KUN HÄTÄ ON SUURI.ONKO APU LÄHELLÄ? Mirja Fältmars

Transkriptio

1 KUN HÄTÄ ON SUURI.ONKO APU LÄHELLÄ? Mirja Fältmars

2 Kriisi ja trauma Kriisi on tapahtuma, jossa aikaisemmat kokemukset eivät riitä tapahtuneen käsittelyyn ilman merkittävää kärsimystä (Cullberg, 1975) Trauman synnyttää tapahtuma tai elämäntilanne, joka on valtava ja kontrailmaton ja joka saa aikaan äärimmäisen psyykkisen rasituksen Kriisi on ihmisen tai organisaatio kohtaama uusi tilanne, jossa aiemmin opitut ongelmanratkaisukeinot eivät välttämättä toimi. Kriisi Wikipedia

3 Trauman määrittely Psyykkinen trauma tai psyykkinen järkytys on pitkäaikainen mielenterveyteen vaikuttava haitta, joka on syntynyt traumaattisisten ärsykkeiden ylittäessä tietyn sietokyvyn asteen. Trauman seurauksena yksilö ei kykene selvittämään traumaattiseen tapahtumaan liittyviä ajatuksia eikä tunteitaan. Sen voivat aiheuttaa monenlaiset tapahtumat, mutta on olemassa muutamia yleisiä tekijöitä. Traumaattisessa tapahtumassa on usein kyse täydellisestä avuttomuuden tunteesta, minkä aiheuttaa todellinen tai mahdollinen uhka henkeä, ruumiillista koskemattomuutta tai mielenterveyttä kohtaan. Yksilön normaalia ajatusmaailmaa järkytetään, mikä altistaa hänet hämmentyneeseen ja turvattomaan tilaan.

4 Kriisi ja suru kuluvat elämään Kriisi ei ole sairautta, josta tulee parantua, vaan elämää, joka on elettävä. Joka päivä moni kohtaa järkyttävän tapahtuman Ihmisen elämässä on kaikkina aikoina ollut erilaisia uhkia. Tästä johtuu käsitys siitä, että ihmisellä on aina ollut kyky selviytyä äärimmäisistä tilanteita ja sopeutua niihin

5 Resilienssi,mitä se on Uusi käsite.kuitenkin on usein pohdittu, mikä saa aikaan sen, että tietyt ihmiset soputuvat muita paremmin maailmassa jossa on sekä riskejä että mahdollisuuksia. Relienssi on kuin kuminauha, joka jännittyy katkeamisen rajalle ja vetäytyy sitten takaisin kokoon katkeamatta AVAINSANOJA ON: Kyky säilyttää vakaus Sopeutuminen Toipuminen Kehittyminen

6 Esimerkkejä erityyppisistä järkyttävistä tapahtumista Luonnonkatastrofit: maanjäristys, myrskyt, metsäpalot Tekniset onnettomuudet : lentokone-, auto-, juna-, bussi Vammat sairaudet ja muut oman terveyden uhat Lääke- ja hammaslääketieteelliset toimenpiteet erityisesti lapsilla Seksuaalinen, fyysinen tai henkinen väkivalta. perhe tai muu väkivalta, ryöstöt

7 Jatkuu.. Vanhemman, lapsen, elämänkumppanin, läheisen ystävän menettäminen: kuolemantapaukset, ihmissuhteiden katkeaminen esim. avioerossa Taloudellisten tai materiaalisten resurssien menettäminen: kodin tuhoutuminen tulipalossa, työpaikan menettäminen.. Esimerkkejä muista menetyksistä: pakko jättää kotimaansa, tilanne jossa ei enää kykene huolehtimaan itsestään.. Toisen kärsimyksen näkeminen: vaikea pitkällinen sairaus..

8 Olethan vierelläni, kun hätä on suuri Mitä hädän ja järkytyksen kohdanneessa tapahtuu Miten autan, kun hätä on suuri Miten itse jaksan, kun autettavien hätä on suuri

9 Mitä hädän ja järkytyksen kohdanneessa tapahtuu Tieto tapahtumasta Ihminen joutuu kohtaamaan järkyttävän tapahtuman kahdella vaihtoehtoisella tavalla = Hän on läsnä tapahtumassa = Hän ei ole läsnä, vaan saa tietää myöhemmin tapahtumasta. Hän joutuu ottamaan tiedon vastaan jonkun ilmoittamana = lmoittaja voi olla myös oma läheinen =Viestin vastaanottaja muodostaa mielikuvan tapahtuneesta saamansa ilmoituksen pohjalta

