HISTORIALLISTEN PUUTARHOJEN VALTAKUNNALLINEN KARTOITUS INVENTOINTILO- MAKE. 4. Kylä tai kaupunginosa Korso. 7. Pinta-ala 6000 m 2

Transkriptio

1 HISTORIALLISTEN PUUTARHOJEN VALTAKUNNALLINEN KARTOITUS INVENTOINTILO- MAKE 1/9 1. Kohteen nimi VILLA SJÖBERG 2. Kohdetyyppi OMAKOTITALOPUUTARHA (piha) 3. Kunta Vantaa 4. Kylä tai kaupunginosa Korso 5. Osoite Ruusuvuorenkuja 2, Vantaa 6. Peruskarttanumero ja koordinaatit , X= , Y= Pinta-ala 6000 m 2 8. Omistaja ja yhteystiedot Per Olof Söderbergin kuolinpesä 9. Käyttö yksityinen / julkinen Yksityinen. Rakennus on asuinkäytössä. 10. Kaavoitustilanne Maakuntakaavassa alue kuuluu taajamatoimintojen alueeseen. Yleiskaavassa alue on kerrostalovaltaista aluetta A1. Länsireunalta alue rajoittuu virkistysalueeseen (Korson keskuspuisto), jossa kulkee seudullisesti merkittävä virkistysreitti. Alueella on voimassa asemakaava nro , joka on hyväksytty Sisäministeriössä Voimassaolevan asemakaavan mukaan alueelle saa sijoittaa julkisia palveluja käsittävää toimintaa (Y) yhteen kerrokseen (I). Asemakaavan tehokkuusluku 0,2 tarkoittaa, että korttelissa on rakennusoikeutta 1202 kem. Siitä on käytetty n. 250 kem. Kortteliin laaditaan asemakaavan muutos. Asemakaavan muutoksella julkiseen käyttöön (Y) kaavoitettu kortteli muutetaan asumiskäyttöön luvun asuinrakennus suojellaan. Korttelin kadunpuoleiseen reunaan suunnitellaan n.1400 krs-m2 käsittävä, nelikerroksinen asuinkerrostalo sekä varataan tilaa asukkaiden pysäköinnille. Puiston ja korttelin rajausta tarkistetaan, osa korttelista muuttuu puistoksi. 11. Suojelutilanne Asuinrakennus tullaan suojelemaan asemakaavan muutoksella. 12. Suunnittelutilanne Kohteen perustamisajankohta ja tärkeimmät muutokset 1959 (rakennus valmistunut) (julkisivuremontti ja pihan uudistus) 15. Keskeiset historialliset vaiheet (eri osa-alueiden, tärkeimpien rakennusten perustamisajankohdat ja suunnittelijat) 14. Suunnittelijat, rakennuttajat, toteuttajat Rakennuksen suunnittelija arkkitehti Woldemar Baeckman. Suomen Väri ja Vernissatehdas. Onni Savonlahti. Suomen Väri ja Vernissatehdas Rakennus Suomen Väri ja Vernissatehtaan Korson tehtaan johtaja Sjöberg, jonka titteli tuohon aikaan oli tekninen johtaja, rakennutti yhdenperheentalon edustusasunnokseen. Talon on suunnitellut arkkitehti Woldemar Baeckman. Rakennuksen alkuperäiset piirustukset on päivätty Rakennusrekisterin mukaan rakennus on valmistunut vuonna Sjöberg perheineen asui talossa muutaman vuoden. uusi tekninen johtaja Söderberg sai teknisen johtajan paikan ja muutti perheineen taloon vuonna Rakennusta on esitelty maailmalla Suomen rakennustaiteen museon kiertonäyttelyissä yhtenä esimerkkinä suomalaisesta lukujen arkkitehtuurista. Näyttelyissä rakennus kulki nimellä Villa Korso. Rakennus on esitelty nimellä Villa Sjöberg teoksessa Suomalaista rakennustaidetta tänään (Egon Tempel, Otava 1968). Mittavan ja merkittävän uran tehnyt arkkitehti Woldemar Baeckman on itse maininnut haastattelussa v. 1992, että hän pitää rakennusta yhtenä parhaista töistään. Rakennus on ainakin ulkoa suunniteltu ja toteutettu yksityiskohtiaan myöten korkeaan laatuun tähdäten, ja arkkitehtuuriltaan hyvin säilynyt luvun puolivälissä rakennuksen julkisivu on remontoitu ja alkuperäinen valkoinen väri on muuttunut harmaan vihreäksi. Rakennus oli Korson Värin edustusasunto ja julkisivussa haluttiin käyttää tehtaan omaa muodikasta ruiskutettavaa pinnoitetta, jossa on vihreitä pilkkuja. Myös autotallin ovet ja terassin kaiteet saivat uuden värin. Koska talo oli tehtaan edustusasunto, sen kunnossapidosta vastasi tehtaan kunnossapitohenkilökunta. Rakennus on tällä hetkellä yksityisomistuksessa ja siinä asutaan.

