S1- LUOKAN VÄESTÖNSUOJAN TARKASTAMINEN JA KUNNOSTAMINEN

Transkriptio

1 Rekonen / ir LUONNOS KH XX-XXXXX LVI XX-XXXXX RT XX-XXXXX S1- LUOKAN VÄESTÖNSUOJAN TARKASTAMINEN JA KUNNOSTAMINEN Tässä ohjekortissa annetaan ohjeita uusien ja valmiiden väestönsuojien tarkastamisesta ja valmiiden väestönsuojien kunnostamisesta. Ohjeet on tarkoitettu rakennusten suunnittelijoille, kiinteistöjen omistajille ja hallinnolle sekä viranomaisille. 1 Yleistä Heinäkuun 1. pnä 2011 voimaan tullut pelastuslaki 379/2011 edellyttää, että rakennuksen omistajan on uudisrakentamisen yhteydessä tehtävä rakennukseen tai sen läheisyyteen väestönsuoja, jonka suuruudeltaan voidaan arvioida riittävän rakennuksessa asuvia, pysyvästi työskenteleviä tai muutoin oleskelevia henkilöitä varten. Pelastuslaki edellyttää myös, että jos käytössä olevassa rakennuksessa, jossa on väestönsuoja, tehdään maankäyttö- ja rakennuslain 132/1999, mukainen rakennuksen rakentamiseen verrattavissa oleva korjaus- tai muutostyö tai käyttötarkoituksen muutos, myös väestönsuoja on kunnostettava siten, että se täyttää soveltuvin osin pelastuslain nojalla säädetyt väestönsuojan teknisiä yksityiskohtia koskevat vaatimukset.

2 VSS-RAKENTAMINEN tallennan materiaalin sisäasiainministeriön sivuille ja siellä kysytään salasanaa ja käyttäjätunnusta käyttäjätunnus: vss-materiaalit salasana: väestönsuoja

3 Väestönsuojan kunnostaminen (72 ) muutos- tai korjaustyön yhteydessä 1. Jos kiinteistön korjaukseen on haettu rakennuslupaa maankäyttö- ja rakennuslain 125 :n mukaan, voidaan kiinteistö velvoittaa kunnostamaan väestönsuoja, jos kohdan 2 ehdot täyttyvät. 2. Väestönsuojan kunnostus sidotaan suhteelliseen kustannukseen remontin kokonaiskustannuksiin nähden. Saneerauksen yhteydessä se olisi enintään 2 prosenttia kokonaiskustannuksista. Mikään erillinen rakennusosan tai järjestelmän kunnostus, kuten esim. julkisivujen kunnostus, ikkunaremontti, linjasaneeraus, erilliset huoneisto- tai kylpyhuoneremontit, eivät edellytä yksinään väestönsuojan kunnostusta. 3. Aina kun kyseessä on hiekkasuodattimella varustettu väestönsuoja (rakennettu ennen vuotta 1972) tulee sen ilmanvaihtolaitteisto uusia rakennusten peruskorjausten yhteydessä, jos kohdan 2 ehto täyttyy. 4. Väestönsuoja tulee kunnostaa soveltuvin osin nykyisten vaatimusten mukaiseksi. Muiden laitteiden ja varusteiden kunnostuksessa noudatetaan taulukkoa Korjattavan rakennuksen väestönsuojassa tehdään tarkastus, jossa käytetään esim. SPEK:n julkaisemia lomakkeita 6. Väestönsuojan kunnostuksesta tehdään korjaussuunnitelma, työselostus ja päivitettävä virallinen väestönsuojapiirustus, joka toimitetaan rakennuslupa- ja pelastusviranomaiselle.

