Liitetaulukko 1a. AVH-kuntoutujien kävely- ja käsikuntoutuksen arviointimittareiden korrelaatiot.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Liitetaulukko 1a. AVH-kuntoutujien kävely- ja käsikuntoutuksen arviointimittareiden korrelaatiot."

Transkriptio

1 Liitetaulukko 1a. AVH-kuntoutujien kävely- ja käsikuntoutuksen arviointimittareiden korrelaatiot. Mittari FIM FSQ AMPS WMFT BBS FAC 10m r a (p-arvo) r a (p-arvo) r a (p-arvo) r a (p-arvo) r a (p-arvo) r a (p-arvo) r a (p-arvo) FIM c 1 (<0,001) 0,58 (<0,001) 0,37 (<0,001) 0,67 (<0,001) 0,62 (<0,001) 0,52 (<0,001) FSQ d (<0,001) 1 0,40 (<0,001) 0,35 (<0,001) 0,58 (<0,001) 0,57 (<0,001) 0,59 (<0,001) AMPS e 0,58 (<0,001) 0,40 (<0,001) 1 0,29 (0,004) (<0,001) 0,50 (<0,001) 0,36 (<0,001) WMFT f 0,37 (<0,001) 0,35 (<0,001) 0,35 (<0,001) 1 0,32 (0,002) 0,36 (<0,001) NA b BBS g 0,67 (<0,001) 0,58 (<0,001) (<0,001) 0,32 (0,002) 1 (<0,001) 0,57 (<0,001) FAC h 0,62 (<0,001) 0,57 (<0,001) 0,50 (<0,001) 0,36 (<0,001) (<0,001) 1 0,57 (<0,001) 10m i 0,52 (<0,001) 0,59 (<0,001) 0,36 (<0,001) NA b 0,57 (<0,001) 0,57 (<0,001) 1 6min j (<0,001) 0,66 (<0,001) 0,39 (<0,001) NA b 0,62 (<0,001) 0,60 (<0,001) 0,90 (<0,001) pinch k 0,27 (0,005) 0,32 (0,001) 0,08 (0,406) 0,53 (<0,001) 0,24 (0,014) 0,21 (0,027) NA b Puristusvoima l 0,29 (0,003) 0,38 (<0,001) 0,17 (0,075) 0,49 (<0,001) 0,25 (0,011) 0,21 (0,031) NA b WHOQOL-BREF m 0,07 (0,433) 0,11 (0,192) 0,16 (5) (0,572) 0,07 (0,442) -0,04 (0,681) 0,05 (1) RBDI n - (0,475) -0,14 (0,108) -0,18 (0,035) 0,11 (0,301) - (0,182) -0,01 (0,956) -0,4 (0,676) GDS-15 o -0,08 (0,328) -0,19 (0,025) - (0,300) 0,04 (0,675) - (0,341) 0,00 (0,983) - (0,185) SOC-13 p 0,04 (0,631) 0,04 (0,625) 0,13 (0,148) -0,07 (0,530) -0,01 (0,952) -0,11 (0,217) -0,02 (0,847) a r = Pearsonin korrelaatio, b NA = ei relevantti c FIM: Functional Independence Measurement; d FSQ: Functional Status Questionnaire; e AMPS: Assessment of Motor and Process Skills; f WMFT: Wolf Motor Function Test; g BBS: Bergin tasapainotesti; h FAC: Functional Ambulation Classification; i 10m: 10 metrin kävelytesti; j 6min: Kuuden minuutin kävelytesti; k pinch: Sormien pinsettiotteiden voimamittaukset; l Puristusvoima: käden puristusvoimamittaus Jamar-Saehan dynamomittarilla; m WHOQOL-BREF: World Health Organization Quality of Life Instruments; n RBDI: Raitasalon Beck Depression Inventory; o GDS-15: Geriatric Depression Scale-15; p SOC-13: Sense of Coherence.

2 Liitetaulukko 1b. AVH-kuntoutujien laitos- ja avomuotoisen kävely- ja käsikuntoutuksen arviointimittareiden korrelaatiot. Mittari 6min pinch Puristusvoima WHOQOL-BREF RBDI GDS-15 SOC-13 r a (p-arvo) r a (p-arvo) r a (p-arvo) r a (p-arvo) r a (p-arvo) r a (p-arvo) r a (p-arvo) FIM c (<0,001) 0,27 (0,005) 0,29 (0,003) 0,07 (0,433) - (0,475) -0,08 (0,328) 0,04 (0,631) FSQ d 0,66 (<0,001) 0,32 (0,001) 0,38 (<0,001) 0,11 (0,192) -0,14 (0,108) -0,19 (0,025) 0,04 (0,625) AMPS e 0,39 (<0,001) 0,08 (0,406) 0,17 (0,075) 0,16 (5) -0,18 (0,035) - (0,300) 0,13 (0,148) WMFT f NA b 0,53 (<0,001) 0,49 (<0,001) (0,572) 0,11 (0,301) 0,04 (0,675) -0,07 (0,530) BBS g 0,62 (<0,001) 0,24 (0,014) 0,25 (0,011) 0,07 (0,442) - (0,182) - (0,341) -0,01 (0,952) FAC h 0,60 (<0,001) 0,21 (0,027) 0,21 (0,031) -0,04 (0,681) -0,01 (0,956) 0,00 (0,983) -0,11 (0,217) 10m i 0,90 (<0,001) NA b NA b 0,05 (1) -0,4 (0,676) - (0,185) -0,02 (0,847) 6min j 1 NA b NA b (0,478) -0,08 (0,373) - (0,292) -0,03 (0,742) pinch k NA b 1 (<0,001) (0,577) - (0,354) - (0,350) -0,07 (0,457) Puristusvoima l NA b (<0,001) 1-0,03 (0,764) -0,08 (0,421) -0,03 (0,796) -0,03 (0,796) WHOQOL-BREF m (0,478) (0,577) -0,03 (0,764) 1-0,57 (<0,001) -0,62 (<0,001) 0,62 (<0,001) RBDI n -0,08 (0,373) - (0,354) -0,08 (0,421) -0,57 (<0,001) 1 0,71 (<0,001) -0,48 (<0,001) GDS-15 o - (0,292) - (0,350) -0,03 (0,796) -0,62 (<0,001) 0,71 (<0,001) 1-0,48 (<0,001) SOC-13 p -0,03 (0,742) -0,07 (0,457) -0,03 (0,796) 0,62 (<0,001) -0,48 (<0,001) -0,48 (<0,001) 1 a r = Pearsonin korrelaatio, b NA = ei relevantti c FIM: Functional Independence Measurement; d FSQ: Functional Status Questionnaire; e AMPS: Assessment of Motor and Process Skills; f WMFT: Wolf Motor Function Test; g BBS: Bergin tasapainotesti; h FAC: Functional Ambulation Classification; i 10m: 10 metrin kävelytesti; j 6min: Kuuden minuutin kävelytesti; k pinch: Sormien pinsettiotteiden voimamittaukset; l Puristusvoima: käden puristusvoimamittaus Jamar-Saehan dynamomittarilla; m WHOQOL-BREF: World Health Organization Quality of Life Instruments; n RBDI: Raitasalon Beck Depression Inventory; o GDS-15: Geriatric Depression Scale-15; p SOC-13: Sense of Coherence.

3 Liitetaulukko 2. Toimintakyky- ja elämänlaatumittareiden alkutilanteen yhteys kävelykuntoutuksen kustannuksiin ( ) AVH-kuntoutujilla (n = 138). Sekoittavina tekijöinä ikä, sukupuoli, AVH:n sairastamisaika, etiologia, halvauspuoli ja kuntoutusmuoto. FSQ a - 0,141 0,78 BBS b -0,07 9 0,79 FAC c -0,07 7 0,78 WHOQOL-BREF d -0,08-0,07 5 0,109 0,78 0,78 RBDI e 0,167 0,77 GDS-15 f 0,207 0,77 SOC-13 g -0,08 0,056 0,78 a FSQ: Functional Status Questionnaire; b BBS: Bergin tasapainotesti; c FAC: Functional Ambulation Classification; d WHOQOL-BREF: World Health Organization Quality of Life Instruments; e RBDI: Raitasalon Beck Depression Inventory; f GDS-15: Geriatric Depression Scale-15; g SOC-13: Sense of Coherence. Liitetaulukko 3. Toimintakyky- ja elämänlaatumittareiden muutoksen yhteys kävelykuntoutuksen kustannuksiin ( ) AVH-kuntoutujilla (n = 138). Sekoittavina tekijöinä ikä, sukupuoli, AVH:n sairastamisaika, etiologia, halvauspuoli, kuntoutusmuoto ja alkutilanne. 0,02 0,01 0,578 0,275 0,853 0,81 0,79 0,81-0,08-0,02-0,03 0,074 0,651 0,496 0,272 0,80 0,78 0,81 0,79-0,03 0,543 0,78 BBS d - 0,199 0,79 FAC e - 0,234 0,78 10m f -0,08 0 0,79 6min g 0,235 0,81 WHOQOL-BREF h -0,08-0,04 0,05 0,107 0,054 0,462 0,258 0,79 0,79 0,78 0,78 RBDI i 0,04 0,341 0,77 GDS-15 j 0,02 0,707 0,76 SOC-13 k 0,05 0,337 0,77 Assessment of Motor and Process Skills; d BBS: Bergin tasapainotesti; e FAC: Functional Ambulation Classification; f 10m: 10 metrin kävelytesti; g 6min: Kuuden minuutin kävelytesti; h WHOQOL-BREF: World Health Organization Quality of Life Instruments; i RBDI: Raitasalon Beck Depression Inventory; j GDS-15: Geriatric Depression Scale-15; k SOC-13: Sense of Coherence.