2 Piha Alkuperäiseen asuun kuului pääovelle johtava soratie sekä pohjoiselle terassille johtava liuskekivipolku. Terassi sekä parvekkeen alusta olivat myös liuskekiveä. Söderbergien muuttaessa taloon vuonna 1961 piha oli melko karu, mitään istutuksia tai nurmikoita ei ollut. Pihan osalta suunnittelu oli ilmeisesti jäänyt kesken. Julkisivuremontin yhteydessä laadittiin pihasuunnitelma, jonka pohjalta pihaa uudistettiin. Pihasuunnitelman laati väritehtaan valitsema suunnittelija Onni Savonlahti. Suunnitelmat löytyvät Suomen rakennustaiteen museon arkistosta. Savonlahti on suunnitellut Vantaalle myös esimerkiksi Alvar Aallon suunnitteleman 1950-luvun rivitalokohteen Aerolan pihat. 2/9 16. Kohteen sijainti ympäristössä (maiseman luonnontekijät, rakennetun ympäristön tärkeimmät piirteet) Tontti sijaitsee metsäisellä kallio-moreeniselänteellä Rekolanojan jokilaakson itäreunalla. Rakennus on sijoitettu dramaattisesti korkean kalliojyrkänteen reunalle. Parvekkeelta on aiemmin ollut avara näkymä lounaaseen jokilaaksoa pitkin. Nyt kallion alusta on kasvanut umpeen. Tontilla on paljon noin 0,5-1 m halkaisijaltaan olevia kiviä, varttunutta havupuustoa ja joitakin koivuja. Tontin itä- ja pohjoispuolella on 1970-luvun lopussa ja 1980-luvun alussa valmistuneita 3-4-kerroksisia kerrostaloja. 17. Sommitelman keskeiset piirteet (osa-alueet ja niiden luonne, akselit, sommitelman suhde rakennuksiin, näkymät) Rakennukselle johtaa noin 3 metriä leveä ajotie tontin kaakkoiskulmasta. Portilta näkyy rakennuksen lyhyt ja melko vaatimaton pääty. Rakennus sijoittuu dramaattisesti kalliojyrkänteen reunalle. Kallion rosoisuus korostaa rakennuksen tiukkaa geometristä muotoa ja viiltomaista sileää julkisivua. Parvekkeelta on aiemmin ollut pitkä näkymä jokilaaksoa pitkin, mutta se on sulkeutunut kallion alustan puuston kasvettua. Tontilla on istutuksia ja piharakenteita vain rakennuksen välittömässä läheisyydessä. Muu osa tonttia on metsää, joka on vuosikymmenten saatossa kasvanut tiheäksi ja varjoisaksi. 18. Rakennetut elementit (vesiaiheet, huvimajat, veistokset, pergolat, terassit, käytävät ym.) Terassit ja muurit on toteutettu arkkitehti Woldemar Baeckmanin suunnitelmien mukaan. Parvekkeen alla on jäljellä alkuperäiseen asuun kuuluva liuskekivilaatoitus. Rakennuksen pohjoinen terassi oli myös alunperin liuskekiveä ja sinne on johtanut liuskekivipolku. Nämä on myöhemmin korvattu betonilaatoilla. Maastosta löytyy vain pari sivuun nostettua liuskekivilaattaa. Pääsisäänkäynnin edusta, eli rakennuksen pitkä koillissivu, oli 1970-luvun puoliväliin asti sepeliä, jota tuotiin lisää parin vuoden välein. Autolla pääsi aivan rakennuksen viereen. Rakennuksen kaakkoispäädyssä oli puinen lipputanko. Alunperin tontilla on ollut aita vain jyrkän kallion puolella. Muut tonttia nykyisin rajaavat metalliverkkoaidat on tehty naapuruston rakentuessa. 1975, julkisivuremontin yhteydessä, väritehtaan valitsema puutarha-arkkitehti Onni Savonlahti on laatinut pihasuunnitelman, jonka pohjalta pihaa on uudistettu. Suunnitelman myötä ovat tulleet betonilaatoitukset ja 1970-luvulle tyypilliset istutukset. Marjakuuset yhdessä mäntyjen kanssa muodostavat pienen portin, jonka läpi kulkevat betonilaatoista tehdyt portaat. Portaat ja istutukset estävät ajon rakennuksen pitkälle sivulle. Alunperin puinen lipputanko on myöhemmin korvattu lasikuitulipputangolla. 19. Kasvillisuus (tärkeät kasvustot, puukujat, aidanteet, koristeistutukset, puu- ja pensasryhmät, yksittäispuut ja -pensaat) Vuoden 1975 pihasuunnitelmaan kuuluivat edustan mänty- ja marjakuusi-istutukset. Betonilaatoituksen ja päällekkäin olevien kivien välissä on ollut Marcus Söderbergin äidin pieni kukkatarha. Rakennuksen seinustalla on rodoja ja perenna-alueet. Perenna-alueilla on muun muassa herttavuorenkilpeä, pikkutalviota ja japanintataria. Metsään rajautuvia perenna-alueita on myös laatoitetun käytävän toisella puolella ja pysäköintipaikan sivuilla. Pysäköintipaikan vieressä ison kiven päälle kasvaa köynnöshortensia. Rakennustaiteen museon arkistosta löytyy Onni Savonlahden laatima istutussuunnitelma sekä kasvillisuuslista ja lähetysluettelo Kataisen Taimitarhalta. Lähetysluettelossa ei ole läheskään kaikkia suunnitelman lajeja. Kaikkia istutuksia ei ole tehty ainakaan tämän suunnitelman mukaan. Suunnitelma on hyvin luonnosmainen ja voikin olla, että se ei ole lopullinen versio. 20. Kohteen yleisvaikutelma, kunto ja mahdolliset häiriötekijät (omakohtainen ensivaikutelma, kasvillisuuden ja rakenteiden kunto, käytön aiheuttamat häiriötekijät ym.) Pihapiiri on hyvin varjoinen. Pitkät näkymä terassilta ovat umpeutuneet. Puuston ja rakennuksen nykyisin tumman sävyn takia rakennusta ei juuri näe puiston puolelta ja vanhojen valokuvien dramaattinen kontrasti on kadonnut. Varjostava, liian runsas kasvillisuus ovat haitaksi rakennukselle. Rakennus kärsii varjoisuuden aiheuttamasta liiallisesta kosteudesta ja juuret voivat vahingoittaa rakenteita. Lisäksi umpinainen ja asumaton vaikutelma altistaa ilkivallalle. Aitoja rikotaan jatkuvasti, risukasa on sytytetty palamaan, päätyoven lasi rikottu. Etelärinteeseen on tuotu muun muassa polkupyörä ja sohva. Ankkarockin aikaan jotkut festivaalikävijät ovat kiivenneet tontin puolelle kuuntelemaan konsertteja, kerran jopa talon katolle.