4 UUDEN VÄESTÖNSUOJAN TARKASTUS 1. Rakennuslupakäsittely (viranomaiset) - rakennusvalvonta - pelastusviranomainen 2. Käyttöönottotarkastus (koulutuksen saanut tarkastaja) - tiiveyskoe - tarkastuspöytäkirjan tekeminen ja allekirjoitus pelastusviranomainen tekee pistokokeita valvontasuunnitelman pohjalta 3. Väestönsuojan lopputarkastus (viranomaiset) - pelastusviranomainen tarkastaa väestönsuojan saadun tarkastuspöytäkirjan pohjalta

5 VANHAN VÄESTÖNSUOJAN MÄÄRÄAIKAISTARKASTUS Kiinteistön omistaja vastaa, että tarkastus tehdään enintään 10 vuoden välein Tarkastuksen tekee koulutuksen saanut henkilö (SPEK) Tarkastuspöytäkirja lähetetään pelastusviranomaiselle (Tre) Pelastusviranomainen merkitsee tarkastuksen väestönsuojista pidettävään rekisteriin Pelastusviranomainen tekee pistokokeita valvontasuunnitelman pohjalta, jota AVI valvoo

6 LUONNOS KH- KORTISTA VÄESTÖNSUOJAN TARKASTAMINEN JA KUNNOSTAMINEN

7 Uuden väestönsuojan tarkastaminen 1. Rakennuslupahakemuksen käsittely (S1-luokka) Rakennusluvan myöntävän viranomaisen on valvottava, että rakennussuunnitelmiin sisältyy väestönsuoja Yleensä pelastusviranomainen antaa lausunnon väestönsuojan piirustuksista 2. Väestönsuojan tarkastaminen Rakennuttajan on rakennusluvan myöntävälle viranomaiselle viimeistään lopputarkastuksen yhteydessä esitettävä luotettava selvitys siitä, että väestönsuoja laitteineen ja varusteineen täyttää asetetut vaatimukset sekä toimii tarkoitetulla tavalla. Väestönsuojan käyttöönottotarkastus Toimintakokeen tekee Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön antaman koulutuksen saanut henkilö. Toimintakokeen voi tehdä myös pelastusviranomainen. Tarkastuksessa käytetään samaa lomaketta kuin valmiiden väestönsuojien määräaikaistarkastuksissa. Tarkastuspöytäkirjasta on jätettävä kopio rakennuslupaviranomaiselle ja pelastusviranomaiselle. 3. Väestönsuojan hyväksyntä Väestönsuojan lopullinen hyväksyntä tehdään rakennuksen käyttöönotto- tai lopputarkastuksen yhteydessä. Pelastusviranomainen suorittaa käyttöönotto- tai loppukatselmuksen yhteydessä väestönsuojan tarkastuksen toimintakokeesta tehdyn pöytäkirjan perusteella. S2- luokan suoja, kalliosuojat ja toiminnalliset suojat Toimintakokeen suorittaa puolueeton hyväksytty tutkimuslaitos.

8 Väestönsuojan määräaikaistarkastus Pelastuslain 12 :n mukaan yleinen kunnossapitovelvoite koskee väestönsuojien varusteita ja laitteita. Väestönsuojan omistajan on huolehdittava suojan sekä sen laitteiden ja varusteiden jatkuvan käyttökunnon säilyttämisestä. Väestönsuojien tarkastuksia tekisivät jatkossa riittävän koulutuksen saaneet henkilöt (SPEK). Tarkastuspöytäkirja on pyydettäessä esitettävä pelastusviranomaiselle, 10 vuoden välein. Pitääkö laittaa ilmoitusvelvollisuus pelastusviranomaisille tarkastuksen tekemisestä. Pelastusviranomainen pitää kortistoa suojista. - merkitsee rekisteriin tehdyt tarkastukset Entä maksu