4 Liitetaulukko 4. Toimintakyky- ja elämänlaatumittareiden alkutilanteen yhteys kävelykuntoutuksen kustannuksiin ( ) AVH-laitoskuntoutujilla (n = 103). Sekoittavina tekijöinä ikä, sukupuoli, AVH:n sairastamisaika, etiologia ja halvauspuoli. FSQ a - 0,229 0,10 BBS b -0,17 0,115 0,13 FAC c -0,15 0,134 0,11 WHOQOL-BREF d -0,18-0,17 0,083 0,119 0,11 0,11 RBDI e 0,13 0,182 0,10 GDS-15 f 0,11 0,260 0,05 SOC-13 g -0,18 0,070 0,11 a FSQ: Functional Status Questionnaire; b BBS: Bergin tasapainotesti; c FAC: Functional Ambulation Classification; d WHOQOL-BREF: World Health Organization Quality of Life Instruments; e RBDI: Raitasalon Beck Depression Inventory; f GDS-15: Geriatric Depression Scale-15; g SOC-13: Sense of Coherence. Liitetaulukko 5. Toimintakyky- ja elämänlaatumittareiden muutoksen yhteys kävelykuntoutuksen kustannuksiin ( ) AVH-laitoskuntoutujilla (n = 103). Sekoittavina tekijöinä ikä, sukupuoli, AVH:n sairastamisaika, etiologia, halvauspuoli ja alkutilanne. -0,01-0,19-0,20-0,07-0,10-0,13 0,934 0,108 0, ,492 0,377 0,232 0,29 0,17 0,29 0,19 0,11 0,16 0,15 0,662 BBS d - 0,307 0,16 FAC e -0,17 0,136 0,15 6min f -0,13 0,226 0,14 WHOQOL-BREF g -0,17-0,19 0,13 0, ,439 0,232 0,19 0,16 RBDI h 0,378 0,11 GDS-15 i 0,03 0,783 SOC-13 j 0,11 0,296 0,13 Assessment of Motor and Process Skills; d BBS: Bergin tasapainotesti; e FAC: Functional Ambulation Classification; f 6min: Kuuden minuutin kävelytesti; g WHOQOL-BREF: World Health Organization Quality of Life Instruments; h RBDI: Raitasalon Beck Depression Inventory; i GDS-15: Geriatric Depression Scale-15; j SOC-13: Sense of Coherence.

5 Liitetaulukko 6. Iän, sukupuolen, AVH:n sairastamisajan, etiologian ja halvauspuolen yhteys kävelykuntoutuksen kustannuksiin ( ) AVH-avokuntoutujilla (n = 35). Ikä 0,630 Sukupuoli 0,19 0,326 AVH:n sairastamisaika -0,17 0,373 Etiologia -0,03 0,891 Halvauspuoli -0,01 0,954 Kaikki muuttujat NA a NA a 0,08 a NA = ei relevantti Liitetaulukko 7. Toimintakyky- ja elämänlaatumittareiden alkutilanteen yhteys kävelykuntoutuksen kustannuksiin ( ) AVH-avokuntoutujilla (n = 35). Sekoittavina tekijöinä ikä, sukupuoli, AVH:n sairastamisaika, etiologia ja halvauspuoli. -0,27 0,05-0,22 0,175 0,820 0,278 0,14 0,08-0,33-0,34-0,34 0, ,072 0,18 0,16 0,20 0,02 0,10 0,910 0,636 0,08 BBS d -0,07 0,740 FAC e -0,27 0,207 0,13 10m f -0,25 0,246 6min g -0,21 0,324 WHOQOL-BREF h -0,27-0,22 0,728 0,234 0,246 0,08 0,13 0,13 RBDI i - 9 GDS-15 j -0,18 0,317 0,13 SOC-13 k -0,10 0,635 Assessment of Motor and Process Skills; d BBS: Bergin tasapainotesti; e FAC: Functional Ambulation Classification; f 10m: 10 metrin kävelytesti; g 6min: Kuuden minuutin kävelytesti; h WHOQOL-BREF: World Health Organization Quality of Life Instruments; i RBDI: Raitasalon Beck Depression Inventory; j GDS-15: Geriatric Depression Scale-15; k SOC-13: Sense of Coherence.

6 Liitetaulukko 8. Toimintakyky- ja elämänlaatumittareiden muutoksen yhteys kävelykuntoutuksen kustannuksiin ( ) AVH-avokuntoutujilla (n = 35). Sekoittavina tekijöinä ikä, sukupuoli, AVH:n sairastamisaika, etiologia, halvauspuoli ja alkutilanne. -0,16-0,10-0,15 0,410 0,632 0,443 0,17 0,14 0,24 0,23-0,219 0,335 0,656 0,583 0,22 0,19 0,20 0,26-0,30-0,20 0,228 0,397 0,17 0,14 BBS d -0,07 0,778 0,13 FAC e 0,17 0,386 0,16 10m f -0,10 0,646 0,10 6min g -0,27 0,207 0,20 WHOQOL-BREF h 0,01-0,04 0,30 0,37 0,967 0,881 0, ,26 0,19 0,22 RBDI i -0,10 0,743 0,11 GDS-15 j 0,05 0,832 0,14 SOC-13 k 0,089 0,19 Assessment of Motor and Process Skills; d BBS: Bergin tasapainotesti; e FAC: Functional Ambulation Classification; f 10m: 10 metrin kävelytesti; g 6min: Kuuden minuutin kävelytesti; h WHOQOL-BREF: World Health Organization Quality of Life Instruments; i RBDI: Raitasalon Beck Depression Inventory; j GDS-15: Geriatric Depression Scale-15; k SOC-13: Sense of Coherence. Liitetaulukko 9. Toimintakyky- ja elämänlaatumittareiden alkutilanteen yhteys käsikuntoutuksen kustannuksiin ( ) AVH-kuntoutujilla (n = 107). Sekoittavina tekijöinä ikä, sukupuoli, AVH:n sairastamisaika, etiologia, halvauspuoli ja kuntoutusmuoto. 0,447 WMFT b -0,11 2 0,75 pinch c -0,11 0,050 0,331 0,74 Puristusvoima d -0,08 0,186 WHOQOL-BREF e -0,02 0,01-0,764 0,818 3 RBDI f 0,07 0,199 GDS-15 g 0,08 0,134 SOC-13 h -0,03 0,548 a FIM: Functional Independence Measurement; b WMFT: Wolf Motor Function Test; c pinch: Sormien pinsettiotteiden voimamittaukset; d Puristusvoima: käden puristusvoimamittaus Jamar-Saehan dynamomittarilla; e WHOQOL-BREF: World Health Organization Quality of Life Instruments; f RBDI: Raitasalon Beck Depression Inventory; g GDS-15: Geriatric Depression Scale-15; h SOC-13: Sense of Coherence.

7 Liitetaulukko 10. Toimintakyky- ja elämänlaatumittareiden muutoksen yhteys käsikuntoutuksen kustannuksiin ( ) AVH-kuntoutujilla (n = 107). Sekoittavina tekijöinä ikä, sukupuoli, AVH:n sairastamisaika, etiologia, halvauspuoli ja alkutilanne. -0,04-0,01-0,03 0,460 0, ,76 0, ,01-0,02-0,03 0,301 0,821 0, ,76 0,76 0,75 0,76-0,02 0,02 0,689 0,764 0,77 0,77 WMFT d 0,459 0,75 BBS e 0,08 0,687 0,76 FAC f 0,02 0,234 0,78 pinch g kolmen sormen ote - 0,354 0,142 0,331 0,74 0,75 Puristusvoima h - 0,334 WHOQOL-BREF i 0,10-0,07 0,02 0,107 0,416 0,261 0,747 0,75 RBDI j 0,00 0,971 GDS-15 k -0,01 0,940 SOC-13 l 0,05 0,337 0,77 Assessment of Motor and Process Skills; d WMFT: Wolf Motor Function Test; e BBS: Bergin tasapainotesti; f FAC: Functional Ambulation Classification; g pinch: Sormien pinsettiotteiden voimamittaukset; h Puristusvoima: käden puristusvoimamittaus Jamar-Saehan dynamomittarilla; i WHOQOL-BREF: World Health Organization Quality of Life Instruments; j RBDI: Raitasalon Beck Depression Inventory; k GDS-15: Geriatric Depression Scale-15; l SOC-13: Sense of Coherence. Liitetaulukko 11. Iän, sukupuolen, AVH:n sairastamisajan, etiologian ja halvauspuolen yhteys käsikuntoutuksen kustannuksiin ( ) AVH-laitoskuntoutujilla (n = 85). Ikä 0,412 Sukupuoli -0,01 0,949 AVH:n sairastamisaika -0,10 0,398 Etiologia - 0,608 Halvauspuoli 0,15 0,201 Kaikki muuttujat NA a NA a 0,04 a NA = ei relevantti

8 Liitetaulukko 12. Toimintakyky- ja elämänlaatumittareiden alkutilanteen yhteys käsikuntoutuksen kustannuksiin ( ) AVH-laitoskuntoutujilla (n = 22). Sekoittavina tekijöinä ikä, sukupuoli, AVH:n sairastamisaika, etiologia ja halvauspuoli. - 0,311 0,05 WMFT b -0,18 0,131 0,05 pinch c -0,22-0,15 7 0,252 0,08 Puristusvoima d -0,14 0,260 WHOQOL-BREF e 0,01-0,18 0,709 0, ,05 0,04 0,07 RBDI f 0,18 0,138 0,07 GDS-15 g 0,19 1 0,07 SOC-13 h - 0,428 0,04 a FIM: Functional Independence Measurement; b WMFT: Wolf Motor Function Test; c pinch: Sormien pinsettiotteiden voimamittaukset; d Puristusvoima: käden puristusvoimamittaus Jamar-Saehan dynamomittarilla; e WHOQOL-BREF: World Health Organization Quality of Life Instruments; f RBDI: Raitasalon Beck Depression Inventory; g GDS-15: Geriatric Depression Scale-15; h SOC-13: Sense of Coherence.