10 Mikä on tärkeää sokkivaiheessa Selviytyäkseen toipumisessa sokkivaiheesta eteenpäin reaktiovaiheeseen on henkilön kyettävä vastaanottamaan todellisuus siitä, mitä oikeasti on tapahtunut ja mikä vaikutus sillä on omaan ja läheisten elämään Onko tämä kaikki totta?... Jotta henkilö voi päästä eteenpäin sokkivaiheen käsittelyssä, on tarve päästä vaarasta ja kaaoksesta kohti turvallisuutta ja järjestystä

11 Mikä on tärkeää sokkivaiheessa Perustarpeista huolehtiminen (lämpö, ravinto,..) Kuunteleminen (isot korvat pieni suu) Tiedon antaminen, jos mahdollista Auttaa luomaan yhteys lähimpiin omaisiin.. Mitä pienempi lapsi on kyseessä sitä tärkeämpi on hoivaajan merkitys Perhettä kohdanneen järkyttävän tapahtuman jälkeen perheen sisäinen ja lähiverkoston tuki on oleellinen apu myös sokista selviämiselle

12 Traumatisoitumistapa Tyyppi 1: yksittäinen traumaattinen tapahtuma Onnettomuus Yhtäkkinen kuolema Väkivaltainen tapahtuma Tyyppi 2: Kasautuma traumaattisia tapahtumia pidemmän ajan kuluessa Seksuaalinen hyväksikäyttö Jatkuvan pahoinpitelyn kohteeksi joutuminen Vaikea avioero Sota ja kidutukset

13 Varustautuminen traumaa vastaan Varustautuminen alkaa heti syntymän jälkeen luonnollisen, hyvän kasvun myötä Yhteyden muodostuminen ja syventyminen Turvallisuuden rakentuminen Selviytymiskeinojen rakentuminen hoivaajan tuella ja sittemmin myös omin voimin Turvallisuus siitä, että asiat järjestyy

14 Tapaturmakatsaus 2016 Etelä-Pohjanmaan pelastusalue Tapaturmat luokitellaan tavallisesti tapahtumistilanteen perusteella liikenneonnettomuuksiin, työ-, koti- ja liikuntatapaturmiin Katsauksen luvut perustuvat rekisteripohjaisiin tietoaineistoihin. Suomessa rekisteröidään erittäin kattavasti tapaturmaiset kuolemat. Ja vuodeosastohoidosta hoitojaksot sekä potilaiden ja hoitopäivien määrä

15 Tapaturmat Suomessa Vuonna 2014 tapaturmissa kuoli 2408 suomalaista: 1532 miestä ja 876 naista Yleisin syy tapaturmakuolemaan putoaminen tai kaatuminen myös myrkytykset ovat yleisiä 90% koti ja vapaa-aikana 9% tieliikenteessä 1% työpaikalla

16 Liikenne henkilövahinkoon johtanutta tieliikenneonnettomuutta Onnettomuuksissa 240 kuolemaa, loukkaantui 5881 Hukkuneita 95, uidessa 16, jäihin 24 ja vesiliikenteessä 28 Itsemurhissa lähes tuhat ihmistä vuodessa. Määrä selkeästi laskussa viimeisen kymmenen vuoden aikana Henkirikoksen uhreina sata ihmistä vuodessa (päihtyneitä joka toisessa tapauksessa)

17 Syöpä sairastuu vuosittain sairastuu syöpää 5000 naista sairastuu rintasyöpää 600 nuorta v lasta sairastuu 80% pystytään parantamaan pysyvästi

18 Vanhempien kertomaa Syöpä muutti asennoitumista elämään: Elämän arkiset asiat tuntuvat tärkeiltä lähellä olo ja aika korvaamattomalta Sananlasku kaikella on tarkoitus, on se, mitä vihaan! Keskustelemalla ja haliterapialla ollaan selvitty Koetan nauttia jokaisesta päivästä hymystä, jokaisesta hyvästä hetkestä Olen oppinut arvostamaan erilaisella tavalla pieniä arjen asioita Kuinkahan kauan ajatukset syövästä ja pelko sen uusimisesta kummittelee perheessämme?

19 Suru ja Surureaktiot Suru on tervettä reagointia menetykseen Suru määritellään tavallisesti tilapäiseksi emotionaaliseksi kiputilaksi, johon liittyy alakuloa, vetäytymistä, energiatason laskua ja itkua Ihmisen pitää saada surra normaalisti ilman, että on kiirettä lähteä hoitamaan surua sairautena Suru kulkee usein eräänlaisena vuoristoratana, toiset päivät ovat parempia kuin toiset Tärkeintä on ymmärtää, että jokaisella on oma tapansa surra ja yhtä ainoaa oikeaa tapaa ei ole.