9 Väestönsuojan kunnostamisvelvollisuus muutos- ja korjaustyön yhteydessä (72 ) Voimassa olevan pelastuslain 72 :ssä säädetään väestönsuojan kunnostamisvelvollisuudesta rakennuksen muutos- ja korjaustyön yhteydessä. Korjattavan rakennuksen väestönsuojassa tehdään tarkastus, jossa käytetään virallisesti hyväksyttyjä lomakkeita esim. SPEK. Väestönsuojan kunnostuksesta tehdään korjaussuunnitelma, työselostus ja päivitettävä virallinen väestönsuojapiirustus, joka toimitetaan rakennuslupaviranomaiselle ja pelastusviranomaiselle. Tähän vastaus; miksi jokin varuste on uusittava. 1. Hiekkasuodattimilla varustetut ilmanvaihtolaitteistot Suurin osa hiekkasuodattimista on sijoitettu rakennuksen ulkopuolelle, jolloin ne ovat herkkiä kosteuden vaikutuksille ja talvella on vaara kostean suodattimen jäätymisestä. Vanhentunutta tekniikkaa, ei täytä nykyisiä turvallisuusvaatimuksia 2. Ylipainemittari vanhentunut 3. Jakokanavisto 4. Kuivakäymälät kuivakäymäläkomeroa ei vaadittu kuin Kuivakäymälä kaluste vanhentunut 6. Varavesisäiliö vanhentunut 7. Jäteastia vaatimus vasta Puhelinpiste siirrytään GSM järjestelmää myös vanhoissa suojissa

10 Tehkää oma taulukko ja yhteisessä palaverissä sovitaan sitten korjaukset Väestönsuojan kunnostus 72 : mukaan Ei luokitu A, B JA C A,B JA C S1 S1, K Rakennuksen peruskorjaus tai vaatimus käyttötarkoituksen muutos Suojan uusittava suojan uusittava Suojan uusittava suojan uusittava suojan uusitkunnostuskohde varuste varuste varuste varuste varuste tava 1 SUOJAANTULOTIEN MERKINTÄ z X 2 SUOJAOVI SO-1 z X 3 SULKUHUONE /SULKUTELTTA z X 4 SISÄOVI (JOS ON ) SO-K z VUOTOVEDENPOISTOKAIVO z O 6 YLIPAINEVENTTIILIT z X 7 LV-LÄPIVIENNIT z X 8 S- LÄPIVIENNIT z X 9 SULKULAITTEET z X 10 ILMANOTTOPUTKI z X 11 YLIPAINEMITTARIN TOIMINTA z x x X 12 IVL-laite z x x X Hiekkasuodatin z x x Suodatusilmaputki z x x 13 PAINEVENTTIILI JA ESISUODATIN z X 14 ERITYISSUODATIN z x x X 15 SUOJAPUHALTIMEN KÄYTTÖ z 16 JAKOKANAVISTO z x x O 17 HÄTÄPOISTUMISTIE z O 18 SUOJALUUKKU SL-1 HS-1 z X 20 KUIVAKÄYMÄLÄKOMEROT z x x 21 KUIVAKÄYMÄLÄKALUSTE z x x X 25 KUIVAKÄYMÄLÄN KAATOALLAS (86- z X Poistoilmakanava wc z 22 VIEMÄRÖINTI z X X 23 VIEMÄRIN SULKUVENTTIILI z X X 24 VARAVESISÄILIÖT LTR. z x x X X JÄTEASTIAT z x x x X 25 VESIJOHTO z X 27 SÄHKÖLAITTEET z x x X 28 LÄMMITYS z X 29 TELELAITTEET z x x X 30 SUOJAN MATERIAALI z X 31 SUOJAHÄKKI LUKITTAVA z X 34 NORMAALIAJAN ILMANVAIHTO X * Vuoden 2001 jälkeen

11 Valmiin väestösuojan kunnostamisen täyttymisen ehdot (72 ) 1. Jos kiinteistön korjaukseen on haettu rakennuslupaa maankäyttö- ja rakennuslain 125 :n mukaan, voidaan kiinteistö velvoittaa kunnostamaan väestönsuoja, jos jäljempänä mainitut ehdot täyttyvät. 2.Väestönsuojan kunnostus sidotaan suhteelliseen kustannukseen remontin kokonaiskustannuksiin nähden. Saneerauksen yhteydessä se olisi 2 prosenttia kokonaiskustannuksista. Mikään erillinen rakennusosan tai järjestelmän kunnostus, kuten esim. julkisivujen kunnostus, ikkunaremontti, linjasaneeraus, erilliset huoneisto- tai kylpyhuoneremontit, ei edellytä yksinään väestönsuojan kunnostusta. 3. Aina kun kyseessä on hiekkasuodattimella varustettu väestönsuoja (rakennettu ennen vuotta 1972) tulee sen ilmanvaihtolaitteisto uusia rakennusten peruskorjausten yhteydessä. Suurin osa hiekkasuodattimista on sijoitettu rakennuksen ulkopuolelle, jolloin ne ovat herkkiä kosteuden vaikutuksille ja talvella on vaara kostean suodattimen jäätymisestä. Muiden laitteiden ja varusteiden kunnostuksessa noudatetaan taulukkoa 1.