3 21. Kohteen merkittävyys merkittävä / erityisen merkittävä (historiallinen, puutarhataiteellinen, maisemallinen ja puutarhanhoidollinen arvo) Rakennus on tunnetun arkkitehdin Woldemar Baeckmanin suunnittelema. Rakennusta on esitelty maailmalla Suomen rakennustaiteen museon kiertonäyttelyissä yhtenä esimerkkinä suomalaisesta lukujen arkkitehtuurista luvun pihasuunnitelma on niin ikään tunnetun puutarha-arkkitehdin Onni Savonlahden käsialaa. Pihapiirillä sellaisenaan ei ole merkittäviä puutarhataiteellisia arvoja, mutta rakennuksen osana luonnonympäristö on keskeinen ja erottamaton osa rakennuksen arvoa. Pihapiirissä näkyvät sekä 1950-luvun käsitys suomalaisen luonnon ja modernin arkkitehtuurin liitosta sekä 1970-luvun maisema-arkkitehtuurin kasvillisuuden käytön periaatteet. Paikallishistorian näkökulmasta Suomen Väri ja Vernissatehtaan tehtaanjohtajan edustusasunto on arvokas. Korsossa oli 1950-luvulla 20-luvulla alkaneen ja sodan jälkeen voimistuneen rakennuskauden tuottamaa omakotiasutusta, mutta Korsosta oltiin kehittämässä teollisuuskeskittymää. Keskustan palvelut olivat vielä vaatimattomat, mutta Elanto sieltä löytyi. Vuoden 1957 rakennuskaavassa suuri osa Korsosta oli varattu teollisuudelle ja julkiselle rakentamiselle. Suomen Väri ja Vernissatehtaan Korson tehtaat ovat merkittävä osa tätä Korson kehitysvaihetta. 3/9 22. Peruskartta ja alueen rajaus Peruskartta Hyrylä, 1:20 000, maanmittaushallitus 1978