9 Liitetaulukko 13. Toimintakyky- ja elämänlaatumittareiden muutoksen yhteys käsikuntoutuksen kustannuksiin ( ) AVH-laitoskuntoutujilla (n = 85). Sekoittavina tekijöinä ikä, sukupuoli, AVH:n sairastamisaika, etiologia, halvauspuoli ja alkutilanne. -0, ,00 0,963 0,649 0,980 0,20 0,05 0, , ,368 0,810 0,646 0,477 0,16 0,16 0,10 0,19-0,04 0,03 0,763 0,809 0,11 0,07 WMFT d -0,08 0,527 BBS e 0,17 0,174 0,10 FAC f 0,04 0,723 0,25 pinch g kolmen sormen ote -0,11-0,19 0,11 0,355 0,148 0,384 0,07 Puristusvoima h - 0,346 0,70 WHOQOL-BREF i 0,21-0,10-0,15 0,02 6 0,466 0,213 0,866 0,15 0,07 RBDI j -0,01 0,948 0,07 GDS-15 k -0,01 0,966 0,07 SOC-13 l -0,07 0,572 0,04 Assessment of Motor and Process Skills; d WMFT: Wolf Motor Function Test; e BBS: Bergin tasapainotesti; f FAC: Functional Ambulation Classification; g pinch: Sormien pinsettiotteiden voimamittaukset; h Puristusvoima: käden puristusvoimamittaus Jamar-Saehan dynamomittarilla; i WHOQOL-BREF: World Health Organization Quality of Life Instruments; j RBDI: Raitasalon Beck Depression Inventory; k GDS-15: Geriatric Depression Scale-15; l SOC-13: Sense of Coherence.

10 Liitetaulukko 14. Toimintakyky- ja elämänlaatumittareiden alkutilanteen yhteys käsikuntoutuksen kustannuksiin ( ) AVH-avokuntoutujilla (n = 22). Sekoittavina tekijöinä ikä, sukupuoli, AVH:n sairastamisaika, etiologia ja halvauspuoli. -0,20-0,11 0,351 0,641 0,595 0,53 0,53-0,13-0,21-0,27 0,496 0,326 0,167 0,54 0,58-0,20 0,23 0,366 0,281 0,57 WMFT d -0,38 7 0,65 BBS e -0,04 0,842 0,52 FAC f -0,08 0,729 0,52 pinch g kolmen sormen ote WHOQOL-BREF h -0,18-0,21-0,32-0,19 0,22 0,22-0,24 0,418 0,300 0,195 0,312 0,263 0,281 0,236 0,54 0,57 RBDI i -0,13 0 0,53 GDS-15 j -0,17 0,352 SOC-13 k 0,32 0,076 0,61 Assessment of Motor and Process Skills; d WMFT: Wolf Motor Function Test; e BBS: Bergin tasapainotesti; f FAC: Functional Ambulation Classification; g pinch: Sormien pinsettiotteiden voimamittaukset; h WHOQOL-BREF: World Health Organization Quality of Life Instruments; i RBDI: Raitasalon Beck Depression Inventory; j GDS-15: Geriatric Depression Scale-15; k SOC-13: Sense of Coherence.

11 Liitetaulukko 15. Toimintakyky- ja elämänlaatumittareiden muutoksen yhteys käsikuntoutuksen kustannuksiin ( ) AVH-avokuntoutujilla (n = 22). Sekoittavina tekijöinä ikä, sukupuoli, AVH:n sairastamisaika, etiologia, halvauspuoli ja alkutilanne. 0,23-0,37-0,36-0,05-0,342 0,241 0,143 0,745 0,774 0,656 0,58 0,60 0,65 0,59 0,07 0,785 0,619 0,57 WMFT d -0,13 0,543 0,66 BBS e - 0,785 0,54 FAC f 0,792 0,53 pinch g kolmen sormen ote -0,13 0,25 0,536 0,785 0,318 0,60 Puristusvoima h 0,28 0,240 0,71 WHOQOL-BREF i -0,10-0,08 0,37 0,29 0,672 0, ,196 0,63 0,62 RBDI j -0,29 0,250 0,58 GDS-15 k -0,10 0,677 SOC-13 l 0,40 0,264 0,65 Assessment of Motor and Process Skills; d WMFT: Wolf Motor Function Test; e BBS: Bergin tasapainotesti; f FAC: Functional Ambulation Classification; g pinch: Sormien pinsettiotteiden voimamittaukset; h Puristusvoima: käden puristusvoimamittaus Jamar-Saehan dynamomittarilla; i WHOQOL-BREF: World Health Organization Quality of Life Instruments; j RBDI: Raitasalon Beck Depression Inventory; k GDS-15: Geriatric Depression Scale-15; l SOC-13: Sense of Coherence.

Kävelyn ja tehostetun käden käytön kuntoutus ikääntyneillä aivoverenkiertohäiriöpotilailla

Kävelyn ja tehostetun käden käytön kuntoutus ikääntyneillä aivoverenkiertohäiriöpotilailla Kävelyn ja tehostetun käden käytön kuntoutus ikääntyneillä aivoverenkiertohäiriöpotilailla Mauri Kallinen LT, dosentti, Ylilääkäri OYS, lääkinnällinen kuntoutus 27.11.2014 Tampere Tutkimuksen lähtökohdat

Lisätiedot

AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ (AVH)- JA MS- KUNTOUTUJAN LIIKKUMISEN JA OSALLISTUMISEN ARVIOINTI. Paltamaa Jaana, Sinikka Peurala ja työryhmä

AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ (AVH)- JA MS- KUNTOUTUJAN LIIKKUMISEN JA OSALLISTUMISEN ARVIOINTI. Paltamaa Jaana, Sinikka Peurala ja työryhmä 28.1.2011 AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ (AVH)- JA MS- KUNTOUTUJAN LIIKKUMISEN JA OSALLISTUMISEN ARVIOINTI Paltamaa Jaana, Sinikka Peurala ja työryhmä 28.1.2011 Vaikeavammaisten toimintakyvyn arviointi Suosituksen

Lisätiedot

Lääkinnällisen kuntoutuksen luokittelun nykytila

Lääkinnällisen kuntoutuksen luokittelun nykytila Kelan tutkimus Työpapereita 105 2016 Auli Karttunen, Petra Kokko, Mikko Jaakonsaari ja Kristiina Kahur Lääkinnällisen kuntoutuksen luokittelun nykytila Toimintakyvyn yhteys laitos- ja avomuotoisen kuntoutuksen

Lisätiedot

Lisää laatua toimintakyvyn mittaamiseen. Kuntatalo (iso luentosali) Helsinkicc. Lisää laatua toimintakyvyn mittaamiseen

Lisää laatua toimintakyvyn mittaamiseen. Kuntatalo (iso luentosali) Helsinkicc. Lisää laatua toimintakyvyn mittaamiseen Lisää laatua toimintakyvyn mittaamiseen Torstai 31.1.2013 klo 8.45-16.00 Kuntatalo (iso luentosali) Helsinkicc Lisää laatua toimintakyvyn mittaamiseen Torstai 31.1.2013 klo 8.45-16.00 Kuntatalo (iso luentosali)

Lisätiedot

II. KUNTOUTUSLAITOKSEN FYSIOTERAPEUTIN NYKYKÄYTÄNNÖT TAUSTATIEDOT. Jyväskylän yliopisto, Terveystieteiden laitos 1

II. KUNTOUTUSLAITOKSEN FYSIOTERAPEUTIN NYKYKÄYTÄNNÖT TAUSTATIEDOT. Jyväskylän yliopisto, Terveystieteiden laitos 1 Jyväskylän yliopisto, Terveystieteiden laitos 1 II. KUNTOUTUSLAITOKSEN FYSIOTERAPEUTIN NYKYKÄYTÄNNÖT A TAUSTATIEDOT Vastatkaa kyselyyn omaan fysioterapiakokemukseenne perustuen. Kyselyssä ei ole eroteltu

Lisätiedot

KYSELYTUTKIMUS AVH- JA MS- LAITOSKUNTOUTUKSEN NYKYKÄYTÄNNÖISTÄ

KYSELYTUTKIMUS AVH- JA MS- LAITOSKUNTOUTUKSEN NYKYKÄYTÄNNÖISTÄ Jyväskylän yliopisto 1 KYSELYTUTKIMUS AVH- JA MS- LAITOSKUNTOUTUKSEN NYKYKÄYTÄNNÖISTÄ Vastaustunnus Ohjeita vastaamiseen Tämä kyselytutkimus on kaksiosainen sisältäen moniammatillisen työryhmän kyselyn

