Tietopyyntö. Koti- ja etähoidon palveluissa käytettävien. teknologiaratkaisujen integraatio

Transkriptio

1 Tietopyyntö Koti- ja etähoidon palveluissa käytettävien teknologiaratkaisujen integraatio

2 1 Johdanto Smart Tampere -ohjelma rakentaa Tampereesta kansainvälisesti tunnettua, vetovoimaista, älykästä kaupunkia, jossa yritykset ja asukkaat ovat mukana käytännön kehittämisessä. Tampereen kaupunki haluaa olla koollekutsuja ja mahdollistaja niin, että eri osaajien innovatiivisella yhteistyöllä lisätään alueen talouskasvua ja parannetaan asukkaiden elämänlaatua digitalisaation tuomilla mahdollisuuksilla. Määriteltävien kehityskokonaisuuksien ympärille kootaan yhteistyöstä kiinnostuneiden yritysten ryhmä. Kaupunki on mukana tarvemäärittelyjen teossa ja voi hyödyntää tuloksia esim. innovatiivisen hankinnan prosessin kautta. Kehitystyön tavoitteena on kuitenkin sellaisten tuotteiden ja toimintamallien kehittäminen, joilla on Tamperetta laajempaa markkinapotentiaalia. Tämä tietopyyntö sekä aloituskokous on osa markkinakartoitusta, jonka avulla Tampereen kaupunki pyytää saada selville markkinatoimijoiden näkemyksen ja kiinnostuksen asiaan. Nyt julkaistava tietopyyntö ei ole hankintailmoitus eikä tarjouspyyntö. Vielä ei ole tiedossa muodostuuko asiassa hankintalain tarkoittamaa hankinta. Mikäli hankinta muodostuu, julkaistaan siitä erillinen hankintailmoitus. 2 Koti- ja etähoidon infrastruktuurin integraatioalusta 2.1 Mitä ja miksi olemme määrittelemässä Sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten kasvun hillitsemiseksi ja palvelujen laadun parantamiseksi näiden palvelujen tuottaminen entistä laajemmin asiakkaan kotiympäristöön on välttämätöntä. Palvelujärjestelmässä tarvitaan sektoroituneiden ja diagnoosien mukaan segmentoituneiden palvelutuottajien ja toisaalta teknisesti keskenään yhteen sopimattomien teknologioiden yhdistämistä asiakkaan kannalta yhtenäiseksi ja yksittäisen palvelutuottajan näkökulmasta yhteensopivaksi kokonaisuudeksi. Palvelutuottajien palveluja on voitava yhdistellä kokonaisiksi palveluketjuiksi. Myös asiakkaan itsemääräämisoikeuden toteutumiseksi on eri palveluissa käytettävien teknologioiden oltava siten yhteensopivia, että kotiin tuotavien palvelujen palvelutuottajan vaihto on mahdollista ja että asiakkaan ei tarvitse luopua joistakin käyttämistään lisäarvopalveluista siksi, että hoitoketju edellyttää toisenlaista teknologiaa. Tavoitteena on erilaisilla mittalaitteilla tuotetun, henkilön elintoimintojen, fyysisten suoritteiden, psyyken tilaa ja sosiaalista kanssakäymistä kuvaavan datan kokoaminen ja yhdistäminen eri tavoin hyödynnettäväksi kokonaisuudeksi. Etämonitoroinnin avulla osa henkilöön kohdistuvan palvelutapahtuman edellyttämästä tiedosta voidaan koota automatisoidusti. Näin koottua henkilöön liittyvää tietoa asiakas voi käyttää oman harkintansa mukaan myös muihin tarkoituksiin, esim. biohakkerointiin tai myydä kaupalliseen käyttöön. - Em. datan kokoamisen keinojen kehitys ja näin tuotetun datan määrän kasvu on nopeaa. Yksittäisiä tuotteita ja niiden kombinaatioita tulee markkinoille jatkuvasti. Myös Tampereen kaupungilla on tehty tai käynnissä useita pilotointeja. - Virallisen sertifioidun palvelujärjestelmän tuottaman potilastiedon rinnalle (Electronic Health Record, EHR, KANTA, OMAKANTA) muodostuu jatkuvasti kasvava sertifioimattoman tiedon kokonaisuus (Personal health Record, PHR). Tämän tiedon standardeja määritellään parhaillaan Kelan toimesta ja käynnissä on esim. datan käytön luvittamiseen liittyviä kehityshankkeita (DHR/OY+TTY) - Uudenlaista dataa yhdistämällä voidaan luoda uusia palveluita ja lisätä hyvinvointia, mittalaitteisiin liittyvä markkinapotentiaali on valtava, mutta niiden laajempi hyödyntäminen edellyttää teknisen alustan, datan standardien ja yksittäisiä tietoja hyväksi käyttävän palvelujärjestelmän muotoutumista. Määrittelytyötä tehdään osana Smart Tampere hanketta ja sen käyttäjäasiakkaina ja omistajina on Tampereen hyvinvointipalvelut, erityisesti avo- ja asumispalvelut sekä sairaala ja kuntoutuspalvelut. Työn kuluessa pyritään osallistujille muodostamaan yhteinen käsitys alan käynnissä olevan kansallisen ja kansainvälisen kehittämistyön tuloksista.