20 Surureaktiot Suruun liittyy erilasia tunteita: suunnaton ikävää, halua kieltää tapahtunut, hylätyksi tulemisen tunnetta, turvattomuutta, ahdistusta, syyllisyyttä ja vihaa Keho voi reagoida suruun: päätä särkee ja vatsa oireilee, tulee muistikatkoja, väsymystä ja esim. paniikkihäiriön oireita.

21 Suruun ja selviytymiseen on yhteydessä useat eri tekijät Kuolleen ikä, sukupuoli, Kuolinsyy ja kuolintapa Surevan kulttuuri Taloudellinen tilanne Aikaisemmat kriisit Kuolleen paikka asema perheessä Sosiaalinen tukiverkosto ja saatu tuki

22 Lapsen suru Jos perheestä kuolee lapsi. Perheenjäsenine kyky tukea toinen toisiaan vähenee Vanhemmat suojelevat lapsia surulta ja itseään lasten surun katselemiselta Lasten suru voi hukkua aikuisten surun alle Lapsi menettää kasvukumppanin Kuolema vaikuttaa kodin tunne ilmastoon, tuo muutoksia perheenjäsenten rooleihin

23 Lapsen käsitys kuolemasta Lapsen käsitys kuolemasta kehittyy iän ja kehitystason myötä, mutta aikaisemmilla kokemuksilla on merkitystä Alle 2v ei ymmärrä kuolemaa, mutta tuntee ikävää ja kaipausta Surun hän voi kokea (vetäytyy, ei leiki, syömis- ja unihäiriöt) 2-5 v lapsi ei ymmärrä kuoleman lopullisuutta (lapsi voi kysellä ja puhua kuolleesta, mutta ei tiedä käsitteen merkitystä) Suru voi näkyä itkuna, painajaiset, pelot, takertuminen Surahtelee

24 Lapsen käsitys kuolemasta Iältään 5-9 v lapsi ymmärtää vähitellen lopullisuuden ja peruuttamattomuuden Suru: aggressiivisuus, taantuminen vetäytyminen, häpeä ahdistus ja pelko Iältään 7-12 ja yli 12 v: Käsitys kuolemasta konkreettinen ja realistinen

25 Miten surevaa voi tukea Tilan antaminen ja tukeminen. Lähimmäisen kunnioittamista on myös se, että antaa hänelle vapauden ratkaista itse, haluaako hän kertoa surustaan ja siihen liittyvistä asioista ja tuntemuksista Paras apu on kuunteleminen Miten on kosketuksen laita: ainahan voi ensin kysyä. Haluan tukea ja lohduttaa sinua.mitä voin tehdä Toista voi auttaa vain olemalla lähellä, omana itsenään.

26 Miten suru vaikuttaa meihin Surun vaikutukset terveydentilaan Sairaalapalvelujen ja psykiatrisen hoidon tarve lisääntyy Fyysinen terveydentila heikkenee ja sairastavuus lisääntyy Työkyvyttömyys voi lisääntyä Yksinäisyys ja sosiaalinen eristäytyminen lisääntyy

27 Surevan selviytymiskeinoja Ajatteleminen ja pohtiminen Kirjoituttaminen, lukeminen, maalaaminen, liikunta Arjen rutiinit Vertaistuen saaminen ja antamisen merkitys Naiset kaipaavat emotionaalista tukea ja vahvistusta, kun taas miehet tarvitsevat neuvoja ja konkreettista apua

28 Käytännön vinkkejä..miten voi auttaa lasta käsittelemään menetystä Sadutus käsinuken avulla Oman kirjan tekeminen Filminauha Muistojen laatikko Valokuvaaminen Turvapaikan rakentaminen Musiikki maalaus Kynttiläpurkin askartelu haudalle ym

29 Lähteet: Tapaturmakatsaus 2016 Terveyden ja hyvinvoinninlaitos Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn tavoiteohjelma Luento :Lapsen kuolema ja sen erityispiirteet /Anna Liisa Aho 2017 Lapsen syöpä vaikuttaa koko perheeseen.. Artikkeli 2016/03/21 Miten tukea lasta, kun läheinen on kuollut (Uittomäki, Mynttinen ja Laimio)

30 Lähteet jatkuu Kriisituki esiapua onnettomuuksien katastrofien ja järkyttävien tapahtumien käsittelyyn (sara Hedrenius &ssara jahansson) 2016