4 4/9 23. Pohjakartta 1:500

5 5/9 24. Valokuvat 1. Portti 2. Rakennuksen eteläpääty ja lipputanko 3. Betonilattakäytävä rakennuksen itäpuolella 4. Itäjulkisivu 5. Sisäänkäynnin edustan päällekkäin olevat kivet 6. Betoniportaat 7. Tukimuuri 8. Parvekkeen alustan liuskekiviterassi 9. Etelärinne 10. Näkymä Korson keskuspuistoon tontin eteläpuolella 11. Julkisivu länteen 12. Julkisivu länteen kuvat 1 ja 5-12: Marika Bremer. kuvat 2-4: Mikko Mälkki

6 6/9 25. Historialliset kartat ja suunnitelmat Asemapiirros 1957 (Vantaan kaupunginmuseo) Korson keskustan suunnitelma. Kuvasta hahmottuu Villa Sjöbergin suhde maisema- ja kaupunkirakenteeseen. (Korson keskustan asemakaavan selostus )

7 25. Historialliset kartat ja suunnitelmat 7/9 Istutussuunnitelma 1975, Onni Savonlahti (Suomen rakennustaiteen museo) Onni Savonlahden laatima kasviluettelo ja Kataisen Taimitarhan lähetysluettelo. Kaikkia suunnitelman istutuksia ei ole tehty. (Suomen rakennustaiteen museo)

8 8/9 26. Muut liitteet (Heikki Havas) (Vantaan kaupunginmuseo) Lounaisjulkisivu 1961(Heikki Havas) Lounaisjulkisivu 2009 (Marika Bremer)

9 9/9 27. Muut liitteet Vuoden 1959 vappukulkue marssi juuri valmistuneella Korsontiellä. Keskustan suunnalla näkyi silloin peltoja ja maalaistaloja. Villa Sjöberg jää juuri kuvan vasemman laidan ulkopuolelle. (Viljo Immonen) 28. Lähdeaineisto (kartat, suunnitelmat, kuvat, kirjallisuus, suulliset tiedot) Kartat: Copyright Vantaan kaupunki, mittausosasto. Maanmittaushallitus. Valokuvat: Vantaan kaupungimuseo, Mikko Mälkki, Marika Bremer, Viljo Immonen, Heikki Havas Suunnitelmat ja muut lähteet: Vantaan kaupunginmuseo, Suomen rakennustaiteenmuseon arkisto Kirjallisuus: Ceferin, Petra: Constructing a Legend, The International Exhibitions of Finnish Architecture Suulliset tiedot: Marcus Söderberg, Jaakko Aartelo, Brita Baeckman Maastokäynti: Marika Bremer, Pirjo Siren, Noora Koskivaara, Jaana Moberg Inventoinnin aihe Kulttuurihistoriallisesti merkittävän rakennuksen lähiympäristön inventointi asemakaavan muutoksen lähtökohdaksi. 30. Inventoinnin tilaaja Vantaan kaupunki 31. Ajankohta Inventoinnin suorittaja ja yhteystiedot Marika Bremer / Vantaan kaupunki, kaupunkisuunnittelu Kielotie 28, Vantaa 33. Inventoinnin säilytyspaikka Vantaan kaupunginmuseon arkisto