3 Palvelujärjestelmälle koti- ja etähoidon infrastruktuurin integraatioalustan ratkaisut tarjoavat huomattavia kehittämis- ja säästömahdollisuuksia: - Kotihoito (pääosin kaupungin kustannusvastuulla) voi hyödyntää mittaustietoa muuttuvan asiakastarpeen seurannassa ja kohdentaa resursseja nykyistä tehokkaammin. Ennaltaehkäisevämpi työote lisää asiakasturvallisuutta ja kotona pärjäämisen kannalta tärkeää turvallisuuden tunnetta. - Sairaaloiden kotiutustilanteissa em. ratkaisuilla voidaan vähentää kotona pärjäämiseen liittyvää epävarmuutta ja siten nopeuttaa kotiutusta - Kotihoidon tuottajat (esim. palvelutalot) voivat tarjota palveluja myös niille asiakkaille, joiden palvelutarve ei ole niin suuri, että he olisivat kaupungin palvelujärjestelmän piirissä. Ennaltaehkäisy myös rajaa palvelutarpeen kasvua. - Aktiiviväestön kiinnostus oman terveyden ja hyvinvoinnin seurantaan avaa palvelumarkkinaa koko väestöä kattavaksi. Syntyy vakuutusyhtiöiden ja ketjuuntuneiden palvelun tuottajien uusia hyvinvointituotteita. Teknisten alustaratkaisujen lisäksi on kehitettävä myös palvelujärjestelmän ansaintamalleja. - Keskeisiä uudelleen järjestettäviä asioita on ympärivuorokautisen päivystyksen ja palvelujärjestelmän rakentaminen. - Kaupungin kotihoidossa ansaintajärjestelmien muutos edellyttää asiakkaan kanssa tehtävien palvelusopimusten ja niihin liittyvien lautakunnan hyväksymien asiakasmaksujen perusteiden muuttamista siten, että etämonitoroinnilla voidaan korvata asiakaskäyntejä. Tulevaisuudessa asiakkaiden kanssa tehtävät palvelusopimukset voivat sisältää osia, joiden sisältö (ja niistä perittävät asiakasmaksut) voi määräytyä myös teknologian avulla todettujen tarpeiden mukaisesti. - Muutos koskisi myös muita kuin kaupungin organisoimaa kotihoitoa, myös esimerkiksi palvelutalon kotihoitoa, koska palvelutoimijoilla voi olla monenlaisia asiakkuuksia ja samalla kotihoitoasiakkaalla useita hoitoketjuja, joilla on vastuutahoina eri palvelutuottajia. - Palvelutalojen tai muiden kotihoitotoimijoiden tulisi olla mahdollista kehittää itse maksaville asiakkaille suunnattuja palvelukokonaisuuksia, joita toteutetaan samalla teknologia-alustalla - Sairaalat voivat hyödyntää syntyvää palvelualustaa hankkimalla kotiutettaville asiakkaille etämonitorointipalveluja asiakkaan kotihoitoa tuottavilta yksiköiltä siten, että kotiutus on osa hoitojaksoa ja sairaalapalvelujen tuottajille syntyy säästöjä sairaalapäivien määrän vähetessä. - Sairaaloiden maksuperusteita voidaan muuttaa myös siten, että nykyinen kotiutusavusta syntyvä - ja erilliselle kotiutusyksikölle maksettava - kustannus sisällytetään hoitojaksohinnoitteluun. 2.2 Miten nyt tehtävää työtä tullaan hyödyntämään? Tampereen kaupungin strategisena tavoitteena on se, että vuonna 2025 kaikki käyttävät ensi sijassa digitaalisia palveluja. Osa tätä strategista tavoitetta on se, että kotihoito voi entistä laajemmin tukeutua asiakastarvetta analysoivaan ja mittaamaan digitalisoituun palvelujärjestelmään. Tampereen kaupunki ottaa käyttöön tässä kuvattavan määrittelyprosessin tuloksena syntyvän hoitopalvelujen teknisen integraatioalustan mukaisia ratkaisuja tulevina vuosina lisääntyvässä määrin. Hankintojen suuruus riippuu syntyvien ratkaisujen kustannusvaikutuksista tehtävien laskelmien tuloksista sekä pilotoinnin ja asiakastarpeen analyyseista, joita tehdään sen arvioimiseksi mitä ko. teknologioiden käyttö vaikuttaa palvelujen laatuun.