12

13 S1-LUOKAN VÄESTÖSUOJAN RAKENTAMINEN VALTIONEUVOSTON ASETUS SISÄASIAINMINISTERIÖN ASETUS VÄESTÖNSUOJIEN RAKENTAMISOPAS (syksy) SUURIMMAT MUUTOKSET - Rakenteissa 10% säästöt - S1- ja K-luokka yhdistetään = S1 /135 m2 - S3- luokasta tulee S2- luokka - Säteilysuojausta ei tarvitse erikseen tarkastella, seinän paksuus S1- luokassa aina 300 mm - Painekuorma myös seinissä aina 100 kn/m2

14 VNA 2 Väestönsuojan varsinaisen suojatilan koko Pelastuslain 71 ja 72 :ssä tarkoitetun väestönsuojan varsinaisen suojatilan pinta-alan tulee olla vähintään kaksi prosenttia asianomaisen rakennuksen yhteenlasketusta kerrosalasta. Myymälä-, teollisuus-, tuotanto- ja kokoontumisrakennusten sekä varastotilojen osalta varsinaisen suojatilan pinta-alan tulee olla vähintään yksi prosentti kerrosalasta. Väestönsuojan varsinaisen suojatilan tulee olla kuitenkin vähintään 20 neliömetriä. Siinä käytetään ilmanvaihtolaitetta IVL/45. Minilaitteen valmistus loppuu. Varsinaisella suojatilalla tarkoitetaan ihmisten oleskelua varten tarkoitettua tilaa. Varsinaiseen suojatilaan luetaan myös käymälät ja ensiapu- ja sairashuone. Varsinaiseen suojatilaan ei kuitenkaan lueta sulkuhuonetta tai -telttaa, eikä teknisiä tiloja (konehuoneet ja valvomo).

15 VNA 3 Väestönsuojaan kuljettava matka Väestönsuoja saadaan sijoittaa enintään 250 metrin päähän rakennuksesta, jota varten se rakennetaan. Rakennusluvan myöntävä viranomainen voi alueen pelastusviranomaista kuultuaan uhka-arvioon perustuen erityisistä syistä päättää, että pelastuslain 71 :n 4 momentin mukainen yhteinen väestönsuoja saadaan sijoittaa edellä 1 momentissa säädettyä kauemmaksi. Tulkinta: Entisillä suojelukohdealueilla voidaan noudattaa vanhaa systeemiä. Pääsääntö on 250 metriä ja helpotuksena enintään 500 metriä. Entisellä muu alue matkan pidentämistä pitää käsitellä alueen uhkan mukaan, käyttäen valtakunnallista uhkakuvaa. Keskitetty yhteinen väestönsuoja taajaman keskustassa saattaa olla parempi vaihtoehto kuin useita pieniä suojia. Pääsääntö on 250 metriä ja helpotuksena noin yhteen kilometriin.

16 Lähekkäin olevat suojat Lähekkäin oleviksi eli samaan suojaryhmään kuuluviksi suojiksi lasketaan suojat, joiden välinen etäisyys on alle 20 m (Kuva 1). Lähekkäin olevia suojia koskevia määräyksiä tulisi pyrkiä noudattamaan mahdollisuuksien mukaan, kun kyseessä ovat vierekkäisille tonteille tai rakennuspaikoille sijoitettavat suojaryhmät. Lähekkäin olevien S1-luokan suojien yhteenlaskettu varsinainen suojatila saa olla enintään 270 m 2. Vaihtoehtona usean yksittäisen väestönsuojan rakentamiselle on S2-luokan teräsbetoninen väestönsuoja. Taloudellisuuden raja tulee vastaan kolmessa S1- luokan suojassa. Normaaliajan käyttö saattaa muuttaa kannattavuuden rajan jo kolmeen S1-luokan suojaan.