Lisätiedot

SUOSITUS AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ (AVH)- ja MS-KUNTOUTUJAN LIIKKUMISEN JA OSALLISTUMISEN ARVIOINTIIN

SUOSITUS AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ (AVH)- ja MS-KUNTOUTUJAN LIIKKUMISEN JA OSALLISTUMISEN ARVIOINTIIN SUOSITUS AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ (AVH) ja MSKUNTOUTUJAN LIIKKUMISEN JA OSALLISTUMISEN ARVIOINTIIN Kirjoittajat: Mari Kantanen, Jaana Paltamaa ja Sinikka Peurala Kommentoinut ja hyväksynyt: TOIMIA/Vaikeavammaisten

Lisätiedot

WHOQOL-BREF MAAILMAN TERVEYSJÄRJESTÖN ELÄMÄNLAATUMITTARI - LYHYT VERSIO

WHOQOL-BREF MAAILMAN TERVEYSJÄRJESTÖN ELÄMÄNLAATUMITTARI - LYHYT VERSIO WHOQOL-BREF MAAILMAN TERVEYSJÄRJESTÖN ELÄMÄNLAATUMITTARI - LYHYT VERSIO Ohjeet Tällä lomakkeella pyydämme Teitä arvioimaan elämänlaatuanne, terveyttänne ja muita arkielämänne asioita. Vastatkaa kaikkiin

Lisätiedot

WHOQOL-BREF MAAILMAN TERVEYSJÄRJESTÖN ELÄMÄNLAATUMITTARI - LYHYT VERSIO

WHOQOL-BREF MAAILMAN TERVEYSJÄRJESTÖN ELÄMÄNLAATUMITTARI - LYHYT VERSIO WHOQOL-BREF MAAILMAN TERVEYSJÄRJESTÖN ELÄMÄNLAATUMITTARI - LYHYT VERSIO Ulottuvuus 1 Ulottuvuus 2 Ulottuvuus 3 Ulottuvuus 4 Kaavat eri ulottuvuuksien yhteispisteiden laskemiseen (6-Q3) + (6-Q4) + Q10 +

Lisätiedot

SUOSITUS AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ (AVH)- ja MS-KUNTOUTUJAN LIIKKUMISEN JA OSALLISTUMISEN ARVIOINTIIN

SUOSITUS AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ (AVH)- ja MS-KUNTOUTUJAN LIIKKUMISEN JA OSALLISTUMISEN ARVIOINTIIN SUOSITUS AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ (AVH)- ja MS-KUNTOUTUJAN LIIKKUMISEN JA OSALLISTUMISEN ARVIOINTIIN Kirjoittajat: Mari Kantanen, Jaana Paltamaa ja Sinikka Peurala Kommentoinut ja hyväksynyt: TOIMIA/Vaikeavammaisten

Lisätiedot

Toimintakykyä arvioitava

Toimintakykyä arvioitava ICF ja toimintakyvyn arviointi Toimintakykyä arvioitava ICF Workshop JAMK 2015 1 Tarpeen arviointi Toimintakyvyn arviointi ICF ohjaa valitsemaan arviointimenetelmiä suhteessa intervention sisältöön (keinoina

Lisätiedot

Onko kuntoutus kannattava investointi? Avo?kuntoutusfoorumi 27.11.2014 Tampere Mikko Jaakonsaari

Onko kuntoutus kannattava investointi? Avo?kuntoutusfoorumi 27.11.2014 Tampere Mikko Jaakonsaari Onko kuntoutus kannattava investointi? Avo?kuntoutusfoorumi 27.11.2014 Tampere Mikko Jaakonsaari Ikääntyvien AVH:n sairastaneiden kuntoutus Kävely- ja käsikuntoutuksen kehittämishanke, osa Kelan GERI -hanketta

Lisätiedot

WHOQOL-BREF MAAILMAN TERVEYSJÄRJESTÖN ELÄMÄNLAATUMITTARI - LYHYT VERSIO

WHOQOL-BREF MAAILMAN TERVEYSJÄRJESTÖN ELÄMÄNLAATUMITTARI - LYHYT VERSIO WHOQOL-BREF MAAILMAN TERVEYSJÄRJESTÖN ELÄMÄNLAATUMITTARI - LYHYT VERSIO Ohjeet Tällä lomakkeella pyydämme Teitä arvioimaan elämänlaatuanne, terveyttänne ja muita arkielämänne asioita. Vastatkaa kaikkiin

Lisätiedot

Sisällys MÄÄRÄMUOTOISEN TAULUKKOLASKENTATIEDOSTON OHJE PALVELUNTUOTTAJALLE. Luonnos

Sisällys MÄÄRÄMUOTOISEN TAULUKKOLASKENTATIEDOSTON OHJE PALVELUNTUOTTAJALLE. Luonnos MÄÄRÄMUOTOISEN TAULUKKOLASKENTATIEDOSTON OHJE PALVELUNTUOTTAJALLE Sisällys 1. YLEISTÄ... 2 2. MITTAUSTA KOSKEVIEN TUNNISTETIETOJEN MERKITSEMINEN... 2 1.1. Mittaria koskevan tiedon merkitseminen... 2 1.2.

Lisätiedot

Jyväskylän yliopisto, Terveystieteiden laitos 2/20

Jyväskylän yliopisto, Terveystieteiden laitos 2/20 Jyväskylän yliopisto, Terveystieteiden laitos 2/20 FYSIOTERAPIAN PALVELUNTUOTTAJIEN NYKYKÄYTÄNNÖT A TAUSTATIEDOT Vastatkaa kyselyyn omaan fysioterapiakokemukseenne perustuen. Kyselyssä ammattinimike fysioterapeutti

Lisätiedot

Kyselyssä menetelmistä ja mittareista oli mainittu vain suomenkielinen nimi. käytettävät menetelmät sekä elämänlaatukyselyt

Kyselyssä menetelmistä ja mittareista oli mainittu vain suomenkielinen nimi. käytettävät menetelmät sekä elämänlaatukyselyt 1 (5) LIITE S21. Säännöllisesti käytössä olevat AVH- ja MS-kuntoutujien toimintakyvyn arviointimenetelmät keväällä 2008 kuntoutuksen suunnittelutaholla erikoissairaanhoidossa ja terveyskeskuksissa. Kyselyssä

Lisätiedot

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Miten elämänhallintaa voi mitata? Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen

Lisätiedot

Sisällys MÄÄRÄMUOTOISEN TAULUKKOLASKENTATIEDOSTON OHJE PALVELUNTUOTTAJALLE

Sisällys MÄÄRÄMUOTOISEN TAULUKKOLASKENTATIEDOSTON OHJE PALVELUNTUOTTAJALLE 5.7.2017 MÄÄRÄMUOTOISEN TAULUKKOLASKENTATIEDOSTON OHJE PALVELUNTUOTTAJALLE Sisällys 1 YLEISTÄ... 1 2 MITTAUSTA KOSKEVIEN TUNNISTETIETOJEN MERKITSEMINEN... 1 2.1 Mittaria koskevan tiedon merkitseminen...

Lisätiedot

ICF:n ja FIM:n vertailututkimus kuntoutusosastolla. Aivoverenkiertohäiriöpotilaan kuntoutus 18.1.2015

ICF:n ja FIM:n vertailututkimus kuntoutusosastolla. Aivoverenkiertohäiriöpotilaan kuntoutus 18.1.2015 ICF:n ja FIM:n vertailututkimus kuntoutusosastolla Aivoverenkiertohäiriöpotilaan kuntoutus 18.1.2015 Julkaisu Suorituskyky ja suoritustaso toimintakyvyn arvioinnissa aivoverenkiertohäiriökuntoutujilla:

Lisätiedot

Kuntoutuksen vaikutusten seuranta (AKVA)

Kuntoutuksen vaikutusten seuranta (AKVA) 21.1.2015 Kuntoutuksen vaikutusten seuranta (AKVA) Veli-Matti Vadén Suunnittelija Kela, Terveysosasto Kuntoutuksen vaikutusten seuranta Kuntoutusselonteko 2002: Kuntoutuksen järjestäjät ja rahoittajat

Lisätiedot

Arviointimenetelmät ja mittarit hyödyn raportoinnissa

Arviointimenetelmät ja mittarit hyödyn raportoinnissa Arviointimenetelmät ja mittarit hyödyn raportoinnissa 2019 1. Arviointimenetelmien käyttö hyödyn raportoinnissa Kuntoutuksesta saatavaa hyötyä arvioidaan kuntoutujien näkökulmasta, palveluntuottajien arvioinnin

Lisätiedot

Lääkinnällisen kuntoutuksen luokittelun/ryhmittelyn nykytila Toimintakyky ja sen yhteys kustannuksiin laitos- ja avomuotoisessa kuntoutuksessa

Lääkinnällisen kuntoutuksen luokittelun/ryhmittelyn nykytila Toimintakyky ja sen yhteys kustannuksiin laitos- ja avomuotoisessa kuntoutuksessa Auli Karttunen, Petra Kokko, Mikko Jaakonsaari, Kristiina Kahur Lääkinnällisen kuntoutuksen luokittelun/ryhmittelyn nykytila Toimintakyky ja sen yhteys kustannuksiin laitos- ja avomuotoisessa kuntoutuksessa