4 3 Kutsu osallistumaan hankkeeseen liittyvään avoimeen määrittelyyn 3.1 Koti- ja etähoidon infrastruktuurin integraatioalustan avoin määrittely, avaustilaisuus Avaustilaisuus järjestetään klo Finnmedin HealthHubissa Biokatu 6, Tampere. Tilaisuus on aloituskokous avoimelle määrittelylle. (Ks. Kuva 1.) Lisää tietoja tilaisuudesta ja tilaisuuteen ilmoittautuminen: Yritysten toivotaan ilmoittautumisen yhteydessä ilmaisevan missä roolissa ovat toimija koti- ja etähoidon alueella. Samalla toivomme, että tilaisuuteen osallistuvat tahot ilmaisevat mielenkiintonsa osallistua joko määrittelytyötä tekevään työryhmään vai jääkö toimija odottamaan varsinaisen työryhmän valmiita tuloksia. Aloituskokouksessa ja sitä seuraavassa työryhmätyössä tavoitteena on viestiä - Määriteltävän hankkeen kuvaus Mitä ja Miksi olemme määrittelemässä tätä asiaa? - Lähtötiedot kaupungin rooli (asiakas/alusta), mahdolliset kokeilut tai järjestelmähankinnat ja näihin liittyvät aikataulut - Mahdolliset aiheeseen liittyvät jo tehdyt/teetetyt selvitykset käyttäjätutkimukset, markkinakartoitukset, kansalliset/kansainväliset hankkeet jotka voivat sisältöön vaikuttaa. - Määrittelytyön aikataulu ja kiinnostuneiden osallistujien tunnistaminen Aloituskokouksessa ja sitä seuraavissa tilaisuuksissa käydään läpi lähtötietoina kaupungin vaatimuksia ja tarpeita, sekä työstetään yhdessä yritysten kanssa vaatimuksia koti- ja etähoidon infrastruktuurin integraatioalustalle. Aloituskokouksessa annetaan osallistujille mahdollisuus antaa palautetta ja kommentteja hankkeeseen. Kiinnostus halusta olla mukana määrittelytyöryhmässä on ilmoitettava viimeistään aloituskokouksessa. 3.2 Koti- ja etähoidon infrastruktuurin integraatioalustan avoin määrittely, julkistamistilaisuus Tämän jälkeen asti on mahdollista ilmoittautua työn tulosten julkistamistilaisuuteen , joka järjestetään klo alkaen Finnmedin HealthHubissa Biokatu 6, Tampere. Lisää tietoja tilaisuudesta ja tilaisuuteen ilmoittautuminen:

5 4 Avoimen määrittelyn prosessista Avoin määrittely on osa Tampereen kaupungin innovatiivisten hankintojen työkalupakkia 1. Avoin määrittely huomioi hankintalain edellyttämät periaatteet avoimuudesta ja syrjimättömyydestä. Smart Tampere- työtä varten avoin määrittely on kuvattu tarkemmalle tasolle seuraavasti (ks. Kuva 1) Kuva 1. Avoimen määrittelyn vaiheet. Avointa määrittelyä voidaan käyttää sekä niissä tapauksissa, että kaupunki on asiakas ja hankintalaki tulee ottaa huomioon, että niissä tapauksissa kun kaupunki toimii alustana. Avointa määrittelyvaihetta voidaan soveltaa hankinnan suunnittelu- tai määrittelyvaiheessa, siis silloin kun hankkeesta ei ole vielä julkaistu hankintailmoitusta. 5 Avoimuuden periaatteet Smart Tampere -ohjelman avoimuuden periaatteet: Smart Tampere avoimuuden periaatteet ovat voimassa määrittelyvaiheessa: Yhteistyön perusperiaate on tiedon, osaamisen ja parhaiden oppien jakaminen, jotta yhteisesti määritelty vaatimusmäärittely on vahvempi kuin minkään osapuolen yksin määrittelemänä. Avointa tiedonvaihtoa edistetään mahdollisimman laajasti, kuitenkin huomioiden asukkaiden yksityisyys ja yritystietojen luottamuksellisuus. Yhteistyön kautta saatu tieto on julkista ja työn tulokset tullaan jakamaan avoimesti kaikille osapuolille. Yhteistyötä edistetään erilaisilla kohtaamisilla ja törmäyttämisellä. Osallistujat voivat vapaasti osallistua yhteiseen määrittelytyöhön ja käyttää tämän työn tuloksia omassa (liike)toiminnassaan. Osallistujat tuovat yhteistyöhön oman osaamisensa ja yhteistyön tuloksena syntyy arvoa kaikille osallistujille. Jokainen osallistuja vastaa omista kustannuksistaan. 1

6 Määrittelyvaiheen dokumentaatio tulee julkiseksi ja eri osapuolet ml. Tampereen kaupunki voivat sitä hyödyntää sen valmistuttua. Esimerkiksi yritykset voivat käyttää sitä suunnitellessaan tuotteita muille vastaaville älykaupungeille. Tampereen kaupunki voi käyttää sitä lähdemateriaalina hankintojen kilpailutuksessa. Määrittelyvaiheen dokumentaatio ei sido määrittelyyn osallistuneita osapuolia. Määrittelyvaiheen dokumentaatiota kukin osapuoli hyödyntää omalla riskillään. Julkisten hankintojen liittyessä hankkeeseen, määrittelyvaihe toteutetaan niin, että valittu toteutustapa ei saa johtaa kilpailun vääristymiseen eikä hankintalaissa kirjattujen syrjimättömyyden ja avoimuuden periaatteiden vastaiseen menettelyyn.