöksen teon tukena?
Onko TOIMIA-tietokannasta apua vammaissosiaalityössä mittarit päätöksen teon tukena? Heli Valkeinen, erikoistutkija, TtT Vammaispalvelujen neuvottelupäivät, 18.-19.2.2016, Scandic Park Helsinki Mikä on
LisätiedotOSA 3: VAIKEIDEN ASIOIDEN PUHEEKSI OTTAMINEN
OSA 3: VAIKEIDEN ASIOIDEN PUHEEKSI OTTAMINEN 5.6.2014 13-16 Kouluttaja YTT, Sirpa Mertala RATKAISU- JA VOIMAVARAKESKEINEN LÄHESTYMISTAPA KÄYTÄNNÖN ASIAKASTYÖSSÄ N. klo 13.00-14.30 Työotteen taidot ja menetelmät
LisätiedotAMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN
AMMATTITAITOVAATIMUS: Päivi Pesonen syksy 2010 SUUNNITELMALLINEN TYÖSKENTELY: - Toimintakyvyn vahvuuksien ja tuen tarpeen tunnistaminen ja erilaisten tiedonkeruumenetelmien käyttö - Kuntoutujalähtöisen
LisätiedotAsiakas kehittäjäkumppanina Keski-Suomen SoTe- ja kuntapalveluissa
Asiakas kehittäjäkumppanina Keski-Suomen SoTe- ja kuntapalveluissa Kehittäjäkumppanuusmallin avulla kohti asiakaslähtöisiä palveluja Susanna Mutanen Nina Peränen www.ksshp.fi Kehittäjäkumppanit ja -asiakkaat
LisätiedotToimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen
Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen Ajankohtaiset asiat Syksyn verkoston päivämäärät: 26.10 Jatketaan tämän kerran teemoja 14.11. Rovaniemen kaupungin kotikuntoutuksen
LisätiedotKeski Suomen SOTE uudistuksen asiakasraadin huomiot valinnanvapaudesta
Keski Suomen SOTE uudistuksen asiakasraadin huomiot valinnanvapaudesta Mitkä asiat vaikuttavat siihen, miten minä valitsen palveluideni tuottajan? Poliittinen näkemys ja yksilön oma ideologia Ajanvarauksen
LisätiedotVertaisten ja kokemusasiantuntijoiden rooli päihde- ja mielenterveystyössä
Vertaisten ja kokemusasiantuntijoiden rooli päihde- ja mielenterveystyössä Mielenterveysmessut 2016 Jouni Puumalainen, tutkija Mielenterveyden Keskusliitto / Kuntoutussäätiö Puumalainen 2016 1 Vertaisuus;
LisätiedotROVASEUDUN KEHITTEILLÄ OLEVA MALLINNUS NEUROPSYKIATRISEN ASIAKKAAN PROSESSISTA DIAGNOSOINTI
ROVASEUDUN KEHITTEILLÄ OLEVA MALLINNUS NEUROPSYKIATRISEN ASIAKKAAN PROSESSISTA EPÄILY KONSULTAATIO/ SEULONTA DIAGNOSOINTI HOITO KUNTOUTUS Asiakas itse Läheiset TE-palvelut Sosiaalipalvelut Koulut/oppilaitokset
LisätiedotAsiakkaan osallisuus, kokemusasiantuntijatoiminta ja Voimaa-arkeen -kurssitoiminta
Asiakkaan osallisuus, kokemusasiantuntijatoiminta ja Voimaa-arkeen -kurssitoiminta Pohjanmaa-hanke 2005 2014 Juhlaseminaari Seinäjoella 25 26.3.2015 yh, TtT, YTM Minna Laitila Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
LisätiedotKotona kokonainen elämä: Osallisuus
Helsinki 14.10.2014 Etelä-Suomen KASTE Kotona kokonainen elämä: Osallisuus Sara Haimi-Liikkanen ( EKL) Tuula Ekholm ( LKU) Osallistava kehittämistyö Suunnittelu ja toteutus limittyvät Osallistaa kaikkia
LisätiedotHENKILÖKUNNAN HENKISEN TURVALLISUUDEN Lapin ammattiopisto, Rovaniemi. Hyvinvointipäivä
HENKILÖKUNNAN HENKISEN TURVALLISUUDEN Lapin ammattiopisto, Rovaniemi KEHITTÄMINEN Hyvinvointipäivä 8.6.2016 Muumit merellä - video Pienryhmätyöskentely: Hattivatit, nuuskamuikkuset, pikkumyyt, muumimammat,
LisätiedotPIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA
PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon
LisätiedotMitä eriarvioistumiselle yhteiskunnassa on tehtävissä? Nuorten reseptit & UP2US
Mitä eriarvioistumiselle yhteiskunnassa on tehtävissä? Nuorten reseptit & UP2US Katriina Nokireki & Onni Westlund, Pesäpuu ry 20.11.2018, Tampere @KNokireki & @onniwestlund UP2US vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus
LisätiedotKuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta
Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Saattohoito seminaari 27. -28.10.2015, Aholansaari, Nilsiä Hanna Hävölä TtM, sh, kouluttaja Ihmisen on hyvä syntyä syliin,
LisätiedotKeski-Uudenmaan soten sosiaalisen kuntoutuksen kehittämistyö
Keski-Uudenmaan soten sosiaalisen kuntoutuksen kehittämistyö SOSKU-hanke Järvenpää Susanna Hyypiä 26.11..2018 Sosiaalinen kuntoutus Keski-Uudenmaan sotessa Keski-Uudenmaan soten sosiaalisen kuntoutuksen
LisätiedotMITÄ YHTEISKEHITTÄMINEN TARKOITTAA? Outi Hietala, erikoistutkija-kehittäjä, VTT
MITÄ YHTEISKEHITTÄMINEN TARKOITTAA? Outi Hietala, erikoistutkija-kehittäjä, VTT MIKSI YHTEISKEHITTÄMISTÄ? Palveluiden pitkän tähtäimen tuloksellisuutta, asiakaslähtöisyyttä ja vaikuttavuutta ei turvata
LisätiedotPÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö
PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava
LisätiedotItsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään.
Itsetunto Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään. Kaikista tärkein vaihe itsetunnon kehittymisessä on lapsuus ja nuoruus. Olen
LisätiedotOmaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen
Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015 kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Jämsänkatu 2, Vallila FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden
LisätiedotNäkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007
Näkökulmia kuntoutumiseen Jari Koskisuu 2007 Mielenterveyskuntoutuksen tehtävistä Kehittää kuntoutumisvalmiutta Tukea kuntoutumistavoitteiden saavuttamisessa Tukea yksilöllisen kuntoutumisen prosessin
LisätiedotYhdessä tekemisen taidot - Yhdessä onnistumme! Merja Mäkisalo-Ropponen, TtT, kansanedustaja, Muistiliiton puheenjohtaja
Yhdessä tekemisen taidot - Yhdessä onnistumme! Merja Mäkisalo-Ropponen, TtT, kansanedustaja, Muistiliiton puheenjohtaja Osallisuus edellytyksenä yhdessä tekemiselle ( Jokainen on tärkeä ) Osallisuus on
Lisätiedot38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät
38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen
LisätiedotKasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa
Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa VI Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä Rakennetaan lapsen hyvää arkea Oulu 6.5.2010 Anu Määttä, kehittämiskoordinaattori,
LisätiedotLiikkuvaa tukikeskuspalvelua
Liikkuvaa tukikeskuspalvelua Prosessikuvaus Räätälöityä palvelua asiakkaan tarpeisiin Petra Parikka, projektityöntekijä/konsultoiva sairaanhoitaja Vammaispalveluhanke Henkilön omassa ympäristössä toteutettava
LisätiedotKäyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja
Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,
LisätiedotAikuisten palvelut
Aikuisten palvelut 11.2.2013 2013 Lääkinnällinen kuntoutus Hyvää: Palvelu koetaan hyväksi ja kuntoutus on tehokasta, kun sitä saa. Palveluita on useanlaisiajakoulutusalalleon alalle on riittävää. Kehitettävää:
LisätiedotJärjestöyhteistyön nykytilanne
Järjestöyhteistyön nykytilanne Susanna Mutanen, ft, TtM Terveyden edistämisen suunnittelija Perusterveydenhuollon yksikkö Terveyden edistäminen ja preventio KSSHP 12.09.2017 KSSHP strategia: Potilas ensin
LisätiedotEettinen päätöksenteko ja. potilaan näkökulma
Eettinen päätöksenteko ja 1 potilaan näkökulma osastoryhmän päällikkö,ylihoitaja TtT Päivi Soininen Esitys perustuu väitöstutkimukseen Coercion, Perceived care and Qualtity of life among Patients in Psychiatric
LisätiedotMettäterapia. päihdehuollon avokuntoutusmenetelmä Enontekiöllä. Anne-Maria Näkkäläjärvi, sosiaalityöntekijä Enontekiön kunta.