Lisätiedot

Muutos-hanke/ AVH-kuntoutuksen osatutkimus. Alustava tutkimussuunnitelma. 1. Johdanto

Muutos-hanke/ AVH-kuntoutuksen osatutkimus. Alustava tutkimussuunnitelma. 1. Johdanto Muutos-hanke/ AVH-kuntoutuksen osatutkimus Alustava tutkimussuunnitelma 1. Johdanto Tässä alustavassa tutkimussuunnitelmassa esitetään tutkimustehtävä, joka koskee Kelan järjestämiä aivoverenkiertohäiriön

Lisätiedot

Kiljavan Sairaala Oy. Toiminta- ja taloustiedot, liite omistajakirjeeseen 18.3.2016

Kiljavan Sairaala Oy. Toiminta- ja taloustiedot, liite omistajakirjeeseen 18.3.2016 Kiljavan Sairaala Oy Toiminta- ja taloustiedot, liite omistajakirjeeseen 18.3.2016 Visio ja strategia 2017 Kiljava Sairaala on osa Keski-Uudenmaan alueen kattavaa sote-palvelujen tuottajaorganisaatiota

Lisätiedot

Tuloksellisuuden seuranta. Veli-Matti Vadén

Tuloksellisuuden seuranta. Veli-Matti Vadén Tuloksellisuuden seuranta Veli-Matti Vadén 23.11.2016 Kuntoutuksen hyödyn arviointi ja raportointi Tuloksellisuuden seuranta Kuntoutuksen hyödyn arviointi ja raportointi (AKVA) 1. Tietojen toimittamisen

Lisätiedot

AKVA - Kuntoutuksen hyödyn arviointi ja raportointi. Veli-Matti Vadén ja

AKVA - Kuntoutuksen hyödyn arviointi ja raportointi. Veli-Matti Vadén ja AKVA - Kuntoutuksen hyödyn arviointi ja raportointi Veli-Matti Vadén 5.10.2016 ja 6.10.2016 Kuntoutuksen hyödyn arviointi ja raportointi Skype-info tuloksellisuuden raportoinnista (AKVA:sta) 5.10 ja 6.10.2016

Lisätiedot

Auli Karttunen ym. 87/2014. Sosiaali- ja terveysturvan selosteita. Kelan tutkimusosasto

Auli Karttunen ym. 87/2014. Sosiaali- ja terveysturvan selosteita. Kelan tutkimusosasto Auli Karttunen ym. Elämänlaadun ja toimintaky v yn muutokset ikääntyneillä aivoverenkiertohäiriön sairastaneilla kävelyn ja käden tehostetun käytön kuntoutuksen aikana 87/2014 Sosiaali- ja terveysturvan

Lisätiedot

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi CP-vammaisten lasten elämänlaatu Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi Elämänlaatu WHO ja elämänlaatu WHO:n määritelmän mukaan elämänlaatuun liittyvät fyysinen terveys

Lisätiedot

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen Verkoston työskentelystä 14.11.2017 klo 13-14.30 Fysioterapeutin ja toimintaterapeutin tehtävänkuvat kotikuntoutuksessa; mahdollisesti

Lisätiedot

Lataa Mielialakysely - Raimo Raitasalo. Lataa

Lataa Mielialakysely - Raimo Raitasalo. Lataa Lataa Mielialakysely - Raimo Raitasalo Lataa Kirjailija: Raimo Raitasalo ISBN: 9789516697386 Sivumäärä: 87 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 38.34 Mb Tutkimuksessa selvitetään Suomessa lähes kolmekymmentä

Lisätiedot

3X10D TM NUORTEN PÄRJÄÄMINEN

3X10D TM NUORTEN PÄRJÄÄMINEN 3X10D TM NUORTEN PÄRJÄÄMINEN 5/18/2017 Arviointimittari yleiskartoitukseen N=866 (Kuopio) Sakari Kainulainen Dosentti, erityisasiantuntija Diakonia-ammattikorkeakoulu Miksi uusi mittari? Kyse uudenlaisesta

Lisätiedot

Valkotakkiverenpaine ja piilevä hypertensio totta vai tarua? Antti Jula Tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Valkotakkiverenpaine ja piilevä hypertensio totta vai tarua? Antti Jula Tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Valkotakkiverenpaine ja piilevä hypertensio totta vai tarua? Antti Jula Tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 135/85 Ambulatory awake or Home BP Antti Jula 2 Valkotakkihypertensio ja piilevä

Lisätiedot

Tervetuloa! Seija Sukula Etuuspäällikkö

Tervetuloa! Seija Sukula Etuuspäällikkö Tervetuloa! Seija Sukula Etuuspäällikkö Kohti yhtenäistä seurantaa Tukevaisuudessa tarvitaan yhteisesti hyväksytyt valtakunnalliset mittarit ja toimintamallit yhteinen valtakunnallinen tietovaranto yhtenäiset

Lisätiedot

Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Aikuisten reumaa sairastavien kuntouttava hoito. Alueelliset yhteistyökokoukset

Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Aikuisten reumaa sairastavien kuntouttava hoito. Alueelliset yhteistyökokoukset Terveysosasto Kuntoutusryhmä Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Aikuisten reumaa sairastavien kuntouttava hoito Alueelliset yhteistyökokoukset 24.8.-7.9.2010 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren

Lisätiedot

Kuntoutuksen hyödyn arvioinnin ja raportoinnin kehittämisprojekti. Sari Miettinen Projektipäällikkö

Kuntoutuksen hyödyn arvioinnin ja raportoinnin kehittämisprojekti. Sari Miettinen Projektipäällikkö Kuntoutuksen hyödyn arvioinnin ja raportoinnin kehittämisprojekti Sari Miettinen Projektipäällikkö Kehittämisprojektin lähtökohdat MITÄ & MILLOIN? Kehittää nykyinen toimintamalli sellaiseksi, joka tuottaa

Lisätiedot

Suositus osallistumisen yleisluonteisista arviointimenetelmistä aikuisilla

Suositus osallistumisen yleisluonteisista arviointimenetelmistä aikuisilla 1 Suositus osallistumisen yleisluonteisista arviointimenetelmistä aikuisilla Suosituksen laatijat: Jaana Paltamaa, TtT, ft ja Mari Kantanen TtM, tt Julkaistu: 31.10.2013 Suositus on käsitelty ja hyväksytty:

Lisätiedot

Selkäydinvamma. Elina Paavola, Katriina Tuomola, Iida Saramäki, Vilma Reponen

Selkäydinvamma. Elina Paavola, Katriina Tuomola, Iida Saramäki, Vilma Reponen Selkäydinvamma Elina Paavola, Katriina Tuomola, Iida Saramäki, Vilma Reponen Epidemiologia Suomessa arviolta 3000 vamman saanutta Suomessa 100 uutta tapausta/vuosi Riskiryhmät: 16 30-vuotiaat miehet ja

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖHALLINNOSSA

LUOTTAMUSHENKILÖHALLINNOSSA Terveydenedistämisaktiivisuus ikääntyneiden palveluissa 2014 Tässä vanhuspalvelulain toimeenpanon seuranta-kyselystä 2014 valitut kysymykset, joiden avulla kuvataan TEAviisari-verkkopalvelussa kuntien

Lisätiedot

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä Terveysosasto Kuntoutusryhmä Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Reumaa ja muita TULE-sairauksia sairastavien lasten ja nuorten yksilöllinen kuntoutusjakso Alueelliset yhteistyökokoukset

Lisätiedot

Muutokset palvelujen sisällössä

Muutokset palvelujen sisällössä Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen moniammatillinen yksilökuntoutus 1.1.2019 alkavat uudet palvelut Muutokset palvelujen sisällössä Elina Kulmanen Suunnittelija Kela, kuntoutuspalvelujen ryhmä @ElinaKulmanen

Lisätiedot

Pirkanmaan Erikoiskuntoutus Oy Itsenäisyydenkatu 2 33100 Tampere puh. 03-31260300

Pirkanmaan Erikoiskuntoutus Oy Itsenäisyydenkatu 2 33100 Tampere puh. 03-31260300 Kelan aivohalvauspotilaiden (65-75- vuotiaat) tehostetun kädenkäytön kuntoutuksen ja painokevennetyn kävelykuntoutuksen kehittämishanke vuosina 2008-2011 Pirkanmaan Erikoiskuntoutus Oy Itsenäisyydenkatu

Lisätiedot

Kahden mindfulness-mittarin itsetuntoon. suomennos ja Kahden validointi mindfulness-mittarin suomennos ja validointi

Kahden mindfulness-mittarin itsetuntoon. suomennos ja Kahden validointi mindfulness-mittarin suomennos ja validointi Mindfulness-taitojen Mindfulness-taitojen yhteys yhteys masennukseen, onnellisuuteen masennukseen, ja itsetuntoon. onnellisuuteen ja Kahden mindfulness-mittarin itsetuntoon. suomennos ja Kahden validointi

Lisätiedot

Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä. Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry

Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä. Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi 1. Jäljellä olevan työkyvyn selvittäminen 2. Nuorten työ-

Lisätiedot

Ravitsemusinterventio kotona asuvilla iäkkäillä kuopiolaisilla FT Irma Nykänen, Itä-Suomen yliopisto

Ravitsemusinterventio kotona asuvilla iäkkäillä kuopiolaisilla FT Irma Nykänen, Itä-Suomen yliopisto Ikääntyneiden ravitsemusfoorumi 10. 11.11.2011 Ravitsemusinterventio kotona asuvilla iäkkäillä kuopiolaisilla FT Irma Nykänen, Itä-Suomen yliopisto Geriatrisen hoidon tutkimuskeskus Gerho http://www.uef.fi/gerho/etusivu