17 Yksittäinen väestönsuoja Suojaryhmä Varsinainen suojatila enintään m² Henkilömäärä 0,75 m²/henkilö Yhteinen pintaala enintään m² S1-LUOKKA S2- LUOKKA

18 Mikäli väestönsuojan varsinainen suojatila ylittää 90 (135 m 2 ) on se jaettava betoniseinällä suojahuoneisiin. Varsinaisen suojatilan lisäksi väestönsuojaan on tehtävä seuraavat aputilat sulkuteltta 2,5 m 2 tai sulkuhuone vähintään 4 m 2 ilmanvaihtolaitteistot 1,5 m 2 /kpl, normaalioloissa suojahäkissä suojan sisälle rakennetut tai rakennettavat kevyet seinät ensiaputilaa 6 m 2, varsinaisen suojatilan ylittäessä 135 m 2

19 Vasemmalla kolmion muotoinen sulkuteltta ohituskäyttöasennossa ja oikealla suorakaiteen muotoinen sulkuteltta suodatus- ja sulkukäyttöasennossa Elementtisuojassa valmiiksi asennettu kiinnityskehys. Ylipaineventtiilin sijoitus suojaoveen ja ympäröiviin rakenteisiin nähden sekä sulkuteltan tilantarve.

20 SM ASETUS 4 Käymälät Väestönsuojassa tulee olla kuivakäymäläkomero ja kuivakäymälän kaluste varsinaisen suojatilan jokaista alkavaa 20 neliömetriä kohden. Käymälä voi olla rakennustyön yhteydessä tehty vesikäymälä tai erillinen kuivakäymäläkomero. Käymäläkomeron tehdään vapaasti lattialla seisovana ilman sivutukia (KH-3). Käymäläkomeroryhmä on useasta käymäläkomerosta koottu kokonaisuus. Kuivakäymäläkalusteesta käytetään merkintää KK-3. Kuivakäymäläkomerolle tulee varata tilaa vähintään 0,7 m 2 (700 x 1000), sen vaatimaa tilaa varten ei tarvita enää lisätilaa. Rimoitus pois seinistä, käymälät ovat vapaasti lattialla seisovia Kuivakäymäläkomeroryhmä KH-3 ja ylipaineventtiiliin (YV-1) sijoitus

21 7 Poistumisreitit S1-luokan teräsbetonisessa väestönsuojassa tulee olla sisääntuloreitin lisäksi vähintään yksi hätäpoistumisreitti ja kallioväestönsuojassa sisääntuloreitin lisäksi vähintään kaksi hätäpoistumisreittiä. Hätäpoistuminen ja oven edessä oleva sortumalaatta kuten nykyisin.

22 Kokonaan maan alla ja sortuman ulkopuolelle päättyvä hätäpoistumiskäytävä. Hätäpoistumiskäytävä asennettuna. Poistumisaukko päädyssä on vesieristetty.

23 VNA 5 Rakenteiden paksuus S1-luokan teräsbetonisen väestönsuojan ympärysseinien ja katon tulee olla vähintään 300 millimetriä paksua teräsbetonia sekä väestönsuojan lattian, kantavien teräsbetonisten väliseinien ja pilarien sekä kaksikerroksisen väestönsuojan teräsbetonisen välipohjan tulee olla vähintään 150 millimetriä paksua teräsbetonia. Väestönsuojan ympärysseinissä saa olla suojaoven lisäksi hätäpoistumisaukkoja ja normaaliolojen ilmanvaihdon sulkulaitteita siten, että aukkojen yhteenlaskettu pinta-ala on enintään S1-luokan väestönsuojassa 2,5 % suojan varsinaisen pintaalasta. Mikäli aukkojen pinta-ala on yli edellä esitetyn, on tämän ylimenevät aukot suunniteltava suojattaviksi poikkeusoloissa säteilyltä. Erillinen säteilysuojausvaatimus on poistettu.