Mettäterapia päihdehuollon avokuntoutusmenetelmä Enontekiöllä Anne-Maria Näkkäläjärvi, sosiaalityöntekijä Enontekiön kunta Ellen Anne Labba toiminnanohjaaja, Goaikkanas-hanke SámiSoster ry 28.9.2016 MYP-työseminaari
LisätiedotVOIMA VAIKUTTAA! 5 KÄRKEÄ: N U O R T E N K O K E M U S A S I A N T U N T I J O I D E N V E R K O S T O L A K L O M U K A N A :
NUORTEN KÄRKIFOORUMI 2016 5 KÄRKEÄ: 1. TURVALLISUUS Mitkä asiat luovat turvallisuutta lastensuojelussa? 2. HOIDOLLINEN SIJAISHUOLTO Millainen sijaishuolto eheyttää? 3. VAATIVA LASTENSUOJELU Millaista sosiaalityön
LisätiedotYHTEENVETO. Sote-integraatio workshop Peurunka Markku Puro Päivi Koikkalainen. Keski-Suomen Sote 2020
YHTEENVETO Sote-integraatio workshop Peurunka 6.10.2014 Markku Puro Päivi Koikkalainen Keski-Suomen Sote 2020 Mistä olemassa olevasta voidaan luopua tai mitä voidaan vähentää? Mikä on vähemmän tärkeää
LisätiedotAsumista tukevien palvelujen laatusuositusten laatiminen. Miten prosessi eteni?
Asumista tukevien palvelujen laatusuositusten laatiminen Miten prosessi eteni? Miten prosessi eteni? 1. Käsitteiden määrittely Ohjaavien arvojen ja periaatteiden määrittely Apuvälineet laatusuositusten
LisätiedotJ.J. Jedulainen 20.11.2012 1
1 MOOD- VALMENNUS Ohjauksen apuvälineenä Susanna Hjulberg LÄHDE: Koskinen, K. & Hautaluoma, M. (toim.) Valmennuksessa erilainen oppija. Välineitä työ- ja yksilövalmennukseen. Valtakunnallinen työpajayhdistys
LisätiedotYKS YKSILÖKESKEINEN ELÄMÄNSUUNNITELMA
PUMPPU-HANKE (A31860) pumppu-hanke.blogspot.com YKS YKSILÖKESKEINEN ELÄMÄNSUUNNITELMA MAHDOLLISUUS KÄYTTÄJÄLÄHTÖISEEN AJATTELUUN JA TOIMINTAAN Lohja 5.9.2012 Merja Laurén Tiedetään, että (Val Williams
LisätiedotKokemusarvioinnin ja asiantuntemuksen hyödyntäminen. Nina Peltola Tomi Kallio Tom Stenman Helsinki 2.11.2011
Kokemusarvioinnin ja asiantuntemuksen hyödyntäminen Nina Peltola Tomi Kallio Tom Stenman Helsinki 2.11.2011 Mikä on kokemusasiantuntija? Kokemusasiantuntija on henkilö jolla on pitkä historia hoitopalveluiden
Lisätiedot1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia
1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden
LisätiedotKokemusasiantuntijatoiminnan arviointitutkimus hankekoordinaattori Hanna Falk, Mielen avain -hanke ja Vantaalaisen hyvä mieli -hanke
Kokemusasiantuntijatoiminnan arviointitutkimus hankekoordinaattori Hanna Falk, Mielen avain -hanke ja Vantaalaisen hyvä mieli -hanke Hanna Falk, valtiotieteiden maisteri ja sosiologi, tohtorikoulutettava
LisätiedotSosiaalinen osallisuus mitä se on ja miten sitä voi edistää?
Sosiaalinen osallisuus mitä se on ja miten sitä voi edistää? Osallisuus osana arkea 19.3.2019 Veera Laurila, Sokra-koordinaatiohanke Osallisuus on Ihminen kokee olevansa merkityksellinen osa kokonaisuutta.
LisätiedotOsallisuutta vai supermarkettiosallisuutta?