Lisätiedot

Vaikeavammaisten toimintakyky asiantuntijaryhmä. Pj. Tiina Suomela-Markkanen Kela, Terveysosasto

Vaikeavammaisten toimintakyky asiantuntijaryhmä. Pj. Tiina Suomela-Markkanen Kela, Terveysosasto Vaikeavammaisten toimintakyky asiantuntijaryhmä Pj. Tiina Suomela-Markkanen Kela, Terveysosasto Taustaa Tavoitteena oli Löytää ja arvioida tarkoituksenmukaiset arviointimenetelmät vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Toimintakyky ja sen moniammatillinen arviointi. Marja Arkela Osaamisen ja kuntoutuksen asiantuntija

Toimintakyky ja sen moniammatillinen arviointi. Marja Arkela Osaamisen ja kuntoutuksen asiantuntija Toimintakyky ja sen moniammatillinen arviointi Osaamisen ja kuntoutuksen asiantuntija Sisällys Kuntoutujan toimintakyvyn moniulotteisuus Toimintakyvyn arviointi Toimintakykyarvioinnin osaaminen Kuntoutujan

Lisätiedot

TOIMIA-VERKOSTO ASIAKASLÄHTÖISEN PSYYKKISEN TOIMINTAKYVYN MITTAAMISEN JA ARVIOINNIN TUKENA

TOIMIA-VERKOSTO ASIAKASLÄHTÖISEN PSYYKKISEN TOIMINTAKYVYN MITTAAMISEN JA ARVIOINNIN TUKENA TOIMIA-VERKOSTO ASIAKASLÄHTÖISEN PSYYKKISEN TOIMINTAKYVYN MITTAAMISEN JA ARVIOINNIN TUKENA Erikoistutkija Heidi Anttila Ikääntyneet, vammaiset ja toimintakyky yksikkö, THL @anttilaheidi 8.6.2018 @anttilaheidi

Lisätiedot

Kuntoutus työkyvyn tukena työhön palaamisen jälkeen kokemuksia Tyyne-kursseista. Ylilääkäri Mari Slutbäck 27.10.2011

Kuntoutus työkyvyn tukena työhön palaamisen jälkeen kokemuksia Tyyne-kursseista. Ylilääkäri Mari Slutbäck 27.10.2011 Kuntoutus työkyvyn tukena työhön palaamisen jälkeen kokemuksia Tyyne-kursseista Ylilääkäri Mari Slutbäck 27.10.2011 TYYNE = Työkykyä ylläpitävä neurologinen kurssi Tarkoituksena ylläpitää työkykyä neurologista

Lisätiedot

HEIKOMMASSA ASEMASSA OLEVAT JA HEIDÄN TARPEENSA HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISEN NÄKÖKULMASTA

HEIKOMMASSA ASEMASSA OLEVAT JA HEIDÄN TARPEENSA HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISEN NÄKÖKULMASTA HEIKOMMASSA ASEMASSA OLEVAT JA HEIDÄN TARPEENSA HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISEN NÄKÖKULMASTA Tomi Mäki-Opas, dosentti, FT, Tutkimusjohtaja Yhteiskuntatieteiden laitos, Itä-Suomen yliopisto sposti:

Lisätiedot

Equity matters! Interventioiden kustannusvaikuttavuus. Jan Klavus, Leena Forma Jussi Partanen, Pekka Rissanen Tampereen yliopisto

Equity matters! Interventioiden kustannusvaikuttavuus. Jan Klavus, Leena Forma Jussi Partanen, Pekka Rissanen Tampereen yliopisto Equity matters! Interventioiden kustannusvaikuttavuus Jan Klavus, Leena Forma Jussi Partanen, Pekka Rissanen Tampereen yliopisto Tausta Haavoittuvassa asemassa olevien väestöryhmien muuta väestöä heikompi

Lisätiedot

WHODAS 2.0 WORLD HEALTH ORGANIZATION DISABILITY ASSESSMENT SCHEDULE 2.0

WHODAS 2.0 WORLD HEALTH ORGANIZATION DISABILITY ASSESSMENT SCHEDULE 2.0 kysymyksen versio, haastattelu Esittely Tämä arviointimenetelmä kehitettiin Maailman terveysjärjestön (WHO) Classification, Terminology and Standards -tiimin toimesta osana WHO:n National Institutes of

Lisätiedot

Sinikka Hiekkala, Tutkimusjohtaja, neurologisen kuntoutuksen dosentti, FT Gsm

Sinikka Hiekkala, Tutkimusjohtaja, neurologisen kuntoutuksen dosentti, FT Gsm 23.11.2018, SYV 2018 seminaari Susanna Tallqvist, väitöskirjaopiskelija, TtM, Helsingin yliopisto Sinikka Hiekkala, Tutkimusjohtaja, neurologisen kuntoutuksen dosentti, FT Gsm 0500 362 623 sinikka.hiekkala@invalidiliitto.fi

Lisätiedot

Equity matters! Interventioiden kustannusvaikuttavuus Leena Forma, Jan Klavus, Jussi Partanen, Pekka Rissanen Tampereen yliopisto

Equity matters! Interventioiden kustannusvaikuttavuus Leena Forma, Jan Klavus, Jussi Partanen, Pekka Rissanen Tampereen yliopisto Equity matters! Interventioiden kustannusvaikuttavuus Leena Forma, Jan Klavus, Jussi Partanen, Pekka Rissanen Tampereen yliopisto Tausta Haavoittuvien ryhmien muuta väestöä heikompi elämänlaatu/hyvinvointi.

Lisätiedot

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä FaT, tutkija Johanna Jyrkkä Lääkehoitojen arviointi -prosessi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus,

Lisätiedot

CY -luokitus ja sen mahdollisuuksia. 15.11.2007 Helena Launiainen

CY -luokitus ja sen mahdollisuuksia. 15.11.2007 Helena Launiainen ICF-CY CY -luokitus ja sen mahdollisuuksia 15.11.2007 Helena Launiainen International Classification of Functioning, Disability and Health for Children and Youth Tarkastelussa Lasten ja nuorten ICF luokituksen

Lisätiedot

GAS- menetelmä ja ammatillinen kuntoutus- mitä lisäarvoa? Ammatillisen kuntoutuksen päivät 13.-14.10.2011

GAS- menetelmä ja ammatillinen kuntoutus- mitä lisäarvoa? Ammatillisen kuntoutuksen päivät 13.-14.10.2011 GAS- menetelmä ja ammatillinen kuntoutus- mitä lisäarvoa? Ammatillisen kuntoutuksen päivät 3.-4.0.20 Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 4.0.20 Kelan ammatillinen kuntoutus Kelan kuntoutuslain 7 :n

Lisätiedot

Kelan kuntoutuksena toteutettavat sydänsairaiden aikuisten kuntoutuskurssit ja sydänsairaiden lasten sopeutumisvalmennuskurssit vuosina 2017 2020

Kelan kuntoutuksena toteutettavat sydänsairaiden aikuisten kuntoutuskurssit ja sydänsairaiden lasten sopeutumisvalmennuskurssit vuosina 2017 2020 Hankintapalveluryhmä KYSYMYKSET JA VASTAUKSET 8.4.2016 Dnro 14/331/2016 Kelan kuntoutuksena toteutettavat sydänsairaiden aikuisten kuntoutuskurssit ja sydänsairaiden lasten sopeutumisvalmennuskurssit vuosina

Lisätiedot

Geriatrinen arviointi

Geriatrinen arviointi Geriatrinen arviointi Geriatri Pirkko Jäntti 16.1.2014 Kokonaisvaltainen geriatrinen arviointi Comprehensive geriatric assessment CGA Hopea-paperi (v 2009) peräänkuuluttaa, että monitahoinen ja kattava

Lisätiedot

Interventiot erityispedagogiikassa. Professori, Pirjo Aunio

Interventiot erityispedagogiikassa. Professori, Pirjo Aunio Interventiot erityispedagogiikassa Professori, Pirjo Aunio 13.11.2018 Pirjo.aunio@helsinki.fi Osaamistavoitteet Opintojakson suoritettuaan opiskelija: On kerännyt syvällistä tietoa arvioinnista ja interventio-ohjelmista

Lisätiedot

FYSIOTERAPIAN PALVELUNTUOTTAJIEN NYKYKÄYTÄNNÖT

FYSIOTERAPIAN PALVELUNTUOTTAJIEN NYKYKÄYTÄNNÖT 1 FYSIOTERAPIAN PALVELUNTUOTTAJIEN NYKYKÄYTÄNNÖT TÄYTTÖOHJE Kyselyssä käytetään henkilöistä, joilla on CP-vamma käsitettä CP-kuntoutuja. Kyselyssä kartoitetaan vuonna 2008 Teillä fysioterapiaa saaneiden

Lisätiedot

kotihoito palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut

kotihoito palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut MYÖNTÄMISPERUSTEET kotihoito palveluasuminen tehostettu palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut Sisällys 1. Kotihoidon myöntämisperusteet.3 2. Palveluasumisen myöntämisperusteet 5 3.Tehostetun palveluasumisen

Lisätiedot

Kukoistava Kotihoito. Yhteenvetoa kuntien nykytilasta kyselylomakkeiden pohjalta

Kukoistava Kotihoito. Yhteenvetoa kuntien nykytilasta kyselylomakkeiden pohjalta Kukoistava Kotihoito Yhteenvetoa kuntien nykytilasta kyselylomakkeiden pohjalta Miten palveluohjaus ja neuvonta toteutuvat tällä hetkellä kunnassa? Kunta Palveluneuvonta ja ohjaus erillinen yksikkönsä

Lisätiedot

Näkyykö kuntouttava työote RAIsta?