24 Sisäasiainministeriön asetuksen 12 Painekuormat S1-luokan teräsbetonisen väestönsuojan katto, ympärysseinät ja painekuormitukselle altistuva lattia on mitoitettava tavanomaisten kuormitusten lisäksi myös 100 kn/m 2 paineaallosta aiheutuvalle kuormalle. Hätäpoistumiskäytävän rakenteet ja väestönsuojan oven aukeamista suojaavat rakenteet ja hätäpoistumisreitin katto on mitoitettava tavanomaisten kuormitusten lisäksi 25 kn/m 2 suuruiselle sortumakuormalle. Kaikki painekuormille altistuvat rakenteet tulee mitoittaa takaisinheilahduskuormalle, joka on yksi kolmasosa painekuormasta. KAIKKI PAINESEINÄT 100 kn/m 2, MYÖS MAANPÄÄLLISET SUOJAT

25 Kuormituksen laatu ja kohde sekä rakenteen paksuus Kuormitus (kn/m 2 ) ulkoa sisältä Rakenteen paksuus (mm) Painekuorma katossa (400)* Painekuorma ympärysseinässä - maanpäällinen (400)* - maanalainen tai siihen verrattava (suojattu) Painekuorma lattiassa - ulkoilmaa vastaan maanvarainen lattia maanvarainen laatta ympärysseinät kallioon Oleskelukuorma lattiassa ja välipohjassa, alaspäin Sortumakuorma suojaoven ulkopuolella olevassa yläpohjassa, alaspäin Sortumakuorma hätäpoistumiskäytävässä mitoituksen mukaan mitoituksen mukaan Sortumakuorma hätäpoistumisreitin katossa, alaspäin Kaatava sivukuorma ulkoilmaan rajoittuvassa raitisilmakanavassa tai hätäpoistumiskäytävässä mitoituksen mukaan

26 ELEMENTTIRAKENTEINEN VÄESTÖNSUOJA Elementtirakenteisen suojan rakentamisesta Ensimmäiset elementtirakenteiset väestönsuojat tehtiin vuonna Nykyisin niiden osuus on noin puolet kaikista uusista väestönsuojista. Väestönsuojan rakentamisnopeudessa saavutetaan merkittävä aikataulusäästö. Elementtiväestönsuojan pystytys, liitoksien jälkivalut sekä katon raudoitus ja valu kestää 2-4 päivää. Sääolosuhteilla ei ole vaikutusta rakentamis-aikatauluun. Tämä korostuu erityisesti talvirakentamisessa. Elementteihin asennetaan tehtaalla kaikki seinien läpivientiosat, kuten ovet, luukut ja LVISA läpivientiputket, ja niiden sijoitustarkkuus on hyvä. Rakennesuunnitelmat sisältyvät toimitukseen. USEIN KAKSINKERTAINEN SUUNNITTELU Yleisin tapa elementtirakenteisen väestönsuojan rakentamisessa on se, että pääurakoitsija tekee perustukset ja lattialaatan. Elementtivalmistaja toimittaa ja asentaa seinäelementit ja kattoon kuorilaatan suoraan autosta. Tämän jälkeen elementtitoimittaja asentaa katon yläpinnan raudoituksen. Yleensä elementtitoimittaja suorittaa myös betonivalun. Näin saadaan yhtenäinen valu väestönsuojan katolle. Muottien purkaminen ja mahdolliset betonin jälkityöt kuuluvat yleensä elementtivalmistajalle. Tarvittaessa suojan ulko-ovea suojaava vahvistettu laatta on myös mahdollista toteuttaa elementistä ulokkeena tai tuettuna. Kuvassa olevaa esimerkkisuojaan hätäpoistumiskäytävä toteutettiin elementtirakenteisena. Hätäpoistumiskäytävään oli asennettu tehtaalla pystytikkaat sekä savunpoistoluukku. Myös suojan ulkopuoliset ilmanottoputket ja niiden asennus kuuluivat toimitukseen. Työmaa asentaa hätäpoistumiskäytävän paikoilleen sokkelin täyttöjen jälkeen. Kriisiajan ilmanvaihtolaitteet asennettuina sekä muut väestönsuojaan kuuluvat varusteet kuuluvat pääsääntöisesti elementtiväestönsuojan toimitukseen, jolloin kokonaisvastuu väestönsuojan tiiviydestä ja toimivuudesta on selkeästi yhdellä toimittajalla. Elementtisuojan toimittaja tekee yleensä suojan tiiveyskokeen, ja laatii siitä pöytäkirjan. Pääurakoitsija vastaa väestönsuojan toimivuudesta viranomaisiin päin. Ennakkohyväksyntä Elementtirakenteisessa väestönsuojassa voidaan käyttää hyväksi rakenneratkaisuja koskevaa ennakkotarkastusmenettelyä. Siinä hakija hankkii joko koko suojaratkaisusta tai osaratkaisuista (esim. liitoksista) puolueettoman tutkimuslaitoksen lausunnon. Tämä menettely on osoittautunut välttämättömäksi siksi, että sillä voidaan varmistaa valmistajan perehtyminen asevaikutusten aiheuttamiin erityisvaatimuksiin erityisesti elementtien liitoskohdissa. Paitsi rakenteita voi ennakkotarkastusmenettely koskea myös suojan rakenteisiin liittyviä läpivientejä, suojaovia ja -luukuja sekä muita näihin verrattavia laitteita. Mainitunlainen ennakkotarkastus helpottaa paikallisten viranomaisten tarkastusmenettelyä. Elementtien valmistuksen tulee kuulua kolmannen osapuolen laadunvalvonnan piiriin.