Osallisuutta vai supermarkettiosallisuutta? Työpaja 23.4.2015 yh, TtT, YTM Minna Laitila Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Miksi osallisuus tärkeää? Yksilöllinen näkökulma: Palveluiden käyttäjien oikeus
LisätiedotMonitoimijainen/monialaisen arvioinnin työrukkasen työskentelyn tulokset
Monitoimijainen/monialaisen arvioinnin työrukkasen työskentelyn tulokset Eteneminen kohti yhteistä näkemystä LAPE päivät 5.-6.2.2018 Työ on jatkunut THL aivoriihessä, jossa mukana STM, OKM ja OPH Työrukkasessa
LisätiedotAloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen
Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa
LisätiedotHabits of Mind- 16 taitavan ajattelijan toimintatapaa
Habits of Mind- 16 taitavan ajattelijan toimintatapaa (Costa & Kallick, 2000) Päivi Nilivaara 2018 Habits of Mind Tapoja, miten taitavat ajattelijat toimivat uusissa tilanteissa ja kohdatessaan ongelmia,
LisätiedotTuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.
Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:
LisätiedotYhteiskehittelyllä oivalluspomppuja kuntoutusymmärryksessä
Yhteiskehittelyllä oivalluspomppuja kuntoutusymmärryksessä - järjestävän tahon näkökulma 7.9.2017 LAPSEN OIKEUS OSALLISTUA KUNTOUTUKSEENSA LOOK- HANKKEEN JUHLASEMINAARI Riikka Peltonen, ohjauksesta vastaava
LisätiedotItsemääräämisoikeus -oikeuden toteutuminen asumisyksiköissä ja lainsäädännön tavoitteet
Itsemääräämisoikeus -oikeuden toteutuminen asumisyksiköissä ja lainsäädännön tavoitteet Vammaispalveluiden neuvottelupäivät 18-19.2.2016 Liisa Murto Ihmisoikeuslakimies Kynnys ry/vike Esityksen sisältö
LisätiedotPalveluiden henkilökohtaistaminen - Vaihtoehtona henkilökohtainen budjetointi. Vuorovaikutteisen osion koonti Tampere
Palveluiden henkilökohtaistaminen - Vaihtoehtona henkilökohtainen budjetointi Vuorovaikutteisen osion koonti Tampere 24.2.2016 Vahvuudet Perinteiset palvelut Varmaa palvelua/rahoitusta taatusti, vai onko
LisätiedotHYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ. Tuomo Lukkari
HYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ Tuomo Lukkari 8.5.2019 HYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ KEHITTÄMISEN PERUSAJATUS Hyvinvointia voidaan vaikuttavimmin tukea siellä missä lapset ja perheet elävät arkeaan. Sen vuoksi kasvuympäristöissä
LisätiedotKokemusasiantuntijatoiminnan kehittäminen Yhteenvetoa kartoituksesta ja työpajoista. Erikoissuunnittelija Elisa Kostiainen, THL 16.9.
Kokemusasiantuntijatoiminnan kehittäminen Yhteenvetoa kartoituksesta ja työpajoista Erikoissuunnittelija Elisa Kostiainen, THL 16.9.2014 THL:n rooli kokemusasiantuntijatoiminnassa Kaste-ohjelman toimeenpanon
LisätiedotOsallisuuden edistäminen edistäminen valtakunnallisesti
Osallisuuden edistäminen valtakunnallisesti 19.11.2014 1 Osallisuuden edistäminen Kaste-ohjelmassa Kaste-ohjelman ja sen toimeenpanon läpileikkaavina periaatteina ovat osallisuus ja asiakaslähtoisyys,
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan maakunnan osallisuusvalmistelu
Etelä-Pohjanmaan maakunnan osallisuusvalmistelu Yhteinen Etelä-Pohjanmaa asukkaat mukana uudistuksessa Osallisuuden Areenat -seminaari 29.11.2018 Vs. kehitysjohtaja Minna Laitila, SONet BOTNIA Asukkaiden
LisätiedotRIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI
RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDESTA TOIPUMISEN VAIHEET 1. ESIHARKINTA -> ONGELMAN KIELTÄMINEN,
LisätiedotPerhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa
Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Lastensuojelun ja perhetyön kehittäminen Kokkolassa Mistä lähdettiin liikkeelle, mikä tarve? Yhteistyön puuttuminen Lastensuojelun vetäytyminen Laki Tutkimuksia
Lisätiedot