Näkyykö kuntouttava työote RAIsta? Näkyykö kuntouttava työote RAIsta? Pia Vähäkangas TtT, Sosiaali- ja terveysjohtaja, erityisasiantuntija Harriet Finne-Soveri, tutkimusprofessori 31.3.2015 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sisältö Toimintakyky

Lisätiedot

Suomalaisten näkö ja elämänlaatu. Alexandra Mikhailova, FT

Suomalaisten näkö ja elämänlaatu. Alexandra Mikhailova, FT Suomalaisten näkö ja elämänlaatu Alexandra Mikhailova, FT 7..27 Näkövammaisuus ja sokeus Näkövammaisuuden ja sokeuden aiheuttajat maailmanlaajuisesti: IAPB vision atlas, 27 Näön merkitys Heikentynyt näkökyky

Lisätiedot

FinDRG ja tuloksellisuuden arviointi. Miika Linna

FinDRG ja tuloksellisuuden arviointi. Miika Linna 6.9.2016 FinDRG ja tuloksellisuuden arviointi Miika Linna 7.9. 2016 6.9.2016 Lähtökohdat mitä tuloksellisuudella tarkoitetaan (FinDRG-hanke)? Tuloksellisuus = tuottavuus, vaikuttavuus, laatu Miten nämä

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus

Kelan työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus Kelan työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus Kelan Terveysosasto/Kuntoutusryhmä Suunnittelija Marjaana Pajunen 7.5.2013 Työhönkuntoutumisen palveluverkoston työpaja Miksi Kela järjestää

Lisätiedot

Uusi kipu- ja toimintakykymittari PTA

Uusi kipu- ja toimintakykymittari PTA Uusi kipu- ja toimintakykymittari PTA Vesa Lehtola, ftomt, TtM Anu Kaksonen, ft lehtori, TtM Tausta Patient Specific Functional Scale (PSFS)- mittarin on kehittänyt kanadalainen Paul Stratford työryhmineen

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN JA LASTEN YHTEINEN LEIKKI JA LIIKKUMINEN

IKÄIHMISTEN JA LASTEN YHTEINEN LEIKKI JA LIIKKUMINEN IKÄIHMISTEN JA LASTEN YHTEINEN LEIKKI JA LIIKKUMINEN Tero Leppänen & Visa Pahtaja TUTKIMUKSEN TEHTÄVÄ Selvittää ikäihmisten ja lasten yhteisen ohjatun liikunnan ja leikin vaikutusta heidän hyvinvointiin

Lisätiedot

AVH ja onnistunut työllistyminen - tutkimus- ja kehittämishanke v (16)

AVH ja onnistunut työllistyminen - tutkimus- ja kehittämishanke v (16) AVH ja onnistunut työllistyminen - tutkimus- ja kehittämishanke v. 2012 2015 (16) RAY, Aivoliitto, Kruunupuisto Punkaharjun kuntoutuskeskus, terveydenhuolto Hannu Nyrkkö Neuropsykologi, PsT AVH-päivät

Lisätiedot

CP-LAPSEN TOIMINTAKYVYN ARVIOINTI

CP-LAPSEN TOIMINTAKYVYN ARVIOINTI SLNY Kuopio 10. -11.9.2015. Lapsen ja nuoren hyvä kuntoutus CP-LAPSEN TOIMINTAKYVYN ARVIOINTI Yliopettaja, TtT, OAMK ESITYKSEN SISÄLTÖ Konteksti: CP-vammaisten lasten ja nuorten kuntoutuksen ja seurannan

Lisätiedot

6 MINUUTIN KÄVELYTESTI

6 MINUUTIN KÄVELYTESTI 6 MINUUTIN KÄVELYTESTI Ari Mänttäri, tuotepäällikkö, LitM UKK Terveyspalvelut Oy, UKK-instituutti ari.manttari@ukkterveyspalvelut.fi, www.ukkterveyspalvelut.fi American Thoracic Society (ATS) 2002 guidelines

Lisätiedot

TOIMINTAKYKYÄ ARVIOIVIEN MENETELMIEN KARTOITUS JA ASIAKKAIDEN KANSSA TESTAUS

TOIMINTAKYKYÄ ARVIOIVIEN MENETELMIEN KARTOITUS JA ASIAKKAIDEN KANSSA TESTAUS ITSENÄISEEN ELÄMÄÄN SOPIVIN PALVELUIN -HANKE Kokemuksia ä arvioivista menetelmistä Suomen CP-liiton (2011 2014) Itsenäiseen elämään sopivin palveluin -hankkeessa kohderyhmänä ovat nuoret ja aikuiset CP-,

Lisätiedot

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Riskikäytön repaleiset rajat Päihdelääketieteen professori Kaija Seppä TaY ja TAYS 3.9.2011 27. Päihdetiedotusseminaari, Göteborg Luennon sisältö Miksi riskirajoja

Lisätiedot

Koherenssin tunne- testaaminen ja sen merkitys ryhmäohjaustilanteissa. Sairauden syntyyn vaikuttaa:

Koherenssin tunne- testaaminen ja sen merkitys ryhmäohjaustilanteissa. Sairauden syntyyn vaikuttaa: Koherenssin tunne- testaaminen ja sen merkitys ryhmäohjaustilanteissa Anneli Kuusinen, asiantuntijalääkäri, K-S SHP ja Kanerva-Kastehanke Sairauden syntyyn vaikuttaa: geenit: biologinen sairastumisalttius

Lisätiedot

Tuki- ja liikuntaelinsairauksien ja tapaturmavammojen vaikutus varusmiehen toimintakykyyn ja myöhempään sairastavuuteen

Tuki- ja liikuntaelinsairauksien ja tapaturmavammojen vaikutus varusmiehen toimintakykyyn ja myöhempään sairastavuuteen Tuki- ja liikuntaelinsairauksien ja tapaturmavammojen vaikutus varusmiehen toimintakykyyn ja myöhempään sairastavuuteen Mickael Parviainen LT, kirurgi, ortopedi Esityksen sisältö Aineiston kuvaus Varusmiespalvelun

Lisätiedot

Lasten sosiaalisen ja tunne-elämän kehityksen ja sen ongelmien arviointi neuropsykologian näkökulmaa

Lasten sosiaalisen ja tunne-elämän kehityksen ja sen ongelmien arviointi neuropsykologian näkökulmaa Lasten sosiaalisen ja tunne-elämän kehityksen ja sen ongelmien arviointi neuropsykologian näkökulmaa Neuropsykologian erikoispsykologi, Larmis Väitöstutkija, HY Käyttäytymistieteiden laitos 1. Kehityksellisten

Lisätiedot

HAVAITUT JA ODOTETUT FREKVENSSIT

HAVAITUT JA ODOTETUT FREKVENSSIT HAVAITUT JA ODOTETUT FREKVENSSIT F: E: Usein Harvoin Ei tupakoi Yhteensä (1) (2) (3) Mies (1) 59 28 4 91 Nainen (2) 5 14 174 193 Yhteensä 64 42 178 284 Usein Harvoin Ei tupakoi Yhteensä (1) (2) (3) Mies

Lisätiedot

NEUROLOGISEN AIKUISPOTILAAN TOIMINTAKYVYN ARVIOINTI FYSIOTERAPIASSA

NEUROLOGISEN AIKUISPOTILAAN TOIMINTAKYVYN ARVIOINTI FYSIOTERAPIASSA 1 Opinnäytetyö (AMK) Fysioterapeuttikoulutus NFYSIS14B 2017 Matilda Palenius, Sabina Renwall & Jenni Varjonen NEUROLOGISEN AIKUISPOTILAAN TOIMINTAKYVYN ARVIOINTI FYSIOTERAPIASSA Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

The Influence of Choir Singing on Quality of Life (QOL) for Older Adults in Jyväskylä. Why Fulbright? / Why Finland?