27 Väestönsuojan seinäelementtien asennusta. Kattolaattojen asennus.

28 Anturan ja seinäelementin välinen liitos Väestönsuojan sisälle elementtiin valmiiksi asennetut tikkaat

29

30 Paikalla valetun raudoitus

31 VNA 10 Perustusten mitoitus S1-luokan teräsbetonisen väestönsuojan perustuksen mitoituksessa otetaan huomioon yksi neljäsosa pystysuoraan vaikuttavista paine- ja sortumakuormista. SMA 14 Rakenteiden luokitus ja raudoitus Betoniraudoituksen tulee täyttää kokonaistasavenymävaatimus (5 prosenttia). Laattojen ja seinien pää- ja jakoraudoituksena tulee käyttää halkaisijaltaan vähintään 8 millimetrin ja enintään 20 millimetrin terästankoja. Paine- ja sortumakuormille mitoitettavissa rakenteissa sekä maata vasten olevassa lattiassa raudoituksen tankojen keskiöväli molempiin suuntiin voi olla enintään 150 millimetriä rakenteen sisäpinnassa ja enintään 300 millimetriä rakenteen ulkopinnassa. Raudoituksen poikkileikkauspinta-alan tulee olla taivutetuissa rakenteissa vähintään 0,17 prosenttia staattisesti yhdessä toimivasta betonin poikkileikkauspinta-alasta, molemmissa suunnissa ja erikseen kummassakin pinnassa. Maanvaraisessa laatassa voidaan käyttää yhtä keskeistä verkkoa. Teräsbetonisen väestönsuojan katon alapinnassa tulee raudoituksen lisäksi olla pääraudoitukseen sidottu teräsverkko tai betoniin kiinnittyvä teräspoimulevy. Palkeissa ja laattoina mitoitettavissa rakenteissa pääraudoitus on vietävä tuelle ja ankkuroitava vetorasituksen voimille. ( HELPOTUSTA AIEMPAAN)

32 SMA 17 Vedensaanti ja viemäröinti S1-luokan teräsbetonisen väestönsuojan vesipiste voi olla väestönsuojan ulkopuolella sen välittömässä läheisyydessä. Jos vesipiste on väestönsuojan sisällä, suojassa tulee olla mahdollisuus säilyttää juomavettä vähintään 15 litraa varsinaisen suojatilan neliömetriä kohden. Muutoin tulee olla mahdollisuus säilyttää juomavettä vähintään 40 litraa varsinaisen suojatilan neliömetriä kohti. Suojatilassa olevan vesipisteen yhteydessä tulee olla pesuallas ja lattiakaivo. Väestönsuojan jätehuolto tulee järjestää tarkoituksenmukaisella tavalla.

33 SMA 19 Viestilaitteet Väestönsuojassa tulee olla matkaviestimen käytön mahdollistava tekninen järjestelmä tai puhelinpiste, joka on kytketty valmiiksi puhelinverkkoon joko omana liittymänä tai rakennuksessa olevan puhelimen rinnakkaisliittymänä SAMA SYSTEEMI VANHOIHIN Yleensä matkapuhelin ei kuulu väestönsuojassa ilman lisätoimenpiteitä. Väestönsuojassa ei tarvita puhelinta eikä viranomaisille tarvitse toimittaa puhelinnumeroa. Väestönsuojan kiinteä puhelinliittymä voidaan korvata rakennuksen ullakolle tai ulkoseinälle noin 5 metrin korkeudelle asennettavalla yleisen matkapuhelinverkon laajakaista-antennilla. Antenni johdotetaan väestönsuojaan antennin impedanssiin sopivalla vähähäviöisellä kaapelilla. Suojaan asennetaan kaapeliin vastaava yleisen matkapuhelinverkon laajakaista-antenni turvaamaan matkapuhelinliikenteen kuuluminen suojassa. Pinta-asennuksessa kaapeli tulee asentaa suojaista reittiä tai suojata lujalla putkella väestönsuojan ulkopuolella.

34 Ympärisäteilevä antenni snro Liitosjohto 5m, liitin FME-naaras Liitosjohto 5m, liitin FME-naaras 120 ast suunta-antenni snro Väestönsuoja Maan pinta Antennien liitosjohdot katkaistaan lyhyiksi ja nousukaapeliksi asennetaan mahdollisimman pienen vaimennuksen muodostava kaapeli. Esityksen lopussa on ohjeellisia arvoja käytettävästä nousukaapelista sekä niiden kanssa käytettävien liittimien sähkönumerot Ensi sijainen toteutusmalli

35 Säteilevä kaapeli ja sisätilanpeitto Säteilevä kaapeli Tukee langallista ja langatonta lähetystä ja vastaanottoa Kiinteä tukiasema ja liikkuva vastaanotto Mahdollistaa matkapuhelimen käytön väestönsuojassa Ulkojohtimeen tehdään tietyn kokoisia aukkoja taajuuden / aallonpituuden mukaan Kaapelin sisällä oleva teho säteilee aukoista ympäristöön ja vuotava kaapeli toimii myös toiseen suuntaan Aukot sijaitsevat määrävälein joko käytettävän taajuuden aallonpituuden välein tai sen monikertana Säteily lähtee aukoista suorasäteilynä Kaapeli toimii pitkänä jatkuvana antennina Sisätilanpeitto Sisäpeitto väestönsuojaan koostuu seuraavista tekijöistä: Ympärisäteilevä vastaanottoantenni, joka sijaitsee talon katolla (maks. kaapelimatka 30m) tai ulkoseinällä tai sisätilassa (väh. 5 metriä maanpinnan yläpuolella) Koaksiaalinen 50 Ω syöttöjohto suojattua reittiä ja EMP - suojauksen jälkeen säteilevä koaksiaalinen kaapeli Lähetysantennina joko suunnattu mutta mieluummin ympärisäteilevä antenni Säteilevä kaapeli on tärkeää asentaa 100 mm etäisyydelle seinästä ja katosta, tällöin ei aukkoja tarvitse erikseen suunnata Kaapelin kiinnitys tehdään erityisillä kiinnikkeillä ja kiinnikkeiden välimatka on tyypillisesti 1-1,5 m kaapelin koosta riippuen ELISA OYJ / Pauli Suikkanen 35

36 Rauno Huikari Tuotepäällikkö, Turva ja Data SLO Oy / Ritakuja 2 / P.O. Box 88 / FI VANTAA / FINLAND tel (0) / mobile +358 (0) / fax +358 (0) rauno.huikari@slo.fi