The Influence of Choir Singing on Quality of Life (QOL) for Older Adults in Jyväskylä. Why Fulbright? / Why Finland? The Influence of Choir Singing on Quality of Life (QOL) for Older Adults in Jyväskylä Julene K Johnson, PhD University of California, San Francisco Institute for Health and Aging Fulbright Scholar (Fall

Lisätiedot

Mikko Jaakonsaari Auli Karttunen Liisa Klemola Petra Kokko 95/2015. Sosiaali- ja terveysturvan selosteita. Kelan tutkimusosasto

Mikko Jaakonsaari Auli Karttunen Liisa Klemola Petra Kokko 95/2015. Sosiaali- ja terveysturvan selosteita. Kelan tutkimusosasto Mikko Jaakonsaari Auli Karttunen Liisa Klemola Petra Kokko Potilasluokittelujärjestelmä NordDRG ja kustannusseuranta ikääntyneillä aivoverenkiertohäiriön sairastaneilla kävelyn ja käden tehostetun käytön

Lisätiedot

KYSELY AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ- JA MULTIPPELISKLEROOSI- POTILAIDEN LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELUSTA

KYSELY AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ- JA MULTIPPELISKLEROOSI- POTILAIDEN LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELUSTA Terveyskeskusten nykykäytännöt huhtikuu 2008 KYSELY AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ- JA MULTIPPELISKLEROOSI- POTILAIDEN LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELUSTA Tämä kysely kartoittaa aivoverenkiertohäiriön (AVH)

Lisätiedot

KUNTOUTUSLAITOKSEN FYSIOTERAPIAN NYKYKÄYTÄNNÖT

KUNTOUTUSLAITOKSEN FYSIOTERAPIAN NYKYKÄYTÄNNÖT 1 KUNTOUTUSLAITOKSEN FYSIOTERAPIAN NYKYKÄYTÄNNÖT TÄYTTÖOHJE Kyselyssä käytetään henkilöistä, joilla on CP-vamma käsitettä CP-kuntoutuja. Kyselyssä kartoitetaan vuosina 2008-2009 Teillä fysioterapiaa saaneiden

Lisätiedot

NEGLECT-POTILAAN POLKU KUNTOUTTAVAAN ARKEEN

NEGLECT-POTILAAN POLKU KUNTOUTTAVAAN ARKEEN NEGLECT-POTILAAN POLKU KUNTOUTTAVAAN ARKEEN Riitta Luukkainen-Markkula Kl. Neuropsykologi, PsT Neuron AVH-päivät 2012; AVH ja arki 24.10.2012 Neglect-oireessa on kysymys vaikeudesta tulla tietoiseksi vasemmalta

Lisätiedot

KYSELY AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ- JA MULTIPPELISKLEROOSI POTILAIDEN LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELUSTA

KYSELY AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ- JA MULTIPPELISKLEROOSI POTILAIDEN LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELUSTA Erikoissairaanhoidon nykykäytännöt huhtikuu 2008 KYSELY AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ- JA MULTIPPELISKLEROOSI POTILAIDEN LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELUSTA Tämä kysely kartoittaa aivoverenkiertohäiriön

Lisätiedot

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake Kuntoutusryhmä Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake ASLAK-kurssit, Tyk-kuntoutus Tulostakaa lomake jokaista erillistä linjaa varten Vastatkaa yhdellä lomakkeella vain ja ainoastaan

Lisätiedot

TOIMINTATERAPIAN PALVELUNTUOTTAJIEN NYKYKÄYTÄNNÖT

TOIMINTATERAPIAN PALVELUNTUOTTAJIEN NYKYKÄYTÄNNÖT 1 TOIMINTATERAPIAN PALVELUNTUOTTAJIEN NYKYKÄYTÄNNÖT TÄYTTÖOHJE Kyselyssä käytetään henkilöistä, joilla on CP-vamma käsitettä CP-kuntoutuja. Kyselyssä kartoitetaan vuonna 2008 Teillä toimintaterapiaa saaneiden

Lisätiedot

Asiakasnäkökulma hoidon laadun kehittämiseen

Asiakasnäkökulma hoidon laadun kehittämiseen Asiakasnäkökulma hoidon laadun kehittämiseen Potilaat mukaan arvioimiaan hoidon ja palvelun laatua Pirjo Ilanne-Parikka 3.10.2016 Pirjo Ilanne-Parikka LT, sisätautien el, diabeteslääkäri Sidonnaisuudet:

Lisätiedot

Polven nivelrikko / tekonivelleikkaus ja eturistisideleikkaus - Testauksen perusteita

Polven nivelrikko / tekonivelleikkaus ja eturistisideleikkaus - Testauksen perusteita Polven nivelrikko / tekonivelleikkaus ja eturistisideleikkaus - Testauksen perusteita Tapani Pöyhönen TtT, ft, liikuntafysiologi Kuntoutus- ja kipupoliklinikka / Kymenlaakson keskussairaala, Kotka Testien

Lisätiedot

Dosentti, ETT Merja Suominen merja.suominen@gery.fi Gerontologinen ravitsemus Gery ry

Dosentti, ETT Merja Suominen merja.suominen@gery.fi Gerontologinen ravitsemus Gery ry Proteiinit ikääntyneiden ravitsemuksessa Dosentti, ETT Merja Suominen merja.suominen@gery.fi Gerontologinen ravitsemus Gery ry gery.fi, voimaaruuasta.fi Miksi ravitsemus on tärkeää? Tutkimukset ikääntyneillä:

Lisätiedot

TUTKIMUSSUUNNITELMAN LYHENNE Kotihoidon asiakkaiden elämänlaatu ennen ja jälkeen rakenneuudistuksen

TUTKIMUSSUUNNITELMAN LYHENNE Kotihoidon asiakkaiden elämänlaatu ennen ja jälkeen rakenneuudistuksen TUTKIMUSSUUNNITELMAN LYHENNE Kotihoidon asiakkaiden elämänlaatu ennen ja jälkeen rakenneuudistuksen Sosiaalipolitiikan aihealueen tutkimus Keski-Suomen maakunnan vanhuspalvelujen kotihoidossa 16. HELMIKUUTA

Lisätiedot

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake Kuntoutusryhmä Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake Työkokeilu, työhönvalmennus, MT-työhönvalmennus Tulostakaa lomake jokaista erillistä linjaa varten Vastatkaa yhdellä lomakkeella

Lisätiedot

Hyvä lausuja, Mielenkiintoisia lukuhetkiä toivottaen, Kuntoutuksen tietopohja -hankkeen työryhmä LAUSUJILLE:

Hyvä lausuja, Mielenkiintoisia lukuhetkiä toivottaen, Kuntoutuksen tietopohja -hankkeen työryhmä LAUSUJILLE: 1 Hyvä lausuja, Olet lukemassa Kuntoutuksen tietopohja -hankkeessa valmisteltua suositusta Toimintakyvyn itsearviointi sosiaali- ja terveyspalveluissa yli 15-vuotiailla. Kyseessä on suosituksen luonnos,

Lisätiedot

ICF:n soveltaminen psykososiaalisissa palveluissa: mahdollisuudet ja uhkat

ICF:n soveltaminen psykososiaalisissa palveluissa: mahdollisuudet ja uhkat ICF:n soveltaminen psykososiaalisissa palveluissa: mahdollisuudet ja uhkat Asko Niemelä Psykiatrian erikoislääkäri Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymän toimintojen kehittämisseminaari Härmän kuntokeskus,

Lisätiedot

Toimintakykytestien tulosten tulkinta

Toimintakykytestien tulosten tulkinta Toimintakykytestien tulosten tulkinta ASKO-hanke Erkka Huhtinen & Linnea lahtinen 1/2016 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Fysioterapian tutkinto-ohjelma 1 Sisältö Johdanto... 2 1 SPPB-testin tulosten

Lisätiedot

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013

Lisätiedot

Kuntoutus - uudistuneet kurssit

Kuntoutus - uudistuneet kurssit Kuntoutus - uudistuneet kurssit Palveluntuottajien yhteistyötapaaminen 14.11.2018 Pirjo K. Tikka Vastaava suunnittelija Kela, Lakipalvelujen yksikkö Kuntoutuspalvelujen ryhmä Ohjelma Erilainen tapa tutustua

Lisätiedot

Käyvän hoidon kuntoutushanke miten kuntoutusta arvioidaan Käypä hoito -suosituksissa?

Käyvän hoidon kuntoutushanke miten kuntoutusta arvioidaan Käypä hoito -suosituksissa? Käyvän hoidon kuntoutushanke miten kuntoutusta arvioidaan Käypä hoito -suosituksissa? Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden

Lisätiedot

Palvelukeskus Helsinki Riitta Laanala, yksikönjohtaja (Puhelin- ja hyvinvointipalvelut)

Palvelukeskus Helsinki Riitta Laanala, yksikönjohtaja (Puhelin- ja hyvinvointipalvelut) Syystien monipuolisen palvelukeskuksen, Kuntoutuksen osaamisyksikön, koillisen ja pohjoisen kotihoitoyksikön ja Helsingin palvelukeskuksen etäkuntoutusmalli Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto

Lisätiedot

RUG-luokitus ja hoitajien antama kuntoutus. Validoitu Suomessa vuonna 1995/96 Käytetty RAI-tietojärjestelmässä vuodesta 2000

RUG-luokitus ja hoitajien antama kuntoutus. Validoitu Suomessa vuonna 1995/96 Käytetty RAI-tietojärjestelmässä vuodesta 2000 RUG-luokitus ja hoitajien antama kuntoutus RAI-seminaari Helsingissä 1..2007 Magnus Björkgren, VTM, FT Projektipäällikkö Chydenius-instituutti Tausta RUG-III/22 luokitus Validoitu Suomessa vuonna 1995/96

Lisätiedot

OMA VÄYLÄ Neuropsykiatrinen kuntoutus nuorille aikuisille. Tutkimus kuntoutuspalvelusta. Kaija Appelqvist-Schmidlechner Erikoistutkija, FT, dosentti

OMA VÄYLÄ Neuropsykiatrinen kuntoutus nuorille aikuisille. Tutkimus kuntoutuspalvelusta. Kaija Appelqvist-Schmidlechner Erikoistutkija, FT, dosentti OMA VÄYLÄ Neuropsykiatrinen kuntoutus nuorille aikuisille Tutkimus kuntoutuspalvelusta Kaija Appelqvist-Schmidlechner Erikoistutkija, FT, dosentti Tutkimuksen mielenkiinnon kohteena 1. Kuntoutuksen toteutus

Lisätiedot